Mies ei hyväksy, että lähden yksin pienelle lomalle

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Milja"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

"Milja"

Vieras
Mä tarvitsen vain aikaa itselleni. Siis ihan oikeasti itselleni. Mun mielestä mikään ryyppyilta kavereiden kanssa ei todellakaan sitä ole. Mä pyysin itsenäisyyspäivän ja sitä edeltävän torstain vapaaksi töistä. Ajattelin, että menen esim. jouluostoksille Tukhomaan, pienelle kaupunkilomalle tms.
Mun äiti hoitaa lapsia kyllä, joten mies voi tehdä mitä haluaa.

Mies ei kuitenkaan hyväksy asiaa. PArisuhteessa oleva ihminen ei kuulemma näin? Hommassa on miehen mukaan jotakin hämärää. Olen ihan ymmälläni..
Jopa loukkaantunut.
 
Kyllä parisuhteessakin voi pitää omaakin lomaa. Ei aina tarvi olla yhessä. Se tekee hyvää välillä tuulettaa ihan itsekseen. Ap menee vaan jos sille tuntuu. Mies taitaa pelätä että et oo rehellisesti menossa yksin ja silleen.
 
Kyllä parisuhteessakin voi pitää omaakin lomaa. Ei aina tarvi olla yhessä. Se tekee hyvää välillä tuulettaa ihan itsekseen. Ap menee vaan jos sille tuntuu. Mies taitaa pelätä että et oo rehellisesti menossa yksin ja silleen.

Käsittääkseni mulla on parisuhteesta huolimatta oikeus myös liikkua muiden kanssa. Siis mun mielestä olisin ihan yhtä oikeutettu liikkumaan kavereideni kanssa, jos haluan.
En tiedä muuttuisiko asia, jos sanoisin, että haluan irtioton arjesta ja lähden Tiinan kanssa viikonlopuksi paikkaan X?

Jos taas epäilee, että jonkun toisen äijän kanssa lähden niin. No kysyä saa, jos vaivaa. Ei ole mitään aihetta silti mustasukkaisuuten. Jos todella haluaisin tapialla jotakin toista, niin ei se yhdestä minilomasta olisi kiinni. jos ymmärrät pointtini.
 
Meillä miehen reissut (jopa viikon kestävät) ovat ilmoitusluonteisia, joten tasan tarkkaan myös minä lähden omille lomille samalla tyylillä. Normaalikin parisuhteeseen kuuluu myös omat vapaat.
 
Tuossa kohtaa en kyllä ainakaan peruisi matkaani, ihan saisi mies sopeutua ajatukseen.
Ei hän ole isäsi eikä aikuisella ihmisellä pitäisi olla liikkumisrajoituksia.

Samaa mieltä. Tätä en just ymmärrä että miten esim. mies voi määrätä aikuista ihmistä ja asettaa rajoitteita joita naisen kuuluu noudattaa? Jos sanoisin että tarvitsen omaa aikaa ja haluan lähteä jonnekin niin mies varmaan toivottaisi hyvää matkaa ja jäisi hoitamaan koiria kotiin. Musta ei olisi sellaiseen suhteeseen jossa mies hallitsee..
Miksi miehen mielestä tuossa on jotain hämärää? Jos epäilee et lähdet jonkun toisen miehen kanssa niin ehkä hänellä itsellään ei ole puhtaat jauhot pussissa uskollisuuden suhteen? Ainahan pettäjä epäilee toisesta pahinta..
Lähdet reissuun etkä ala selittelemään tätä asiaasi sen enempää. Keskustella voitte jos miehestä on kertomasi perusteella aikuisten väliseen ajatustenvaihtoon mutta mä en PYYTÄISI lupaa enkä SELITTELISI toiselle sitä miksi mun pitäis päästä vähän tuulettumaan ja rentoutumaan.
 
Miksi miehen mielestä tuossa on jotain hämärää? Jos epäilee et lähdet jonkun toisen miehen kanssa niin ehkä hänellä itsellään ei ole puhtaat jauhot pussissa uskollisuuden suhteen? Ainahan pettäjä epäilee toisesta pahinta..

Tämä minullekin tuli mieleen. Normaalisti ei tule edes mieleen epäillä toista, ellei sitten itsellä ole jotain salattavaa. Silloin olettaa myös toisen käyttäytyvän samalla tavalla.
 
En ymmärrä ollenkaan tuollasta, ettei toinen "pääse" lomailemaan yksinään tai kaverin kanssa. Meillä mies lähdössä joulukuun alussa Vietnamiin hippasen vajaaks 2 viikoks ja ei mua kyllä haittaa ollenkaan. Meillä mies kyllä kysy "luvan" multa, mutta ei tullu mieleenkään sanoo ettei vois mennä. Hyvä, että pääsee vähän lomailemaan ja rentoutumaan ihan oikeesti, lasten kanssa se ei ihan niin rentoutumista oo kuitenkaan. Yhteiset reissut tehdään sitten vielä lisäksi jossain vaiheessa vuotta.
 
  • Tykkää
Reactions: Vaimo-Rakas
[QUOTE="Milja";29150426]Mä tarvitsen vain aikaa itselleni. Siis ihan oikeasti itselleni. Mun mielestä mikään ryyppyilta kavereiden kanssa ei todellakaan sitä ole. Mä pyysin itsenäisyyspäivän ja sitä edeltävän torstain vapaaksi töistä. Ajattelin, että menen esim. jouluostoksille Tukhomaan, pienelle kaupunkilomalle tms.
Mun äiti hoitaa lapsia kyllä, joten mies voi tehdä mitä haluaa.

Mies ei kuitenkaan hyväksy asiaa. PArisuhteessa oleva ihminen ei kuulemma näin? Hommassa on miehen mukaan jotakin hämärää. Olen ihan ymmälläni..
Jopa loukkaantunut.[/QUOTE]

oleppa sä loukkantunut sitten rauhassa, mies ei uskalla puhua sulle suoraan ja siksi ilmaisee asian noin, mies on vihainen koska järjestät ittelles vapaata tolleen,mutta kun mies haluaisi olla SINUN kanssa,miehestä tuntu upahalta kun sä et halua olla hänen kanssaan! minäkin olisin miehelleni vihainen jos hän noin vaan dumppais mut ja olis mielummin ilman mua. sitäpaitsi kaikkihan sen tietää että ruottin laivalla vedetään päät täyteen ja petetään melkosen herkästi verrattuna arkielämään.

Teillä on luottamus pulaa,joka ei parane tolla. tai sitte sinä olet seksuaalisesti haluton ja mies kokee tämän reissun uhkana.

minusta sinä oelt teistä se ilkeä,mies ei voi tunteitlleen mitään. olis puhumisen paikka ja nimenomaan sulta tarvitaan ymmärrystä,mies on loukkaantunut siitä että menet mielummin ilman häntä. jos kuitenkin vain menet ja kiukkuat miehelle, se on epäilyttävää. mikä on sun syy loukkaantua? ai kun mies ei kestä ajatusta siitä jos menettää sut.
 
En ymmärrä ollenkaan tuollasta, ettei toinen "pääse" lomailemaan yksinään tai kaverin kanssa. Meillä mies lähdössä joulukuun alussa Vietnamiin hippasen vajaaks 2 viikoks ja ei mua kyllä haittaa ollenkaan. Meillä mies kyllä kysy "luvan" multa, mutta ei tullu mieleenkään sanoo ettei vois mennä. Hyvä, että pääsee vähän lomailemaan ja rentoutumaan ihan oikeesti, lasten kanssa se ei ihan niin rentoutumista oo kuitenkaan. Yhteiset reissut tehdään sitten vielä lisäksi jossain vaiheessa vuotta.

no mites olis jos sitä lomailis sen puolison kanssa ja kaverit vois olla lapsen vahtina? jos kaikkee tehään yksin tai kaverin kanssa mutta ei puolison kanssa vaikka toinen haluaisi niin ei sekään oo kovin reilua.
 
[QUOTE="Heidi";29150510]Tämä minullekin tuli mieleen. Normaalisti ei tule edes mieleen epäillä toista, ellei sitten itsellä ole jotain salattavaa. Silloin olettaa myös toisen käyttäytyvän samalla tavalla.[/QUOTE]

kyllä tulee kuule jos ei joko luota toiseen,tai on joutunut aiemmin petetyksi eikä oikein koe että toinen rakastas enään samanlailla. kyllä mä olisin myös vihainen jos mies menis mielummin ilman mua,koska itse menen mielummin miehen kanssa!
 
[QUOTE="milja";29150602]no mites olis jos sitä lomailis sen puolison kanssa ja kaverit vois olla lapsen vahtina? jos kaikkee tehään yksin tai kaverin kanssa mutta ei puolison kanssa vaikka toinen haluaisi niin ei sekään oo kovin reilua.[/QUOTE]

Ei meillä ainakaan ihan helposti järjesty lastenhoito jos kahdestaan lähdetään. Kaverit tuskin ottavat lomaa sen takia, että hoitavat meidän lapsia. Siksi saatetaan lähteä kavereiden kanssa, jolloin lastenhoito järjestyy automaattisesti. Tehdään reissuja myös perheen kanssa ja silloin kun mahdollista, kahdestaan. Jos mies lähtee nyt reissuun, mun aika on sitten toisella kertaa. Ei me samaa aikaakaan voida mennä. Ja eihän tuossakaan tapauksessa välttämättä kyse ole siitä, että mies menee aina kavereiden kanssa ja puolison kanssa ei mitään.
 
Hmm.... En ole edes mustasukkainen, mutta suoraan sanottuna kenen tahansa tekemä tuollainen reissu saisi minut epäilemään, että rakastajan/rakastajattaren kanssa halutaan lomailla. Ymmärrän, että lapsiperheessä halutaan joskus irtiotto lapsiperhearjesta, mutta että puolisosta. Jos on sellainen tyyppi, että ihan yksinään tykkää olla, niin luulisi että aika toisentyyppisen irtioton järjestäisi, vaikka tuntureille vaeltamaan.

Itse voisin hyvin rentoutua yksinään mökillä, mutta laivalle ja Tukholmaan shoppailemaan en kyllä lähtisi yksin. Kun ei siinä yksin ole kuitenkaan, vaan vieraiden ihmisten keskellä. Eri juttu, jos on rakastaja matkassa. ;)

Meillä kyllä molemmat reissaa usein ilman lapsia tai puolisoa, mutta ne on työmatkoja. Kyllä mä vapaa-ajan reissut haluan tehdä perheeni kanssa. Sitä paitsi reissullakin voi hyvin ottaa omaa aikaa ja tehdä välillä omia juttuja.
 
[QUOTE="milja";29150602]no mites olis jos sitä lomailis sen puolison kanssa ja kaverit vois olla lapsen vahtina? jos kaikkee tehään yksin tai kaverin kanssa mutta ei puolison kanssa vaikka toinen haluaisi niin ei sekään oo kovin reilua.[/QUOTE]

Ei yksin lomailu tarkoita sitä, että ei koskaan lomaile puolison kanssa. Yleensä ihmiset lomailevat sekä yksin, että yhdessä. En ymmärrä miten joku, kuten sinä, voi kokea puolison yksin lomailun uhkana parisuhteelle.
 
[QUOTE="milja";29150606]kyllä tulee kuule jos ei joko luota toiseen,tai on joutunut aiemmin petetyksi eikä oikein koe että toinen rakastas enään samanlailla. kyllä mä olisin myös vihainen jos mies menis mielummin ilman mua,koska itse menen mielummin miehen kanssa![/QUOTE]

Oih.... :| Pakko sanoa että ei kenenkään pitäisi joutua toisen traumojen ja huonon itsetunnon takia kärsimään ja rajoittamaan elämäänsä. Suurin osa ihmisistä kaipaa myös omaa aikaa ilman puolisoakin eikä se missään nimessä kerro rakkauden puutteesta. On asioita mitä mieluummin tekee yksin, on asioita jotka eivät edes puolisoa kiinnosta joten mennään erikseen.
Meillä esim. vietetään lapsivapaat yhdessä mutta sitten olemme kotimiehinä jotta toinen pääsee harrastuksiin, lomailemaan ja ystävien kanssa aikaa viettämään. Se ei millään tavalla ole heikentänyt suhdettamme, päinvastoin.
Jos olet joutunut petetyksi edellisessä suhteessasi, sinun kuuluu ottaa vastuu sen asian käsittelystä ja toipumisesta, et voi rajoittaa oman epäluuloisuutesi takia toisen elämää. Miehesi ei ole vastuussa exäsi tekemisistä.

Jos nykyisessä suhteessanne on ollut pettämistä, se asia pitäisi puida halki, poikki ja pinoon ja unohtaa mikäli olet anteeksi päättänyt antaa ja jatkaa yhdessä. Mielestäni pettämiskriisin jälkeen ei kannata jatkaa yhdessä jos (kun) se hankaloittaa molempien elämää merkittävästi jatkossa.
 
[QUOTE="vieras";29150651]Hmm.... En ole edes mustasukkainen, mutta suoraan sanottuna kenen tahansa tekemä tuollainen reissu saisi minut epäilemään, että rakastajan/rakastajattaren kanssa halutaan lomailla. Ymmärrän, että lapsiperheessä halutaan joskus irtiotto lapsiperhearjesta, mutta että puolisosta. Jos on sellainen tyyppi, että ihan yksinään tykkää olla, niin luulisi että aika toisentyyppisen irtioton järjestäisi, vaikka tuntureille vaeltamaan.

Itse voisin hyvin rentoutua yksinään mökillä, mutta laivalle ja Tukholmaan shoppailemaan en kyllä lähtisi yksin. Kun ei siinä yksin ole kuitenkaan, vaan vieraiden ihmisten keskellä. Eri juttu, jos on rakastaja matkassa. ;)

Meillä kyllä molemmat reissaa usein ilman lapsia tai puolisoa, mutta ne on työmatkoja. Kyllä mä vapaa-ajan reissut haluan tehdä perheeni kanssa. Sitä paitsi reissullakin voi hyvin ottaa omaa aikaa ja tehdä välillä omia juttuja.[/QUOTE]

Shoppailureissu = reissu rakastajan kanssa? Et ole kuullut ikinä kaupunkilomista?
 
  • Tykkää
Reactions: Tepadj ja Zarppa
[QUOTE="vieras";29150651]Hmm.... En ole edes mustasukkainen, mutta suoraan sanottuna kenen tahansa tekemä tuollainen reissu saisi minut epäilemään, että rakastajan/rakastajattaren kanssa halutaan lomailla. Ymmärrän, että lapsiperheessä halutaan joskus irtiotto lapsiperhearjesta, mutta että puolisosta. Jos on sellainen tyyppi, että ihan yksinään tykkää olla, niin luulisi että aika toisentyyppisen irtioton järjestäisi, vaikka tuntureille vaeltamaan.

Itse voisin hyvin rentoutua yksinään mökillä, mutta laivalle ja Tukholmaan shoppailemaan en kyllä lähtisi yksin. Kun ei siinä yksin ole kuitenkaan, vaan vieraiden ihmisten keskellä. Eri juttu, jos on rakastaja matkassa. ;)

Meillä kyllä molemmat reissaa usein ilman lapsia tai puolisoa, mutta ne on työmatkoja. Kyllä mä vapaa-ajan reissut haluan tehdä perheeni kanssa. Sitä paitsi reissullakin voi hyvin ottaa omaa aikaa ja tehdä välillä omia juttuja.[/QUOTE]

Ette kai te ihmiset oikeasti ole näin yksinkertaisia? Ette vain voi ymmärtää, että on olemassa erilaisia ihmisiä kuin te? Toiset kaipaavat enemmän sitä yksinoloa, se on niin yksinkertaista. Ja se ei tarkoita, että kyseessä on joku erakko, joka haluaa olla yksin Lapissa. Vaan ihminen voi kaivata sitä, että saa olla yksin ja tehdä niitä asioita mistä tykkää, ne asiat voivat olla shoppailua tai konsertissa käymistä tai jotain muuta missä näkee muita ihmisiä. Mä rakastan suurkaupungin vilinää ja en kestäis montaa päivää, jossain Lapin erakkovaelluksella. Mutta silti rakastan yksinoloa, sitä, että voin tehdä mitä itse haluan, voin syödä mitä itse haluan, voin katsoa televisiosta mitä itse haluan. Ei tarvitse tehdä kompromisseja tai ottaa kenenkään muun haluja huomioon. On ihana kun päivän jälkeen hotellihuoneessa ei ole ketään kenen kanssa pitäisi jutella vaan saa vain olla hiljaisuudessa. Ne ihmiset siellä kadun ihmisvilinässä eivät kaipaa multa mitään, mun ei tarvitse ottaa heidän tarpeitaan huomioon eikä jutella heidän kanssaan.
 
[QUOTE="vieras";29150651]Jos on sellainen tyyppi, että ihan yksinään tykkää olla, niin luulisi että aika toisentyyppisen irtioton järjestäisi, vaikka tuntureille vaeltamaan.

Itse voisin hyvin rentoutua yksinään mökillä, mutta laivalle ja Tukholmaan shoppailemaan en kyllä lähtisi yksin. Kun ei siinä yksin ole kuitenkaan, vaan vieraiden ihmisten keskellä. Eri juttu, jos on rakastaja matkassa. ;)

.[/QUOTE]

Itse ymmärrän kyllä yksin olemisen myös vieraiden ihmisten ympäröimänä, vieraassa kaupungissa. Pointi on se, että siellä voi yksin katsella, kuunnella kaikkea ihan hiljaa omien ajatusten kanssa. Itse nautin suunnatomasti juuri yksin olemisesta vieraiden ihmisten ympäröimänä jossain vieraammassa paikassa, se on minusta tosi rentouttavaa. Sitten jaksaa taas hyvin arkitouhuja perheen kanssa ja töissä, jossa joutuu olemaan hyvin ulospäin suuntautunut.
 
Mä tulisin hulluksi, jos mulla ei ois ns. omaa elämää omien kavereideni kanssa ollenkaan :-O Toki perheenä ollaan eniten & tehdään eniten asioita, ja miehen kanssa kahdestaan myös (kiitos vaan, mummut), mutta ei se sitä tarkoita että perheen ja parisuhteen ulkopuolelta ei saa kaivata mitään. Mä en todellakaan "aina mene mieluiten miehen kanssa", joskus mikään ei oo osuvampaa kuin minibreikki ihan kaikessa rauhassa, joko yksin tai kavereiden kanssa.
 
Ymmärrän miestäsi. Jos minun mieheni ei aiemmin olisi reissannut yksikseen, niin en tykkäisi, jos hän vain ilmoittaisi, että nyt hän on lähdössä. Jos hän sen sijaan ensin keskustelisi kanssani ja antaisi minulle hetken aikaa sulatella asiaa, niin silloin voisin helpommin hyväksyä reissun. Yht'äkkinen muutos voi herättää kaikenlaisia tunteita etenkin, kun itse jää täysin ulkopuoliseksi eikä edes mielipidettä kysytä. Perheessä pitää mielestäni tällaiset asiat sopia yhdessä. Jos yksin reissaaminen on jo vakiintunut tapa, niin silloin pelkkä ilmoitus voi olla riittävä. Aina tosin on kohteliaampaa toista kohtaan, jos ilmoituksen aloittaa sanoilla "sopiiko sinulle ...."
 

Yhteistyössä