Mies ei haluakkaan naimisiin

Olemme olleet miehen kanssa rapiat 4 vuotta yhdessä. Yhteinen lapsikin on siunaantunut ja asunnon ostoa ollaan suunniteltu. Alussa kun seurustelimme mies aina puhui, että hän raahaa minut alttarille vaikka huutavana. Aika on kulunut, eikä mitään. Itse rakastan miestäni yli kaiken ja pakahdun onnesta hänen kanssaan. Minulla ei ole epäilystäkään, että en voisi olla loppuelämääni hänen kanssaan.

Eilen otin sitten puheeksi häät. Mies ei oikein tuntunut olevan kiinnostunut vaan kommentoi lähinnä taustalla pyörinyttä tv-ohjelmaa. Lopulta sain häneltä vastauksen, että hänelle "nimet paperissa eivät merkkaa mitään" ja " se olisi viimeinenkin pakotie suljettu". Myös kustannukset tuntuivat olevan ongelma, vaikka ilmoitin haluavani vaatimattomat maistraattihäät. Kun kysyin siitä alttarille raahaamisesta, ei kuulemma tarkoittanut kristillistä alttaria tarkasti.

Olen täysin murtunut. Tunnen antavani miehelleni paljon enemmän kuin hän minulle. Toisaalta olen järkyttynyt siitä, että hän haluaa pitää jonkin takaoven auki. Tunnen olevani joku hemmetin lehmä. Kaikki varmaan tietävät sen sanonnan "miksi ostaa lehmä kun saa maidon ilmaiseksi"

 

ennen lapsen hankintaa? Kyllä kai 4 vuodessa toisen oppii tuntemaan jotenkin....

Voi voi. Juurikin tällaisten kuvioiden vuoksi kannatan reilua yhteistä päätöstä yhteisestä elämän vietosta papin pakeilla ennen perheenlisäyksiä.

 

neljä vuotta yhdessä on lyhyt aika, et ehkä tunne miestäsi lainkaan. älä kuitenkaan ala painostaa, jos yhdessä haluatte olla.

 

Just luin tän:
Sitoutumattomuus satuttaa | Facebook
:hug:

 

ennen lapsen hankintaa? Kyllä kai 4 vuodessa toisen oppii tuntemaan jotenkin....

Voi voi. Juurikin tällaisten kuvioiden vuoksi kannatan reilua yhteistä päätöstä yhteisestä elämän vietosta papin pakeilla ennen perheenlisäyksiä.

Koska saimme lapsen todella nopeasti seurustelun aloittamisen jälkeen ja toisekseen emme ole kristittyjä. Halusimme oppia tuntemaan toisemme ennen avioliittoa, mutta minua on taidettu huijata.

 

Miksi pitää mennä naimisiin, kun muutenkin voi olla yhdessä. Jostain luin että parit ovat onnellisempia sillon kun sen jälkeen ku on menty naimisiin niin kaikki alkaa mennä huonosti...

 

Me ollaan oltu 5 vuotta yhdessä miehen kanssa, lapsikin on eikä kyllä mitään kiirettä naimisiin..
Jos ylipäätänsä mennään ollenkaan.
Älä nyt ainakaan maanittele, ja puoliväkisin tai väkisin vie sitä miestä alttarille,siitä ei tule muutakuin paskaa kaikille osapuolille.

 

Kyllä se vaan niin on, että miksi ostaa lehmä, jos ilmaiseksi saa maitoa.
Pätee tähänkin ilmiöön...

 

:hug: Mua ainakin olis satuttanut erityisesti tuo "viimeinekin pakotie suljettuna". Itse en nyt varmaan kovasti painostaisi heti tuosta naimisiinmenosta, mutta alkaisin selvittelemään että onko miehen puolelta muuten viileämpi hetki menossa ja miten liekkiä voisi taas kuumentaa.

 

No sano vielä että lapsi on miehen nimellä? Jos, niin sitten et varmaankaan "pääse" naimisiin ainakaan tämän miehen kanssa.

 

No sano vielä että lapsi on miehen nimellä? Jos, niin sitten et varmaankaan "pääse" naimisiin ainakaan tämän miehen kanssa.

ei ole miehen nimillä ja vaikka mentäisiin naimisiin, niin minulla ja lapsellamme pyysy minun nimi. Kyse on lähinnä niistä eduista mitä laki suo. Toisaalta haluaisin sen viimeisen sinetin suhteellemme. Itse avioliiton instituutiota en sinänsä kannata, eikä mikään hinku olekkaan. Minusta vain tuntuu sille, että rakastan miestäni yli kaiken ja haluan viettää elämäni hänen kanssaan loppuun saakka. Vanhoina pitää sitten mennä naimisiin leskeneläkkeiden yms muident takia. Kiva olisi olla hääkuvassa nuori ja viehkeä, kuin vanha ja kurttuinen

 

Aha että viimeinen pakotie suljettu. Ei toi nyt siltä kuulosta, että olis kauheen sitoutunut, kun noin sanoo.

Mä vaatisin sen alttarin, ihan minkätahansa alttarin sitten, ellei kristillinen kelpaa ja vaatisin päästä laillisesti avioon, koska toinen on kerran sellaista luvannut/valehdellut.

 

ei ole miehen nimillä ja vaikka mentäisiin naimisiin, niin minulla ja lapsellamme pyysy minun nimi. Kyse on lähinnä niistä eduista mitä laki suo. Toisaalta haluaisin sen viimeisen sinetin suhteellemme. Itse avioliiton instituutiota en sinänsä kannata, eikä mikään hinku olekkaan. Minusta vain tuntuu sille, että rakastan miestäni yli kaiken ja haluan viettää elämäni hänen kanssaan loppuun saakka. Vanhoina pitää sitten mennä naimisiin leskeneläkkeiden yms muident takia. Kiva olisi olla hääkuvassa nuori ja viehkeä, kuin vanha ja kurttuinen

Ei kaikki ihmiset kuole vanhana. Voitte kuolla jompikumpi vaikka huomena autokolarissa.

 

ei ole miehen nimillä ja vaikka mentäisiin naimisiin, niin minulla ja lapsellamme pyysy minun nimi. Kyse on lähinnä niistä eduista mitä laki suo. Toisaalta haluaisin sen viimeisen sinetin suhteellemme. Itse avioliiton instituutiota en sinänsä kannata, eikä mikään hinku olekkaan. Minusta vain tuntuu sille, että rakastan miestäni yli kaiken ja haluan viettää elämäni hänen kanssaan loppuun saakka. Vanhoina pitää sitten mennä naimisiin leskeneläkkeiden yms muident takia. Kiva olisi olla hääkuvassa nuori ja viehkeä, kuin vanha ja kurttuinen

Jos leskeneläkellä mietit niin ota selvää kuinka kauan pitää olla avioliiton olla jatkunut. Eikä se kuolema välttämättä aina odota vanhuuteen asti. Minä jäin leskeksi 31-vuotiaana, mieheni oli minua vuotta nuorempi.

Jos minulle mies sanoisi että haluaa pitää viimeisen oven auki niin vastaisin että ovi kyllä on auki ihan saman tien jos sitä tarvitsee.

 

Meillä mies oli ennen samanlainen. Vihdoin ja viimeinen mieheni suostui maistraattihäihin viikko sitten. Budjetista oli myös huolissaan, mutta järjestimme häät 1200e. Hintaan sisältyi: pukuni, kengät, korut,huivi, miehen kravaatti, kengät, kauluspaita, sormukseni,2 hotelliyötä, illallinen 4:lle ravintolassa tilauskakkuineen, kuohuviinit, minun ja todistajan kaunistautumiset kampaajalla eli meikit ja kampaukset, kimppu, viehe x2 sekä rannekukka.Sekä jotain pientä, kuten hiuskorut yms.
Ja varmasti pääsee vielä halvemmallakin!!! Meillä oli tuossa paljon sellaista "ylimääräistä".

Ehdimme tallustaa avoparina melkein 10v, joten aika toivottamalta se avioituminen joskus näytti. Toisaalta mieheni myös ymmärsi, että en usko ikikihloihin. Hänestä kihlaus oli jo tarpeeksi suuri asia. Lapsiakin on 2 sekä talolainaa, joten hänestä olimme tarpeeksi yhdessä.

Kuitenkin sanoi hääyönä, että avioituminen oli oikea ratkaisu.
Laske mielessäsi sellainen alustava budjetti häillenne. Ja pistäkää päivämäärä tarpeeksi kauas, että teillä on aikaa hankkia ostoksenne ennen häitä hyvissä ajoin.
Onhan sinullakin oikeus samaan sukunimeen kuin lapsellasikin. Minulle tämä oli suuri asia, että olemme nyt perhe *****nen, emmekä äidin etu-ja sukunimi / isä ja lapset.

 

Meillä mies oli ennen samanlainen. Vihdoin ja viimeinen mieheni suostui maistraattihäihin viikko sitten. Budjetista oli myös huolissaan, mutta järjestimme häät 1200e. Hintaan sisältyi: pukuni, kengät, korut,huivi, miehen kravaatti, kengät, kauluspaita, sormukseni,2 hotelliyötä, illallinen 4:lle ravintolassa tilauskakkuineen, kuohuviinit, minun ja todistajan kaunistautumiset kampaajalla eli meikit ja kampaukset, kimppu, viehe x2 sekä rannekukka.Sekä jotain pientä, kuten hiuskorut yms.
Ja varmasti pääsee vielä halvemmallakin!!! Meillä oli tuossa paljon sellaista "ylimääräistä".

Ehdimme tallustaa avoparina melkein 10v, joten aika toivottamalta se avioituminen joskus näytti. Toisaalta mieheni myös ymmärsi, että en usko ikikihloihin. Hänestä kihlaus oli jo tarpeeksi suuri asia. Lapsiakin on 2 sekä talolainaa, joten hänestä olimme tarpeeksi yhdessä.

Kuitenkin sanoi hääyönä, että avioituminen oli oikea ratkaisu.
Laske mielessäsi sellainen alustava budjetti häillenne. Ja pistäkää päivämäärä tarpeeksi kauas, että teillä on aikaa hankkia ostoksenne ennen häitä hyvissä ajoin.
Onhan sinullakin oikeus samaan sukunimeen kuin lapsellasikin. Minulle tämä oli suuri asia, että olemme nyt perhe *****nen, emmekä äidin etu-ja sukunimi / isä ja lapset.

Sori, viestejä tullut siihen tahtiin, kun tätä kirjoittelin et vasta selvisi tuo, että lapsellasi on sinun sukunimesi....

 

Meillä mies oli ennen samanlainen. Vihdoin ja viimeinen mieheni suostui maistraattihäihin viikko sitten. Budjetista oli myös huolissaan, mutta järjestimme häät 1200e. Hintaan sisältyi: pukuni, kengät, korut,huivi, miehen kravaatti, kengät, kauluspaita, sormukseni,2 hotelliyötä, illallinen 4:lle ravintolassa tilauskakkuineen, kuohuviinit, minun ja todistajan kaunistautumiset kampaajalla eli meikit ja kampaukset, kimppu, viehe x2 sekä rannekukka.Sekä jotain pientä, kuten hiuskorut yms.
Ja varmasti pääsee vielä halvemmallakin!!! Meillä oli tuossa paljon sellaista "ylimääräistä".

Ehdimme tallustaa avoparina melkein 10v, joten aika toivottamalta se avioituminen joskus näytti. Toisaalta mieheni myös ymmärsi, että en usko ikikihloihin. Hänestä kihlaus oli jo tarpeeksi suuri asia. Lapsiakin on 2 sekä talolainaa, joten hänestä olimme tarpeeksi yhdessä.

Kuitenkin sanoi hääyönä, että avioituminen oli oikea ratkaisu.
Laske mielessäsi sellainen alustava budjetti häillenne. Ja pistäkää päivämäärä tarpeeksi kauas, että teillä on aikaa hankkia ostoksenne ennen häitä hyvissä ajoin.
Onhan sinullakin oikeus samaan sukunimeen kuin lapsellasikin. Minulle tämä oli suuri asia, että olemme nyt perhe *****nen, emmekä äidin etu-ja sukunimi / isä ja lapset.

Kiitos tästä kannustavasta kommentista! Tosin minulla siis on jo sama sukunimi kuin lapsellamme eli minä ja lapsi ollaan ****nen ja mies on omalla nimellään. Näin mennään myös häiden jälkeen koska minä en halua miehen sukunimeä eikä hän minun.

 

apvalionauta, ollos hyvä Kyllä sinun miehesi vielä järkiintyy.

 

ei ole miehen nimillä ja vaikka mentäisiin naimisiin, niin minulla ja lapsellamme pyysy minun nimi. Kyse on lähinnä niistä eduista mitä laki suo. Toisaalta haluaisin sen viimeisen sinetin suhteellemme. Itse avioliiton instituutiota en sinänsä kannata, eikä mikään hinku olekkaan. Minusta vain tuntuu sille, että rakastan miestäni yli kaiken ja haluan viettää elämäni hänen kanssaan loppuun saakka. Vanhoina pitää sitten mennä naimisiin leskeneläkkeiden yms muident takia. Kiva olisi olla hääkuvassa nuori ja viehkeä, kuin vanha ja kurttuinen

Siis voittehan te mennä kuvauttamaan itestänne kauniita kuvia nuorina ja vihkeinä nyttenki ilman et tarvii naimisis olla

 

Siis voittehan te mennä kuvauttamaan itestänne kauniita kuvia nuorina ja vihkeinä nyttenki ilman et tarvii naimisis olla

Mut ei se silloin mikään hääkuva ole!

 

Harmikseni joudun kertomaan, että noita sitoutumiskammoisia miehiä kyllä riittää näissä nykyajan "nuorukaisissa". Saattaa olla sinun kannaltasi parempikin, että ette mene naimisiin. Jos olisin sinä (ja olenkin hyvin samanlaisessa tilanteessa), suunnittelisin lähinnä OMAA ja lapseni elämää eteenpäin ihan miehen toimista riippumatta.

 

Me mentiin miehen kanssa naimisiin maistraatissa eikä meillä ollu mitään pippaloita tai illallisia. Eikä maksanu mitään!! JA niillä rahoilla mikkä häistä säästy, laitettii häämatkaan ja oltii, minä mies ja poika ihanassa etelän aurinkossa kuukausi

 

[QUOTE="öhöm";22438281]Harmikseni joudun kertomaan, että noita sitoutumiskammoisia miehiä kyllä riittää näissä nykyajan "nuorukaisissa". Saattaa olla sinun kannaltasi parempikin, että ette mene naimisiin. Jos olisin sinä (ja olenkin hyvin samanlaisessa tilanteessa), suunnittelisin lähinnä OMAA ja lapseni elämää eteenpäin ihan miehen toimista riippumatta.[/QUOTE]

vaihtoehtoisesti voi yrittää puhua ukon kanssa ja kysyä mikä sitä oikeasti pelottaa tai ahdistaa...

 

:hug: Mua ainakin olis satuttanut erityisesti tuo "viimeinekin pakotie suljettuna".

Joo, tosi kurjasti on ap:n mies sanansa valinnut. Tai pikemminkin varmaan päästänyt sammakoita ulos suustansa sen enempiä ajattelematta.

Ap, mun mielestä teidän kannattaisi keskustella kunnolla tuosta naimisiinmenoasiasta ja tuosta miehen tokaisusta. Ei mitään riitelyä, vaan rauhallista ja rakentavaa keskustelua. Niin, että sinä saat selville, mitä miehesi päässä liikkuu ja miehesi saa selville, mitä sinun päässäsi liikkuu. Ja tv kiinni jutustelun ajaksi.

 

Me mentiin miehen kanssa naimisiin maistraatissa eikä meillä ollu mitään pippaloita tai illallisia. Eikä maksanu mitään!! JA niillä rahoilla mikkä häistä säästy, laitettii häämatkaan ja oltii, minä mies ja poika ihanassa etelän aurinkossa kuukausi

Kyllä mekin lähdemme häämatkalle, mutta ihan kahdestaan. Etelään emme halua, mutta olemme varanneet Lapista lomamökin viikoksi. Unelmana on aina ollut saada Lapista mökki, nauttia ihanista maisemista yms. Töistä ei voi kumpikaan olla kuukautta pois tai lapset koulusta Joten häämatkaa odotellessa