Tästä aiheesta on ollut aika paljon keskustelua tällä palstalla (myös Perhe/Vanhemmuus -osiossa). Periaate on se, että ketään ei voi/kannata pakottaa vanhemmuuteen vastoin omaa tahtoa. Toisaalta mies ei voi myöskään pakottaa sinua jatkamaan suhdetta hänen kanssaan vain siksi, että koska hän ei halua lasta, niin sinäkään et saisi haluta.
Yleensä nuorilla pareilla lapsen hankinta/hankkimattomuus on ihan ratkaiseva kysymys, että voiko suhdetta jatkaa. Jos miehesi on ehdottomasti sitä mieltä, ettei halua ja sinä taas lapsen haluat jossakin vaiheessa, niin mielestäni ette pysty asiasta tekemään kompromissia. Ainoa, mitä voit tehdä, on se, että jäät odottamaan pariksi vuodeksi, että muuttuuko miehen mieli.
Yleensä miehet kypsyvät vauvan hankintaan paljon myöhemmin kuin naiset. Erityisesti jos mies on nuorempi kuin nainen, niin voi käydä niin, että miestä alkaa kiinnostaa vauvat vasta siinä vaiheessa, kun nainen lähestyy jo neljääkymppiä eikä ole enää ollenkaan varmaa, että raskaaksi tulo enää edes onnistuu. Sinun tilanteessasi tuntuisi aika oudolta, että jäisit miehesi rinnalle esim. 10 vuodeksi odottelemaan, että muuttuuko se miehen mieli vai ei...
Minusta sinun ei kannata taipua miehen tahtoon siitä yksinkertaisesta syystä, että tulet katkeroitumaan varmasti, jos mies "pakottaa" sinut luopumaan vauvahaaveesta. Vaikka olet ehkä suunnitellut häitä, vauvaa yms. yhteistä tulevaisuutta miehen kanssa, niin ei siinäkään ole mitään järkeä, että yrität pakottaa miehen noudattamaan SINUN haaveitasi, jos mies ei sitä halua itse.
Minun mielestäni sinun on turha pitkittää suhdetta, vaan helpompaa on katkaista suhde, surra suhteen päättymistä ja sen jälkeen etsiä uusi poikaystävä, jonka suunnitelmiin kuuluu perheen perustaminen nopeallakin aikataululla.
