Mies ei halua lapsia (on jo 1 edellisestä)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Eve
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

Eve

Vieras
Miesystävälläni on jo 11-vuotias lapsi vanhasta suhteestaan ja on ilmoittanut, ettei halua enempää lapsia. Syy on se, että on kuulemma niin kova taakka ja tällöin hänellä olisi mennyt suurin osa elämästä lapsien kasvattamiseen, kun uusi tulisi edellisen jo ollessa lähempänä täysi-ikäisyyttä. Itselläni ei lapsia ole, ja kovasti olisin elämääni edes yhden toivonut.

Suhteemme on muuten kaikin puolin hyvä, mutta en tiedä, pitääkö minun silti siitä luopua tämän asian vuoksi. Pelkään katkeroituvani ajan myötä; varsinkin jos satumme eroamaan joskus vuosien kuluttua, enkä lapsia enää voisi enää saada.

On myös todella vaikea suhtautua siihen, että miehen syy on se, että "hänellä on jo". Tämä heijastuu tahtomattamani myös siihen, kuinka hänen lapseensa suhtaudun. Jos häntä ei olisi, voisin minäkin saada omani..karusti sanottu, ja ehkä vähän kärjistäenkin..

Olen elänyt monta huonoa parisuhdetta, enkä tästä haluaisi luopua. En vain tiedä, voiko suhde toimia, voinko elää tämän luopumisen pakon kanssa vai ihmettä tässä tulisi tehdä..
 
Et voi tehdä muuta kuin valita, lapsi tai mies. Kaikki eivät lapsia halua ja heidän valintaansa täytyy kunnioittaa. Mutta monet haluavat lapsia ja heillä on siihen oikeus. Ainoa keino on keskustella miehen kanssa ja kertoa hänelle että vaikka hänestä pidät ja arvostat suhdettanne, niin lapsen saaminen on sinulle myös tärkeä asia. Jos mies edelleenkään ei halua lasta kanssasi et voi muuta kuin valita.

Kannattaa myös tarkkaan harkita valintaansa. Jos valitset miehen etkä saa koskaan lasta, sitten 45-vuotiaana kun et voi lapsia enää hankkia teille tuleekin ero. Mitä sinulle jää käteen? Ei yhtään mitään eikä ainakaan lasta. Toisaalta jos et löydäkään koskaan uutta miestä, tai et voi tullakaan raskaaksi etkä saa lasta kuitenkaan, olet päättänyt hyvän suhteen turhan takia. Joskus on pakko uhrata asioita päästäkseen eteenpäin. Tämä mies ei ole tarkoitettu sinulle, ja maailmassa (suomessa) on paljon miehiä jotka haluavat lapsia.
 
Meillä oli sama tilanne. Sanoin miehelle asiaa harkittuani lopulta, että ero tulee ilman ja aloin tekemään lähtöä. Suostui se siihen vaikka ei edelleenkään itse haluaisi lasta.
 
Tilanteeni on päinvastoin, minulla 2 lasta ja ikäni puolesta en enää saa lisää, yksi keskenmeno tuossa keväällä ja se taisi olla siinä. Minulla ikää 46 v.
Nuoremmalla miehelläni ei ole lapsia ja koska hän on minut puolisokseen valinnut, joutuu elämään ilman omia lapsia. En tiedä miten hän tämän asian ottaa sitten vuosien saatossa.
Hän haluaa elää kanssani, eikä jonkun sellaisen jonka kanssa voi lisääntyä, ei se ole sanottua nuoremmankaan kanssa se lapsenteon onnistuminen.
 
Tilanteeni on päinvastoin, minulla 2 lasta ja ikäni puolesta en enää saa lisää, yksi keskenmeno tuossa keväällä ja se taisi olla siinä. Minulla ikää 46 v.
Nuoremmalla miehelläni ei ole lapsia ja koska hän on minut puolisokseen valinnut, joutuu elämään ilman omia lapsia. En tiedä miten hän tämän asian ottaa sitten vuosien saatossa.
Hän haluaa elää kanssani, eikä jonkun sellaisen jonka kanssa voi lisääntyä, ei se ole sanottua nuoremmankaan kanssa se lapsenteon onnistuminen.

Ei sun miehelläsi ole mitään kiirettä. Olette yhdessä niin kauan kuin onnistuu ja sitten hän voi perustaa perheen jonkun toisen kanssa vaikka miten vanhana.
 
Viimeksi muokattu:
Aika moni, jos olet yhtään mediaa tai ympäröivää maailmaa seurannut. Näkeehän tuolla vaikka kuinka monta +50-v miehiä toisella kierroksella, joilla on pieni lapsi jonkun 3-4-kymppisen kanssa.

Aiemmin totesit,vaikka miten vanhana.Nyt rajasit -50+, mikä sai mielesi muuttumaan?Oletetaan sinun toleranssin mukaan,nyt voisi olla kysymyksessä 40v nainen,alle 50v mies.Naiselle taitaa 40 ikävuotta olla lapsensaannille siinä ja siinä.Mutta tässä tapauksessa ikäero ei ole mikään suuri.
Sinun alkuperäisen mallin mukaan,vaikkapa 65v mies kaappaa vaimokseen 30v naisen,ja perustaa perheen,hankkivat lapsia.Kuulostaako fiksulta?
En näköjään ole ainut,keltä lirahtaa sammakoita.
 
Viimeksi muokattu:
Tiedän erään tuttavani, joka sai hyvin nuorena lapsen vahingonlaukauksen vuoksi. Suhde päätyi eroon, kun liitto ei kestänyt pelkän lapsen vuoksi. Lapsi ehti jo aikuiseksi, kun tämä hänen isänsä löysi elämänsä naisen. Nainen painosti vuosikausia miestä aika ajoin ja lopulta sanoi, että annan vielä vuoden lisää aikaa ja sitten se on eron paikka, jos et ole muuttanut mieltäsi. Mies lopulta kypsyi ajatukseen ja halusi sekä yrittää raskautta että pysyä rakastamansa naisen kanssa. Nyt siis tällä miehellä on aikuinen lapsi ja pieni taapero sekä hyvä parisuhde. Tämä siis olkoot AP:lle esimerkkinä, että joskus naisen sitkeys voi johtaa hyvään lopputulokseen.

Minusta sinun pitää itse päättää, että onko lapsen saaminen sellainen asia, jonka haluat kokea edes kerran elämässäsi. Todennäköisesti miehesikin on halunnut tulla isäksi kerran elämässään, joten hänen luulisi ymmärtävän, että sinullekin kyse on perustavaa laatua olevasta asiasta, jota on vaikea millään korvikkeella tyydyttää. Sinun pitää itsesi päättää, kuinka paljon haluat antaa aikaa miehellesi miettimiseen. Tee hänelle selväksi, että mitä mieltä olet asiasta. Ei siitä tarvitse koko ajan inttää, vaan keskustelette asiallisesti ja sinä päätät, kuinka kauan jaksat odottaa. Kannattaa muistaa, että naisen hedelmällisyys laskee radikaalisti 35-v jälkeen. Jos naisen kuukautiset ovat alkaneet aikaisin, myös hedelmällisyys laskee aikaisin, kun taas myöhään alkaneet kuukautiset tarkoittavat sitä, että hedelmällinen aika kestää pidempään.
 
Ei sun miehelläsi ole mitään kiirettä. Olette yhdessä niin kauan kuin onnistuu ja sitten hän voi perustaa perheen jonkun toisen kanssa vaikka miten vanhana.

Aliarvioi pahasti mieheni tunteet ja ajatukset, enkä ole ajatellut olla suhteessa vain niin kauan kuin hän haluaa pitää lapsettoman naisen
Melko typerä kommentti siis.
Kyllä mieskin voi olla suhteessa ihan suhteen vuoksi ja sen mitä siitä saa. Kakkapyykki voi peittää alleen monta surullistakin asiaa.
 
Viimeksi muokattu:
todella vaikea suhtautua siihen, että miehen syy on se, että "hänellä on jo"
Oma motiivisi on "sinulla ei (jo) ole".

Entäs se kova taakka ja suuri osa elämästä lapsien kasvattamiseen?
30 vuotta tai ylikin, se on pitkä aika, varsinkin miehelle.

"Olen elänyt monta huonoa parisuhdetta, enkä tästä haluaisi luopua."
Virheisiin on hukkautunut aikaasi ja se käy vähiin. Tarjolla on vain runsaasti suuria riskejä, myös uusien huonojen suhteiden kautta, katkeroituminen ilman lasta ja/tai hyvää suhdetta.

Houkuttaa ehkä yrittää vaikuttaa miehen mielipiteeseen, mutta siihen tulee helposti ikävä sävy. Sekin vaarantaa suhdetta. Jokatapauksessa hän kai tulisi tuntemaan syyllisyyttä siitä että jäisit lapsettomaksi ja kärsisit siitä (olisi minulle ihan kamalan vaikea paikka).

Mies voi alkaa työntää luotaan, ajatellen että jonkun toisen kanssa sinulle on parempi tulevaisuus. Itse samanikäisen lapsen isänä, saattaisin kallistua ehkä tähän, välttääkseni loppuelämän syyllisyydentunnon. Lasta tuskin lähtisin yrittämään.

Tuossa mielessä ei kannata tuudittautua siihen uskoon, että päätös erosta tai jatkosta olisi enemmälti sinun käsissäsi, missään vaiheessa.
 
Viimeksi muokattu:
Tilanteeni on päinvastoin, minulla 2 lasta ja ikäni puolesta en enää saa lisää, yksi keskenmeno tuossa keväällä ja se taisi olla siinä. Minulla ikää 46 v.
Nuoremmalla miehelläni ei ole lapsia ja koska hän on minut puolisokseen valinnut, joutuu elämään ilman omia lapsia. En tiedä miten hän tämän asian ottaa sitten vuosien saatossa.
Hän haluaa elää kanssani, eikä jonkun sellaisen jonka kanssa voi lisääntyä, ei se ole sanottua nuoremmankaan kanssa se lapsenteon onnistuminen.


Olen kyllä samaa mieltä kuin joku aikaisemmin, miehellä ei ole vielä kiirettä lyödä lukkoon asioita, etenkin jos hän on vasta nelikymppinen. Moni viiskymppinen mies saa vasta ensimmäisen muksunsa kun monet naiset saavat + nelikymppisenä esikoisensa ja miehiltä se onnistuu vieläkin myöhemmin. Miehelläsi on parikymmentä vuotta aikaa vielä pohtia elämän syntyjä syviä ja alkaako isäksi vai ei. Mieli voi muuttua ja vauvakuume iskeä miehellekin mutta voi olla ettei iske koskaan.
 
Viimeksi muokattu:
On myös todella vaikea suhtautua siihen, että miehen syy on se, että "hänellä on jo". Tämä heijastuu tahtomattamani myös siihen, kuinka hänen lapseensa suhtaudun. Jos häntä ei olisi, voisin minäkin saada omani..karusti sanottu, ja ehkä vähän kärjistäenkin..

Voi, voi. Ettei vaan käy niin, että mies ei kohta halua sinuakaan jos nuivasti suhtaudet hänen lapseensa.

Tietysti ei voi yleistää, mutta mies arvostaa naista myös siitä, kuinka nainen suhtautuu hänen lapsiinsa. Ainakin minun mieheni kehuu jopa rasittavuuteen asti sitä, kuinka hienosti olen hänen lapsiensa kanssa.

Kauanko suhteenne on kestänyt? Anna miehellesi aikaa tottua sinun lapsihaaveeseen. Ystäväpiirissäni on parikin miestä, jotka ovat vannoneet etteivät tee enää lapsia. Mieli on muuttunut ja toinen jäi jopa koti-isäksi kun hullaantui niin uuteen pilttiinsä.
 
Viimeksi muokattu:
Sinulle ei ole mitään oikeutta vaatia miestäsi lapsia tekemään, jos hän itse ei halua. Yhtä lailla sinun ei tarvitse jättäytyä lapsettomaksi, jos sinä et sitä halua.
Mieti kumpi on sinulle tärkeämpää mutta muista, ettei sinulla ole myöskään oikeutta sitten joskus tulevaisuudessa syyttää ketään muuta kuin itseäsi, jos kadut omia valintojasi.
 
Olen kyllä samaa mieltä kuin joku aikaisemmin, miehellä ei ole vielä kiirettä lyödä lukkoon asioita, etenkin jos hän on vasta nelikymppinen. Moni viiskymppinen mies saa vasta ensimmäisen muksunsa kun monet naiset saavat + nelikymppisenä esikoisensa ja miehiltä se onnistuu vieläkin myöhemmin. Miehelläsi on parikymmentä vuotta aikaa vielä pohtia elämän syntyjä syviä ja alkaako isäksi vai ei. Mieli voi muuttua ja vauvakuume iskeä miehellekin mutta voi olla ettei iske koskaan.


Mieheni on 29-vuotias, mutta ikävä ajatella että hän olisi kanssani nyt vain sitä vauvakuumevaihetta odotellessa. Millähän tekosyyllä hän hakisi naimisissa ollessaan sitä lastensa äitiä, minua pettämällä ilmeisesti- ei kovin reilua peliä. Olemme siis aviopari, emme tilapäissuhteessa. On sitouduttu tähän tilanteeseen.

Ja eihän ole varmaa saako mies lasta sitten nuoremmankaan kanssa, lapsettomuutta on paljon. Tässä sotketaan nyt parisuhteen kaksi asiaa melko pahasti, parisuhde ja toisaalta biologisten lasten hankinta.
 
Viimeksi muokattu:
Onneksi ex meni vieraaseen ja tuli ero.
Jos liitto olis jatkunut, en olisi saanut ainokaistani, koska exä ei halunnut.
Tapasin miehen, jonka ajatukset olivat ja ovat vieläkin samalla tasolla kuin omat ajatukseni.
Elämäni suurin saavutus, vuosien haaveilun jälkeen on lapseni, nyt jo nuori aikuinen.
 
Jep, vääntäkää vaan väkisin toistenne mielipiteitä suopeaksi yrittämään lasta.
Eikös tässä maassa jo ole riittävästi näyttöä siitä kun vanhemmat eivät pidä lapsistaan riittävästi huolta?
Miettikää nyt edes hiukan miten haluatte muuttaa kumppaneidenne elämänasennetta.
Ehkä siinä joku lapsi saisi ystävällisemmän ja lämminhenkisemmän kodin.
 
Meillä niin päin, että minulla kaksi lasta, miehelläni ei biologisia omia. mutta: Mieheni on aivan hullaantunut ensimmäiseen lapselapseeni:) Silti hän huokaisee lapsenlapsen viikonloppuvierailun jälkeen, että onneksi tämä ei ole jokapäiväistä. Näin tästä voi nauttia.
Niin ja hänellä ikää 39v, joten voisi vielä hyvinkin alkaa isäksi. Vaarin rooli on kuitenkin kuulemma parempi:)
 
Meillä niin päin, että minulla kaksi lasta, miehelläni ei biologisia omia. mutta: Mieheni on aivan hullaantunut ensimmäiseen lapselapseeni:) Silti hän huokaisee lapsenlapsen viikonloppuvierailun jälkeen, että onneksi tämä ei ole jokapäiväistä. Näin tästä voi nauttia.
Niin ja hänellä ikää 39v, joten voisi vielä hyvinkin alkaa isäksi. Vaarin rooli on kuitenkin kuulemma parempi:)


No jaa, kun se lapsi on oma, niin siihen suhtautuukin ihan eri tavalla. Pakkohan sen miehen on sanoa noin, kun omia lapsia kerran ei ole eikä tule.

Mielestäni lapset ovat niin suuri ja tärkeä asia, että en itse voisi koskaan kuvitellakaan olevani ihmisen kanssa, joka olisi täysin vastakkaisella mielipiteellä liikenteessä. Suhteesta ei vain tulisi mitään. On asioita, joista ei voi antaa periksi ja tämä lapsiasia on sellainen.

Sellaisten ihmisten pitäisi olla yhdessä, jotka ovat samaa mieltä lasten saamisesta. Piste.
 
Viimeksi muokattu:
No jaa, kun se lapsi on oma, niin siihen suhtautuukin ihan eri tavalla. Pakkohan sen miehen on sanoa noin, kun omia lapsia kerran ei ole eikä tule.

Mielestäni lapset ovat niin suuri ja tärkeä asia, että en itse voisi koskaan kuvitellakaan olevani ihmisen kanssa, joka olisi täysin vastakkaisella mielipiteellä liikenteessä. Suhteesta ei vain tulisi mitään. On asioita, joista ei voi antaa periksi ja tämä lapsiasia on sellainen.

Sellaisten ihmisten pitäisi olla yhdessä, jotka ovat samaa mieltä lasten saamisesta. Piste.


Kaikki ei voi saada enää tai ollenkaan lapsia, kait heilläkin on oikeus parisuhteeseen vaikka kompensaatiota pitää hakea olemalla vain isoisäpuoli yms. Eihän vastasyntynyt lapsi tiedä ettei kyseessä ole oikea vaari, vaan suhtautuu tähän aivan luontevasti alusta alkaen yhtenä vanhempana muiden joukossa.

Ei minullakaan ole mitään yhteisiä lapsiamme vastaan, mutta ikää on ja sen kanssa on elettävä. Hyvä jos kelpaan tällaisena, teemme muita asioita yhdessä ja katsomme minun lasteni kasvua ja kehitystä. Emme siis ole lapseton pari kuitenkaan.
 
Viimeksi muokattu:
1: Haluatko lapsen?
a) Ei -> sopeudut miehesi rinnalle ja elät hänen kanssaan
b) Kyllä. Jos vastasit 'kyllä', siirry kysymykseen nro 2.

2: Haluatko lapsen nykyisen miehesi kanssa?
a) Kyllä. Jos vastasit 'kyllä', siirry kysymykseen nro 3
b) Ei. Jos vastasit 'ei', siirry kysymykseen nro 4

3: Haluat lapsen nykyisen miehesi kanssa. Haluatko lapsen hinnalla millä hyvänsä?
a) Ei. Haluan lapsen vain siinä tapauksessa, että mieskin sitä haluaa. Tällöin joudun painostamaan miestä tai asettamaan takarajan, johon mennessä miehen pitää tehdä päätös eli vauva + parisuhde tai ei vauvaa + ei parisuhdetta.
b) Kyllä. Olen valmis hommaamaan lapsen myös jättämällä salaa ehkäisyn pois, vaikka se tarkoittaisikin parisuhteen rikkoutumista.

4: Haluat lapsen, mutta isä voi olla joku muukin, kuin nykyinen miehesi. Haluatko myös parisuhteen?
a) Ei. Lapsi on tärkeämpi. Voisin kuvitella vauvan saavan alkunsa sperman luovuttajalta, yhden yön hoidolta tai tutulta mieheltä.
b) Kyllä. Jos nykyinen mies ei suostu vauvaa tekemään, eroan ja etsin sellaisen miehen, joka ehdottomasti haluaa lasta ja joka ei ole steriili (sairaus tai vasektomia).
 
No jaa, kun se lapsi on oma, niin siihen suhtautuukin ihan eri tavalla. Pakkohan sen miehen on sanoa noin, kun omia lapsia kerran ei ole eikä tule.

Mielestäni lapset ovat niin suuri ja tärkeä asia, että en itse voisi koskaan kuvitellakaan olevani ihmisen kanssa, joka olisi täysin vastakkaisella mielipiteellä liikenteessä. Suhteesta ei vain tulisi mitään. On asioita, joista ei voi antaa periksi ja tämä lapsiasia on sellainen.

Sellaisten ihmisten pitäisi olla yhdessä, jotka ovat samaa mieltä lasten saamisesta. Piste.




Erehdyt. Mieheni ei ole ollenkaan pakko sanoa että vaarin rooli on parempi ja että mukavaa kun lapsenlapseni on meillä vain silloin tällöin eikä joka päivä. jne.
Hän sanoo niin koska hän ajattelee niin. Meillä on nimittäin keskusteltu yhteisen lapsen hakinnasta. Ja olemme samaa mieltä siinä ettemme hanki sitä. Huom. myös ja etenkin mieheni on sitä mieltä. Minä olisi hänelle voinut vielä lapsen tehdä jos hän olisi sitä halunnnut, mutta parempi näin. Enää en siihen alkaisi, joten jos mieheni mieli tuon suhteen muuttuisi, hänen olisi etsittävä lapselleen äiti.
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä