Mies ei anna anteeksi että epäilin uskottomaksi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Avh
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="madame";26713976]
jos mun mies epäilis mun pettäneen kysyisin häneltä että mikä on tehnyt hänestä niin epävarman,voisiko asialle tehdä jotakin.

Miks mä järjetäisin kohtauksen ko. asiasta? olen kyllä pettäjä miehen nähnyt tekevän niin heittäytyvän marttyyriksi, uhriksi, vaikka totuus oli että oli kaukana siitä.[/QUOTE]

Tyyneys ei ole todiste puolestasi, ettet olisi pettänyt.

Mitä jos miehesi raivostuisi sinulle ja huutaisi suoraa huutoa, epäilisi sinun pettäneen ja käskisi tehdä valinnan nyt ja heti. Huudon seassa olisi ties mitä muitakin vihaisia ilmauksia pettävistä naisista sekä muita pikku loukkauksia, kuten riitelyssä usein on. Vieläkö riittäisi kyselyt, että "kulta, miksi olet niin epävarma?"

Vaikka olisit nähnyt pettäjä-miehesi tekevän voltteja takapihalla niin ei se tarkoita, että aloittajan mies on pettänyt.
 
En loukkaantuisi ainakaan sydänjuuriani myöten, mutta kyllä ihmettelisin ja haluaisin tietää miksi minua epäiltäisiin. Mutta koska syytön olen, niin olisin itse silti rauhallisin mielin ja yrittäisin rauhoittaa myös puolison mielen asian suhteen. Että ei mitään hätää :)

Ap.n miehen reaktio oli tuttu menneisyydestä - ja pettämisestä oli kyse.
 
Asiaa käsiteltiin kaikkea muuta kuin rakentavassa hengessä yöllä. Sanoo, että pilasin luottamuksen täydellisesti sillä, että saatoin epäillä toista naista vaikka meillä piti olla kaikki hyvin. Hänellä ei kuulemma ole käynyt mielessäkään pettää tai epäillä minua sellaisesta. Nyt ei kuulemma anteeksipyynnöt riitä ja hän ei ala minkään kyttäämisen kanssa elämään. Yritin sanoa, että minulle riittäisi se, että puhelinta ei käytetä salassa ja asiat kerrotaan niinkuin ne ovat.

Noh, tausta on se, että meidän suhteemme alkaessa molemmat olimme varattuja. Ja kyllä, häpeä suuresti omaa menneisyyttäni. Onneksi tässä suhteessa uskollisuus on ollut minulle päivänselvää, ehkä olen vihdoin aikuinen. Varmaankin juuri siitä syystä saattaisin itsekin olla pettynyt, jos mies epäilisi minun uskollisuuttani - vaikkakin ihan hyvällä syyllä menneestä katsottuna. En kuitenkaan osaa kuvitella ahdistuvani niin että laittaisin epäluottamuksen vuoksi lusikat jakoon. Mies on pitkävihaista sorttia, katsotaan nyt leppyykö vielä.. Jos ei, niin ehkä tässä oli sitten jotain muutakin pielessä.
 
Samaa mieltä tästä, kyllä anteeksi itse antaisin tuossa tilanteessa. Ihmiset toki reagoivat asioihin eri tavalla, mutta ap:n miehen käytöksestä tulee mieleen oma exäni, jota aloin epäillä muuttuneen käytöksen takia uskottomuudesta. Väitti loppuun asti, että mitään toista naista ei ole. Lopulta minä olin kuulema se, joka muuttui omituiseksi ja käyttäytyi oudosti ja siitähän mies sai hyvän syyn jättää minut. Totuus oli kuitenkin se, että toinen nainenhan sillä oli.

Ihan sama asia toistui entisessä liitossani!

(Koko ketjua lukematta, ap:lle vielä lohdutukseksi että välttämättä sinun tapauksessasi ei ole näin.)
 
Itse kun epäilin miestä pettämisestä, hän suuttui epäilyistäni ja väitti minua vainoharhaiseksi. Kesti pitkään, ennen kuin antoi minulle anteeksi. Vasta vuosien päästä kun olimme jo muista syistä eronneet, sain toista kautta kuulla, että hänellä todellakin oli ollut peliä toisen naisen kanssa, vaikka sänkyyn asti eivät olleet menneetkään.
 
[QUOTE="Nana";26712110]Ihme vastauksia täällä...

Itse ainakin loukkaantuisin todella pahasti jos uskottomuudesta epäiltäisiin. Enkä haluaisi olla suhteessa jossa minuun ei luotettaisi, joten kyllä, reagoisin samalla lailla kun miehesi reagoi. Ja ei tulisi pieneen mieleenkään pettää. Rakastan miestäni, ja juuri siksi että en koskaan voisi häntä pettää, aiheesta epäily tuntuisi hirveältä.[/QUOTE]

Niin SINÄ et pettäisi, mutta kun tässä ei ole nyt kyse SINUN parisuhteestasi.

Kyllä mulla ainakin heräis vieläkin suuremmat epäilykset jos toinen vetää herneen nenään, VAIKKA vähän isommallakin äänellä asiasta kysyis. Jos ei ole mitään salattavaa niin EI tuollaisesta voi suuttua. Jos taas jauhot on mennyt huonoksi, niin kyllähän siinä hieman hermot katkeaa jos pelkona on jäädä kiinni kumppanille? Voisin jopa omalle kohdalle kuvitella samanlaisen käytöksen.

Törkeetä ainakin on syyllistää kumppania jos asiasta kysyy! Onhan siihen oltava joku SYY, miksi toinen moista epäilee.
 
Niin, nää pettämisepäilyt niin epäilijän kuin epäillynkin osalta on tietenkin asioita, joihin vaikuttaa suhteessa kummankin menneisyys ja edelliset suhteet. Ihmisen, joka on joskus tullut petetyksi, voi joutua kamppailemaan luottaakseen toiseen, vaikka suhteessa olisi kaikki hyvin. Samoin sellainen, jota on sairraalloisesti epäilty edellisissä suhteissa tekemisiä kytäten on herkillä reagoimaan kaikkeen epäilykseen merkkinä samanlaisen sairalloisen kyttäämisen alkamisesta. Musta molempien pitäis suhteessa pystyä tarkastelemaan toisen reaktioita paitsi senhetkistä tilannetta myös toisen taustaa vasten. Tietenkin esimerkiksi joskus petetyksi tulleen tulisi pyrkiä hyvässä suhteessa tietoisesti kasvamaan kohti luottamusta, mutta ihmisen tunne-elämä on vähän vaikeasti hallittava kapistus ja muutokset eivät tapahdu hetkessä. Yksinkertaistetusti ajatellen: paskojen kokemusten vastapainoksi tarvitaan vastaavassa suhteessa hyviä kokemuksia, ennenkuin kokemus kääntyy aidosti toiseen suuntaan. Mitä enemmän sitä painolastia on edellisistä suhteista niskassa, sitä enemmän aikaa ja "laatua" vaaditaan uudessa suhteessa. Näin mä ajattelen. Toki hirveän avoin keskinäinen puhuminen ja purkaminen edistää myös asioita tähän suuntaan.
 
  • Tykkää
Reactions: Madicken04
[QUOTE="hmm";26714732]Itse kun epäilin miestä pettämisestä, hän suuttui epäilyistäni ja väitti minua vainoharhaiseksi. Kesti pitkään, ennen kuin antoi minulle anteeksi. Vasta vuosien päästä kun olimme jo muista syistä eronneet, sain toista kautta kuulla, että hänellä todellakin oli ollut peliä toisen naisen kanssa, vaikka sänkyyn asti eivät olleet menneetkään.[/QUOTE]

Tämä on juuri se mitä pelkäsin, kun asiaa suoraan kysyin. En usko, että hänellä mitään rinnakkaissuhdetta on, mutta jokin "juttukaveri" ehkä. Halusin osoittaa, että olen kartalla ja tämä kuvio on syytä lopettaa ennenkuin on liian myöhäistä.

Koen että läheisyys suhteessamme on kohdillaan, mutta monenmoisia paineita elämäntilanteeseemme liittyy. Tätä saattaisi olla houkutus purkaa jonkin sopivasti vastaantulleen, aktiivisen ja kivasti ymmärtävän kohtalotoverin kanssa.

Ne syyt, miksi epäilys heräsi, oli sama käyttäytyminen, jota itse tein aikoinaan. Olen myös itse tullut petetyksi ja ennusmerkit olivat kyllä jälkikäteen ajateltuna selvästi olemassa.

Voi ihan hyvin olla niinkin, että olen tämän asian suhteen vainoharhainen ja syytän miestä asioista, johon ITSE olisin aiemmin sortunut. Tajusin hiljattain kuinka todella tärkeä mies minulle on (yhdessä on kuitenkin oltu jo vuosia). Ehkä sitäkin voi säikähtää niin, että näkee turhia mörköjä. Olen pääsääntöisesti herkällä vaistolla mutta myös erityisen vilkkaalla mielikuvituksella varustettu..
 
Niin SINÄ et pettäisi, mutta kun tässä ei ole nyt kyse SINUN parisuhteestasi.

Kyllä mulla ainakin heräis vieläkin suuremmat epäilykset jos toinen vetää herneen nenään, VAIKKA vähän isommallakin äänellä asiasta kysyis. Jos ei ole mitään salattavaa niin EI tuollaisesta voi suuttua. Jos taas jauhot on mennyt huonoksi, niin kyllähän siinä hieman hermot katkeaa jos pelkona on jäädä kiinni kumppanille? Voisin jopa omalle kohdalle kuvitella samanlaisen käytöksen.

Törkeetä ainakin on syyllistää kumppania jos asiasta kysyy! Onhan siihen oltava joku SYY, miksi toinen moista epäilee.

Onko pikkasen ristiriitaista logiikkaa taas; lainaamasi kirjoittajan reagointitapa (suuttuu, vaikkei ole pettänyt) voi päteä mielestäsi ainoastaan häneen itseensä kun sitten taas toi sun mainitsemasi tapa (ei voi suuttua, jos ei kerran ole pettänyt) on sun mielestäsi yleistettävissä kaikkiin parisuhteisiin?

Mä olen itse ollut nykyisessä parisuhteessani reilut 15 vuotta. Ikinä en ole kumppaniani pettänyt, enkä sitä ole tehnyt myöskään aiemmissa suhteissani. Kyllä mä voisin suuttua ihan kunnolla siitä, että mua huutaen syytettäisiin pettäjäksi täysin aiheetta. Mä en voi sietää epäoikeudenmukaisuutta ja samalla olisin myös hyvin pettynyt siihen, että kumppanini esittäisi minulle tuollaisen epäluottamuslauseen. Ajattelisin varmaankin, että noinko vähän hän minua tuntee ja noinko vähän hän minuun luottaa kaikkien näiden vuosien jälkeen. Tämä etenkin siitä syystä, että uskollisuus on alusta lähtien ollut meidän kummankin mielestä yksi parisuhteemme kulmakivistä.

Mun mielestäni onkin naurettavaa väittää, että joku tietty reagointitapa olisi suoraan seurausta jostain tietystä toiminnasta (tyyliin jos suuttuu aiheettomasta epäilystä, niin silloin pettää). Ihmiset ovat erilaisia, samoin syyt tietynlaisille reagointitavoille.
 
[QUOTE="vieras";26715030]Onko mies suuttunut vai surullinen epäluottamuksesta? Se voi kyllä olla niin, että hyökkäys on paras puolustus, eli jotain on tekeillä tai melkein tekeillä.[/QUOTE]

Ulospäin näyttää olevan raivoissaan. Sanoo vihaavansa minua, ei suostu puhumaan ja välttelee. Pysyi kuitenkin kotona koko eilisen. On muissakin riidoissa reagoinut näin.

Jos olen aiemmista keskusteluista ja yhteenotoista oikein ymmärtänyt, on sisältä paljon pehmeämpi kuin ulkoa. Loukkaantuu herkästi - ja verisesti. Leppyy kuitenkin pari päivän päästä ja osaa reilusti myöntää omat heikot kohtansa ja pyytää anteeksi omaa osuttaan.

Minun riitelytyylissäni on se hankaluus, että haluan puhua asiat halki saman tien, jankkaan enkä anna toiselle riittävästi tilaa sulatella. Eilenkin kuljin perässä ja pyytelin anteeksi, vaikka paljon järkevämpää olisi ollut antaa koko miehen olla. Isompi riitahan siitä sitten vain tuli.
 
[QUOTE="hohhoijaa";26715145]
Mun mielestäni onkin naurettavaa väittää, että joku tietty reagointitapa olisi suoraan seurausta jostain tietystä toiminnasta (tyyliin jos suuttuu aiheettomasta epäilystä, niin silloin pettää). Ihmiset ovat erilaisia, samoin syyt tietynlaisille reagointitavoille.[/QUOTE]

12 points goes to hohhoijaa! Täällä ollaan täysin samaa mieltä.
 
No enkös mä juuri kirjoittanutkin, että suhteet on niin kovin erilaisia? Toisissa suututaan toisenlaisista asioista ja toisissa toisenlaisista. Kritisoin vaan sitä, että päinvastaisia mielipiteitä pidetään "ihme vastauksina", ikään kuin kukaan ei voisi oikeasti olla toista mieltä kuin tämän kirjoittaja. Ikään kuin se olisi ihan järjetöntä olla suuttumatta tuollaisesta.

Käännät ja väännät toisten sanomisia?
 
joo, annoin miehelleni anteeksi kun epäili minua ja hyvin on sen jälkeen arki sujunut :).
mies kertoi itse exsästään jolla oli toinen mies kyseenalaisti naista välillä ja nainen veti herneet nennään mies oli kuuleman sairas,harhainen yms kun tuollaista epäilee olihan sillä toinen mies oikeesti...
mutta jos kumppanisi ei pysty epäilystä antamaan anteeksi voi jo sitten alkaa asioita miettimään lisää että kannattaako suhdetta jatkaa
 
[QUOTE="vieras";26712542]Niin. Tässä oli kyse ap:n miehestä ja hänen tavoistaan.[/QUOTE]

Eikö tänne saisi sitten muut kirjoittaa miltä heistä tuntuisi, jos heitä epäiltäisiin aiheettomasti?
 
Yrittäisin selvittää syyt miksi moinen epäilys ja toivon mukaan laatisimme järjestelmän jonka ansiosta moinen epäilys ei enää heräisi. Tosin jos toinen epäilee niin voiko epäilystä todistaa vääräksi millään? Kyllä siinä olisi keskustelun paikka, toivon mukaan analyyttisen sellaisen.
 
Yrittäisin selvittää syyt miksi moinen epäilys ja toivon mukaan laatisimme järjestelmän jonka ansiosta moinen epäilys ei enää heräisi. Tosin jos toinen epäilee niin voiko epäilystä todistaa vääräksi millään? Kyllä siinä olisi keskustelun paikka, toivon mukaan analyyttisen sellaisen.

Burden-of-proof-picture.gif
 
Voisko vastauksista vetää sen johtopäätöksen, että jos mies alkaa syyttämään naista vainoharhaiseksi ja sairaaksi koska epäilee pettämistä niin silloin mies pettää??

Vai syyttäiskö sitä vainoharhaiseksi vaikka ois puhtaat jauhot pussissa?
 
[QUOTE="vieras";26715534]Voisko vastauksista vetää sen johtopäätöksen, että jos mies alkaa syyttämään naista vainoharhaiseksi ja sairaaksi koska epäilee pettämistä niin silloin mies pettää??

Vai syyttäiskö sitä vainoharhaiseksi vaikka ois puhtaat jauhot pussissa?[/QUOTE]

Kyllä tuo minusta aika pitkälti pitää paikkaansa, tuo ensimmäinen väite, mutta myös toisinpäin, jos nainen pettää, on yleistä, että ollaan suuttuvinaan toisen epäilystä. Sama kuin jos toinen tutkii puhelimen tai postia, tehdään siitä se suurin numero, että se varsinainen pettäminen jää taka-alalle. Ei mitenkään harvinaista. Mutta eivät tietenkään kaikki käyttäydy noin.
 
[QUOTE="vieras";26715534]Voisko vastauksista vetää sen johtopäätöksen, että jos mies alkaa syyttämään naista vainoharhaiseksi ja sairaaksi koska epäilee pettämistä niin silloin mies pettää??

Vai syyttäiskö sitä vainoharhaiseksi vaikka ois puhtaat jauhot pussissa?[/QUOTE]

Johtopäätös tulisi olla, että vain AP ja APn mies voivat vetää johtopäätöksiä. Muut vain kertovat omista kokemuksistaan, joilla ei ole mitään tekemistä APn tilanteen kanssa. Loput arvailevat, panettelevat ja vääristelevät.
 
[QUOTE="jäämies";26715585]Johtopäätös tulisi olla, että vain AP ja APn mies voivat vetää johtopäätöksiä. Muut vain kertovat omista kokemuksistaan, joilla ei ole mitään tekemistä APn tilanteen kanssa. Loput arvailevat, panettelevat ja vääristelevät.[/QUOTE]
Esitin kysymyksen yleisellä tasolla, en vain ap:tä ja ap:n miestä koskien.
 
[QUOTE="Vieras";26715328]Käännät ja väännät toisten sanomisia?[/QUOTE]

No kerros nyt että miten mä käännän ja väännän toisten sanomisia :xmas:?

Ihme vastauksia täällä...

Itse ainakin loukkaantuisin todella pahasti jos uskottomuudesta epäiltäisiin. Enkä haluaisi olla suhteessa jossa minuun ei luotettaisi, joten kyllä, reagoisin samalla lailla kun miehesi reagoi. Ja ei tulisi pieneen mieleenkään pettää. Rakastan miestäni, ja juuri siksi että en koskaan voisi häntä pettää, aiheesta epäily tuntuisi hirveältä.


Väännetääs rautalangasta... Tästä viestistä oli kyse, tai oikeastaan sen aloituksista. Kirjoittaja oli sitä mieltä, että itse loukkaantuisi todella pahasti jos häntä epäiltäisiin uskottomuudesta eikä haluaisi olla suhteessa jossa häneen ei luotettaisi. Hän tuntee niin ja se on ihan ok. Mutta se, että hän selvästi pitää päinvastaisia ajatuksia "ihme vastauksina", kuulostaa siltä, että ne jotka ovat eri mieltä ovat ihan omituisia. Vai miten tuo sun mielestäsi olisi pitänyt käsittää :)?
 

Yhteistyössä