Olen ollut nykyisen mieheni kanssa kuutisen vuotta ja saan tosiaan piiskaa, milloin syystä, milloin syyttä eli ihan huvin vuoksi vaan. Aluksi oli vaikea myöntää, että se kiihottaa minua, mutta niin se vaan on. Jo aivan alkuaikoina eli ensimmäisen puolen vuoden aikana mieheni harrasti pyllylle läpsimistä ja muka leikillään otti tiukasti kiinni ja "uhkasi" piiskalla, jos tuli jotain sanaharkkaa. Silloin jo lepattivat perhoset vatsassa, kun kuvittelin, miltä se mahtaisi tuntua...
Jossain vaiheessa sitten tuli se hetki, jolloin hän toden totta erään vittuilukohtaukseni seurauksena otti mut polviensa väliin, veti housut alas ja tosiaan piiskasi perusteellisesti. Sain myös luvan kuunella kovan ripityksen lapsellisuudestani. Olin sanaton ja nolo, mutta aikani mökötettyäni hautasin tapahtuneen hiljaisuudessa. Kun olimme taas puheväleissä parin päivän kuluttua, mieheni otti minut puhutteluun ja ilmoitti suunnileen, että lisää tulee, jos ei tahti muutu. Minua ei ole aikaisemmin dominoitu piiskauksetsa puhumattakaan, ja oli mielenkintoista huomata, että juuri sitä puolta olin kaivannut aiemmissa suhteissani, etsinyt siis miestä, joka on niin vahva, että laittaa rajat, ei anna minun pilata hyviä välejä toisarvoisista syistä johtuvista pahantuulenpuuskista, joita minulla on ollut valitettavasti tapana purkaa lähimpiini, pakko myöntää.
Meillä on hyvät välit, en koe olevani alistettu missään mielessä, päinvastoin oloni on levollinen ja vakaa, turvallinen. Tiedän, että tämä mies rakastaa minua ja haluaa minulle hyvää, Kaikenlisäksi seksisuhteemme on todella "white hot" edelleen, vaikka ollaan jo vuosia oltu yhdessä. Alkukantaisella tasolla tämä tuntuu oikealta, mutta sen verran intiimistä asiasta on kyse, että en puhuisi siitä ilman tätä anonymiteetin antamaa suojaa kenellekään. Täällä on ollut hyvä huomata, että en ole ainoa näin tunteva.
Moni voi tulkita asian niin, että haen isähahmoa, olen epäkypsä jne., mutta en usko siitä olevan kyse. Olen yli nelikymppinen jo, akateemisessa ammatissani erittäin hyvin menestynyt ja suhteeni isävainajaan oli lämmin. Silti vasta nyt tunnen itseni kokoNaiseksi, kun vierelläni on mies, jonka kanssa saan olla aidosti oma itseni, jopa oikutella,jos siltä tuntuu -vaikkakin tietyissä rajoissa. Jos ne rajat ylittyvät, saan takuulla tuntea sen pakaroillani. Viimeksi toissapäivänä kävi näin, kun olin lähdössä työmatkalle ja hermoilin siinä kiireessäni ja riehuin lapsellisesti, mikä johti siihen, että kesken pahimman sählingin mieheni talutto minut käsipuolesta saunakamariin, veti verkkarini alas, painoi penkille pylly pystyssä ja antoi nahkavyöllä palautetta käytöksestäni. Raivosin tietysti ja rimpuilin remmin alta pois, mutta lopulta rauhoituin ja pyysin anteeksi sekoilemistani. Enää en edes kiukuttele jälkeenpäin, sillä olen oppinut myöntämään, että saan täsmälleen sitä, mitä tuollaisissa tilanteissa kaipaan.
Yön nukuimme sylikkäin sovinnonteon jälkeen ja aamulla lähdin reissulleni mieli miltei hilpeänä, joskin istuminen junassa oli hiukan hankalaa
. Työt on luistaneet enemmän kuin hyvin, ja lauantaina pääsen taas kotiin.
Joten sinulle mies, joka kysyit ansaitseeko itsekkäästi käyttäytyvä, joskus ilkeäkin nainen piiskaa, sanoisin, että ilman muuta. Ainakin hyvin monet meistä ansaitsevat, väittäisin jopa, että tarvitsevat ja ehkä siksi jopa kerjäävätkin sitä ajoittain.