Mielettömän hvyä puheenvuoro kotiäideistä

No, ihan kuules ajattelin kehasta tällä kertaa!

 

[QUOTE="työssäkäyvä äiti";27575560]Itse ihmettelen, miksi joillakin on se käsitys, että niitä hyviä työpaikkoja pitäis jaella tuosta vaan ilman mitään koulutuksia, kun koulutetuillakaan ei välttämättä joka hetki töitä ole. Kaikki alkaa mun mielestä sillä, että jokainen hankkii itselleen jonkun koulutuksen. Ei ole pakko olla mikään korkeakoulu, vaan sellainen ammatti, johon omat rahkeet riittää. Mitä vähemmän valtion tarvitsee tukea työttömiä/kotiäitejä, sen vähemmän valtion täytyy repiä rahaa yrityksiltä ja sen vähemmän yritykset karkaa ulkomaille sellaisiin valtioihin, joissa yrityksiä ei niin rankalla kädellä veroteta.

Eli nimenomaan työntekoa tulisi tukea, yrityksille pitäisi enemmänkin antaa, kuin ottaa ja kotona olemista ei pitäisi mitenkään ylenmäärin tukea. 2 vuotta kotonaoloa riittää kyllä lapsille, eivät vaurioidu vaikka sen jälkeen töihin mammat meniskin. Joku ehdotti, että voisivat sitten ottaa muitakin lapsia hoitoon ja se olis munkin mielestä hyvä juttu; hoitopaikkojen määrä lisääntyisi ja kotimammoja kouluttamalla (ei pph:ksikaan pitäis ilman koulutusta päästä) saataisiin liuta naisia nostamasta valtion tukea ja tienaamaan itse omat rahansa. Summa summarum; kaikki voittaa [/QUOTE]
Mä sain esikoiseni aikana, jolloin oli vielä olemassa verotuksessa lapsivähennys ja yksinhuoltajavähennys. Mitä enemmän perheessä oli lapsia, sitä vähemmän maksoi veroa. Lapsiperheitä siis tuettiin verotuksen keinoin eikä kuten nykyisin eli erilaisten tukien muodossa, jotka taas monesti ajavat kenties työhön haluavankin sellaiseen kannustinloukkuun, ettei työnteko ole taloudellisesti kannattavaa. Kun verotus aikoinaan muuttui, mulla kesti yli 10 vuotta ennenkuin sain työstäni yhtä paljon käteen kuin ennen verouudistusta. Ja sen 10 vuoden aikana palkkani kyllä nousi moneen otteeseen.

Tuosta pph-hommasta kuitenkin olen vähän eri mieltä. Onhan meillä nytkin paljon työttömiä eikä heistä kaikki ole mitään deekuja, joten miksi ei esim Nokialta ja muista työttömiksi jääviä miehiä ja naisia kouluteta perhepäivähoitajiksi, jos se kerran on ongelmien ratkaisu?

 

[QUOTE="työssäkäyvä äiti";27575560]Itse ihmettelen, miksi joillakin on se käsitys, että niitä hyviä työpaikkoja pitäis jaella tuosta vaan ilman mitään koulutuksia, kun koulutetuillakaan ei välttämättä joka hetki töitä ole.[/QUOTE]

Mikä on sinusta hyvä työpaikka? Hyvä työpaikka voi olla vaikka kouluttamattomalla siivoojalla, se riippuu ainakin työnantajasta, työilmapiiristä ja palkkauksesta suhteessa työn määrään, kuormittavuuteen ja ties mihin.

Ainakin minusta kaikki on hirvittävän kallista tällä hetkellä. Ruoka on kallista, asuminen (vuokrat/yhtiövastikeet ja lainat, asumiseen liitetyt verot) on kallista, bensa on kallista, vakuutukset on kalliita ja joissakin ehdot ihan tolkuttomia. Vaatimukset siitä, mitä "pitäisi" olla, on tolkuttomia, vaikka on tietysti jokaisen oma asia, mihin haluaa lähteä mukaan. Mutta peruseläminen on kallista, ja palkat laahaavat perässä: työelämässä palkkoja ei haluta korottaa ja kaikki pitäisi tehdä mahdollisimman pienellä.

Eri juttu on sitten varmaan niissä "hyvissä työpaikoissa", mutta kaikilla ei ole koskaan eikä tule koskaan olemaankaan resursseja sellaisiin. Jonkun täytyy tehdä ne ruohonjuuritason työtkin.

 

Tuosta pph-hommasta kuitenkin olen vähän eri mieltä. Onhan meillä nytkin paljon työttömiä eikä heistä kaikki ole mitään deekuja, joten miksi ei esim Nokialta ja muista työttömiksi jääviä miehiä ja naisia kouluteta perhepäivähoitajiksi, jos se kerran on ongelmien ratkaisu?

No ehkä siksi, että Nokialta ja muista työttömäksi jääneet eivät halua tehdä lapsenkasvatustyötä? Kotiäidithän nimenomaan haluavat olla kotona ja kasvattaa lapsia, miksei sitten annettaisi heille mahdollisuutta siihen?

 

Eri juttu on sitten varmaan niissä "hyvissä työpaikoissa", mutta kaikilla ei ole koskaan eikä tule koskaan olemaankaan resursseja sellaisiin. Jonkun täytyy tehdä ne ruohonjuuritason työtkin.

Joillekkin tämä on ihan ylivoimainen asia ymmärtää!
Tänään just puhuin tutun kanssa siitä, miten paljon raksalla työturvallisuus kärsii, kun nykyään ei ole enää siivoojia. Ja silloin kun niitä oli, ammattimiehet tosiaan arvosti niitä -niillä saattoi olla joku oma lempisiivooja, jonka ne tahtoi aina edelleen, että asiat oli niin tehty, että pääsivät sujuvasti työskentelemään. Eli ei se aina edes ole aliarvostettua työtä ainakaan omassa työyhteisössä -alipalkattua kyllä ehkä.

 

No, ihan kuules ajattelin kehasta tällä kertaa!

Ei sitä aina tiedä Kiitosta nyt... Eihän tuo mitään omituista ole monessa muussakaan perheessä, mutta minä kyllä koin silloin olevani jaksamiseni äärirajoilla

 

Mikä on sinusta hyvä työpaikka? Hyvä työpaikka voi olla vaikka kouluttamattomalla siivoojalla, se riippuu ainakin työnantajasta, työilmapiiristä ja palkkauksesta suhteessa työn määrään, kuormittavuuteen ja ties mihin.

Ainakin minusta kaikki on hirvittävän kallista tällä hetkellä. Ruoka on kallista, asuminen (vuokrat/yhtiövastikeet ja lainat, asumiseen liitetyt verot) on kallista, bensa on kallista, vakuutukset on kalliita ja joissakin ehdot ihan tolkuttomia. Vaatimukset siitä, mitä "pitäisi" olla, on tolkuttomia, vaikka on tietysti jokaisen oma asia, mihin haluaa lähteä mukaan. Mutta peruseläminen on kallista, ja palkat laahaavat perässä: työelämässä palkkoja ei haluta korottaa ja kaikki pitäisi tehdä mahdollisimman pienellä.

Eri juttu on sitten varmaan niissä "hyvissä työpaikoissa", mutta kaikilla ei ole koskaan eikä tule koskaan olemaankaan resursseja sellaisiin. Jonkun täytyy tehdä ne ruohonjuuritason työtkin.

Mä näkisin yhtenä suurena ongelmana työelämän epävarmuuden. Monesti pienilläkin tuloilla tulee toimeen, jos voi suunnitella elämäänsä eteenpäin pienellä budjetilla ja raha tulee tilille säännöllisesti. Ei tarvitse miettiä, kuinka pitkään tällä kahden viikon palkalla pitää pärjätä: kaksi viikkoa vai kenties kaksi kuukautta. Aikana, jolloin lyhyet työsuhteet vuorottelevat lyhyiden tai vähän pidempien työttömyysjaksojen kanssa, on hyvin vaikeaa tehdä mitään kauaskantoisia suunnitelmia. Uskoisin, että aika moni on elämänsä aikana kokenut jossain asiassa epävarmuuden ajan ja siten tietää, että olipa uutinen hyvä tai huono, niin se on silti parempi kuin odottava epävarmuus. Musta on aivan ymmärrettävää, että työntekijä ei tunne tarvetta sitoutua työhönsä ja työnantajaansa, jos työnantajakaan ei koe tarvetta sitoutua työntekijäänsä. Mä tiedän moniakin ihmisiä, joiden työpaikalla tilanne on kuitenkin toisin eli työnantajatkin sitoutuvat työntekijöihin. Työpaikalla joustetaan työntekijän tarpeen mukaan ja vastaavasti työntekijäkin mielellään joustaa silloin, kun työnantajalla on siihen tarve. Jos työnantaja investoi työntekijäänsä maksamalla tälle lisäkoulutusta, niin sekin on työntekijän näkökulmasta plussaa. Puhumattakaan siitä, jos työnantaja tarjoaa mahdollisuuden liukuvaan työaikaan tai lyhennettyyn työaikaan työntekijän tarpeiden mukaan ilman, että työntekijän tarvitsee pelätä olevansa ensimmäisten joukossa, jolla on kengänkuva pehvassa. Ja niinkuin jo sanoit, työpaikan ilmapiirillä ja esimiesten johtamistavalla on suuri merkitys siihen, miten työssään viihtyy.

 

Mikä on sinusta hyvä työpaikka? Hyvä työpaikka voi olla vaikka kouluttamattomalla siivoojalla, se riippuu ainakin työnantajasta, työilmapiiristä ja palkkauksesta suhteessa työn määrään, kuormittavuuteen ja ties mihin.

Ainakin minusta kaikki on hirvittävän kallista tällä hetkellä. Ruoka on kallista, asuminen (vuokrat/yhtiövastikeet ja lainat, asumiseen liitetyt verot) on kallista, bensa on kallista, vakuutukset on kalliita ja joissakin ehdot ihan tolkuttomia. Vaatimukset siitä, mitä "pitäisi" olla, on tolkuttomia, vaikka on tietysti jokaisen oma asia, mihin haluaa lähteä mukaan. Mutta peruseläminen on kallista, ja palkat laahaavat perässä: työelämässä palkkoja ei haluta korottaa ja kaikki pitäisi tehdä mahdollisimman pienellä.

Eri juttu on sitten varmaan niissä "hyvissä työpaikoissa", mutta kaikilla ei ole koskaan eikä tule koskaan olemaankaan resursseja sellaisiin. Jonkun täytyy tehdä ne ruohonjuuritason työtkin.

Kouluttamattomalla on paljon turvattomampi tilanne kuin sellaisella, jolta löytyy koulutus. Jos se hieno työpaikka meneekin alta, niin aika hankala löytää enää tänä päivänä muuta työtä ilman koulutusta.

 

[QUOTE="vieras";27575625]No ehkä siksi, että Nokialta ja muista työttömäksi jääneet eivät halua tehdä lapsenkasvatustyötä? Kotiäidithän nimenomaan haluavat olla kotona ja kasvattaa lapsia, miksei sitten annettaisi heille mahdollisuutta siihen?[/QUOTE]
Kotiäidit haluavat kasvattaa omia lapsiaan, ei muiden ihmisten lapsia. Jos he haluaisivat kasvattaa muidenkin lapsia, niin varmaan olisivat jo opiskelleet alalle ja tekisivät töitä päiväkodeissa tai perhepäivähoitajina.

*muoks* Lisään vielä, että mä aion itse - j os tarve tulee - olla jonain päivänä omien vanhempieni omaishoitaja. Mutta ei se tarkoita, että mä siinä sivussa olisin omaishoitaja myös jonkun toisen vanhemmille. Hoidan omani ja täts it.

 

Tuosta Kataisesta tuli mieleen, että hänellähän on kaksi lasta, niin onkohan hänen vaimonsa palannut töihin viimeistään siinä lasten ollessa 9kk ikäisiä? Olettaen että vaimo on lapsia hoitanut.

 

itse (ja varmasti suurin osa muistakin) on sitä mieltä että 10kk ikäinen lapsi on liian pieni päivähoitoon. Äitiysloma kun loppuu ei ole mielestäni lapsen etu viedä häntä vielä tällöin hoitoon ja lähteä itse töihin. En myöskään jaksa uskoa että tämä olisi ratkaisu johon yhteiskunnan kannattaisin kannustaa. Sen sijaan olen joissain asioissa samaa mieltä. 3 vuotta on mielestäni turhan pitkä aika. Olisi paljon järkevämpää että kotihoidon tuki kestäisi niin kauan että lapsi on 1,5 - 2 vuotias. Yhteiskunta voisi mielestäni käyttää saman verran rahaa kotihoidontukiin kuin nykyisin, mutta sitä maksettaisiin enemmän kuin nykyisin, mutta vähemmän aikaa. Tämän jälkeen olisi mielestäni jokaisen perheen oma asia onko toisella olla varaa kotona. Rahaa ei kuitenkaan pitäisi enää tuolloin antaa, eli sitten eletään yhden ihmisen palkoilla/säästöillä tai tehdään töitä. Uskon että tämä 1-1,5 vuoden lyhyempi tauko työelämästä vähentäisi syrjäytymistä ja tippumista työelämästä. Lisäksi pienten lasten äitien ei tarvitsisi viedä lapsia liian pieninä hoitoon rahan takia.

 

Kotiäidit haluavat kasvattaa omia lapsiaan, ei muiden ihmisten lapsia. Jos he haluaisivat kasvattaa muidenkin lapsia, niin varmaan olisivat jo opiskelleet alalle ja tekisivät töitä päiväkodeissa tai perhepäivähoitajina.

*muoks* Lisään vielä, että mä aion itse - j os tarve tulee - olla jonain päivänä omien vanhempieni omaishoitaja. Mutta ei se tarkoita, että mä siinä sivussa olisin omaishoitaja myös jonkun toisen vanhemmille. Hoidan omani ja täts it.

No sitten on turha mankua sitä rahaakaan, jos ei mitään työtä tee. Omien lasten kasvattaminen ei ole mitään työtä, omaishoitajana olo on asia erikseen eikä sitä voi tähän laskea.

 

[QUOTE="vieras";27575891]No sitten on turha mankua sitä rahaakaan, jos ei mitään työtä tee. Omien lasten kasvattaminen ei ole mitään työtä, omaishoitajana olo on asia erikseen eikä sitä voi tähän laskea.[/QUOTE]
Pointtini olikin lähinnä siinä, että vaikka haluaisikin hoitaa omia lapsiaan, niin ei se tarkoita, että haluaisi hoitaa myös muiden lapsia. Ja mitä tuohon kotihoidontukeen muuten tulee, niin kyllähän jo nytkin on naisia, jotka eivät jää äitiysloman jälkeen hoitovapaalle vaan ilmoittautuvat työkkäriin, koska työttömyyskorvaus on suurempi kuin kotihoidontuki.

 

Pointtini olikin lähinnä siinä, että vaikka haluaisikin hoitaa omia lapsiaan, niin ei se tarkoita, että haluaisi hoitaa myös muiden lapsia. Ja mitä tuohon kotihoidontukeen muuten tulee, niin kyllähän jo nytkin on naisia, jotka eivät jää äitiysloman jälkeen hoitovapaalle vaan ilmoittautuvat työkkäriin, koska työttömyyskorvaus on suurempi kuin kotihoidontuki.

No kyllä minä sen tiedän ettei kaikki kotimammat halua hoitaa lapsia, mutta montaa muutakaan hommaa ei siellä omien lasten kanssa kotona voi tehdä. Ja jos ei tee työtä, niin ei tule mun mielestä antaa mitään rahojakaan.

Ja työttömyyskortistoon joutuminen on siinä mielessä eri juttu, että sieltä on sitten pakko lähteä sinne töihin, jos niitä tarjotaan. Eli mieluummin ne mammat sinne kortistoon kun lapset on täyttäneet 2 vuotta, kuin se ettei tarvitse edes yrittää mennä töihin ja annetaan rahaa ns. ilmaiseksi.

 

En kommentoi muuta kuin että ei kai kukaan voi tosissaan olla sitä mieltä, että alle 3-vuotiaan pienen taaperon EI olisi parempi olla kotona ennemmin kuin päivähoidossa (siis parempi olla erossa vanhemmistaan sen vähintään 8,5h/pv)? Isompien lasten kyseessä ollessa sitten aivan eri asia, ei taaperoiden kohdalla.

 

[QUOTE="vieras";27575957]No kyllä minä sen tiedän ettei kaikki kotimammat halua hoitaa lapsia, mutta montaa muutakaan hommaa ei siellä omien lasten kanssa kotona voi tehdä. Ja jos ei tee työtä, niin ei tule mun mielestä antaa mitään rahojakaan.

Ja työttömyyskortistoon joutuminen on siinä mielessä eri juttu, että sieltä on sitten pakko lähteä sinne töihin, jos niitä tarjotaan. Eli mieluummin ne mammat sinne kortistoon kun lapset on täyttäneet 2 vuotta, kuin se ettei tarvitse edes yrittää mennä töihin ja annetaan rahaa ns. ilmaiseksi.[/QUOTE]
Tämä on muuten siinä mielessä mielenkiintoinen juttu, että koko tämä kotihoidontuen maksuajan lyhentäminen koskee vuosittain vain noin 15 000:tta naista. Vaikutusvaltaisia naisia, kun heidän verotulonsa ovat nyt ehdottoman tärkeitä tai muuten Suomen talous menee nurin =)

 

Tämä on muuten siinä mielessä mielenkiintoinen juttu, että koko tämä kotihoidontuen maksuajan lyhentäminen koskee vuosittain vain noin 15 000:tta naista. Vaikutusvaltaisia naisia, kun heidän verotulonsa ovat nyt ehdottoman tärkeitä tai muuten Suomen talous menee nurin =)

Kuntalisät pois myös, kyllä niistä jonkun verran aina säästöjä kertyy. Ja koska rahaa tarvitaan kokoajan enemmän, niin tuollaisista turhista kuluista olisi pitänyt päästä mielestäni ensimmäisenä.

 

Kotihoidontuki kai edelleen on tukea (korvausta) siitä että kunnan ei tarvitse järjestään näille kotona hoidettaville alle 3-vuotiaille hoitopaikkaa (alle 3-vuotiaiden hoito kun kunnalle on muutenkin kallimpaa kuin isompien lasten). Kotihoidontukea saava voi ihan hyvin olla myös työssä käyvä "uraäiti". Todellisia säästöjä en usko syntyvän kotihoidontukea leikkaamalla, mutta toisaalta sen ei mielestäni tarvitsekaan turvata toimeentuloa vaan korvata osa niistä kustannuksista tai ansionmenetyksistä, joita kotihoidon valitseminen aiheuttaa.

 

[QUOTE="vieras";27576081]Kuntalisät pois myös, kyllä niistä jonkun verran aina säästöjä kertyy. Ja koska rahaa tarvitaan kokoajan enemmän, niin tuollaisista turhista kuluista olisi pitänyt päästä mielestäni ensimmäisenä.[/QUOTE]
Kun 80-luvun puolivälissä alettiin maksaa koko kotihoidontukea, pidettiin "turhina" kuluina pienten lasten äitien työstä poissaoloja lasten sairauden takia (esim hoitoalalla työnantaja maksaa täyden palkan niistä kolmesta ekasta päivästä) sekä niitä kuluja, mitkä syntyivät, kun pienten lasten äidit kuormittivat terveyskeskuksia korvatulehduksia tai muita infektiosairauksia sairastavien lastensa kanssa. Nyt ilmeisesti asiat on paremmin ja näihin on taas varaa.

 

Kun 80-luvun puolivälissä alettiin maksaa koko kotihoidontukea, pidettiin "turhina" kuluina pienten lasten äitien työstä poissaoloja lasten sairauden takia (esim hoitoalalla työnantaja maksaa täyden palkan niistä kolmesta ekasta päivästä) sekä niitä kuluja, mitkä syntyivät, kun pienten lasten äidit kuormittivat terveyskeskuksia korvatulehduksia tai muita infektiosairauksia sairastavien lastensa kanssa. Nyt ilmeisesti asiat on paremmin ja näihin on taas varaa.

Koeta sinäkin tulla jo tälle vuosikymmenelle, 80-luvusta on jo 30 vuotta aikaa...

 

[QUOTE="vieras";27576130]Koeta sinäkin tulla jo tälle vuosikymmenelle, 80-luvusta on jo 30 vuotta aikaa... [/QUOTE]
No sitähän mä just sanoin, että ilmeisesti nykyisin on terveyskeskuspäivystyksissä enemmän resursseja kuin silloin 80-luvulla. Ja työnantajiakaan ei rasita se, että pienten lasten äidit ovat usein pois töistä sairaiden lasten takia. Elämme vuotta 2012 ja nuo epäkohdat ovat jo historiaa.

 

No sitähän mä just sanoin, että ilmeisesti nykyisin on terveyskeskuspäivystyksissä enemmän resursseja kuin silloin 80-luvulla. Ja työnantajiakaan ei rasita se, että pienten lasten äidit ovat usein pois töistä sairaiden lasten takia. Elämme vuotta 2012 ja nuo epäkohdat ovat jo historiaa.

Harvempi lapsi on vuosia sairaana, eli eiköhän ne lasten sairauspäivät rasita kuitenkin hieman vähemmän työnantajia kuin totaalinen poissaolo.

 

[QUOTE="vieras";27576204]Harvempi lapsi on vuosia sairaana, eli eiköhän ne lasten sairauspäivät rasita kuitenkin hieman vähemmän työnantajia kuin totaalinen poissaolo.[/QUOTE]
Itse asiassa ei rasita. Totaalisen poissaolon aikana työnantajan ei tarvitse maksaa työntekijälle palkkaa. Työnantaja osaa myös suunnitella toimintansa - esim palkkaamalla sijaisen - paremmin kuin tilanteessa, jossa työntekijät ovat usein - ja yleensä ilman ennakkovaroitusta - muutaman päivän pois töistä. Mutta kaiketi tässä lasketaan sen varaan, että vanhemmat ottavat lapsilleen kaikki mahdolliset rokotukset. Mikä sinänsä on aika mielenkiintoista, koska nyt suhtaudutaan rokotuksiin paljon kriittisemmin kuin vieläpä 10 vuotta sitten eikä läheskään kaikki vanhemmat halua ottaa lapsilleen näitä ylimääräisiä uusia rokotuksia.

 

On olemassa ammattikuntia, tästä tosin ei ole tutkimustulosta tueksi linkittää, jonka edustajilla ei keskimääräisesti ole kovin kiire työelämään, vaan he haluavat hoitaa lapsensa itse.
Sitä voi miettiä miksi...

 

On olemassa ammattikuntia, tästä tosin ei ole tutkimustulosta tueksi linkittää, jonka edustajilla ei keskimääräisesti ole kovin kiire työelämään, vaan he haluavat hoitaa lapsensa itse.
Sitä voi miettiä miksi...

juristit, ekonomit ja insinöörit?