Miehiä, jotka eivät osaa ns. miesten töitä?!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja olenko ainoa?
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="Harmaana";26205404]Joo... Eksän jälkeen vannoin, etten enää haksahda näihin mammanpoikiin, jotka ei edes lamppua osaa vaihtaa. Olkoon vaikka miten stereotyyppistä, niin kyllä mä haluan miehen, joka osaa/viitsii edes kasata huonekalut, laittaa naulan seinään ym., vaikka ihan hyvin ne itsekin voisin tehdä.

En vaan kestäisi enää sitä, että oikeasti joutuu _ihan kaiken_ tekemään itse kun mies on joku vielä uusavuttomampi tampio kuin itse on :D Eksä vielä pelkäsi ötököitä enemmän kuin mä, joten ei siitä ollut apua edes hämähäkin tapossa. Luojan kiitos tiemme erkanivat.[/QUOTE]

Mä en ihan ehkä ole päässyt sisällä tähän ajattelutapaan. Eikö molemmat voi tehdä sitä, mitä osaavat ja parhaalta järjestelyltä tuntuu..

No, mutta kysymykseen: joo, mulla on mies, joka ei ihan hirveästi ns. miesten töitä osaa. Ei osaa esim. rempata, huoltaa autoa, vaihtaa renkaita tai käyttää moottorisahaa, ei rakentaa taloa tai korjata ruohonleikkuria. MInä taas osaan aika paljon noita edellä mainittuja asioita.

Mieheni on kasvanut ja asunut aina kaupungissa kerrostalossa eikä omista autoa, joten miten hän edes voisi osata. Itse taas olen kasvanut maalla omakotitalossa, joten paljon on tullut opittua. Ei tässä ole mitään ongelmaa. Minä autan, jos tulee jotain, mitä pitää tehdä eikä hän osaa.

Onko siis kaupungissa kasvaneella autottomalla miehellä mitään toivoa?:)
 
Mitenhän ne on kasvatettu jotka eivät osaa tehdä mitään ? Paitsi soittaa suutansa ja juoruta? Näyttäisi olevan sellaisiakin "miehiä".

Oma mies osaa tehdä "miesten" ja "naisten" työt. Mitä ei osaa, opettelee. Osaa siis auton huollot, rempat, talon rakennukset, sisivoukset, ruoanlaitot, tietokoneen korjaukset, päivitykset, mitä nt elämässä vastaan tulee.
 
Mä en ihan ehkä ole päässyt sisällä tähän ajattelutapaan. Eikö molemmat voi tehdä sitä, mitä osaavat ja parhaalta järjestelyltä tuntuu..

No, mutta kysymykseen: joo, mulla on mies, joka ei ihan hirveästi ns. miesten töitä osaa. Ei osaa esim. rempata, huoltaa autoa, vaihtaa renkaita tai käyttää moottorisahaa, ei rakentaa taloa tai korjata ruohonleikkuria. MInä taas osaan aika paljon noita edellä mainittuja asioita.

Mieheni on kasvanut ja asunut aina kaupungissa kerrostalossa eikä omista autoa, joten miten hän edes voisi osata. Itse taas olen kasvanut maalla omakotitalossa, joten paljon on tullut opittua. Ei tässä ole mitään ongelmaa. Minä autan, jos tulee jotain, mitä pitää tehdä eikä hän osaa.

Onko siis kaupungissa kasvaneella autottomalla miehellä mitään toivoa?:)

mua ehkä ärsyttää eniten se, ettei ukko edes VIITSI opetella tai yrittää mitään mikä ei ole mukavuusrajojen sisällä
 
Mä en ihan ehkä ole päässyt sisällä tähän ajattelutapaan. Eikö molemmat voi tehdä sitä, mitä osaavat ja parhaalta järjestelyltä tuntuu..

Jep... Tässä mun tapauksessa oli kyse henkilöstä, joka ei siis ''osannut'' vaihtaa edes lamppua. Ei ''osannut'' edes ostaa sitä lamppua kun olin lapulle laittanut millainen pitää tuoda. Oli kyse pelkästä henkisestä ja fyysisestä laiskuudesta, koska herran jumala eihän nyt lampun vaihto mitään helvetin ydinfysiikkaa ole, vai onko? Kun neljä vuotta jouduin itse tekemään ihan kaiken, niin todellakin aion pysyä kaukana eksän kaltaisista arjen sankareista. En mäkään kaikkea osaa, mutta joskus sitä joutuu vaan tekemään ja opettelemaan, vaikka ei hirveästi tykkäiskään.
 
eipä juuri, kyllä maalaisukot on ylivertaisia

varsinkin varttuneemmat sellaiset

Tätä hieman pelkäsinkin. Voi ei.

No mutta, mieheni osaa tehdä asioita, joita hänen tarvitsee osata pärjätäkseen omassa ympäristössään ja valitsemassaan asumismuodossa. Pyöräilevälle keskustan kerrostaloasukkaalle moottorisahaukset ja renkaan vaihdot ovat vähän arjen ulkopuolella. Ja ammatinkaan puolesta ei ole päässyt noita ns. miehisiä askareita opettelemaan.
 
Mun mies ei ole mikään kodin ihme. Se tekee mitä on tehdäkseen ja mulle se on ihan ok. Mä tykkään ajatella niin että jos jotain ei halua tai osaa tehdä niin parempi jättää tekemättä kuin tehdä jotain ihan vituralleen.
 
[QUOTE="Harmaana";26206740]Jep... Tässä mun tapauksessa oli kyse henkilöstä, joka ei siis ''osannut'' vaihtaa edes lamppua. Ei ''osannut'' edes ostaa sitä lamppua kun olin lapulle laittanut millainen pitää tuoda. Oli kyse pelkästä henkisestä ja fyysisestä laiskuudesta, koska herran jumala eihän nyt lampun vaihto mitään helvetin ydinfysiikkaa ole, vai onko? Kun neljä vuotta jouduin itse tekemään ihan kaiken, niin todellakin aion pysyä kaukana eksän kaltaisista arjen sankareista. En mäkään kaikkea osaa, mutta joskus sitä joutuu vaan tekemään ja opettelemaan, vaikka ei hirveästi tykkäiskään.[/QUOTE]

Juu, no uusavuttomuus, tai oppimishaluttomuus ovat sitten taas ihan eri asioita. Mä ajattelin, että tarkoitettiin noita ns. miesten töiden osaamista itseisarvona, oli sitten tarvetta osata niitä tai ei.
 
mua ehkä ärsyttää eniten se, ettei ukko edes VIITSI opetella tai yrittää mitään mikä ei ole mukavuusrajojen sisällä


Tässä kiteytyy ehkä se mitä itse ajattelen miesten ja naisten töistä. Siis käänteisesti. Kukin kykyjensä ja kiinnostuksensa mukaan, mutta tärkein ominaisuus miehessä/naisessa on halu tehdä osansa ja oppia sekä kyky kuunnella neuvoja ja lukea käyttöohjeet :D
 
Minusta on kyse lähinnä saamattomuudesta, sekä miehillä ja naisilla. Kaikki hommat pystyy oppimaan, jos haluaa ja harjoittelee. Helppo sanoa, en osaa, ja sillä selvä. Ei tarvitse osallistua. Kaikkia hommia ei todellakaan tarvitse edes osata tehdä, ihan turvallisuussyistä. Antaisin kyllä pihapuun kaatamisen hyvin mielelläni ammattilaiselle, vaikka puita olen sahannutkin :D
 
Minulta onnistuu kaikenlaiset remonttihommat, maalaushommat, puukäsityöt, raksahommat, lvi-hommat, puusavotat, potun kasvatus, elektroniikan korjaukset, metallihommat, auton korjaukset, pienimuotoiset sähkötyöt, siivoaminen, ruuanlaitto, kotityöt, sisustaminen, pihahommat, vaipanvaihto, leikkipuistossa käyminen, kalastaminen, metsästäminen, marjojen poimiminen ja monet monet muut asiat...


..ja olen pitänyt itseäni ihan tavallisena suomalaisena miehenä.
 
Mun "mies" ei osaa/halua opetella lampun vaihtoa, ei osaa käyttää vasaraa/porakonetta/minkäänlaisia työvälineitä, ei osaa autoista/kodinkoneista/tietokoneista mitään. Jossen itse tee, asia jää tekemättä tai sitten hän tilaa ulkopuolisen tekijän, mistä maksan puolet. Viimeisen 1v on ajoittain imuroinut ja vienyt roskat, sillä siivooja ei enää käy meillä. Sen minkä hän osaa on Twitterissä jutustelu. Koen, että ongelma on haluttomuus oppia ja epäkunnioittavuus mua kohtaan. Ja mä olen aivan loppu.
 
vitsi mitä nysveröitä miehiä nykyään isolla osalla on. Oma ukko osaa korjata ja huoltaa auton, raksahommat, sähkötyöt ja monta muuta asiaa ja se on aika miehekästä.
 
Onko kenelläkään muulla miestä, joka ei osaa mitään "miesten" hommia? Auton huollot, rempa jne jää mulle, kun ukko ei osaa. Mä olen joutunut opettelemaan nuorena kaikki itse ja mies taas on passattu kotona, niin ettei mitään ole tarvinnut opetella tekemään ja nyt taas ei hermo kestä opetella. Muita kotitöitä tekee kyllä enemmänkin kun minä. Välillä vaan tuntuu, että olisi kiva että edes vasara tai maalipensseli pysyisi kädessä.


Enään ei pysty lukemaan maalipensselistä, kun tulee se pedofiili jukka vilponen mieleen joka näillä tiktokissa maalaa.
 

Yhteistyössä