Miehet ei ikinä maksa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kyllästynyt tähän
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
En todellakaan maksa naiselle mitään ensitreffeillä tai baaritiskillä. Täysi turnoff on nainen, joka odottaa saavansa ruuan ja juomat ilmaiseksi ilman vastinetta. Vasta jos naiselta tulee selvää responssia pitkään, voin hyvin sijoittaa häneen ja ihan kitsastelematta.

Jos nainen ottaa baarissa drinkkitarjouksen vastaan, hänen hyviin tapoihinsa pitäisi kuulua tajuta, että mies odottaa vastinetta. Useimmiten pillua.
 
Ei taida Mail-Malen suhteet edetä moisella junttiudella haluamalleen "responssi"tasolle. Ei ainakaan itseään arvostavan naisen kanssa.

Tasa-arvosta huolimatta, tai ehkäpä juuri sen vuoksi on hyvä pitää kunniassa joitakin hyviä, sivistyneitä tapoja ja herrasmiesmäisiä ja ladymaisia elkeitä.
 
Toisin sanoen itseään arvostava nainen odottaa tulevansa passatuksi miehen rahoilla?

Kun mietit, sinäkin ehkä tajuat, ettei tuo tapahdu "tasa-arvosta huolimatta" vaan tasa-arvon kustannuksella.

Kuten sanoin, minä en mitään responssia kaipaakaan naiselta, joka tulee treffeille juomaan laskuuni. Minun seurani on yhtä arvokasta kuin hänen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tuli.:
Sotket käsitteitä, passaaminen ja kohteliaisuus ovat kaksi eri asiaa.

Höpöti pöpöti sotkujasi. Kohteliaisuus on tasa-arvoista käytöstä eikä siihen kuuluu taloudellinen passaaminen sukupuolen perusteella.

Itseään arvostava nainen on minulle jotain muuta kuin sinulle.
 
Noh, kerrohan nyt minkälainen on itseään arvostava nainen? Antaa sinulle vastiketta tarjottuja drinkkejä vastaan ja mitä enemmän ja pidempään hän vastiketta antaa, sitä enemmän sinäkin annat?

Ainakin minulle parisuhde ja muutenkin ihmisten välinen kanssakäyminen ja toisten huomioiminen ja arvostaminen on jotain ihan muuta. Mutta, meitä on moneen lähtöön ja jokainen taaplaa tyylillään ja saa ansioidensa mukaisesti.
 
Onko miehen siis syytä odottaa, että nainen osoittaa hyviä käytöstapoja ja siivoaa, pyykkää ja tekee ruoan, koska sen nyt vain kuuluu vanhoihin hyviin tapoihin eikä toisenlainen nainen nyt vain yksinkertaisesti ole tarpeeksi naisellinen? Eikö se olekin kohteliasta?
 
Siis minähän en tarjoa niitä drinkkejä vaan seurani. Ihan niin kuin nainenkin. En odota aluksi muuta vastinetta. Selvennyksenä sanon, että tarkoitan tällä lähinnä sovittuja treffejä enkä baareiluja tai seurustelua saati parisuhdetta.

Aiemmin kun harrastin baareilua ja tarjosinkin joskus baarissa, olin poikkeuksetta pillun perässä ja myös odotin, että sitä piparia irtoaa vastineeksi. (Lohduksesi tunnustan, ettei todellakaan aina irronnut.)

Alkuperäinen kirjoittaja tuli.:
Ainakin minulle parisuhde ja muutenkin ihmisten välinen kanssakäyminen ja toisten huomioiminen ja arvostaminen on jotain ihan muuta.

Turha puhua "ihmisten" kanssakäymisestä ja "toisten" arvostamisesta, kun tarkoitat selvästi sukupuolisidonnaisesti, että mies alusta pitäen kustantaa sinulle kaikkea kivaa. Sanoinhan muuten, että kyllä minä omaan naiseeni sijoitan - siinä vaiheessa kun hän on oma.
 
No en siis "selvästikään" tarkoita, että mies maksaa kaiken tai kaikkea kivaa. Mutta jos treffeille pyydetään, niin mielstäni kohteliasta on tarjota ainakin ensimmäinen drinkki.

Rub. Ikävää, että ihmiset ovat noin puusilmäisiä ja ymmärtävät hyvät käytöstavat siivoamisena ja pyykkäämisenä. Jos joku on veitsilaatikon ainoa lusikka, niin en jaksa alkaa rautalangasta asioita vääntämään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tuli.:
Ikävää, että ihmiset ovat noin puusilmäisiä ja ymmärtävät hyvät käytöstavat siivoamisena ja pyykkäämisenä.

Ikävää, että ihmiset ovat noin puusilmäisiä ja ymmärtävät hyvät käytöstavat drinkkeinä ja sapuskana prinsessalle. Jos prinsessa on nirppanokka, hän saa drinkit ja sapuskat ja huomaavaista seuraa, sammakko/prinssi saa kustantaa drinkit ja sapuskat ja kärsiä nirppanokkaisesta seurasta.

Ei näin. Omat kulut prinsessalle, kunnes tiedetään, tullaanko juttuun.
 
Drinkkeinä ja sapuskana prinsessalle?

Do joo, jos lähtökohtaisena oletuksena on yhden drinkin tarjoaminen ekoilla treffeillä, niin ei se minusta ole kovin paljon vaadittu. Mutta selvästi liikaa joillekin..

Teffaililessani sinkkuaikoina takavuosina, niin kyllä miehet tykkäs tarjota ja olihan se mukavaa. Muistan, kun yksikin oikein pahastui, kun olin ehtinyt jo juomani maksaa, että kyllä hän olisi tarjonnut.. No tarjosi sitten seuraavan.

Miten se huomaavainen seura oikein ilmenee, noin niinkuin ylipäätään? Kun et kovin huomaavaiselta kaverilta minusta vaikuta?

 
Alkuperäinen kirjoittaja pit.:
Do joo, jos lähtökohtaisena oletuksena on yhden drinkin tarjoaminen ekoilla treffeillä, niin ei se minusta ole kovin paljon vaadittu. Mutta selvästi liikaa joillekin..

Miksi sinun seurasi on arvokkaampaa kuin miehen? Et vaikuta minusta kovin huomaavaiselta naiselta.

Alkuperäinen kirjoittaja pit.:
Miten se huomaavainen seura oikein ilmenee, noin niinkuin ylipäätään? Kun et kovin huomaavaiselta kaverilta minusta vaikuta?

Turha edes selittää, koska sinun silmissäsi mies ei voi olla huomaavainen ilman lompakon raotusta.
 
Minun mielestani mies on pihi jos ajattelee noin ettei voi tarjota naiselle ensimmaisilla treffeilla, pelkaa vissin maksavansa saamatta vastinetta ja menettavansa jonkun euron. Kylla minusta tuo nyt vaan kuuluuu hyviin tapoihin. Itse periaatteessa saatan ehdottaa tarjoavani miehelle ensimmaiselle kerralla kahvit tai kaljat tai vaikka illallisen, mutta jos mies siihen suostuu niin osoittaa minusta oman junttiutensa ja en varmasti lahde toista kertaa ulos. Olen ollut naimisissa pihin miehen kanssa, jonka kanssa ei todellakaan voinut edes terassille menna, vaan piti pysahtya ravintolan viereen penkille kaupasta halvemmalla ostettua kaljaa juomaan jos halusi ulos kaljalle ja lomallekin olisi pitanyt omat sailykkeet vieda mukana jottei olisi tarvinnut menna ravintolaan ja vannon, etta toista kertaa en aio pihin kanssa olla, ja kaytostavatonta en aio ottaa myoskaan. Ja muuten ex-aviomieheni asenne ei riippunut kumman rahoista oli kysymys, se oli hanella elamanasenne. Aikaisemmista miesystavista en voi sanoa mitaan huonoa, ensimmaisen poikaystavan kanssa han elatti minua opiskelujeni aikaan ja mina taas hanta hanen intissa olon aikana, ja kumpikaan ei laskenut kuka on maksanut enemman, kunhan molemmat tultiin toimeen yhta hyvin ja toinen miesystava olikin erittain hyvatuloinen ja maksoi lahes kaiken matkoista ja illallisista alkaen. Olen kaynyt esim. Pariisissa ja matkan kokonaiskustannukset jotka maksoin itse olivat 3 euroa;) ja teimme useita reissuja yhdessa. Mies aina vaan sanoi, etta ela rupea riitelemaan hanen kanssaan rahasta! Kumpi meista tienaa enemman! Jos mies ei alku vaiheessakaan tajua kohdella naista hyvien tapojen mukaan, ei sita varmasti voi odottaa myohemminkaan hanelta ja kenellekaan en aio enaa kotiorjaksi ryhtya, vaan odotan kylla hyvaa kohtelua alusta alkaen ja jos sita ei tule, elelen mieluummin yksin ja nautin itse ansaituista rahoistani yksikseni. Ja suoraan sanoen on aivan uskomatonta jos pariskunta erottelee rahansa, etta kumpikin maksaa omansa ja toinen ei voi tarjota. Miten on mahdollista, etta ollaan valmiita jakamaan muista asioita sitten, kuten laheisyytta ja intiimiytta ja asutaan ehka yhdessakin viela jos rahat on kummallakin omat. Minusta jos olla pari ja asutaan yhdessa kylla silloin pitaisi kaiken olla yhteista ja elamassa voi tilanteetkin vaihdella; toisella saattaa olla rahaa enemman nyt, mutta eipa ehka 10 vuoden kuluttua, kun elama on yllatyksia taynna.
 
Onneksi itselle ei ole sattunut näitä pihejä saitureita, mutta kaverillani on muutamia huvittavia kertomuksia näistä tyypeistä (varmaan näitä samoja, jotka tännekin kirjoittelevat).

kaverini oli tavannut ihan lupaavan hepun ja olivat nähneet muutamia kertoja ja jutelleet. Sopivat sitten, että menevät luennon jälkeen kahvilla paikalliseen kuppilaan. Kaverini tilasi teen, samoin hemmo. Kaverillani ei ollut käteistä rahaa mukana edes sitä euroa (hän käyttää aina pankkikorttia), niinpä hän sitten kysyi tältä hemmolta, että voisiko tämä lainata sen euron teehen. Tyyppi siis maksoi kahdesta teestä kaksi euroa. Kun he tulivat ulos kahvilsta, hemmo sanoi, että tuolla on pankkiautomaatti, että käy nostamassa rahaa, niin voit sitten maksaa sen euron takaisin. Kaverini oli hieman hämmentynyt, mutta nosti automaatista rahaa, kävi rikkomassa sen läheisessä kioskissa ja antoi äijälle sen euron takaisin.

Arvatkaa vain, tapasivatko uudelleen.

Kaiken huippu on se, että kaverini on vielä itse äärimmäisen varakas, reilu ja antelias ihminen. Eli hän on se, joka tarjoaa meille kavereille ja on hyvin avokätinen rahankäyttäjä. Senpä takia hän oikein jaksanut ymmärtää kenenkään niuhottamista yhdestä eurosta.

Toinen tapaus sattui parhaalle ystävälleni. Hän meni nettitreffituttavansa kanssa treffeille Hgin keskustaan. Sopivat tapaamisen merenrantakahvilaan. Tilasivat juomat ja jotain syötävää. Kun laskun maksun aika tuli, äijä sanoi, että hänellä ei valitettavasti ole rahaa mukana, lompakko oli unohtunut kotiin, että voisiko ystäväni maksaa koko annoksen. Eli kyseessä oli kuitenkin reilun 15 euron sapuskat ukolle. Äijä kun oli ottanut jälkiruokaakin.

Eipä ystäväni halunnut enää uudelleen tavata tätä nettituttua, vaikka äijä oli kyllä ollut innostunut. Kuvitteli vissiin saavansa imlaiset lounaat uudemmankin kerran.

Se nyt vaan on niin, arvot 'herrat', että se kuuluu hyviin tapoihin, että mies tarjoaa! Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Tokihan voitte jatkaa omaa saituuttanne, mutta turha kuvitella, että kovin paljon potentiaalisia naisystäviä löytäisitte. Nainen haluaa tuntea olevansa arvokas ja tärkeä. Se tuntuu mukavalta, kun toinen tarjoaa sen kahvikupillisen. itse en oleta, että mies aina tarjoaa - voinhan tarjota itsekin lounaan ihanalle miehelle. Mutta minusta on ihanaa, kun toinen edes tarjoutuu. Yleensä en kyllä suostu siihen, että mies maksaa. Ehkä sitten, kun ollaan pitempään oltu yhdessä. Kovin suuria lahjuksia en haluaisi ottaa vastaan.

Mutta se ajatus, se, että haluaa tarjota toiselle, on tärkeintä! Siinä nainen tuntee, että toinen on oikeasti kiinnostunut ja haluaa toiselle hyvää.

Mutta jos tätä ei ymmärrä, niin ei sitten ymmärrä. Onhan näitä, joiden mielestä on täysin ok istua täpötäydessä ratikassa, vaikka vieressä seisoo vanhempi ikäihminen tai sitten nainen täysien kauppakassien kanssa.
 
Ja en muuten ole kaynyt viimeisen kolmen vuoden aikana kertaakaan deiteilla joilla minun olisi tarvinnut maksaa, vaikka olen tarjoutunutkin. Kannattaa siis yrittaa valita hyvin etta kenen kanssa lahtee ulos. Ja olen kaynyt n. 10 deitit tana aikana lapi. Nyt olen tapaillut 6 kertaa miesta, joka vie minut joka kerta illalliselle ja koskaan ei ole antanut minun maksaa eika edes nahda laskun loppusummaa, mutta ravintolat ovat olleet laadukkaita ja tilattu pullollinen vuosikertaviiniakin aina ruoan kanssa. Ja en ole viela edes sankyyn mennyt, mutta eikohan senkin aika tule, jos yhta mukavaa on yhdessa jatkossakin.
 
Onneksi Suomesta löytyy myös tasa-arvoisia, huomaavaisia ja prinsessasyndroomattomia naisia. Harvassa he ovat eivätkä näköjään Ellien seassa viihdy, mutta heitä sentään on.
 
Mail-Male: "Aiemmin kun harrastin baareilua ja tarjosinkin joskus baarissa, olin poikkeuksetta pillun perässä ja myös odotin, että sitä piparia irtoaa vastineeksi. (Lohduksesi tunnustan, ettei todellakaan aina irronnut.

Olennaista on tapa ja oheisviestintä, kun mies haluaa tarjota. Ei tarvitse paljoa miettiä ja vaihtaa paikkaa, kun mies imelänä kysyy: "SAANKO - tarjota sinulle yhden?"
Tarjoavat miehet voivat joskus olla todella kiusallista seuraa. Hyvätapaisena naisena kun ei oikein tiedä, miten kieltäytyä kohteliaasti. Oikea vastaus taitaisi olla, että mitä oikein yrität - turha yrittää!

On kiva kuitenkin ottaa tarjoaminen vastaan silloin, kuin siihen ei liity mitään sivumerkityksiä tai vastinetta. Kyllä sen aika hyvin näkee, milloin tarjoaminen ja sen vastaanottaminen on luontevaa ja milloin ei. Jos ei ole ihan varma, niin voihan naisena hienovaraisesti ehdottaa, että maksaisin oman osuuteni. Jos mies kuitenkin haluaa rehdisti tarjota, niin on tosi mukava kiittää ilman, että jää mitään velvollisuuden tunnetta tai kiitollisuuden velkaa.

Itse en yleensä koe näitä tarjoamistilanteita mitenkään ongelmallisina, sillä lähtökohta on aina ensin, että maksan itse tai voin jopa itse tarjota. Kieltämättä joskus saattaa keljuttaa samalla tavoin kuin ketjun aloittaajaa se, että kuulee muilta naisilta, kuinka miehet ovat kaikkea kustantaneet ja tarjonneet. Joillakin naisilla on oikein tapana aloittaa tarina, että mies tarjosi... Ymmärrän sen niin, että nainen haluaa sillä tavoin kohottaa omaa arvoaan toisten silmissä, ehkäpä aiheuttaa kadetta. Vai olisiko niin, että siinä vain kerrotaan, miten erinomaisen hyvän miehen on tavannut.
 
Yleensä olen suorapuheinen ja ilmoitan kyllä mielipiteeni. Tämä tilanne on vaan niin outo. Ei kai aikuiselle ihmiselle voi opettaa toisen huomioon ottamista ja muita käytöstapoja? Ellei ole kotona opittu, niin ei niitä myöhemminkään opi, niinkuin ollaan saatu huomata tän ketjun joistakin junttiäijistä.

Olimme viikonloppuna leffassa, mies pyysi sinne katsomaan jotain hänen mieleistään. Hän tietää rahatilanteeni, joka on tällä hetkellä erittäin huono.

Hän tuli suoraan töistä, ja koska oli vaara että leffa on loppuunmyyty, sovimme että hain liput etukäteen. En tietenkään pyytänyt mitään rahaa, oletin että mies hoitaa asian ajallaan. En muutenkaan tykkää tehdä raha-asioista numeroa, olen todellakin tottunut, että JOS MIES PYYTÄÄ JONNEKIN hän myös tarjoaa.

Leffan jälkeen mies ehdotti, että mennään oluelle. Ilmoitin jo ovella meneväni suoraan raflan vessaan. Tulin sieltä pöytään, jossa mies tyytyväisenä joi oluttaan. Minulta oli konkreettisesti rahat loppu (häpeän rahatilannettani...) Alkoi todella ärsyttää miehen huono käytös (eihän tuollaisia voi opettaakaan aikuiselle miehelle?) Istuin siinä vain. Mies tokaisi, että sulle ei sitten maistu. Mitä olisin siihen sanonut? En todellakaan jaksanut alkaa selittää, että viimeinen 20e meni leffaan jonne hän minut kutsui...
 
On aivan naurettavaa, että täällä ensin puhutaan siitä, että miehen pitää tarjota jotain sadan euron illallisia ja tuhannen euron ulkomaanmatkoja, ja sitten kun tällaisia lahjuksia vastaanottavia naisia sanotaan sellaisiksi kuin he ovat eli maksullisiksi naisiksi eli prostituoiduiksi, nämä naikkoset rupeavat puolustelemaan itseään kertomalla kauhujuttuja miehistä, jotka ovat vaatineet naista maksamaan Unicafessa nautitun yhden euron teekupillisen hinnan heti takaisin.

Nämä ovat aivan eri asioita.

Jos ette näe mitään eroa Unicafen yhden euron teekupillisella ja Kämpissä nautitulla 200 euron illallisella, olette idiootteja.

Joku kertoi tarinaa miehestä, joka oli unohtanut lompakkonsa kotiin, ja pyysi naista siksi maksamaan 15 euron ravintolalaskun. Nainen maksoi, mutta ei halunnut tavata tätä miestä enää koskaan uudestaan. Nyt tässä naiskeskustelijoiden kuoro nyökyttelee, että kyllä, olipas sikamainen mies, ei tuollaisia paskoja kukaan halua tavata. Sitten nämä samat naiset ovat sitä mieltä, että miehen pitää ilman muuta maksaa vaikka sadan euron lasku naisen puolesta. Hei haloo. Oletteko te oikeasti niin idiootteja, että ette näe tätä kaksinaismoralismianne?

Joku jopa neuvoi naisia jättämään lompakkonsa kotiin ja kieltäytymään maksamisesta tyyliin "miksi olet laittanut pöytään rahaa vasta puolet laskun kokonaissummasta, kaivahan nyt lompakostasi loputkin". Näin käyttäytyvä nainen on aivan puhtaasti huora. Edellämainitussa "kauhuesimerkissä" mies oli vain sattumalta unohtanut lompakkonsa kotiin esim. toisen takin taskuun, mikä on ihan normaali inhimillinen unohdus. Mies olisi varmaan maksanut ne 15 euroa takaisin heti mentyään kotiinsa naisensa kanssa ja löydettyään lompakkonsa sen toisen takin taskunsa. Sen sijaan naisten pitää täällä "hyviä neuvoja" antavien horoprinsessojen mielestä jopa ihan tahallaan jättää lompakkonsa kotiin ja ehdottomasti kieltäytyä maksamasta omaa laskuaan. Te siis nimenomaan haluatte naisen saavan rahassa mitattavaa hyötyä eli ilmaisia illallisia viineineen ja drinkkeineen ja jopa ilmaisia ulkomaanmatkoja ihan vain maksuksi siitä, että nainen viettää aikaansa miehen kanssa ja harrastaa seksiä tämän kanssa. Näin käyttäytyvät naiset ovat määritelmän mukaan maksullisia naisia eli ilotyttöjä. Nämä ammattilaishuorat sitten täällä jakelevat miehille luentoja "hyvistä käytöstavoista". Teidän mielestänne siis hyviin käytöstapoihin kuuluu, että nainen myy itseään. Hyi saatana.
 
Opettele ensin lukemaan ja tule sitten takaisin.

Täällä ei kukaan muu kuin sinä ole ottanut esiin 200 euron llallisia tai tonnin matkoja.

Ikävää, ettei sinulle ole naisseuraa löytynyt, mutta kuten tuolla yllä totesin, se on sitä mitä darwin kutsui termillä survival of the fittest..
 
Mielenkiintoinen ketju. Yllättävän yleistä tuntuu olevan se että naiset odottavat että heille tarjotaan.

Toimin itse niin että treffikumppani ja minä olemme samalla viivalla. Voin tarjota juomia ja ruokia ja niin mieskin, kunhan pysytään suurinpiirtein tasoissa niin ettei kumpikaan ole aina se osapuoli joka köyhtyy. Minusta on ilo tarjota jotakin ihmiselle josta pidän, enkä ylipäänsä halua tehdä mitään siksi että se on "tapa".

Olen tullut höynäytetyksi nuorempana kun en tajunnut että aina löytyy miehiä jotka haluavat elää siivellä. Nykyisin olen tarkka siitä, että sellaista ihmistä en katsele kauaa jonka päämäärä on vähäisten rahojeni käyttäminen.

En kyllä huolisi muutamia miehiä jotka ovat ketjuun kirjoittaneet, en edes illallisseuraksi. Mies joka näkee naisen palana lihaa joka ostetaan drinkillä, ei ole kykenevä sellaiseen tasa-arvoiseen suhteeseen jota haluan. Pitää varmaan kysyä seuraavilla treffeillä että joko alkaa munaa irrota kun olen jo ruoatkin tarjonnut. Mahtaisi miehillä leuka loksahtaa... ;) Tunnetteko te miehet itsenne sitten yhtälailla prostituoiduiksi jos teille tarjotaan? Katsotteko aina velvollisuudeksenne antaa munaa jos olette esim. syöneet naisen piikkiin? Eikö ole olemassa sellaista tarjoamista, että kummallekin jää hyvä mieli?

Mielestäni on parisuhteen ja ihmissuhteen sisäinen asia ylipäänsä, millaisia vastuualueita kukin hoitaa. Kunhan sopuun päästään.

 
Mail Male kirjoitti "Ei näin. Omat kulut prinsessalle, kunnes tiedetään, tullaanko juttuun."

Tallaisia periaatteita yleensa kylvavat epavarmat miehet, jotka ajattelevat ihmissuhteista ainoastaan vaihtokauppana, "mina annan tata jotta sina sitten annat tota". Mail malen kaltaista itseaan ilmeisesti hirvittaa ettei oma seura olekaan niin kiinnostavaa, joten tallaiset periaatteet sitten toimivat kehiteltyna turvatoimena.

Eika edes jonkinlaisen normaalin sivistystason omaava ihminen ajattele, etta kohteliaat, hyvat kaytostavat olisivat lunastus seksiin! Niita kaytetaan kohteliaisuuden, ystavallisyyden ja avokatisyyden (vrt generosity), arvoja itsessaan, osoittamiseen.

Kaikki eivat koe ystavallisia eleita uhkana omalle kiinnostavuudelleen tai suhteen etenemiselle. Ei tarvitse pihdata tarjoamisessa, silla ei pelota, eika mitaan _tarvitse_ lunastaa. Kyse on hyvien kaytostapojen etiketista, jonka tarkoitus on heijastaa avarakatseisuutta, ystavallisyytta, ja halua ilahduttaa toista. Ei oikeissa ihmissuhteissa ja vuorovaikutuksessa "rahalla" itsellaan pelata, lunasteta tms yhtaan mitaan.

En ole itse koko 27 vuotisen elamani aikana tormannyt mieheen jolle tallaiset asiat olisivat kynnyskysymyksia. Joka ainuilla treffeilla on mies, kutsuttuaan minut ulos, myos maksanut illasta koituneet kulut, automaattisesti! Eika silla ole seksin kanssa mitaan tekemista. Lahinna naurettavaa ajatella, etta osa niista miehista joiden kanssa suhdetta ei syntynyt, olisi siina tilanteessa jaanyt harmittelemaan sita etta tuli nyt sitten tarjottua se illallinen! Mita pikkusieluisuutta.

Ehka heilla on ollut varaa (niin henkisesti kuin materiaalisesti) olla luottavaisia sen suhteen, etta hanen seuransa on kiinnostavaa, ja vapaita pelosta etta hanta kaytettaisiin hyvaksi, varaa olla avokatisen ystavallisen kohteliaita ja keskittya olennaiseen, toisen ihmisen tutustumiseen. Ei edes jonkintasoisen sivistystason omaava ihminen ajattele, etta kohteliaat, hyviin tapoihin kuuluvat eleet, kuten illallisen tarjoaminen, olisivat suoranainen lunastus seksiin!.

Tallaiset mielipide-erot ovat varmasti aika yhteiskuntaluokka-sidonnaisia. Jos on oikeasti aarimmaisen huonotuloinen, niin ehka sita nyoria pitaa sitten tiukemmalla, jos ei vain ole varaa olla avokatinen. Junttimaista ajatusta siita etta hyvat kaytostavat olisi lunastus seksiin, ei rahanpuute tosin selita, se on pelkkaa typeryytta ja sivistyksen ja arvontunnon(niin oman kuin muidenkin) puutetta.

Mutta kaikilla ihmisryhmilla on tietysti omat norminsa ja kasityksensa maailmasta, ihmisten vuorovaikutuksesta ja itsestaan. Ehkapa tallaiset periaatteet sitten toimivat siina maailmassa jossa esim Mail-Male elaa.

Prinsessa syndrooma on elossa syysta, se houkuttaa prinssit paikalle, ilman etta pitaa suudella sammakkoa!
 

Yhteistyössä