Miehen mielestä olen tyhmä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ei-akateeminen
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

ei-akateeminen

Vieras
Koin pettymyksen. Olin kauemman aikaa suunnitellut opintoja avoimen yliopiston kautta. Historia kiinnostaa minua. Minulla ei ole kuin peruskoulutausta. Kuitenkin ajattelin, että kun avoin yliopisto sanotaan olevan kaikille sopiva ikään, ammattiin, sivistykseen ja taustaan katsomatta että siinä olisi mahdollisuuteni. Ihmettelen kuitenkin sitä, että osa oppikirjoista on englanniksi ja pitäisi siis pystyä lukemaan ja opiskelemaan niitä. Voiko vaatia, että kaikkien tulisi osata englanniksi lukea vaikeita kirjoja? Miten jos joku iäkkäämpi ihminen haluaa opiskella? Osaako kaikki vanhukset englantia niin hyvin? Osaako edes kaikki nuoremmatkaan? Olen tosi pettynyt, mielestäni ei pitäisi sanoa, että mahdollisuus kaikille. Ei todellakaan ole kun pitäisi vierailla kielillä pystyä opiskelemaan. Nyt mieheni haukkuu minua tyhmäksi kun en voikaan alkaa opiskelemaan. On tosi paha mieli. Olen 32-vuotias.
 
Yleensä samoista aiheista on olemassa suomenkieliset vastineet, mutta yliopistoissa kyllä kieltämättä monet kurssit järjestetään vain englanniksi. Suosittelisin aloittamaan opiskelun iltalukiossa, jossa käydään läpi kieliopintoja ja mahdollisesti sitten myös suorittamaan aluksi ylioppilastutkintokin. Se helpottaa sitten jatko-opiskelua avoimessa yliopistossa tai peräti varsinaisessa yliopistossa.
 
Miksi et ensin lähtisi lukemaan sitä englantia koska siitä on jatkossa opinnoissa tosi paljon hyötyä? Minä olen lukenut englanniskielistä kirjallisuutta seiskaluokalta lähtien (olemme melkein saman ikäisiä) ja vaikka alakohtaiset sanastot ovat aina erikseen opeteltava niin ei se mahdotonta ole jos on vähääkään kiinnostusta ja sitkeyttä.

Olisiko iltalukio pohjalle ihan kamala ajatus? Eihän yo:ta kirjoittaa ole pakko jos haluat vain lukion yleissivistävän osuuden päähäsi.
 
No avoimen yliopiston kurssit ovat osittain verrattavissa yliopiston kursseihin, etenkin tietyt aine opinnot. Osa avoimessa suoritetuista kursseista, kelpuutetaan korvaavina suorituksina mikäli hakeutuu sisälle yliopistoon myöhemmin. Joten jotkut avoimen yliopiston kurssit ovat "yliopiston tasoa" myös kielitaito vaatimuksiltaan. Ehkäpä jokin toinen opiskelupaikka olisi parempi sinulle, vaihtoehtoja löytyy.
 
No sitten voi opiskella jossakin muualla kuin yliopistotasoisessa koulussa. Ei niitä asioita voi opiskella vain suomalaisesta näkökulmasta, pakko on osata muitakin kieliä. Sitä paitsi Suomessa voi opiskella suomeksi - eli voit kirjoittaa tenttivastaukset suomeksi, asioida suomeksi jne. Mutta aika ala-arvoista olisi tenttimateriaali, jos esim. kaikki amerikkalainen, englantilainen yms. tutkimus jätettäisiin pois ja keskityttäisiin vain suomenkieliseen. Ja koska lukijamäärät ovat pieniä, ei ole mitään järkeä suomentaakaan kaikkea.

Eli kielitaito kuuluu sivistykseen.

Alkuperäinen kirjoittaja venäjäää:
No eikö helvetissä suomessa saa opiskella suomeksi??? Miksi pitää lukea ulkomaankielisiä kirjoja??? Ei kaikki automaattisesti ole niin taitavia!

 
Näin kun on nuo kieliasiat tulleet esille, niin kysyn yhtä itseäni ärsyttävää asiaa. Ensinnäkin kielitaito on aina eduksi, koska itse kärsin osittain siitä, kun en osaa muuta kuin Suomenkieltä. Tuo ärsyttävyys tulee siitä, kun kielet sekoitetaan keskenään. Miettikää miten paljon Suomenkielessäkin käytetään lainasanoja.
Tahdon kaikkien kielien pysyvän mahdollisimman aitoina. Toteutuuko toiveeni?
 
Koska olet jo 32-vuotiaaksi asti ehtinyt ilman muuta kuin pakollista peruskoulutusta, niin mikä kiire sinulla on hypätä peruskouluopinnoista suoraan yliopisto-opintoihin? Valtaosa yliopisto-opiskelijoista on suorittanut kolmevuotisen lukion, jossa nimenomaan opiskellaan perusopintoja kuten kieliä (myös suomea). Eikö siis näinollen olisi paljon järkevämpää, että jos ylioppilastodistus ei kiinnosta, niin lukisit kuitenkin sitä englantia iltalukiossa? Sillä tavalla saisit tuoreen kielitaidon todella edullisesti ja voisit silti käydä töissä entiseen tapaan. Itse olen aikoinaan lukenut ranskaa lukiossa, mutta en kirjoittanut sitä. Niinpä luin sitä vuoden iltalukiossa ja kirjoitin sen sitten keväällä normaalisti ylioppilaskirjoituksissa.

En tiedä, onko nykyään mitään ammatillistakaan oppilaitosta, jossa ei englantia opiskeltaisi. Käsittääkseni nykyään ihan sähköasentajat, autonasentajat yms. opiskelevat myös englantia esim. siksi, että ulkomailta tuotujen laitteiden käyttöohjeet saattavat olla englanniksi, käyttöpaneelien yms. kieli on englanti ja aika monelle englannin perusteet tarjoavat myös mahdollisuuden siirtyä joskus töihin ulkomaille.

Yliopisto-opinnoissa mainitsemasi historian osalta on mahdotonta ajatella, että lukisit esim. jonkun muun maan historiaa, joka olisi kokonaisuudessaan kaikkien kirjojen osalta suomennettu. Sitä paitsi uusin tutkimustulos on aina ensiksi englanniksi eikä suinkaan heti samantien suomennettuna. Eikä voi oikein ajatella sitäkään, että opiskelisi vain Suomen historiaa, koska Suomi ei ole koskaan ollut mikään umpinainen maa, vaan se on aina saanut vaikutteita muualta maailmasta (viikingit, hansa, venäläiset, aiemmin älymystö koulutettiin Ruotsissa tai Saksassa jne) ja sitä paitsi alunperinhän ne suomalaiset ovat tänne tulleet jostakin muualta (myös saamelaiset tulleet jostakin idästä).

Hyvä esimerkki englanninkielen ujuttautumisesta suomenkieleen on esimerkiksi ON/OFF-kytkin. Miten paljon helpompaa on opastaa digiboksin käyttöön vaikka äitiäni sanomalla, että paina sitä onoffia kuin että sanoisi, että paina sitä virtakytkintä tai päälle/poispäältä-kytkintä. Kyllähän digiboksillekin voi keksiä suomenkielisen vastineen, mutta eri asia on se, että kuinka moni sellaisen sanan omaksuu.

Minusta AP:n ei pidä ajatella, ettäkö opiskelusta voisi noukkia vain parhaat palat jättämällä muut asiat pois (esim. englanninkielisen opiskelun) varsinkin, jos haluat hyötyä siitä ammatillisesti. Eikö englanninkielen opiskelu ja oppiminen olisi myös haaste, jonka saavuttamisesta voisit olla äärimmäisen ylpeä? Voisit näyttää itsellesi, ettei yli 30-vuotias ole vielä kalkkeutunut, vaan voit todistaa, ettei vierivät kivet sammaloidu.
 
Peruskoulussakin opiskellaan englantia - minä aloitin kolmannella luokalla ja poikani aloitti ensimmäisellä luokalla, joten kyllä peruskoulutaustaisellakin pitäisi jonkinlainen kielitaito olla hankittuna.

Ala lukea itseäsi kiinnostavia romaaneja englanniksi, siinä samalla kielitaito karttuu kuin itsestään ja totut lukemaan englanninkielisiä tekstejä!
 
Itse lähdin opiskelemaan 20v tauon jälkeen ja hankin jo ennen opintojen alkua tarvittavien kielten alkeiskirjat lainastosta. Minulla on aina ollut huono kielipää ja olen suoraansanoen ollut laiska opiskelemana nuorena.

Aloitin siis aivan pohjalta ja aloitin kielten kertauksen jo heti kouluun hakiessani, luin ja kuuntelin kielicd:tä kaikki opinnoilta ja työltä ylimääräiseksi jäävät vapaa-ajat ja kesälomat. Opin valtavasti ja sain hyvät numerot todistukseen. Olin täysin ummikko ruotsin suhteen ja niin vaan kiitettävän pätkäisin ja selvisin jopa keskusteluosuudesta jota pelkäsinhulluna. ELI se on sinusta kiinni, aikuisenakin voi oppia. Usko itseesi!

Kannattaisi kuitenkin ehkä aloittaa jostain yleis-sivistävästä jossa on niitä kieliä joita tarvisit haluamallasi koulutus-suunnalla. Kun on motivaatio ja sattuu hyvä opettaja, niin sinulla on aivan yhtä hyvät mahdollisuudet. Ota pieniä askelia ja tähtää sieltä sitten hitaasti ja varmasti haluamallesi suunnalle.
 
Useat kirjat kyllä ovat englanniksi, ihan jo pelkästään siitä syystä että monilla aloilla teokset ovat jo "ikivanhoja" siinä vaiheessa kun ne on suomennettu. Mutta aika nopeasti sitä tieteellistä oman alan englantia oppii lukemaan, samat sanat toistuvat aika usein jne.

Jos historia kiinnostaa, niin eikö olisi kaikista järkevintä lukea sitä ensiksi avoimessa yliopistossa englannin lisäksi? Jos et ole lukenut "omalla ajalla" historian kirjoja, niin lukionhistorian kursseilla voi tulla esiin paljon mielenkiintoisia asioita. Ja näillä kursseilla pärjäät ihan suomella, kirjat eivät ole englanniksi.

Mutta tuota englannin osaamista ei voi painottaa tarpeeksi. Englannin opiskelu kannatta aloittaa "passiivisesti", lukea ja kuunnella englantia, vaikka katsoa elokuvia DVD:ltä ja laittaa tekstit englanniksi. Puhuminen ja kirjoittaminen on hankalampaa opetella, mutta nuokin alkaa onnistumaan kun on tarpeeksi paljon lukenut ja kuunnellut.

Etkä sinä ole tyhmä. Halu oppia uutta ei tee ihmisestä tyhmää, päinvastoin. Tyhmiä ovat ihmiset jotka ovat sitä mieltä että tietävät ja osaavat jo kaiken tarpeellisen. Kukaan ei koskaan tiedä tarpeeksi, kaikilla on opittavaa. Mitä enemmän tiedät, sitä vähemmän tiedät tietäväsi. ;)
 
Tyhmä on se, joka ei pärjää arkielämässä. Pitää olla sitä maalaisjärkeä. Monilla kouluälyköillä ei ole tätä ollenkaan. Tietävät elämästä vaan sen, mitä kirjoissa on kirjoitettu.
 
Sitä englantia voi opetella huomaamattakin. Monesta telkkarista saa tekstityksen päälle laitettua palkin, joka estää näkemästä tekstityksen. Sillä tavalla kun aloittaa vaikka Kauniista ja Rohkeista, niin oppii sitä kuullun ymmärtämistä. Toinen vaihtoehto on esimerkiksi silittää vaatteita tai tehdä jotakin muuta kotityötä samalla, kun kuuntelee radiosta englanninkielistä ohjelmaa tai telkkarista jotakin riittävän yksinkertaista ohjelmaa, joka ei ole liian vaikeaa ymmärtää. Kun pikkuisen saa pohjaa ja kertausta, niin sitten voi käyttää englantia vaikkapa tällaisilla Ellien tyyppisillä keskustelupalstoilla ulkomaisilla nettisivustoilla.

Kirjastossa on vinot pinot eri taitotason omaaville henkilöille kirjoja, kuuntelukasetteja, CD-levyjä ja DVD-levyjä. Myös netistä löytyy materiaalia. Esimerkiksi CD-levyjä tai MP3:sia tai kasetteja voi kuunnella vaikkapa työmatkalla autoradiosta, korvalappustereoista tai MP3-soittimesta. Samantyyppisiä keinoja voi käyttää koiraa ulkoilutettaessa, ulkoillessa jne. Kielenopiskelun voi palkita suunnittelemalla matkaa esim. 1-2 vuoden päähän (rahantilanteen mukaan) johonkin sellaiseen maahan, jossa opiskeltavaa kieltä puhutaan äidinkielenä.

Englanninkielen opiskelun voi aloittaa myös nyt elo-syyskuussa kotipaikkasi työväenopistossa, jossa on yleensä useita kursseja eritasoisille englannin taitajille (esim. nollasta aloittavat, alkeet osaavat, peruskoulun suorittaneet, lukiotason tiedot osaaville, töissä englantia tarvitseville). Maksut eivät niissä yleensä päätä huimaa. Jos on työtön, niin joissakin kunnissa annetaan opiskeluseteleitä, joilla voi maksaa työväenopiston kursseja.

En usko, että olet ollenkaan tyhmä, mutta et ehkä ole vain riittävän motivoitunut nimenomaan englannin opiskelulle. Niinpä sinun kannattaisikin miettiä, miksi kannattaisi muuttaa asennetta ja sitä kautta hankkia riittävä motivaatio opetella sitä tarvittavaa kielitaitoa. Kielitaito avaa uusia ovia ei vain opiskelun kannalta vaan ihan muutenkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ajanpuutetta ei voi syyttää:
Kirjastossa on vinot pinot eri taitotason omaaville henkilöille kirjoja, kuuntelukasetteja, CD-levyjä ja DVD-levyjä. Myös netistä löytyy materiaalia. Esimerkiksi CD-levyjä tai MP3:sia tai kasetteja voi kuunnella vaikkapa työmatkalla autoradiosta, korvalappustereoista tai MP3-soittimesta. Samantyyppisiä keinoja voi käyttää koiraa ulkoilutettaessa, ulkoillessa jne. Kielenopiskelun voi palkita suunnittelemalla matkaa esim. 1-2 vuoden päähän (rahantilanteen mukaan) johonkin sellaiseen maahan, jossa opiskeltavaa kieltä puhutaan äidinkielenä.

Tämä on totta. Itse kieliä opiskellessani tein kotityötkin kuulokkeet korvilla ja opiskelin samalla kun esim. siivosin tai silitin. Illalla ennen nukkumaan menoa pistin myös kuulokkeet päähän ja nukahdinkin yleensä ne päässä. Alitajunta sai tehdä sitten loput työt. Ja kävin myös ulkomailla muutamanviikon lomalla, jossa avartuu se kieli eritavalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ei-akateeminen:
Nyt mieheni haukkuu minua tyhmäksi

Et suinkaan ole tyhmä. Tarvitset vain lisäoppia, jos tahdot jatkaa opintojasi.

Minustakin tuntuu, että mainittu iltalukio olisi hyvä vaihtoehto. Se avaisi tien monille muillekin aloille kuin historiaan. Vaivaa se vaatii ja pinnistelyä (monissa tapauksissa enemmän kuin yliopisto-opiskelu), mutta on myös varmasti palkitsevaa.

Oppiminen on hidasta, mutta sitkeydellä pääsee pitkälle. Jos esimerkiksi opettelet kolme englannin sanaa joka päivä, se tekee vuodessa yli tuhat sanaa, joka on aika paljon.
 
Kerro miehellesi, että kannustavassa ilmapiirissä ihminen yleensä oppii nekin asit joissa saattaa oppijalla olla pupu pöksyssä. Eli asennemuutos myös kumppanille! Aikuisopiskelija kaipaa välillä muistutusta, että vain taivas on rajana :-).
 
Mitäs jos miehesi lähtisi nyt syksyllä yhdessä sinun kanssasi opiskelemaan sitä englantia? Kaksistaan on helpompaa mennä, niin lopettamisen kynnys on korkeampi kuin jos aloitat yksin. Jos miehesi ei suostu tai olette kovin eri tasoilla, niin ehkä joku ystäväsi voisi innostua myös ajatuksesta aloittaa kielen opiskelua iltalukiossa, työväenopistossa tai vastaavassa.
 
Piti vielä lisätä, että jos sinulla on kouluikäisiä lapsia, niin kannattaa lukea englantia yhdessä lapsen kanssa heti siitä kolmannesta luokasta lähtien. Samalla kun kuulustelee sanoja, niin ne muistuvat omaan mieleen ja ne kappaleetkin voi lukea pariin kertaan vanhasta muistista.

Minä olen unohtanut ruotsin kielen kokonaan, mutta kun esikoinen aloitti ruotsin opiskelut 7. luokalla, niin lupauduin tenttaamaan häneltä kaikki mahdolliset ruotsin läksyt. Kivasti ne palautuivat mieleen ja esikoisen ruotsin numerokin oli selkeästi muita numeroita parempi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja eipä saa:
opintotukea avoimessa yliopistossa olevat.

No ei tietenkään, koska opiskelu avoimessa ei ole päätoimista eikä tähtää tutkintoon.

On ihan totta, että avoin yliopisto on mahdollisuus kaikille, koulutustaustasta riippumatta. Mutta eihän se olisi aovin YLIOPISTO, jos opetus ei olisi yliopistotasoista, ja siihen kyllä sitten kuuluu ne englanninkieliset (ja mahdollisesti myös ruotsin- tai saksankieliset) tenttikirjat. Eli mahdollisuus opiskeluun on, mutta valmiudet siihen ovat ihmisestä itsestään kiinni. Nyt eikun englantia opiskelemaan! Tai tosiaan iltalukioon historiaa suomenkielisisitä opuksista pänttäämään - ei lainkaan hullumpi idea.
 
Aloitin opiskelut lasten ollessa teinejä, vanhempi oli lukiossa. Kävin töissä ja opiskelin iltaisin, viikonloppuisin ja välillä kävin kursseilla ja tenteissä eri paikkakunnalla.

Se oli antoisaa! Ihan toisenlaista kuin kouluikäisenä. Opiskelin linjalla, josta oli hyötyä ammatissani ja joka edisti urakehitystäni. Se oli hyvin motivoivaa, kun tiesin voivani sen jälkeen hakea tehtäviä, joihin tie oli noussut pystyyn.

Aikuisopiskelijana ei ehkä ole järkevää aloittaa perustuksen rakentamisesta, kuten uuden kielen opiskelusta, vaan katsella opintosuunta ja oppilaitos, jossa opiskellaan äidinkielellä. Se on huisisti tehokkaampaa.

Ap:lle sanoisin, että se sinun miehesi on kyllä aika tyhmä. Vain tyhmä tai kateellinen (tyhmää sekin)sanoo toiselle noin. Älä anna moisen lannistaa sinua, sinä olet fiksu ja viisas, kun mietit opintojen aloittamista!!
 

Yhteistyössä