Miehen mielestä olen tyhmä

[joopa joo-o]

Yliopistotasolla kaikki osaavat englantia niin hyvin, että pystyvät tenttimään englannin kielisiä kirjoja. Tai jos eivät osaa, niin opettelevat kyllä, elleivät halua keskeyttää opintojaan. Suomeksi ei vain yleensä ole mahdollista opiskella kaikkea tenttimateriaalia. Ja mitäköhän ne tenttikijat maksaisivat, jos ne olisi käännetty ja painatettu erikseen Suomen pieniä markkinoita varten? Luultavasti huomattavasti nykyistä enemmän.

En tosin pysty ymmärtämään, miten joku on onnistunut elämään 32 vuotta oppimatta englantia tuon vertaa. Kannattaisi siis aloittaa siitä, elämä helpottuu kummasti. Miten ihmeessä ap esim. matkustelee?

 

[kslfwöa]

En tiedä vastasiko joku jo tähän sivujuonteeseen, mutta syy sille että useat tenttikirjat ovat muunkielisiä on yksinkertaisesti se, että kyseisiä julkaisuja ei ole suomennettu. Suomi on niin pieni kielialue, että kustantajien täytyy ymmärrettävistä syistä keskittyä julkaisemaan sellaista kirjallisuutta joka myy edes jonkin verran. Eli kyse ei ole syrjinnästä, kiusanteosta tai edes kielitaidon korostamisesta, vaan siitä että useiden alojen (perus)teokset ovat vieraskielisiä ja yliopistotasoisessa opetuksessa näitä on pystyttävä lukemaan ja omaksumaan. Onnea kuitenkin opintoihisi!

 

[Sudenmarja]

Useimmilla aloilla yliopistotasoinen opiskelu ei mitenkään onnistu pelkästään suomeksi, koska suomenkielistä alan kirjallisuutta ei yksinkertaisesti ole. Luennot, tentit ja kirjoittaminen sen sijaan hoidetaan (suurimmaksi osaksi) suomeksi. Ahkera luennoilla istuminen helpottaa kummasti sen vieraskielisen tenttikirjan ymmärrystä.

Väittäisin, että pelkällä peruskoulun kielitaidoilla on kyllä aika heikoilla kurssikirjojen kanssa, lukiopohjaltakin lähdettäessä monella on ongelmia.

 

[3546]

Näin kun on nuo kieliasiat tulleet esille, niin kysyn yhtä itseäni ärsyttävää asiaa. Ensinnäkin kielitaito on aina eduksi, koska itse kärsin osittain siitä, kun en osaa muuta kuin Suomenkieltä. Tuo ärsyttävyys tulee siitä, kun kielet sekoitetaan keskenään. Miettikää miten paljon Suomenkielessäkin käytetään lainasanoja.
Tahdon kaikkien kielien pysyvän mahdollisimman aitoina. Toteutuuko toiveeni?

Eräs ensimmäisistä kielitieteen piirissä opetettavista asioista on, että kieli elää ja muuttuu. Joten valitettavasti toiveesi ei toteudu.

 

[toinen kääntäjä]

Jos vieraskielistä materiaalia käytetään vuodesta toiseen, niin voisiko edes joku opiskelijoista kääntää sen suomeksi? Samallahan sen tekee, kun lukeekin.

Tiedät yhtä hyvin kuin minäkin, ettei välttämättä!
Parhaita on ne tyypit, jotka pyytää käännöstä alihintaan ja sitten sanoo, ettei sen tarvi olla "niin justiinsa"... Jos ei kerran tarvi olla niin justiinsa, niin miksei tee itse? Itselläni kun on kuitenkin sen verran ammattiylpeyttä, etten päästä käsistäni yhtään käännöstä, joka on vain vähän sinne päin.

 

[Sivupersoona]

Näin kun on nuo kieliasiat tulleet esille, niin kysyn yhtä itseäni ärsyttävää asiaa. Ensinnäkin kielitaito on aina eduksi, koska itse kärsin osittain siitä, kun en osaa muuta kuin Suomenkieltä. Tuo ärsyttävyys tulee siitä, kun kielet sekoitetaan keskenään. Miettikää miten paljon Suomenkielessäkin käytetään lainasanoja.
Tahdon kaikkien kielien pysyvän mahdollisimman aitoina. Toteutuuko toiveeni?

Eräs ensimmäisistä kielitieteen piirissä opetettavista asioista on, että kieli elää ja muuttuu. Joten valitettavasti toiveesi ei toteudu.

Mutta onko se oikeaa kielen elämistä, jos toisesta kielestä haetaan sanoja Suomenkieleen?
Vai onko tarkoituskin hävittää kaikki pienet kielet?

 

[dvfsdsa]

Sinuna en olisi tuosta huolissani, vaan lähinnä siitä, että miten oppisit kirjoittamaan oikein "Suomenkieltä"...

Mutta onko se oikeaa kielen elämistä, jos toisesta kielestä haetaan sanoja Suomenkieleen?
Vai onko tarkoituskin hävittää kaikki pienet kielet?

[/quote]

 

[tarkennus]

Suomi = valtio nimeltä Suomi (kirjoitetaan isolla alkukirjaimella kuten muutkin erisnimet)
suomi = kieli Suomessa (kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella päinvastoin kuin esim. englannin kielessä)
suomalainen = Suomessa asuva kansa (tämäkin kirjoitetaan englannin kielessä isolla alkukirjaimella, mutta suomeksi pienellä)

 

[Rajansa pilkunviilauksellakin]

Suomi = valtio nimeltä Suomi (kirjoitetaan isolla alkukirjaimella kuten muutkin erisnimet)
suomi = kieli Suomessa (kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella päinvastoin kuin esim. englannin kielessä)
suomalainen = Suomessa asuva kansa (tämäkin kirjoitetaan englannin kielessä isolla alkukirjaimella, mutta suomeksi pienellä)

Tämähän auttaakin huomattavasti alkuperäistä kirjoittajaa. Varmaan hän tällä tiedolla saa asiat järjestykseen.

 

[hhistorioitsija]

Koin pettymyksen. Olin kauemman aikaa suunnitellut opintoja avoimen yliopiston kautta. Historia kiinnostaa minua. Minulla ei ole kuin peruskoulutausta. Kuitenkin ajattelin, että kun avoin yliopisto sanotaan olevan kaikille sopiva ikään, ammattiin, sivistykseen ja taustaan katsomatta että siinä olisi mahdollisuuteni. Ihmettelen kuitenkin sitä, että osa oppikirjoista on englanniksi ja pitäisi siis pystyä lukemaan ja opiskelemaan niitä. Voiko vaatia, että kaikkien tulisi osata englanniksi lukea vaikeita kirjoja?

Esim. iltalukio voisi olla hyvä paikka kohentaa kielitaitoa, yleensä kaikkihan ponnistavat yliopisto-opintoihin lukion kielitaidolla.

Tenttikirjat tuntuvat valtaosasta aluksi vaikeilta, mutta tosiaan alan sanasto karttuu kyllä nopeasti, kunhan on suht hyvä pohja. Tenttikirjojahan ei opetella ulkoa, vaan pointtina on ymmärtää perusidea ja pääasiat.

Aikoinaan yliopistossa eräs opiskelutoveri valitti samaa asiaa, englanninkielisten kirjojen paljoutta. Professori ilmoitti aika suoraan, että eipä opinnoissa oikein pärjää, jos ei suostu muuta kuin suomea lukemaan.

Historiassa (etenkin Suomen) on muuten aika paljon kirjoja myös ruotsiksi.

 

[akun lataus on heikko]

Sinuna en olisi tuosta huolissani, vaan lähinnä siitä, että miten oppisit kirjoittamaan oikein "Suomenkieltä"...

Mutta onko se oikeaa kielen elämistä, jos toisesta kielestä haetaan sanoja Suomenkieleen?
Vai onko tarkoituskin hävittää kaikki pienet kielet?

[/quote]

Kaikkiin kieliin tulee aina sanoja muista kielistä. On aina tullut ja tulee aina tulemaan. Tämän näkee selvästi maallikkokin vertailemalla esimerkiksi Mikael Agricolan käyttämää suomea, Aleksis Kiven suomea, 1940-luvun kirjallisuutta ja nykykieltä. Uusia sanoja tulee esimerkiksi kielten ja kansojen välisessä kontaktissa tai silloin, kun täytyy keksiä nimitys uudelle keksinnölle... Kielen rakenteet ja kielioppisäännöt muuttuvat myös.

Suomeen jo varsin hyvin juurtuneita lainasanoja ovat vaikkapa Raamattu, kirkko ja pappi (tämä muuten opetetaan muistaakseni jo peruskoulussa). Uusia ovat radio, televisio ja digiboksi. Usein lainasanat muovautuvat kohdekielen puhujan suuhun paremmin sopiviksi. Uusiakin suomen kielen sanoja syntyy tai keksitään, kuten esim. puhelin tai kännykkä.

Luonnollisen kielen ominaisuuksiin kuuluu, että se muuttuu, erotuksena esimerkiksi tietokoneen ohjelmointikieliin, jotka ovat staattisia. Toisaalta luonnollisella kielellä on mahdollista juuri muuntuvaisuuden ansiosta ilmaista asioita monipuolisesti!

Suomen kieltä ei voi säilyttää muuttumattomana, eikä toisaalta sitä voida "riisua" lainasanoista/uudissanoista, sillä mitään ei jäisi jäljelle. "Puhdasta" suomen kieltä ei ole koskaan ollutkaan. Kaikkien kielten yhteinen kantakieli on teoreettisesti kuviteltavissa, mutta on mahdotonta tietää, miltä se tosiasiassa on kuulostanut (jos sitä on ollutkaan), eikä se muistuttaisi suomea lainkaan.

Kieli, jolla ei ole puhujia, häviää. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että suomen kieltä tulee vaalia, mutta se onnistuu varmistamalla, että seuraavatkin sukupolvet puhuvat suomea. Lapsille ei siis pidä ryhtyä puhumaan vaikkapa yksinomaan englantia tai ruotsia. Ranska tosin on hyvä esimerkki maasta, jossa lainasanoja vältellään ja kaikelle pyritään löytämään tai keksimään ranskankielinen nimitys, mutta niinpä on ranskan kielikin vuosisatojen saatossa poiminut sanan sieltä, toisen täältä... eli ei sekään ole "puhdas" tai "alkuperäinen".

Alkuperäiselle: opiskele ihmeessä sitä englantia, et pärjää yliopistossa ilman. Avoin yliopisto on kaikille avoin, totta, mutta koska opinnot on voitava tarvittaessa sisällyttää myös yliopistotutkintoon, niiden on oltava yliopistotasoisia eli vaatimuksia ei voi helpottaa. On täysin luonnollista, että kirjat ovat englanninkielisiä, suomentaminen on kallista ja kulut perittäisiin tietysti viime kädessä ostajan kukkarosta.

Historian opinnoissa tarvitset muuten myös ruotsia ja saksaa, eikä venäjän taitokaan pahitteeksi ole riippuen siitä, mihin lopulta päätät erikoistua. Aloita iltalukiolla (yo-tutkinto ei välttämätön), siellä opit myös tarpeellisia opiskelutaitoja. Kannattaa myös heti alkuun käydä jonkinlainen akateemiset opiskelutaidot -kurssi, jossa opit mm. kuinka kirjoitetaan oikeaoppinen tieteellinen essee (suoritusvaatimus useimmilla kursseilla), lähdeaineiston käytön, viittaustekniikat yms. sekalaista mutta välttämätöntä sälää. Älä lannistu, kyllä se siitä!

 

[aäes]

Mutta onko se oikeaa kielen elämistä, jos toisesta kielestä haetaan sanoja Suomenkieleen?
Vai onko tarkoituskin hävittää kaikki pienet kielet?

Esimerkiksi sellainen perin outo ja eksoottinen suomen kielen sana kuin "äiti" on alun perin laina germaaniselta kielialueelta. Että on se kumma kun tämä pieni kieli ei ole vielä hävinnyt, vaikka sanoja on lainailtu kielistä toiseen jo ammoisista ajoista lähtien

 

[enkantintaitoinen]

Jos vieraskielistä materiaalia käytetään vuodesta toiseen, niin voisiko edes joku opiskelijoista kääntää sen suomeksi? Samallahan sen tekee, kun lukeekin.

Tai sitten tämän on kirjoittanut ihminen joka tosiaankaa ei osaa yhtään mitään muuta kuin suomea. Oppikirjat ovat hyvin vaikeita kääntää. Niissä on erikoissanastoa, jota normaali kielitaidolla ei hallitse. Kirjoja kääntävät kielenkääntäjät ja sen on todella vaikeaa työtä

 

[jpe_]

Historian opinnoissa tarvitset muuten myös ruotsia ja saksaa, eikä venäjän taitokaan pahitteeksi ole riippuen siitä, mihin lopulta päätät erikoistua. Aloita iltalukiolla (yo-tutkinto ei välttämätön), siellä opit myös tarpeellisia opiskelutaitoja.

Ruotsia kyllä, mutta senkin pystyy välttämään jos lukee enemmän esim. yleistä historiaa. Saksa ei ole enää niin oleellinen kieli, toisin kuin muutama vuosikymmen sitten. Mutta tosiaan englanti on vähimmäisvaatimus jokaisella alalla. Liki alan kuin alan terävin tutkimus tehdään englanniksi.

 

[rauhallisesti]

Ap, miksi et ensin menisi vaikka johonkin työväenopiston kurssille lukemaan englantia. Sieltä voisi löytyä myös historian kursseja, mikä pakko on yliopistoon mennä? Jos et ole tutkintoon heti tähtäämässä, aloita rauhallisesti. Ja miehellesi asennemuutos. Rohkeasti vain, kyllä sinäkin opit!

 

[\,,/]

Historian opinnoissa tarvitset muuten myös ruotsia ja saksaa, eikä venäjän taitokaan pahitteeksi ole riippuen siitä, mihin lopulta päätät erikoistua. Aloita iltalukiolla (yo-tutkinto ei välttämätön), siellä opit myös tarpeellisia opiskelutaitoja.

Ruotsia kyllä, mutta senkin pystyy välttämään jos lukee enemmän esim. yleistä historiaa. Saksa ei ole enää niin oleellinen kieli, toisin kuin muutama vuosikymmen sitten. Mutta tosiaan englanti on vähimmäisvaatimus jokaisella alalla. Liki alan kuin alan terävin tutkimus tehdään englanniksi.

Niin no, minulla on muutama historiaa opiskeleva ystävä, pari jo valmistunutkin, ja he ainakin ovat sitä mieltä, että saksa on heille olennaisen tärkeä kieli (ovat opiskelleet sitä ahkerasti ja käyneet vaihdossakin Saksassa). He ovat aloittaneet opintonsa nyt 2000-luvulla. Ehkä heidän opinnoissaan on sitten vain sellainen painotus! Ruotsin ja venäjän taito on tarpeen, mikäli aikoo tutkia tarkemmin Suomen historiaa - eihän sitä tarvitse miettiä kuin vaikka Karjalaa, niin sen ymmärtää. Vanhat kirkonkirjat on kirjoitettu ruotsiksi ja idässä myös venäjäksi.

Itselläni on saksasta vain perustaidot. Sivuaineena minulla on ranska ja lisäksi olen parina viime vuonna tankannut japania ja kiinaa. Niistä kun kuuluu alallani olevan paljon etua.

 

[N33]

Opiskelin joskus vuonna -94 taidehistoriaa avoimessa yliopistossa. Pari tuntia käytyään joku vanhempi mies viittasi ja kysyi, että mites hän lukee tentteihin kun ei osaa kuin savoa. Lopetti sitten kesken. Kyllä me muut aika idioottina häntä pidimme jo silloin, kun ei ymmärtänyt sitä että yliopistotasoisilla kursseilla materiaali voi suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Viittaus siihen, että kurssit soveltuvat kaikille, sisältää kuitenkin oletuksen että opiskelija hallitsee peruskoulussa opetetut asiat, sisältäen kaksi vierasta.

Moni tuntuu sivuuttavan myös alkuperäisen ajatuksen. Miksi ihmeessä opiskelisit jotain sivistäviä hupiopintoja historiasta, kun sinulla ei ole minkäänlaista tutkintoa mistään? Jättäisin todellakin keskittymättä lukioihin saati tähän avoimeen ja hakisin ensin esim. opistotasolle. Jonkinlainen tutkinto on nykyään vaatimus työllistymiselle.