miehen kanssa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja N26v
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

N26v

Vieras
seksisuhteessa.

ollaan oltu jo pidemmän aikaa seksisuhteessa, aloitettiin ihan kaveri pohjalta, nyt minulla on tunteet tullut mukaan ja olenkin kertonut niistä hänelle.
mietinkin voinko jatkaa tai yleensäkään kannattaako jatkaa koko suhdetta, pelkään että tätä menoa käy huonosti!?
mies väitti että suhde on "pelkkää" seksiä hänelle kun otin tunteet puheeksi, kerroin kyllä hyvin avoimesti omistani.
mies haluaa silti jatkaa tätä suhdetta, minä taas mietin kannattaako jatkaa, koska tässä vaiheessa on vielä "helpompaa" lopettaa.

myönnettävä on että hieman toivon tästä suhteesta enemmän, ja toivon että tällä miehellä olisi tunteita minua kohtaan.

luulisi että seksisuhteet olisivat yksinkertaisia ja helppoja.

asiallisia vastauksia olisi kiva saada, ja kokemuksia vastaavanlaisissa tilanteissa olleilta.
 
Mä olin tuollaisessa suhteessa. Ensin valehtelin itselleni, että se riittää. Että saan olla hänelle lämmin syli, seksiä ja öisiä keskusteluja.

Ei riittänytkään. Suhde ei tuonut onnea, vaan tuskaa ja kipua. Ilmoitin lopulta, että en halua jatkaa. Tunteet minun puoleltani eivät olleet kuolleet, tuntui että olisin jättänyt sydämen ja muutkin sisuskaluni sinne hänen eteisensä lattialle, olin tyhjä, niin tyhjä...

Lisäksi meni pitkään, ennen kuin sain itseni kokoon. Se on toinen tarina. Mutta siitä olen ylpeä, että lähdin silloin vaikka luulin, ettei voimia olisi ollut.

Jos hän ei voi tehdä sinua onnelliseksi tavalla jota haluat, jos hän ei halua Sinua vaan vain osan sinusta - lopeta ihmeessä. Tai ota etäisyyttä. Jos hän haluaa Sinut, nimenomaan sinut, kokonaan, elämäänsä, öihinsä ja päiviinsä, hän tulee luo.

Älä ota armopaloja, kun voit oikeasti saada kaiken.
 
Vaikka ei minulla ole kokemusta pelkästä seksisuhteesta...jäin miettimään että kannattaako jatkaa suhdetta jos miehellä ei selvästikkään ole tunteita pelissä niin kuin sinulla? Loukkaat vain mielesi ja satutat itseäsi, kun toivot siitä enemmän kuin mitä se todellisuudessa onkaan.Mitä olen muilta kuullut, niin naisen on vaikeampaa pitää suhde pelkkänä seksinä, tunteet tulevat varsin monella mukaan kuvioihin.
 
hankaluus onkin.
ja kumpikin tiedettiin tuo "riski" että tunteet heräävät ennen pitkää, mutta silti aloitettiin tämä suhde.
kyllä tässä on tullut jo "kärsittyä" tämän suhteen takia, koska minäkin kaipaan sitä läheisyyttä ja yhdessäoloa...tietenkin seksiä myös, mutta lisänä tuota läheisyyttä.
siihen meillä ei oikein koskaan ole aikaa, vaikka halua ehkä olisikin.
mies on välillä käyttäytynyt niin että olen tulkinnut joitakin tunteita hänelläkin olevan, mutta vielä on kiistänyt kysyessä.
ja kyllä minäkin tässä olen mukana niin että en suurempia "pilvilinnoja" ole rakennellut, mutta onhan se seksi ja suhde kuin suhde aina mukavampi kun on tunteita mukana.
pelkään vain että hetken päästä tilanne on käsistä. /:
tällainen suhde on aina kovin ristiriitainen, tietyllä tavalla sopii minullekin, on kivaa kun on kuitenkin omaakin aikaa, saa pitää omaa vapautta, on omia ystäviä jne.
mutta sitten taas on niitä hetkiä kun kaipaa tosissaan toista lähelle, jakamaan iloja ja suruja, mutta se ei olekaan juuri silloin mahdollista...se on tuskallista.

ehkä parasta on ottaa sitä etäisyyttä ja katsoa miten mies reagoi.

pakko se voima on jostain ottaa!! /:

 
Minulle tuli sellainen mieleen, että oletko oikeasti ihastunut häneen, vai onko käynyt niin, että olet tottunut suhteeseen ja mieheen ja kaiken helppouteen? Vai oletko oikeasti löytänyt hänestä ihannemiehesi piirteitä ja tutustuessasi häneen paremmin olet alkanut arvostamaan häntä ja ihastunut?

Itse olin vuoden verran suhteessa, joka ei ollut seurustelusuhde. Olimme kavereita, kävimme syömässä ja muutenkin yhdessä ulkona. Jossain vaiheessa minulla oli olo, että olen ehkä hieman ihastunut häneen, mutta tunne meni ohi, kun analysoin meitä paremmin. Jonkinlaisia tunteita miehelläkin oli, koska suhteen loppuessa ja alkaessani käymään treffeillä toisen miehen kanssa, hän oli selvästi mustasukkainen.

Eipä sinulla oikein taida olla kuin kaksi vaihtoehtoa. Jatkaa entiseen malliin ja katsella josko ne tunteet häviävät sinulta tai riskinä että rakastut kunnolla tai sitten laitat välit poikki ja itket eroitkut.

Jos mieskin olisi ihastunut, niin miksi hän ei sitä sanoisi kysyttäessä?

 
Mies epätodennäköisesti vaihtaa kantaansa jos on mielestään edelleen seksisuhteessa kanssasi. Hän voi jatkaa tapailemistasi vielä jonkin aikaa mutta jos tuot tunteesi esille ja käyttäydyt kuin rakastanut, hän jättää sinut itse. Jos jatkat "suhdetta" ja mies haluaa vain seksiä, saat itsellesi vain pahan mielen ja ero on vaikeampi kun kiinnyt mieheen koko ajan enemmän.
 
Täällä toinen samassa tilanteessa roikkuva... Sillä erotuksella, että tunteiden olemassaolosta tai olemattomuudesta ei ole keskusteltu. Tapaamiset sovitaan aina seksin merkeissä (ja sitä harrastetaankin aina ja antaumuksella), mutta jotenkin niissä tuntuu olevan muutakin. Ainakin minun puolelta.

Olen vakaasti siinä uskossa, että hän olisi jo ottanut asian puheeksi, jos toivoisi, että tästä kehittyy oikea ihmissuhde. Ainakin siksi, että tässä tilanteessa on aina mahdollista, että toinen löytää jotain enemmän, jos ei puhu suutaan puhtaaksi ajoissa.

Ylpeys ei anna periksi kertoa tunteistani, pieni toivonkipinä estää lopettamasta juttua. Ihan suoraan sanottuna paskamainen tilanne.

Kertokaa ihmeessä, jos tällaisesta tilanteesta on joskus saatu irti jotain muutakin hyvää kuin itsetuntemusta... Ja tsemppiä sinulle ap! Eiköhän se elämä jotenkin kannata, vaikka isot itkuthan tästä varmaan tulee meille molemmille.
 

Yhteistyössä