[QUOTE="surullinen";23432664]Meillä on ongelma: Mies jahkailee onko meidän parisuhde tarpeeksi hyvä ja et tunteeko se mua kohtaan tarpeeksi paljon, että meidän kannattaa jatkaa tätä suhdetta. (takana yli 10 v ja useampi lapsi)
Miehelle tuli viime vuoden puolella ihastus työkaveriin ja tunteet heitelleet sen jälkeen. He saivat sovittua, että kumpikin jatkaa omassa liitossaan.. Mutta epäilen, että mies oisi ihastunut tai ihastumassa samalla alalla, mutta eri toimistossa työskentelevään naiseen.. Näkevät firman matkoilla ja kekkereillä.. ja faces joka päivä.. ja puhelimes..
Itselläni on tosi suru tuosta asiasta.. Aamulla ennen töihin lähtöä mies sanoikin noita asioita ettei tiedä kannattaako tää meijän juttu väkisin sitkuttaa???? Tuota sitkuuttaa sanaa en ymmärrä eis ite..
Ja et oisko kummalekkin jossain se toinen ihminen...

Ja et sen panostus meijän perheeseen ei oo riittävä..
Kysyin sit loppuun, et entäs lapset sitten? Ni sanoi ettei sitä tarvii nyt miettiä, et ei hän nyt ole siltä lähös mihkään...
Päässä pyörii ja itkettää... AUttakaa joku?[/QUOTE]
Surullista mutta niin, niin tavallista. Ensihuuman jälkeen kumpikaan osapuoli ei enää jaksa panostaa suhteeseen tai panostaa siihen mistä toinen pitää. Yleensä miehen puolelta juuri seksi, tai sen puute, jännittävyyden puute erotiikassa jne. ovat suhteen nakertaja, joka ennen pitkää johtaa rinnakkaisuhteisiin tai yhden illan juttuihin. Yleensä ainut este on itsetunnon puute, joka edes vähän hillitsee näitä pelihaluja. Uudet suhteet ovat yleensä kiihkeitä, jännittäviä ja vaarallisia, josta saa kiksejä kun on tottunut siihen pitkän suhteen laskaan ja tylsään seksiin. Seksi on siis sellaista kuin se yleensä parisuhteen alussakin oli.
Mitä tälle sitten voi tehdä, jos ei jaksa esim. erotiikan saralla miellyttää toista niin keinot ovat kyllä vähissä. Jos keskusteluyhteys on vielä katkennut, ja kummallekin on kertynyt antipatioita toiseen niin todella huono juttu. Lasten eteen tehdään yleensä paljon enemmän kuin avio/avoparin eteen.