Lähtisitkö seurustelemaan miehen kanssa, joka jättää usemman lapsensa ja vaimon etsiessään elämäänsä jotain uutta?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "surullinen"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Avioliittoon ei kuulu muita. Ehkä mä sit oon tossun alla ja miehen turva niin kauan kun se haluaa.. Olen hakenut itselle työpaikkaa ja lapsillekin on hoitopaikat haussa.

Eilen miehen kanssa ei tästä aiheesta puhuttu mitään vaan oltiin niin kuin ei koskaan mitään ois puhuttukkaan. Mies tosin ei sit mennyt myöskään faceen jutteleen tämän toisen kanssa..
Mut puhelinlasku mikä pitäis maksaa on tosi suuri.. eikä jää sit epäselväksi siitä kenen kanssa se on tullut..
 
:hug: ap!

Voi zsiisus noita äijien eksistentiaalisia kriisejä. On jostain syystä tupannut lähipiiriin lähiaikoina näitä. Onhan se totta, että jos eroaa niin vapaus kasvaa 100% On käynyt itselläkin mielessä korvatulehduskierteiden keskellä. Aivan kuin ei todella ymmärtäisi, että kenen tahansa kanssa kun saa kolme lasta ja jakaa sen arjen niin hohto tuppaa olemaan katkolla aina välillä. Ja simsalabim! Työreissulla nainen, jolla ei lapset pyöri jaloissa on ah, niin paljon houkuttelevampi. Sehän ei mielikuvissa koskaa sano roskapussin viemisestä, riitele rahasta eikä pukeudu muuhuin kuin mustiin pitsistringeihin, eikä ainakaan istu koskaan paskalla niin että vessa haisee. Ei sellaista haastetta voi vanha vaimo voittaa. Miehen pitää tajuta, että tietyt asiat ovat edessä kaikkien kanssa.

Ap. Onko sun mahdolista varata viikon etelänlomaa yksin itsellesi, jättää lapset miehellesi? Sanoa, että tarvitset aikaa miettiä asioita ja jättää miehen pyörittämään arkea ja miettimään miten elämä sujuu? Sanoa, että lapset tarvitsevat isäänsä muutenkin kuin joka toinen viikonloppu.
 
[QUOTE="a.p";23450050]Toisaalta tulee kyllä tunnet, et mies harkitsee tosi paljon jos voisi kuiteski olla meijän kanssa..[/QUOTE]

Mä oon kyllä sit ihan eriluonteinen kuin sinä. Jos mun mieheni alkas ees pienesti vihjaamaan tuollaisia ajatuksia niin en todellakaan vois olla vaan hiljaa ja arvuutella. Kyllä kaivaisin kaiken tiedon miehestä irti että asia tulis kerralla ymmärretyksi. Ja meidän suhteessa itseasiassa huomaan heti kun miehelläni on jotain huolia, samoin hän huomaa minusta. Puhuminen on meille luontevaa. Mutta koita nyt saada miehesi puhumaan ihan kunnolla ja pidä puolesi! Älä ole kynnysmatto. Mitä mieltä olet aiemmin ehdottamastani viikonloppureissusta?
 
Koitan olla alistumatta kynnymatoksi, mut kaikki se mitä meillä on pitää mua niin tiukasti kiini. Vaikka mies käyttäytyyki inhottavasti mua kohtaan tehdessään noin..
Ja se jaruttaa miehen lähtöä kun kuuli etten suostu siihen et lapset menettäis isänsä etteivät näkisi kun muutaman kerran kuussa, vaan just et vuoroviikoin on tasa-arvo eis siinä.
 
[QUOTE="a.p";23450368]Koitan olla alistumatta kynnymatoksi, mut kaikki se mitä meillä on pitää mua niin tiukasti kiini. Vaikka mies käyttäytyyki inhottavasti mua kohtaan tehdessään noin..
Ja se jaruttaa miehen lähtöä kun kuuli etten suostu siihen et lapset menettäis isänsä etteivät näkisi kun muutaman kerran kuussa, vaan just et vuoroviikoin on tasa-arvo eis siinä.[/QUOTE]

Onko miehesi nyt kotona? Pyydäpä hänet istumaan kanssasi keittiön pöydän ääreen ja siinä sitten katselette toisianne silmiin ja käytte nämä asiat läpi. Sanot suoraan kaikki nämä sinua vaivaavat asiat mitä täälläkin oot kirjoittanut ja sanot suoraan ettet suostu elämään elämää jossa miehesi sanelee ehdot ja laittaa sinut arvailemaan mitä tulevan pitää. Uhkaat sitä lähtemisellä jos alkaa mumisemaan eikä sano selkeästi missä mennään. Ihan hyvin voit heittää miehen pihalle pakattujen laukkujen kanssa, siinäpähän näet sitten palaako järki ja tunteet siihen mieheen vaiko ei.
 
että myönti et on vähän ihastumisen merkkejä itsellään sitä naista kohtaan. Ja sit kai sil toisellakin kun olivat puhelimessa sit puhuneet että ovat vain hyviä kavereita että kummalakin on oma perhe mitä eivät halua rikkoa.
Se ei selvinnyt minä päivänä tällä viikolla ovat ton puhenee, et oliko se jo ennen meidän keskustelua tulevaisuudesta vai nyt sen jälkeen..

Kysyin sit loppuun mieheltä, et miksi piti kiistää ja valehdella ettei niillä ole mitään tähän asti ni sit suuttu tuosta ja lähti nukkuun..

Nukku sit koko päivän ja lähti ulos lenkille... ;(

Kai sitä on lähettävä tuon pienimmän kanssa kans ulkoileen kun muut lapsista ovat siel jo olleet..
 
[QUOTE="a.p";23455921]että myönti et on vähän ihastumisen merkkejä itsellään sitä naista kohtaan. Ja sit kai sil toisellakin kun olivat puhelimessa sit puhuneet että ovat vain hyviä kavereita että kummalakin on oma perhe mitä eivät halua rikkoa.
Se ei selvinnyt minä päivänä tällä viikolla ovat ton puhenee, et oliko se jo ennen meidän keskustelua tulevaisuudesta vai nyt sen jälkeen..

Kysyin sit loppuun mieheltä, et miksi piti kiistää ja valehdella ettei niillä ole mitään tähän asti ni sit suuttu tuosta ja lähti nukkuun..

Nukku sit koko päivän ja lähti ulos lenkille... ;(

Kai sitä on lähettävä tuon pienimmän kanssa kans ulkoileen kun muut lapsista ovat siel jo olleet..[/QUOTE]

Voi, voi... Ensinnäkään ei tuosta heidän "hyvästä ystävyydestä" kyllä tule yhtään mitään. Ystävät eivät ihastu toisiinsa vaan ovat oikeasti sit niitä ystäviä! Miehen nyt pitäisi saada valittua sinä ja perhe vai tuon naisen ystävyys. Minä ainakin sijassasi laittaisin nuo ehdot. Ja miksi mies suuttui, tais se koira älähtää johon kalikka kalahti.
Saisitko miehesi lähtemään pariterapiaan? Luulen ettette taida saada ihan kaksistaan noita asioita selviämään jos kommunikointi on noin lasten kengissä...
 
[QUOTE="a.p";23468703]En voi kun itkeä................. ;;;;;;;;;;(((((((((((((((((((((((((((((([/QUOTE]

Mieti asia niinpäin, että mitä saisit tulevaisuudessa mieheltäsi, joka ei sinua rakasta. Eikö ole parempi niin, että et ole sellaisen miehen kanssa, joka vielä menee ihastumaan toiseen? Paljon parempi näin! Kyllä sä vielä jonkun löydät, joka haluaa olla vain sun kanssa.
 
Höpö höpö ap, miehelläs on nyt joku ikäkriisi. Sun täytyy jaksaa kaivaa itselles nyt selkäranka, ja ottaa asia reilusti puheeksi, selvittää kaikki, NÖYRISTELEMÄTTÄ.
Ei ketään kohdella noin, pyöritellä ja ihmetellä ja sanota että mä tässä etin parempaa kuin sinä. Miehelläs on kovat luulot itsestään! Rakastatko miestäsi? Rakastaako hän sinua? Älä tyydy kiertelyyn ja kaarteluun, vaan vaadit nyt faktoja pöytään. Ei suhteesta ja liitosta noin vaan luovuta, TAISTELE!

Mies haikailee jonkin olemattoman perään, menetetyn nuoruuden, vapauden, jonkin, mitä hän saattaa löytää muualta hetkellisesti, mutta pitkällä tähtäimellä epäilen vahvasti. koska kortit on jo jaettu, ei niistä noin vaan päästä eroon. Lapset on tehty, nyt eletään sitä elämää, ei enää lähdetä juoksentelemaan nulikkana vieraissa. Miehelle vastuuta elämästään ja teoistaan.

Kysyt mieheltä, MITÄ hän haluaa, mitä hän odottaa tulevaisuudelta ja y,mmärtääkö mitä on heittämässä pois? Älä nöyristele, ei sulla ole siihen mitään syytä. Pistä se ukko tajuamaan, mitä sinä olet teidän suhteeseen tuonut ja mistä hän loupuu loppuelämäkseen, jos nyt rikkoo perheen. Kuten joku jo sanoi, myötä- ja vastamäessä, ei rehti ja vastuuntuntoinen mies juokse toisen naisen helmoihin vain siksi, että just nyt on vähän tylsää!!!

Jos mies ei edelleenkään herää todellisuuteen, niin sitten voi alkaa miettiä muita vaihtoehtoja. Mutta minusta tuo vaan kuulostaa joltain ikäkriisiltä tai epämääräiseltä rinnakaistodellisuuden/utopian tavoittelulta, ei todellisuudelta. Fiksu mies sen ymmärtää, kun se hänelle sanotaan. Jos miehes ei ole fiksu, niin sitten sun ei kannata enää hänen peräänsä haikailla.
 
[QUOTE="surullinen";23432664]Meillä on ongelma: Mies jahkailee onko meidän parisuhde tarpeeksi hyvä ja et tunteeko se mua kohtaan tarpeeksi paljon, että meidän kannattaa jatkaa tätä suhdetta. (takana yli 10 v ja useampi lapsi)

Miehelle tuli viime vuoden puolella ihastus työkaveriin ja tunteet heitelleet sen jälkeen. He saivat sovittua, että kumpikin jatkaa omassa liitossaan.. Mutta epäilen, että mies oisi ihastunut tai ihastumassa samalla alalla, mutta eri toimistossa työskentelevään naiseen.. Näkevät firman matkoilla ja kekkereillä.. ja faces joka päivä.. ja puhelimes..

Itselläni on tosi suru tuosta asiasta.. Aamulla ennen töihin lähtöä mies sanoikin noita asioita ettei tiedä kannattaako tää meijän juttu väkisin sitkuttaa???? Tuota sitkuuttaa sanaa en ymmärrä eis ite..
Ja et oisko kummalekkin jossain se toinen ihminen... :( Ja et sen panostus meijän perheeseen ei oo riittävä..
Kysyin sit loppuun, et entäs lapset sitten? Ni sanoi ettei sitä tarvii nyt miettiä, et ei hän nyt ole siltä lähös mihkään...

Päässä pyörii ja itkettää... AUttakaa joku?[/QUOTE]
Surullista mutta niin, niin tavallista. Ensihuuman jälkeen kumpikaan osapuoli ei enää jaksa panostaa suhteeseen tai panostaa siihen mistä toinen pitää. Yleensä miehen puolelta juuri seksi, tai sen puute, jännittävyyden puute erotiikassa jne. ovat suhteen nakertaja, joka ennen pitkää johtaa rinnakkaisuhteisiin tai yhden illan juttuihin. Yleensä ainut este on itsetunnon puute, joka edes vähän hillitsee näitä pelihaluja. Uudet suhteet ovat yleensä kiihkeitä, jännittäviä ja vaarallisia, josta saa kiksejä kun on tottunut siihen pitkän suhteen laskaan ja tylsään seksiin. Seksi on siis sellaista kuin se yleensä parisuhteen alussakin oli.
Mitä tälle sitten voi tehdä, jos ei jaksa esim. erotiikan saralla miellyttää toista niin keinot ovat kyllä vähissä. Jos keskusteluyhteys on vielä katkennut, ja kummallekin on kertynyt antipatioita toiseen niin todella huono juttu. Lasten eteen tehdään yleensä paljon enemmän kuin avio/avoparin eteen.
 
Viimeksi yöllä harrastettiin ja tänään kuulen mieheltä sit tällaista asiaa ku tulevaisuudesta kysyin..
Miehellä on todennäköisesti joku kriisi tuos samassa, mut kun kuulemma puuttuu se tunne mitä haluais tuntea mua kohtaan eikä tiedä haluaako enää antaa mitää mahista tälle.. Ja kun nämä toiset naiset ovat saaneet miehen näkemään maailmaa uusin silmin et voiski olla ihan muuta ku mitä meillä on.

Minkäs mää nyt sit tolle enää voi jos toinen ei taho olla mun kaa..
 
[QUOTE="a.p";23469091]Viimeksi yöllä harrastettiin ja tänään kuulen mieheltä sit tällaista asiaa ku tulevaisuudesta kysyin..
Miehellä on todennäköisesti joku kriisi tuos samassa, mut kun kuulemma puuttuu se tunne mitä haluais tuntea mua kohtaan eikä tiedä haluaako enää antaa mitää mahista tälle.. Ja kun nämä toiset naiset ovat saaneet miehen näkemään maailmaa uusin silmin et voiski olla ihan muuta ku mitä meillä on.

Minkäs mää nyt sit tolle enää voi jos toinen ei taho olla mun kaa..[/QUOTE]

En tajua, miksi vielä roikut siinä miehessä ja harrastat sen kanssa seksiä ja vonkaat sitä takaisin. Tottakai se lähtee kokeilemaan, onko ruoho aidan toisella puolella vihreämpää, kun käyttäydyt koko ajan sillä tavalla, että annat ymmärtää, että odotat kiltisti, tulisiko mies kuitenkin sitten vielä takaisin, kun huomaa, ettei se vihreämpää ollutkaan.

Sun olisi pitänyt jo alunperinkin tehdä selväksi, että mies on aikeissa tehdä elämänsä virheen, ja sinä et sitä siten enää takaisin ota.
 
[QUOTE="a.p";23469091]Viimeksi yöllä harrastettiin ja tänään kuulen mieheltä sit tällaista asiaa ku tulevaisuudesta kysyin..
Miehellä on todennäköisesti joku kriisi tuos samassa, mut kun kuulemma puuttuu se tunne mitä haluais tuntea mua kohtaan eikä tiedä haluaako enää antaa mitää mahista tälle.. Ja kun nämä toiset naiset ovat saaneet miehen näkemään maailmaa uusin silmin et voiski olla ihan muuta ku mitä meillä on.

Minkäs mää nyt sit tolle enää voi jos toinen ei taho olla mun kaa..[/QUOTE]

Miehesi yksinkertaisesti kaipaa aikuista rinnalleen, ja sä käyttäydyt kuin alistettu lapsi. Joo, ymmärrän miksi, mutta se ei silti kannata. Miehesi hyväkskäyttää sua, ja sä vaan alistut ja olet lannistuneena siinä vieressä että no en mä muutakaan voi. Tottakai voit. Ei kai teidän kommunikointi nyt sellaista ole, että mies vaan kertoo mitä tehdään ja sä nyökyttelet?

Mitähän muuta se mies haluaa? Vapaata elämää ilman lapsia vai? Nyt sanot sille että sori vaan, lapset on tehty ja vastiista ei luisteta. Ajattele nyt itseäsi ja lapsiasi, älä anna sen ukon käyttäytyä kuin teini!
 
[QUOTE="a.p";23469091]Viimeksi yöllä harrastettiin ja tänään kuulen mieheltä sit tällaista asiaa ku tulevaisuudesta kysyin..
Miehellä on todennäköisesti joku kriisi tuos samassa, mut kun kuulemma puuttuu se tunne mitä haluais tuntea mua kohtaan eikä tiedä haluaako enää antaa mitää mahista tälle.. Ja kun nämä toiset naiset ovat saaneet miehen näkemään maailmaa uusin silmin et voiski olla ihan muuta ku mitä meillä on.

Minkäs mää nyt sit tolle enää voi jos toinen ei taho olla mun kaa..[/QUOTE]

Mies ei halua sinusta kuin seksiä, sori vaan mutta niin taitaa asian laita olla. Älä nyt herranjestas anna sille enää mitään seksiä tai muutakaan itsestäsi kun kohtelee sua noin huonosti! Et sinä seksillä saa pidettyä miestä itselläsi jos sen tunteet jo ihan muualla.
Maailmassa on miehiä jotka oikeasti rakastavat naistaan niin myötä-kuin vastamäessä, eivätkä ihastu niin salamannopeasti työkavereihin että jättävät tosta noin vaan perheensä. Ihastumisia toki voi tulla mutta ei normaali, tasapainoinen ihminen säntää uusiin suhteisiin vaan jää perheensä luo, koska heitähän hän todellisuudessa rakastaa. Näin siis pitäisi olla.
Käyttäydyt nyt vain arvokkaan rauhallisesti ja coolisti, ja sopeudut siihen että teidän liitto taitaa nyt olla tässä. Kyllä meressä muitakin kaloja, ja parempia vonkaleita on kuin tuo sinun nykyinen sinttisi!
 
[QUOTE="a.p";23469091]Viimeksi yöllä harrastettiin ja tänään kuulen mieheltä sit tällaista asiaa ku tulevaisuudesta kysyin..
Miehellä on todennäköisesti joku kriisi tuos samassa, mut kun kuulemma puuttuu se tunne mitä haluais tuntea mua kohtaan eikä tiedä haluaako enää antaa mitää mahista tälle.. Ja kun nämä toiset naiset ovat saaneet miehen näkemään maailmaa uusin silmin et voiski olla ihan muuta ku mitä meillä on.

Minkäs mää nyt sit tolle enää voi jos toinen ei taho olla mun kaa..[/QUOTE]
Kuinka monta kertaa olen kuullut että seksi sujuu hyvin.. ja kuitenkin miehen kohdalla se on yleensä juuri seksi joka ajaa vieraisiin. Varmaan jokainen mies pukilla klunssin kynnyksellä lurittaa ties mitä, vaikka suhde muuten olisikin jo väljähtänyt. Siihen siis ei ole luottaminen.

Usein naisesta seksi toimii ihan ok kun suhde vetelee viimeisiään ja miehestä se taas ei toimi ollenkaan (laamasen lehmä ja lahna), vaikka ei sitä suoraan sanokaan. Nainen taas useammin valittaa läheisyyden ym. häviämistä suhteesta.

Veikkaan että kun miehellä on ollut ja on parhaillaan säpinää, niin se ei lupauksista huolimatta lopu, vaikka kuinka mies niin väittäisi. Miehen ajaa mato-ongelle jo pelkkä mahdollisuus siihen. Etsi mies joka on kiinnostunut oikeasti sinusta myös seksuaalisesti, niin silloin oma miehesikin varmaan taas kiinnostuu.
 
[QUOTE="a.p";23470873]Taidat ikävä kyllä olla oikeassa..

Miten selviän tästä eteenpäin? On niin kamalan tyhjä olo, ettei sitä arvaa kukaan.. ;;;((([/QUOTE]

Eroja tapahtuu. Kyllä mullekin sattui yli 10v ero teinirakkaudestani jonka kans ehdittiin olle yhdessä monta vuotta kun aloitettiin jo yläasteella. Sen eron jälkeen tuntui että pää hajoaa eikä mistään tule enää mitään. Silloin oli tietysti helpompaa kun ei ollut lapsia mutta tunteet olivat varmasti yhtä sekavat kuin sullakin. Siihen tunteeseen ei auttanut kuin aika. Eka viikko meni sillä tavalla että makasin peiton alla enkä lähtenyt edes kouluun kun opiskelin silloin. Seuraavan viikon kuljin zombiena koulussa ja katselin oppitunnit ikkunasta ulos miettien ja itkua pidätellen. Siitä se vaan lähti viikkojen kuluessa helpottamaan. Mun tapauksessa oli nimittäin niin että rakastamani mies pahoinpiteli mut. Ja olin niin ylpeä että se oli kerrasta poikki, heitin tyypin pihalle yhteisestä kodistamme. En halunnut ottaa riskiä että tuo tapahtuu joskus uudestaan, sitten jos on lapsiakin kuvioissa. Vaikka rakastin, silti ajoin miehen pois elämästäni koska en halunnut elää epävarmuudessa tulevaisuudessa. Enkä ole katunut.
Tuon eron jälkeen kaverini houkutteli minut jatkamaan opiskeluitani Keski-Suomeen, Jyväskylään. Ja pääsinkin sinne sisään. Siitä alkoi mun uusi elämä, vietin Jyväskylässä ihanat vuodet vaikka paikka olikin aikamoinen takapajula Espooseen verrattuna jossa olen asunut lapsuuteni ja nuoruuteni. Mutta elin aika hulvatonta ja huoletonta elämää. Ja siellä tapasin nykyisen mieheni jonka kanssa olemme olleet yhdessä 10v. Ja voin sanoa että nykyinen mieheni on edelleen rakastunut minuun ja minä häneen. Emme riitele koskaan, rehellisesti sanoen voin laskea yhden käden sormissa riitamme 10v aikana. Meillä vaan puhutaan ja ollaan tasapainoisia! Nyt kun mietin suhdetta ensirakkauteeni ja siihen tuskaan mitä eron jälkeen koin, mua lähinnä huvittaa. Että miten voikaan olla niin sokea ettei näe metsää puilta? Tiedän ettet näe tilanteessasi nyt mitään hyvää ja tuntuu että ahdistuu mutta usko pois, parin kuukauden päästä näet asiat jo paljon selvemmin, kunhan vain hankkiudut miehestä nyt eroon ettei hän satuta sinua enempää. Tarvitset siihen tsemppiä, voimaa ja paljon nenäliinoja mutta kyllä se kannattaa!!!
 
Voihan se olla, ettei seksi ole ollut miehen mieleen vaikka niin onkin sanonut. Miehellä itsellään mahtuun suhteen aikaiseen eloon masennusta ja lääkitystä mitä sillä on nytkin.
Olen nuo kaikki tukenut sitä. Ja taas seksiin liittyen ainut ongelma on ollut miehellä itsellään ku pitää omaan pienenä, ja onhan se sillei joo, muttei ole mua haitanna.

Mies on 30 ja ite oon muutaman vuoden vanhempi.
 

Yhteistyössä