Miehen Facebook-tuttavuudet ja muutenkin liiallisesta sosiaalisuudesta...

  • Viestiketjun aloittaja Ei mit--
  • Ensimmäinen viesti
Ei mit--
Nyt on parisuhteessamme juttu, joka oikeasti korpeaa minua. Miehen Facebook-touhut.
Miehellä on Facebookissa n. 300 "kaveria", joista kuulemma yksikään ei ole mikään diipa-daapa-tuttu, vaan kaikki ovat hyviä kavereita, joiden kanssa olisi tekemisissä ilman Facebookiakin (yeah right :])
Minä tunnistan näistä hänen kavereistaan ehkä 10-20, lopuista en ole ikinä kuullutkaan.

Tottakai olen varmaankin kateellinen, koska mies on ihan supersosiaalinen, tutustuu jatkuvasti uusiin ihmisiin ja itselläni on vain kourallinen kavereita (mielestäni riittävät kuitenkin minulle).

Miehelläni on sitä vikaa, että hän ei tohdi sanoa ei kenellekään, vaan kaikki mahdolliset flirttailijat ja kahville pyytäjät saavat hänen huomionsa. Aikaisemmin hän saattoi tulla kotiin ja sanoa, että "tapasin yhden tosi kivan tytön ja sovittiin että käydään joskus kahvilla yhdessä".

Jossain vaiheessa huomautin, että koen sen hieman epäkunnioittavana itseäni kohtaan, että sun täytyy käydä kahvilla jokaisen sattumalta kadulla vastaan tulevan mukavan sinkkutytön kanssa. Se ei vaan kuulu omaan käsitykseeni parisuhteesta, vaikka ei mitään kahvittelua kummempaa välttämättä tapahtuisikaan. Mies lopetti tällaiset tuttavuudet kun ne kerta häiritsivät minua, mutta nyt asia on tullut taas esiin Facebookin myötä.

Nyt on tullut tavaksi kerätä näitä sattumalta vastaan tulevia mukavia kahvitteluihmisiä Facebookiin. Viime viikolla hän istui lentokoneessa jonkun kivan nuoren naisen vieressä ja päätyivät vaihtamaan Facebook-yhteystietoja. Sitten Facebookista tupsahtaa vähän väliä jotain 10 vuotta sitten viimeksi tavattuja ex-tyttöystäviä, jotka yhtäkkiä pyytävät kahville jne..ja mies suostuu. Oma ajatusmaailmani on hieman erilainen..on mukavaa että lentokoneessa on hyvää juttuseuraa kivasta ihmisestä matkan ajaksi, mutta pitääkö jokaisesta kivasta ihmisestä aina pitää kynsin ja hampain kiinni tai olla loppuiän yhteydessä jokaiseen ihmiseen, jonka on ikinä tavannut? Varsinkin kun niitä kavereita on ennestäänkin läjäpäin.

Siis mihin näitä kaikkia ihme tuttavuuksia oikein tarvitsee? Ihan kuin ois kauhea tarve vaan keräillä kavereita..? Jolloin ei todellakaan päde se, että "jokainen on Facebook-kaveri on sellainen johon olisin muutenkin yhteydessä".

Mitä mieltä olette, olenko minä nipo kun olen mustasukkainen Facebook-kavereista vai mies liian lepsu kun ei osaa vetää rajaa mihinkään?

Kiitos kun sain avautua, ärsyttää välillä vaan niin vietävästi.
Mutta onko muita, joita häiritsee puolison Facebook-touhuilut?



 
Asian vierestä
Alkuperäinen kirjoittaja Ei mit--:
Siis mihin näitä kaikkia ihme tuttavuuksia oikein tarvitsee? Ihan kuin ois kauhea tarve vaan keräillä kavereita..? Jolloin ei todellakaan päde se, että "jokainen on Facebook-kaveri on sellainen johon olisin muutenkin yhteydessä".
Minulla pääosa fb-kavereista taas ovat juuri sellaisia (vanhoja) kavereita, joiden kanssa ei muuten juurikaan tulisi pidettyä yhteyttä, fb on näppärä keino kysellä kuulumisia eri puolilla maailmaa asuvilta tuttavilta.

On minulla toki "lähiystäviäkin" fb-kavereissa, mutta heidän kanssaan pidämme huomattavasti tiiviimmin yhtyettä näkemällä ihan "livenä" kuin Facebookin kautta.
 
ihmeellistä.
Aika epäilyttävältä kuulostaa tuon ap:n miehen touhut. Jos oma poikaystäväni menis kahville kaikenmaailman kaupungilla vastaan tulleiden muijien kanssa, niin sanoisin kyllä että on se nyt Perkele.

Oletko varma, että mies ei petä sinua tai harkitse sitä? Normaalin parisuhteessa elävän miehen käytökseen ei kyllä mielestäni kuulu se, että treffataan uusia naisia, ja mennään niiden kanssa "kaffille" ihan muuten vain.

En kyllä ymmärrä tuota facebook-touhuakaan. Itse en sielä ole enkä meinaa edes mennä. Mutta tuskin hän tosiaankaan henkilökohtaisesti tuntee 300 ihmistä, ja vielä että ne kaikki olis kavereita. Joopajoo..
Taitaa suurin osa näistäkin "kavereista" olla naisia?

Sanoppas sille äijälles, että ei tuo oo ihan normaalia kyllä...Varsinkaan nuo että vaihdetaan kaikenmaailman tuntemattomien naisten kanssa yhteystietoja. Mikä siinä on pointtina? Pönkittääkö se jotenkin hänen itsetuntoaan, että kun saa naisia kahville ja heidän yhteystietojaan?
Vai ettei vain etsisi itsellensä jo uutta matoa koukkuun? Taitaa äijä unohtaa, että on varattu eikä sinkku.

Niin tai näin, olisin varuillani tuollaisen miehen suhteen. Ei hyvältä kuulosta.
 
korpien elli
facebookista en sinällään olis huolissani, tarvitsee vain muutaman oman kaverin profiilia tsekata niin huomaa, että useimmilla on tosiaan ne 100-200 kaveria listoilla. Itsellänikin on noin 100 tuttua fb:ssä, vaikken toki kaikkien kanssa juuri pidä yhteyttä muuten. Facebookissa on tapana näköjään pitää kavereina/tuttuina myös niitä satunnaisia kohtaamisia, tutuntuttuja, sukulaisten kavereita jne., asian järkevyyttä voi toki pohtia mutta haittaa tuosta tuskin on. Itse ajattelen, että verkostoitumisesta on nykymaailmassa vain hyötyä.

Sen sijaan kahvittelu kaikenmaailman sinkkunaisten kanssa on outoa eikä sovi seurustelevalle miehelle. Mitenhän tuokin lentokonetuttu, oliko miehesi varmasti tullut maininneeksi että on varattu, ja haluaa vain muuten vain pitää yhteyttä fb.n kautta? Vai jäikö naiselle kuva, että miehesi haluaa ehkä tavata/trefffailla häntä myöhemminkin? En myöskään tuota ex-tyttöystävien tapailua ymmärrä, hehän ovat mennyttä elämää. Nyt joku tietenkin älähtää, että exien kanssa voi olla vain ystävä. No voi varmaan, mutta miksi pitäisi, etenkin 10 vuoden tauon jälkeen...?

Tiivistäen: fb ja sosiaalisuus sinänsä eivät ole mielestäni ongelmia, mutta se, mitä sillä sosiaalisuudella tekee, voi olla. Onko miestäsi tapaaville naisille selvää, että tapaamiset ovat vain kaveripohjalla...?
 
Samaa mieltä
Olen samaa mieltä edellisen kanssa: Facebook-tutut kaverina ovat ihan ok, itsellänikin on lukuisia, joista osasta tiedän vain nimen, mutta en ole ikinä kasvotusten tavannut.

Sen sijaan sinkkutyttöjen kanssa kahvittelu kuullostaa erittäin oudolta? Kuten myös ex-tyttöystävät.
 
Fb on piru
Facebook on oikeasti aivan saatanasta. Aluksi ihan kiva, lopulta aiheuttaa suurimmaksi osaksi ahdistusta ja sotkuja. Itse pyörin aikoinaan yhden ulkomaalaisen tyypin kanssa, jonka fb -tuttavuuksien kirjoittelu johdatti minutkin vaikka minkä sonnan äärelle. Lopulta sain selville, että mieshän tapailee myös suomalaista exäänsä ja noin viittä muuta naista, puhumattakaan kaikesta muusta viritelmästä.
Kun puutuin asiaan, mies sai raivarin ja sanoi etteivät hänen tietokonetouhunsa kuulu minulle. No, eivätpä tosiaan enää kuulukaan ja hyvä niin.
 
Raimunda
Saattaahan mies oikeasti olla ihan vain yltiösosiaalinen, tiedän tyypin kun muutamia tällaisia tunnen, ja oma isäni oli näitä hemmoja. Facebook on vain facebook, mutta kahvitteluista minäkin vaihtaisin muutaman sanan miehen kanssa. Osalla ihmisistä on suoranainen kilpailu siitä, kenellä on eniten facebook-kavereita. Voihan olla, että tuo muoti menee pian ohi.
 
ööö
Onpa maailma muuttunut. Minusta kahville menossa ei ole kummasempaa, ainakaan tuttujen kesken. Mutta en ymmärrä tuota Facebuukkia. Suosittelen todellista maailmaa nettimaailman sijaan.
 
tsik
Exäni oli myös yltiösosiaalinen tapaus, tai muuttui sellaiseksi suhteemme loppupuolella. Naisia riitti ja flirttailtiin kampaajien ja kenen tahansa kanssa kuka nyt sattui tielle osumaan. Eipä äijä koskaan kertonut olevansa varattu. Myös facebookiin alkoi ilmestyä naisia, jotka oli kuulemma tavattu baarissa tai kaupungilla tai erilaisissa tapahtumissa.

En usko että mies koskaan petti minua fyysisesti, mutten sietänyt sitä dissaamista. On se nyt saatanan epäkunnioittavaa ettei mies kerro minusta koska haluaa sinkkunaisten huomiota! Suhde loppui lopulta muista syistä, mutta oli tämäkin osasyy tietenkin.

Tuo uusien tuttavuuksien kanssa kahvittelu on kyllä ihan asiatonta...
 
kupit jakoon
Exäni oli aikalailla kuvatunlainen supersosiaalinen tyyppi, jolle mm. monet kaverinaiset kertoivat huoliaan ja itkivät olkapäätä vasten, kun hän oli niin ymmärtäväinen ja lutunen... avoimin mielin tuohon suhtauduin ja ymmärsinkin jopa, ajattelin vaan, että onpa hyvä että mun miehestä pidetään noin paljon, ja että hän voi tukea kavereitaan. Yhdessä olimme kuusi vuotta.

Mutta mutta... Sitten mies mm. kertoi aivan avoimesti ja kirkkain silmin, että oli vienyt jonkun kaverinaisen kotiinsa (asuimme miehen opiskelun takia tuolloin eri kaupungeissa, vaikka yhteinenkin koti oli) ja he olivat nukkuneet samassa sängyssä, pussailleetkin jopa. Mies piti sitä läheiseen ystävyyteen kuuluvana (HALOO!!). Näitä naiskaveri-pussailukaveri-seksikaveri-kuvioita oli näköjään ollut enemmältikin - eron jälkeen selvisi, että olin saanut tältä hellältä ja lutuselta ymmärtäjämieheltä sukupuolitaudin. Ei varmaan ihmetytä, miksi mies on ex.
 
antifacebook
Tuli mieleeni, että kun nyt mies on niin yltiösosiaalinen, niin rajoittuuko se sosiaalisuus pelkästään näihin 'sinkkunaisiin', joita hän pyytelee kahville?

Meinaan, että jos hän ravaa kaikenlaisten karvanaamojen kanssa kahvilla, niin mikäs siinä sitten. Kuuluu asiaa, että tuttavapiiriin kuuluu yhtäsuntoista vipeltäjää. Mutta jos ukko notkuilee kahvipaikoissa vain 'kivojen sinkkunaisten' kanssa, niin olisin kyllä aika käärmeissäni minäkin.

Itse en harrasta facebookin tai minkään muunkaan profiilisivuston käyttöä. Ihan turvallisuussyistä. Mitä vähemmän netissä on tietoa minusta, sen parempi. Sen verran tulee työn puolesta oltua tekemisissä, että ihmettelen kyllä kovasti, miten ihmiset uskaltavat jorinoida kaikkea mahdollista itsestään tuonne maailmalle ja antaa tietoja itsestään. Ja tuo, että on monta sataa kaveria, on ihan pimeetä. Ei mua ainakaan edes kiinnostaisi tietää, mitä jollekin puolitutulle lentokonematkustuskaverille kuuluu. Mistä jengi repii sen ajankin? Siinähän pitää istua perse leveenä netin ääressä aamusta iltaan.

Eli pistä ukkos kuriin, jos asia kerran sinua vaivaa.
 
nyt naurattaa
Eihän sinne Facebookkiin ole mikään tarve kirjoitella kaikki intiimejä tietojaan! Minulla on siellä profiili, enkä todellakaan koe sitä mitenkään turvattomaksi. Niillä tiedoilla jotka olen sinne itsestäni laittanut, ei kukaan pötkisi pitkälle....

Siis minkä kanssa olet työn puolesta tekemisissä?

 
Asian sivusta
Kun minun fb-sivuni hakee, ei ulkopuolisille näy mitään muuta kuin nimeni ja mahdollisuus pyytää kaveriksi, eli ei näy edes omaa kuvaa, eikä kavereiden kuvia. Itse profiilissa, jonka siis ystävät näkevät, ei sielläkään ole niinkään paljon tietoa kuin mitä esim. numerotiedustelusta saa...
 
Ap..............
Ei tähän kuvioon nyt sinänsä mitään pettämisestä epäilyä kuulu. Mieheni ei käyttäydy muuten epämääräisesti tai huitele missään tietämättäni. Näistä uusista tuttavuuksistaankin hän ilmoittaa aina heti innosta hihkuen.

Mies ei ole italialainen. Suomessa syntynyt ja kasvanut, mutta verenperintö on kuitenkin eteläisemmästä Euroopasta...joten sieltä peruja ylisosiaalisuus.

Se, että on noin sosiaalinen niin on kai jotenkin outoa vielä Suomessa ja sitten nää jotku sinkkutytöt saa ehkä väärän käsityksen, vaikka mieheni ilmoittaakin olevansa varattu. Mies ei tajua, että kaikki eivät ole samanlaisia että haluaa vaan uusia kavereita vaan jotkut sinkkutytöt saattavat havitella muutakin välittämättä siitä että toinen on varattu.

Muutama tyttö, jolle mieheni on sanonut "joo ollaan vaan kavereita" on yrittänyt kaveerata vähän liiankin läheisesti, viestitellen mm. keskellä yötä. Paras näistä oli ehkä entisen naapurini tyttöystävä, jolla oli vähän väliä jotain huolia johon tarvitsi kuuntelijaa...eikä sitten löytynyt ketään muuta kun se "poikaystävän naapurintytön iloinen poikaystävä" joka silloin tällöin heitti jotain juttua rappukäytävässä.

Mieheni on siis myös näitä, jotka aina tarjoavat olkapäätänsä surullisen näköisille ihmisille ja ihmiset mielellään kertovat huolensa hänelle.

Niin ja se lentokonetuttavuuskin oli kuulemma seurusteleva ihminen. Mitäköhän se tytön poikaystävä sitten ajatteli?

Edellispäivänä mies hihkui taas Facebookin äärellä: Jes jes jes jes!!! Löysin täältä sellaisen belgialaisen tytön, jonka kanssa pussailin vuonna 2001 reilausreissulla!!Täytyy sitäkin käydä joskus kyllä moikkaamassa! Ja sit alkoi viestit lennellä...

Äh, olen kai vaan itse liian ahdasmielinen.
 
Mikko###
Et ole ahdasmielinen vaan liian hyväuskoinen! Ennustan sinulle: noin viiden vuoden kuluttua olet täysin kyllästynyt tähän mieheen ja hänen ylisosiaalisuuteeensa.

Ajattelepa millaista olisi jos tekisit hänen kanssaan lapsen? Ansaitset parempaa! Jätä hänet heti.

Mies ei vaikuta aivan normaalilta, oletko varma ettei hänellä ole korvien välissä jotain vikaa?
 
Sinkkukissa
Alkuperäinen kirjoittaja Ap..............:
Se, että on noin sosiaalinen niin on kai jotenkin outoa vielä Suomessa ja sitten nää jotku sinkkutytöt saa ehkä väärän käsityksen, vaikka mieheni ilmoittaakin olevansa varattu. Mies ei tajua, että kaikki eivät ole samanlaisia että haluaa vaan uusia kavereita vaan jotkut sinkkutytöt saattavat havitella muutakin välittämättä siitä että toinen on varattu.
Voin hyvin uskoa, että väärinymmärryksiä tulee. Sinkkunaisena en kaipaa varattujen miesten yhteydenottoja. Olen törmännyt muutamaan mieheen, jotka tosin eivät tuoneet parisuhdettaan esille.

Aika nololta tuntui, kun soitin miehelle, joka oli kovasti ehdottanut tapaamista. Selvisikin vasta silloin, että kyllä tällä miehellä on myös pitkäaikainen tyttöystävä :( Enkä siis tosiaankaan ollut sotkeutumassa kenenkään parisuhteeseen, vaan kuvittelin miehen olleen kiinnostunut minusta.

Itse en ainakaan keksi yhtään hyvää syytä, että pitäisin yhteyttä varattuihin miehiin. En edes ystävänä.



 
Varjotar
Mä en tollasta kattelis. Mä oisin jo kaatunut omaan mustasukkaisuuteeni ja pettämisepäilyihin. Omat miespuoliset tuttavuudet on vaa juttukamuja kun samaa aikaa satutaa paikalle ja naisissa on sitten näitä lähempiäkin, jutellaa tuntitolkulla ja erään kanssa tavataankin.
 
Wagner-karju
Aloittajan kuvaus kuulostaa melkoisesti itseltäni. En oikeastaan edes varmuudella tiedä miksi toimin näin. En ole pettänyt tyttöystävääni, vaikka muutaman kerran nämä naiset ovatkin kovasti yrittäneet saada minua lankeamaan. Luulisin yhtenä syynä olevan jonkinlainen miehinen metsästysleikki. Tykkään flirttailla ja saada huomiota viehkeiltä neidoilta. Moraalini on kuitenkin korkea, enkä usko jatkossakaan pettäväni tyttöystävääni. Suhteemme on kaikin puolin hyvä ja rakastan tyttöäni kovasti!

Usein myös "retostelen" enemmän tai vähemmän tarkoituksellisesti näistä naisista tyttöystävälleni. En kuitenkaan pahaa tarkoittaakseeni, vaan ehkäpä omaa kiinnostavuuttani vahvistaakseeni. Onneksi hän on erittäin rento yksilö, eikä vedä asiasta herneitä nenään. Mielestäni parisuhteelle on vain hyväksi, jos on sopivassa määrin mustasukkainen kumppanistaan. Se ehkäisee hyvin tehokkaasti toiseen kyllästymistä (kun tietää, että kumppanilla on rutkasti vientiä). Toivon jopa sitä, että tyttöystäväni tekisi minut toisinaan mustasukkaiseksi itsestään!

Anteeksi sekavahko selostukseni, mutta olenhan vain vaistojensa perässä juokseva putkiaivoinen karju. röh röh ;)
 
Mande87
Olin lähtenyt avomieheni kehoituksesta vanhempieni luona käymään, serkkuni kanssa.
Hän oli sillä välin kirjoitellut mun ex-kaverin kanssa facebookissa, kehunut hänen kuviaan, käynyt sen kanssa lenkillä, ja pyytänyt häntä 23.45 aikaan kahville meille, mutta ei ollut kuulemma suostunut... Mulle mieheni ei kertonut mitään, vaikka puhuimme illallakin puhelimessa. Valehdellut tekemisensä mulle päin naamaa moneen kertaan, kunnes hänellä oli jäänyt facebook päälle, kun menin koneelle. Ja luin sieltä heidän kiivasta "kirjeen" vaihtoaan.

Molemmat sanovat että mitään muuta ei tapahtunut, mutta mulla kaivaa epäilys mieltä.
Ja eniten sattuu tämä VALEHTELU. Munko pitäs luottaa täysillä mieheeni, kun pystyy valehtelemaan päin naamaa.

Haluaisin lopettaa suhteen, kun en pysty luottamaan häneen. Mutta rakastan häntä.

Mitä teen?

Asiallisia vastauksia kiitos, asia on muutenkin vaikea.

Ja ei, en ole lihava, ruma muija joka ei anna ikinä seksiä. Päinvastoin!
 
Niin tästä meilläkin
otellaan tuon tuosta! Pliis ihmiset, jotka tuollaisia touhuja harrastatte, KOMMENTOIKAA! Miksi?

Mies haluaisi kanssani naimisiin ja silti kirjoittelee exälle, siis tosi kaukainen ex. Lähetän sinulle kaikki likaisimmat ajatukseni jne. Niin, aukaisin saitin, kun olo ollut sellainen, että ei ihan kirjoita samoja aatteita parisuhteesta kuin minä. Ei halua keskustella siitä tai aina on samaa mieltä, mutta...toimii sitten kuitenkin toisin! Kaikille naispuolisille unohtaa mainita minut ja lapsemme, mutta miehille niistä kyllä kirjoittaa. Mitä tuo kaikki tuollainen on? Jotakinko mitä minä en halua tunnustaa?
Anna rakkautta, huolenpitoa, välittämistä, huomiota, seksiä, mitä vielä pitäisi antaa? Ehkä maistaa omaa lääkettään? Se kuulostaa kovin lapselliselta?
 
katri80
Mande87: Valehtelu ja toisen naisen pyytäminen kylään sun tietämättä ei todellakaan kuulu vastuulliseen käyttäytymiseen . Onko miehesi valehdellut sulle aikaisemmin tai pettänyt luottamuksesi? Älä syyllistä itseäsi tapahtuneesta. Sinä et ole ongelma.
Ole lempeä itsellesi, puhu ystävien kanssa.
 
afrodite77
vähän pelottaisi tuollainen ylisosiaalisuus. mieheni seurustelumme alkuaikoina oli myös supersosiaalinen kaikkien kaveri. Naisia soitteli ja kaikki eukot tunnettiin kantapaikoissa.
Sitten jätin kerran oman puhelimeni hänelle kun omastaan oli näyttö rikki kun lähdin matkoille (sukulaisten luo), kun sain luurin takaisin ja laitoin oman sim korttini sisään niin puhelimesta ei ollutkaan poistettu hänen lähettämiään viestejä. Siellä oli sinä iltana kun hän oli ollut poikien kanssa ulkona lähetetty viesti "oletko tulossa tänään?" naiselle, jonka nimeä en ollut koskaan kuullutkaan. Sain sen selville soittamalla itse siihen numeroon ja sieltähän pimu vastasi. Ei ollut tiennyt että mieheni oli varattu, mutta vakuutti että oli itse onnellisessa parisuhteessa. Sitten oli myös toinen viesti, "ei, ei nyt käy." Todella tyly viesti, eikö? ja kenelle? toiselle ämmälle sekin. Eli, asui ja eli minun kanssani ja piti jonkinlaista peliä kahden muunkin kanssa, joista toinen oli näemmä käynyt jo rasittavaksi.
Sattumalta siis sain nämä selville, työnsä puolesta oli aina hyvät alibit. Sitten raivottarena hain kaikki miehen puhelinlaskut ja etsin ko. numerot. Niihin oli soiteltu lähes joka päivä ja kummallisiin kellonaikoihin, esim. klo 6 aamulla
Eli sosiaalisuus on ihan ok, mutta teerenpelin pitäminen oman vaimon/tyttöystävän selän takana ei ole "sosiaalisuutta" vaan joko suoraa pettämistä tai haku päällä-vaihetta.
Vituttaa kaksinaamaisuus ja valehtelu. Jos haluaa monta akkaa kiertoon samaan aikaan niin miksi pitää sitoutua kehenkään muuttamalla yhteen tai menemällä naimisiin? - pysykää äijät sinkkuna tai sanokaa tyttöystävillenne että tapailette muitakin, ottakoon tai jättäköön mutta ainakin tietävät mihin lähtevät.
 
afrodite77
siis tuli sekainen kirjoitelma - eli olemme naimisissa ja miehen huitelut loppuivat kun kerran otin ja lähdin. Pakko kylläkin myöntää ettei luottamus palaa koskaan 100%. Valvoin pitkän aikaa hänen puhelinlaskujaan ja menemisiään ja olin vainoharhainen, mutta hän on todistanut että haluaa olla liitossamme. Olin hänen ensimmäinen vakava suhteensa, ensimmäinen joka esiteltiin vanhemmille ja ensimmäinen avo- ja aviovaimo siis. Tuon alkuajan johdosta on ihme että jatkoimme yhdessä, mutta olen nyt onnellinen. Mutta kyllä se sattui kun itse rakasti ja mietti vain miestään, ja samaan aikaan toisella oli vielä sitoutumisongelmia.
 

Yhteistyössä