Miehen uusi naistuttavuus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja E-lli
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
E

E-lli

Vieras
Miten pitäisi suhtautua miehen uuteen naiskaveriin? Tai uuteen ja uuteen, he tutustuivat vähän yli vuosi sitten. Minä ja poikaystäväni / avomieheni olemme seurustelleet reilu kaksi vuotta ja asuneet yhdessä viime joulusta lähtien.

Olen ollut koko suhteen ajan vähän mustasukkainen, mutta yleensä olen hermoillut aivan syyttä. Poikaystävälläni on ollut joitakin naispuolisia kavereita, mutta itse en ole koskaan oikein kaveerannut vastakkaisen sukupuolen kanssa. Poikaystäväni palasi jatkamaan opintojaan vuosi sitten syksyllä ja tutustui eräässä opiskelijayhdistyksessä juuri opintonsa aloittaneeseen naiseen (tai tyttöön, koska heillä on ikäeroa viisi vuotta). Tämä kaveri on myös sinkku. Hän opiskelee samantapaista alaa kuin mieheni, joten sinällään heillä on yhteisiä juttuja.

Mies oli kuitenkin alusta asti jotenkin lapsellisen innoissaan tästä tuttavasta. Hän selitti, että he tulivat hyvin juttuun ja lisäsi tämän naisen Facebook-kaverikseen, koska tämä oli "niin jännä tyyppi". Tässä vaiheessa epäilykseni heräsivät: uusi naispuolinen tuttava, joka on sinkku ja josta puhutaan vähän ihailevaan sävyyn...

He tapasivat toisiaan opiskelijaporukan juhlissa ja kerran kahden kesken, kun minä olin toisella paikkakunnalla (toistaiseksi taitaa olla ainoa kahdenkeskinen tapaaminen). Olin joskus näissä tapaamisissa mukana ja ne olivat kaikinpuolin ihan okei, tyttö suhtautui minuun ihan hyvin (ja tietää muutenkin suhteestamme).

Kerran mies kuitenkin vihjasi, että tyttö on hyvännäköinen (hän harkitsi opiskelupaikan vaihtoa johon mies tokaisi, että "olisi kiva jos joku tuon näköinen opiskelisi samassa paikassa kuin minä".) Se söi luottamustani viattomaan ystävyyteen _todella_ paljon: ymmärrän, että on kavereita, mutta ei kavereille noin puhuta, ei ainakaan minun läsnä ollessani. :( Lisäksi joku älypää tuosta opiskelijaryhmästä oli luullut, että nämä kaksi ovat pariskunta. Se kuitenkin kuitattiin "ollaan vaan kavereita"-fraasilla.

Jos puhun asiasta miehelle, hän sanoo, että he ovat vain kavereita. Nykyisin he pitävät yhteyttä lähinnä Facebookin (joskus aika aktiivisesti..) ja mesen välityksellä ja joskus näissä opiskelijaporukan tapaamisissa, joihin usein menen mukaan. En siis tunge väkisin, vaan on minua ihan pyydetty. Mies ei myöskään ole salannut yhteydenpitoa tähän tyttöön ja tiedän, että hän on tottunut kaveraamaan naistenkin kanssa.

En vaan voi sille mitään, että asia vaivaa minua. Mitä voin siis tehdä? Kertoa rehellisesti ja suoraan, kuinka mustasukkainen olen ja olen ollut? Lopettaa suhteen tämän takia? Pyytää valitsemaan minut tai sen kaverin? Alkaa itse hankkia miespuolisia kavereita ja käyttäytyä samoin?
 
En usko että tuossa on mitään kaveruutta kummempaa, en todellakaan usko.

Ei toista voi omistaa, ja ruveta määräilemään,että ei saa kaveerata naispuoleisten ihmisten kanssa, kun sinä tulet mustasukkaiseksi.
Kaikenlisäksi jos kyseessä on opiskelukaveri ja sinäkin tuon ihmisen olet nähnyt, ja hän tietää että te seurustelette, niin en usko, että heidän välillään on mitään romanttista. Kyllä itsellänikin oli opiskeluaikoina miespuoleisia ystäviä, ja täällä työpaikallakin on yksi miespuoleinen kaveri kenestä poikaystäväni tietää. Tämä henkilö välillä soittelee minulle ihan työn ulkopuolellakin ja vaihdetaan kuulumisia, joskus juttelemme facebookissa jne, mutta ei siinä sen kummempaa. Hän on kyllä kihloissa ja asuu kumppaninsa kanssa yhdessä, mutta mielestäni tuossa tilanteessa ei ole mitään järkeä laittaa suhdetta poikki, jos ei ole mitään faktatietoa siitä, että mies oikeasti himoitsisi tätä naista tai olisi kiinnostunut.

Luulo ei ole tiedon väärti.
 
Minusta mies ylittää rajan viimeistään siinä että alkaa kehuskelemaan tuttavaansa hyvännäköiseksi oman kumppanin kuullen. Eikä edes mitään "onpas kaunis nainen", vaan sanoo että haluaisi naisen lähipiiriinsä koska hän ulkonäöltä niin miehen mieleen. Ei ihme että asia vaivaa! Mitä miehesi tykkäisi jos itse kaveeraisit nuoren sinkku-uroon kanssa ja puhuisit kuinka kiva on pitää tuollainen komistus ja seksikäs mies lähipiirissäsi?
 
Minusta mies ylittää rajan viimeistään siinä että alkaa kehuskelemaan tuttavaansa hyvännäköiseksi oman kumppanin kuullen. Eikä edes mitään "onpas kaunis nainen", vaan sanoo että haluaisi naisen lähipiiriinsä koska hän ulkonäöltä niin miehen mieleen. Ei ihme että asia vaivaa! Mitä miehesi tykkäisi jos itse kaveeraisit nuoren sinkku-uroon kanssa ja puhuisit kuinka kiva on pitää tuollainen komistus ja seksikäs mies lähipiirissäsi?

Niinpä, ja olen yrittänytkin demonstroida miehelle, miten oikeasti typerää tuollainen on. Tiedän että oman mustasukkaisuuden läpi voi nähdä kaikkea, mutta ei nyt sentään kuulla!

Minulle on aluksi ollut vaikea hyväksyä joitakin miehen kaverityttöjä, mutta kun olen tutustunut heihin, olen huomannut, että ihan normaaleja ja vaarattomia he ovatkin. Ihan samalla kaavalla tämä ei ole mennyt...

Ja siis he eivät ole opiskelukavereita, vaan opiskelevat eri paikoissa mutta vähän samantapaista alaa. He tutustuivat erään opiskelijajärjestön parissa, ja alusta alkaen mies oli todella kiinnostunut tähän henkilöön tutustumisesta.
 
Viimeksi muokattu:
Parempi nyt ottaa mies kunnon puhutteluun. Minusta on törkeää, että mennään kehuskelemaan toisen ulkonäköä, mielestäni vain omaa tyttöystävää/avopuolisoa/vaimoa tulee sanoa kauniiksi, ei ketään muuta naispuolista ihmistä, vaikka olisi kuinka hyvä ystävä! On selvää, että varmasti joku muu/useampi naispuolinen ihminen miellyttää silmää, mutta sitä ei pidä sanoa ääneen, kyllähän sen tyhmäkin tajuaa! Itse ottaisin mieheni tiukkaan puhutteluun jos hän käyttäytyisi noin! Turhan mustasukkainen ei kuitenkaan kannata olla, koska sillä kaivaa vain hautaa itselleen. Koita puhua miehellesi ja kertoa mitä tunnet, jospa hän voisi ottaa sinua enemmän huomioon jatkossa tämän asian tiimoilta
 
Oletko onnellinen kumppanisi kanssa? Jotenkin kuulostaa siltä, ettet oikein miehesi tyylistä tykkää. On vaikea olla suhteessa ihmisen kanssa, jolla on tällaisista sopivaisuus rajoista niin eri käsitys. Minun exäni mielestä voi suudella kavereita, ihan suulle, tavatessa. Itse olin ehdottomasti sitä mieltä että ei. Meillä oli muutenkin niin eri käsitykset tällaisista rajoista. No hän on tosiaan exäni ja nykyisen mieheni kanssa olemme näistä asioista samoilla linjoilla, enkä ole enää " sairaalloisen mustasukkainen ihminen" joksi exäni minua jatkuvasti syytti.
 
Parempi nyt ottaa mies kunnon puhutteluun. Minusta on törkeää, että mennään kehuskelemaan toisen ulkonäköä, mielestäni vain omaa tyttöystävää/avopuolisoa/vaimoa tulee sanoa kauniiksi, ei ketään muuta naispuolista ihmistä, vaikka olisi kuinka hyvä ystävä! On selvää, että varmasti joku muu/useampi naispuolinen ihminen miellyttää silmää, mutta sitä ei pidä sanoa ääneen, kyllähän sen tyhmäkin tajuaa! Itse ottaisin mieheni tiukkaan puhutteluun jos hän käyttäytyisi noin! Turhan mustasukkainen ei kuitenkaan kannata olla, koska sillä kaivaa vain hautaa itselleen. Koita puhua miehellesi ja kertoa mitä tunnet, jospa hän voisi ottaa sinua enemmän huomioon jatkossa tämän asian tiimoilta

Miehellä oli joskus ärsyttävä tapa kertoa minulle, jos hänen mielestään esim. joku julkkis oli kaunis. Tiedän, että maailma on hyvännäköisiä ihmisiä pullollaan ja toki itsekin pidän monia miehiä paremmannäköisinä kuin omaani, mutta minusta on silti todella epäkorrektia kehua toisia omalle kumppanilleen. Etenkin kun suhteemme alussa mies harrasti tuota kehumista mielestäni suht usein... Mutta se on jäänyt pois, kun olen sanonut, että asia häiritsee minua.

Ymmärtäisin paremmin jos mies kehuisi jonkun vanhan ystävän ulkonäköä - yleensä siinä vaiheessa ei tarvitse arvuutella, onko kyse ystävyydestä vai mistä, kai -, mutta kun tuon sattuessa he olivat tunteneet ehkä pari kuukautta... Minä ainakin kokisin iskuyrityksenä, jos joku sanoisi minulle noin. Ja ehkä tyhmintä tosiaan on, jos tyttöystävä on vieressä. Huh huh.

En vaan tajua, miksi olen edes katsellut tätä... :(
 
Viimeksi muokattu:
Minunkin exälläni oli naispuolisia kavereita. Vainkavereita, hyviä tyyppejä joihin minäkin tutustuin. Kaikki oli hyvin ja uskoin mieheni sanoihin kunnes sain mieheltäni klamydian. Tänä päivänäkään, en tiedä kuka hänen kavereistaan oli sen exääni tartuttanut, enkä enää edes välitä. Nykyisellä miehelläni ei ole naispuolisia kavereita, on vain omaa sukupuolta olevia, sekä yhteisiä pariskuntatuttuja.
 
Ap:n miehellä on selkästi mainintatauti, tämänhän tunnistaa kaikki bridgetjonesinsa lukeneet. Eli kun mies tai nainen ihastuu johonkin toiseen, hän alkaa tahtomattaa mainitsemaan ihastuksensa kohteen eri yhteyksissä. Se sitä ja se tätä ja se on niin ihana jne. Sen on vaan pakko puhua ja tuoda ilmi ihastuksensa, vaikka sitten puolisolleen. Kun se ei itse sitä tajua kun on niin sekaisin siitä toisesta.
 
Ap:n miehellä on selkästi mainintatauti, tämänhän tunnistaa kaikki bridgetjonesinsa lukeneet. Eli kun mies tai nainen ihastuu johonkin toiseen, hän alkaa tahtomattaa mainitsemaan ihastuksensa kohteen eri yhteyksissä. Se sitä ja se tätä ja se on niin ihana jne. Sen on vaan pakko puhua ja tuoda ilmi ihastuksensa, vaikka sitten puolisolleen. Kun se ei itse sitä tajua kun on niin sekaisin siitä toisesta.

Tähän uskon itsekin. Ap tuskin voi pelastaa liittoa pistämällä mies seinää vastaan ym kun mies on jo toisen pauloissa. Selitelköön mitä tahansa. Kyllä se valitettavasti näin on.
 
Viimeksi muokattu:
Ap:n miehellä on selkästi mainintatauti, tämänhän tunnistaa kaikki bridgetjonesinsa lukeneet. Eli kun mies tai nainen ihastuu johonkin toiseen, hän alkaa tahtomattaa mainitsemaan ihastuksensa kohteen eri yhteyksissä. Se sitä ja se tätä ja se on niin ihana jne. Sen on vaan pakko puhua ja tuoda ilmi ihastuksensa, vaikka sitten puolisolleen. Kun se ei itse sitä tajua kun on niin sekaisin siitä toisesta.

Alkuperäinen kirjoitti miehestään: "Mies oli kuitenkin alusta asti jotenkin lapsellisen innoissaan tästä tuttavasta. Hän selitti, että he tulivat hyvin juttuun ja lisäsi tämän naisen Facebook-kaverikseen, koska tämä oli "niin jännä tyyppi". Tässä vaiheessa epäilykseni heräsivät: uusi naispuolinen tuttava, joka on sinkku ja josta puhutaan vähän ihailevaan sävyyn... " eli olen briketin kanssa samaa mieltä.
 
Viimeksi muokattu:
Niin... Toi on miehen ainoa uusi tuttavuus tältä paikkakunnalta eli sen pohjalta ymmärrän, mut eihän tota toisen kehumista voi käsittää tai hyväksyä. En minä ainakaan. Ehkä vielä joskus löydän jonkun, jolla on aivot. :/
 
Voi nyt sulle tuli tietenkin kauhea olo. Nettikirjoittelu vi olla aika vaarallista kun mutu-tuntumalla aletaan jaella neuvoja ja esitellä otaksumia. Nämä ovat todellakin vain otaksumia. Jokainen ihminen on omanlaisensa ja mitä joku toinen on tehnyt tai ajatellut ja tuntenut jossain tilanteessa, ei anna kuitenkaan luotettavaa infoa siitä, miten joku toinen tuntee, oli merkit mitkä hyvänsä.

Ehkä pääasia tässä kertomuksessasi onkin oma tunteesi siitä, että sinua tämä käytös loukkaa. Siksi tärkeintä on päästä selville, voitko elää miehen kanssa joka käyttäytyy näin vai satuttaako se sinua liikaa ja olet ajan myötä ihan hajalla? Vai voitko oppia elämään asian kanssa? Hyväksymään sen, että "se nyt on tuollainen, hohhoijaa". Selvitä se, koska miehen todellisista motiiveista et saa ehkä selvyyttä, omista tunteistasi sen sijaan kyllä.
 
Minusta mies ylittää rajan viimeistään siinä että alkaa kehuskelemaan tuttavaansa hyvännäköiseksi oman kumppanin kuullen. Eikä edes mitään "onpas kaunis nainen", vaan sanoo että haluaisi naisen lähipiiriinsä koska hän ulkonäöltä niin miehen mieleen. Ei ihme että asia vaivaa! Mitä miehesi tykkäisi jos itse kaveeraisit nuoren sinkku-uroon kanssa ja puhuisit kuinka kiva on pitää tuollainen komistus ja seksikäs mies lähipiirissäsi?


Olen täysin samaa mieltä. Kumppanin kuullen ei kehuta muita vastakkaisen sukupuolen edustajia, tai mikäs siinä jos se on pariskunnan yhteinen ja hyväksytty tapa,mutta veikkaampa että suurimmalla osalla ei.

Toki silmät on päässä jokaisella vaikka olisi aviksessa, kuten minä, mutta ei kumppanin kuullen huokailla vieraiden muijien ja jormien perään! Ja jos huokaillaan, on pielessä asiat.
 
Viimeksi muokattu:
Alkuperäinen kirjoitti miehestään: "Mies oli kuitenkin alusta asti jotenkin lapsellisen innoissaan tästä tuttavasta. Hän selitti, että he tulivat hyvin juttuun ja lisäsi tämän naisen Facebook-kaverikseen, koska tämä oli "niin jännä tyyppi". Tässä vaiheessa epäilykseni heräsivät: uusi naispuolinen tuttava, joka on sinkku ja josta puhutaan vähän ihailevaan sävyyn... " eli olen briketin kanssa samaa mieltä.

Olen itsekin johonkin keskusteluketjuun osallistunut ja varoitellen kertonut, että vaikka ihan hauskasta huuhaa-kirjasta on kyse niin tämä mainitsemistauti on kyllä niin totta.

Kerroin samat exällenikin vastaavassa työtoveritilanteessa (ja mikä lusteinta puheen uudesta tuttavuudesta ei edes tarvitse olla kehuvaa vaan tyyliin "siis niin kauhea ihminen"), mitä hän ei "ymmärtänyt" ollenkaan. Hih hih, arvannette varmaan miten siinäkin sitten oli käydäkseen.

Ja kun miehille se avo/aviopuoliso/tyttöystävä on yleensä läheisin ystävä niin mitenkäs sitä muutenkaan: bestiksellehän rakastumisesta ensimmäisenä kerrotaan.
 
Viimeksi muokattu:
Niin no, mikä nyt sitten on mainintatautia ja mikä mustasukkaisuutta. Minä en nimittäin kestäisi kuulla tuosta naisesta _mitään_, en ole koskaan kestänyt ja kun mies puhuu hänestä, kaikki jää soimaan päähän pitkäksi aikaa (vuodeksi, hehe). Viimeeksi on kyllä tainnut mainita kyseisen ihmisen joskus syyskuussa, mutta kyllähän siitä alussa puhuttiin enemmän. :(

Mutta ei mies ole mitään eroaikomuksia tehnyt tuosta tuttavasta huolimatta, vaan ihan eteenpäin on meidän suhde porskuttanut. Enkä usko, että mitään fyysistä olisi tapahtunut - tai ainakin se on kätketty todella todella hyvin. Mutta kyllä minusta henkinen uskottomuus tuntuu paljon pahemmalta. :(

Epäilen vaan jatkuvasti itseäni ja se on aika rankkaa. Myönnän yleensä olevani aika vainoharhainen, mutta en tiedä, olenko nyt vaan harhaillut vai oikeassa.
 
jos noista jompikumpi on ollut kiinnostunut toisistaan ni kyllä mun mielestä se tuttavuus pitäis lopettaa. Ainakin jos kunniottaa nykyistä suhdettaan minkään vertaan (ehkä ei). Eipä ne tunteet yleensä ainakaan yhteydenpidolla viilene.
 
Mun mielestä toi ei kuulosta kovin pahalta tilanteelta. Toki uudesta samanhenkisestä kaverista voi olla innoissaan oli tämä kumpaa sukupuolta tahansa. Itse en jaksaisi moisesta olla mustasukkainen ja ainakaan vatvoa tuollaista asiaa, sanoit että mies on viimeksi maininnut tytön syyskuussa! Muutenkaan en ymmärrä liiallista mustasukkaisuutta, kumppani pettää jos on pettääkseen, ei siinä oma mustasukkaisuus auta. Tulee vaan itselle kauhea olo luultavasti ihan turhaan.

No, ehkä olen erilainen kun minua ei haittaa vaikka kumppani mainitsee jonkun toisen naisen kauniiksi. Onhan sitä kauniita naisia maailma täynnä mutta minut hän on valinnut. Saatan itsekin mainita jos vaikka joku tuttu on mielestäni kaunis/komea, ihan samalla tavalla kuin sano että joku on vaikka mukava tai hauska.
 
Ja ihan järkkyä, että täällä sanotaan aloittajalle että mies on ihan selvästi ihastunut toiseen. Varmaan katkerien ihmisten puhetta, halutaan että toiselle käy huonosti...
 
Joo mut mun mielestä se on vähän eri asia sanoa kumppanilleen, että joku on kaunis/hyvännäköinen/tmv. kuin sanoa jotakuta kauniiksi kumppanin ollessa paikalla. Maailma on täynnä kauniita ihmisiä, mutta ihan kaikkea mitä ajattelee, ei vaan tarvi sanoa ääneen. Mulle toi kauniiksi kehuminen on ollut kompastuskivi tossa mieheni ja sen ämmän kaverisuhteessa, enkä vaan tunnu pääsevän yli...
 

Similar threads

Yhteistyössä