Miehen facebook temput

[Nuori itsetuntoaan hakeva?]

on huvia ja ajankulua, en korvaa facebookilla sosiaalisia suhteitani enkä edes pidä niitä yllä sen kautta. On ihan kätevää joidenkin kavereiden kanssa sopia tapaamisia jos osutaan yhtäaikaa linjoille jne. mutta facebook ei ole paikka jossa hoidan kaverisuhteitani tai mitään muitakaan suhteita, se on lähinnä paikka jossa voin viettää sen 15 minuuttisen tirkistellessä mitä muut ihmiset haluavat paljastaa jokapäiväisestä elämästään ja välillä saatan itse jonkun arvoituksellisen status tekstin kirjoittaa jota harvat kuitenkaan edes ymmärtävät. Kavereita minulla on parisataa, joista noin 20-30 ovat ihmisiä joiden kanssa pystyn kadulla törmätessä vaihtamaan useamman kuin pari lausetta, loput ovat sitten tuttuja ja puolituttuja jotka olen lisännyt lähinnä muodon vuoksi, tarkoituksena ei ole esittäytyä sosiaalisesti aktiivisempana ihmisenä kuin onkaan. En ymmärrä mitä pahaa on moisessa, tarviiko facebook oikeasti ottaa niin vakavasti? Olen nuori ja varmasti etsinkin jotain itsetuntoani ja varmastikaan en ole henkisesti tarpeeksi kypsä kun ylläpidän moista "kulissiverkostoa". Facebook kaveri on eri asia kuin oikea kaveri, se on vain ajankulua ja tietynlaista yhteisöllisyyttä. Ajat muuttuvat, sopeutukaa siihen, jos se facebook tuntuu niin kauhealta niin pitääkö sinne sitten mennä väsäämään niitä tunnuksia ja sitten itkeä miten asiat ovat niin vääristyneellä mallilla...

 

[Naamakirja]

Spes Patriae 1976, ja RUK:n matrikkeli 1978 ovat ainoat naamakirjat, joihin olen liittynyt. Enkä muihin liity! Kele!

 

[totta on]

Joku edellä sanoikin, että kummallisen kiihkeästi FB:n suhtautuvat nimenomaan ne, joilla ei ole tiliä siellä. Eikä aikomusta laittaa. Itsekin kiihkeästi olin naamakirjaa vastaan aikoinaan ennen kuin sitten minulle tili sinne tehtiin miehen toimesta. Ja täytyy sanoa, että todella kätevä kapistus nimenomaan siihen, että pystyy pitämään yhteyttä laajalle levinneeseen sukuun ja ystäväpiiriin. Mieli siis muuttui kun itse oikeasti näki mitä se on.

En ala tässä puolustelemaan naamakirjailua yhtään sen enempää. Tosiasiahan on se, että se keitä se homma närästää, niin eihän teidän tosiaan ole pakko siihen osallistua. Mutta älkää viitsikö tehdä syväanalyysejä fb:n käyttäjistä kun ette kerta oikeasti tiedä mihin sitä voi käyttää. Ja tosiaan, monet fb:n vastustajat suhtautuvat ihan liian vakavasti koko hommaan. Se on aikuisten leikkikenttä mutta ennen kaikkea hyvä yhteydenpitoväline. Ei se ole mikään maailman vakavin juttu.

 

[Flocad]

Pakko kommentoida...Itselläni on tili facebookissa,ollut varmaan 2 vuotta.Miehelläni ei ole ja olen kysynyt monta kertaa että haluaako hän liittyä mutta ei kuulemma kiinnosta.Itselläni on myös yksi exä kaverina ja muutama "hoito" joita oli kun olin sinkkuna.Mieheni tietää että he ovat kavereinani fb:ssä.Yksi näistä hoidoista lähettää myös minulle "härskejä" testejä ja joskus jotain muutakin "härskiä".En kuitenkaan todellakaan koe sitä minään vihjailuna.Hän tietää että seurustelen ja hänkin seurustelee ja sen lisäksi olemme hyviä ystäviä.
Ja niinkuin joku aikaisemmin kirjoittikin niin eihän miehesi voi valita mitä hänelle lähetetään vaikka joku lähettäisi hänelle klipin jostain pornofilmistä,ei hän sille voi mitään.
Ja en nyt ymmärrä mitä ap.tarkoitti että hänen miehensä ei välitä ap:n tunteista,mieshän oli poistanu tilinsäkkin fb:stä ettei se loukkaa..Joten eikö tämä sitten ole sitä välittämistä ja tunteiden näyttämistä??

Ja loppuun pakko todeta että makuasioista pystyy aina kiistelemään,toisille fb sopii toisille ei.Itselleni se on loistava koska kavereita on ympäri maailmaa ->ei perse kestäisi lähteä tapaamaan jokaista jos pitäisi esim.näyttää kuvat viimeisestä loma matkasta.Että näin.

 

[-Mie-]

Ei herranjumala. Taidat olla todella epävarma ja mustasukkainen miehestäsi? Nyt en voi muuta sanoa kuin grow up. Miehelläsi on menneisyys ja sille sinä et voi mitään. Vahtaatko samalla tavalla kaikkia hänen asioitaan ja menemisiään?

 

[-Witchie]

Etkä ole vielä edes vastannut alkuperäiseen kysymykseeni, eli miten me tällaisesta sosiaalisesta kanssakäymisestä pitävät voisimme tehdä sen muka helpommin kuin fb:n kautta.

Luulin, että vastaukseni olisi ilmiselvä, mutta, kun ei, niin vastaan siis nyt: Ette mitenkään. Jos pidätte sosiaalisena kanssakäymisenä feisbuukkia, sitä ei voi tehdä helpommin missään muualla kuin feisbuukissa.

 

[asiaa ja sen vierestä]

Ei kai kysymys ole facebookista, vaan siitä, että mies vehtailee jotain selkäsi takana ja sattuu nyt käyttämään helppoa välinettä eli facebookia saavuttaakseen tavoitteensa.

Itse en tykkäisi, jos mieheni lähettelisi jonkun entisen hoitonsa kanssa jotain vihjailevia viestejä ja tekisi jotain 'janottaako vanha suola' -testejä.

Eli ongelma on varmaan jokin muu kuin facebook. Vanha kunnon klisee, mutta pätee aina. Puhukaa. Kerrot hänelle suoraan, mitä ajattelet hänen toiminnastaan. Jos ei mene jakeluun ja sinulla on vielä paha olo, tiedät, mitä tehdä.

Jos joidenkin entisten hoitojen mieliala on ukkelillesi tärkeämpi kuin sinun fiiliksesi asiasa, niin siitäkin voisi vetää johtopäätökset. 'Ettei sille tuu paha mieli' ei ole riittävää peruste millekään. Entäs se, jos inulle tulee paha mieli. Eikö se merkitse mitään.

Asiasta toiseen: itselläni on feikkiprofiili facebookissa, kun uteliaisuuttani olen käynyt kerran/pari katsomassa ko. juttua. Ei ole mun heiniäni moinen. Yhdelläkin tutullani on 500 kaveria. Mitä järkeä moisessa? Halusinko minä, että 500 'lähintä' kaveriani tietää minusta ja elämästäni jotain asioita. En halua. Tärkeät ihmiset saavat kyllä riittävästi minusta tietoa puhelimen, spostin ja tapaamisten yhteydessä. En myöskään jaksa tehdä mitään täysin absurdeja ja naurettavia testejä. Varmasti jonkun mielestä hauskaa huvia. Minusta vain ajantuhlausta.

En sitäpaitsi jaksaisi istua netin ääressä kovin kauaa. Tämäkin kirjoittelu tähän vaatii jo veronsa. Tiedän yhden ihmisen, joka työaikana viettää about 8 tuntia päivässä facebookissa. Lähettelee jotain ihme flirttiviestejä ja kertoilee 'tärkeitä asioita' kuten, mä käyn nyt kahvilla, mä tulin nyt kahvilta, mä luin tänään me naiset jne.

Mutta jos joku tykkää niin...

 

[öhöm]

Ei kai kysymys ole facebookista, vaan siitä, että mies vehtailee jotain selkäsi takana ja sattuu nyt käyttämään helppoa välinettä eli facebookia saavuttaakseen tavoitteensa. Itse en tykkäisi, jos mieheni lähettelisi jonkun entisen hoitonsa kanssa jotain vihjailevia viestejä ja tekisi jotain 'janottaako vanha suola' -testejä.

Halusinko minä, että 500 'lähintä' kaveriani tietää minusta ja elämästäni jotain asioita. En halua. Tärkeät ihmiset saavat kyllä riittävästi minusta tietoa puhelimen, spostin ja tapaamisten yhteydessä.

Hohhoijaa, taaskaan ei oltu aloitusta luettu ajatuksella... ap:n mies ei ole itse lähettänyt yhtään mitään kenellekään, on vain sattunut saamaan exältä vihjailevan testin linkkinä, ja on hyväksynyt kaverikseen exän ja jonkun ent. ihastuksen. Tätä ap pitää vehtailuna ja juonien punomisena. Minusta kyseessä on ihan sama asia, kuin että mies törmäisi kadulla exäänsä ja exä heittäisi jonkun pikkutuhman vitsin, jonka ap sattuisi kuulemaan. Onko siinäkin mies jotenkin juoninut ja vehdannut, kun ei voinut estää exää sanomasta vitsiään ääneen...? Vähän suhteellisuudentajua nyt, ihmiset. En voi tajuta sitäkään, miksi ap:llä pitäisi olla oikeus sanella, kehen mies saa pitää yhteyttä (noinkin pinnallisella tasolla kuin fb).

En ymmärrä, miksi fb olisi jotenkin epäilyttävämpi foorumi kuin mikään muukaan netissä. Jos ihminen haluaa pettää, ei siihen mitään fb.tä tarvita. Senkun soittaa tai lähettää s-postia "tuolle epäilyttävälle" exälle tms. Nettikin on pullollaan deittisivustoja, jonne voi anonyymin hakuilmoituksen jättää tai vastata toisen ilmoitukseen - ihan siitä riippumatta, onko itsellä tiliä fb:ssä vai ei. Ap.n touhu on sairaalloisen mustasukkaista ja epäluuloista, eikä perustu yhtään mihinkään todelliseen näyttöön. Minusta se, että mies poisti fb-tilin, osoittaa ihailtavaa kumppanin huomiointia. Sehän osoittaa, että ap.n tunteet ovat miehelle tärkeämpiä kuin fb-kaveriyhteyksien ylläpito. Vähän kiitosta siitä miehelle, ap!

Ja toistona. Jos ette halua toitottaa kuulumisianne vieraille, älkää a) tehkö tiliä fb:iin ollenkaan tai b) rajoittakaa profiilin näkymistä. Yhtään kunnon argumenttia sille, miksi KAIKKIEN muiden pitäisi hylätä fb teidän fb-kriittisten mielipiteiden takia, ei ole täällä vielä kuultu. Yksityisyyden suojakaan ei riitä perusteeksi, kun kuka tahansa fiksu nykyajan ihminen älyää jättää kertomatta liian henk.koht asioita moisella foorumilla...

 

[Trademark(original)]

Ei mitään lisättävää edelliseen. Yhdyn täysin ajatuksiin.

 

[facebuukkaaja ja blogittaja]

Mielestäni facebook on oiva tapa pitää yhteyttä vanhoihin ystäviin jotka asuvat muualla ja joita näkee harvemmin. Mulla on useampi hyvän päivän tuttu kaverina facebookissa mutta myös muutama hyvä ystävä ja kaikkea siltä väliltä. En näe siinä mitään ihmeellistä. Mutta se että facebookissa pitää käydä päivittämässä statustaan monta kertaa työpäivän aikana, pidän älyttömänä. Työt tehdään työaikana ja vapaa-aikana saa muut mun puolesta roikkua facebookissa nin paljon kuin haluaa. Kunhan "ne muut" ei ole minä mukaanlukien mieheni ja lapseni. Oletan että meillä on muutakin kuin bitti ja nettielämä mutta aina silloin tällöin facebook on hauska tapa pitää yhteyttä, ei sen kummempaa.

 

[Kysmä Witchielle]

Luulin, että vastaukseni olisi ilmiselvä, mutta, kun ei, niin vastaan siis nyt: Ette mitenkään. Jos pidätte sosiaalisena kanssakäymisenä feisbuukkia, sitä ei voi tehdä helpommin missään muualla kuin feisbuukissa.

Miksi fb ei olisi sosiaalista kanssakäymistä?