Metsästys nykyään on sairas harrastus, joka perustuu vain nykyihmisen alkukantaiseen viettiin.

-Hollilla on

-hyvä. anna palaa lippaat tyhjiksi

 

-Hollilla on

 

Aloittajan kannattaa lopettaa syöminen kokonaan, jos kerran on elämän ystävä. Kasvitkin ovat eläviä.

 

Aloittajan kannattaa lopettaa syöminen kokonaan, jos kerran on elämän ystävä. Kasvitkin ovat eläviä.

Kiviäkään ei voi syödä. Kuollaan siis nälkään

 

-Hollilla on

-hyvä. anna palaa lippaat tyhjiksi

Näyttää ilmakivääriltä.

 

Susi käyttäytyi oudosti Kuhmossa ja lopetettiin - tutkimuksissa selvisi, että joku oli ampunut sitä haulikolla

Keskiviikko 3.1.2018 klo 11.28


(ILKKA LAITINEN/AL)
Evira tutki kuolleen suden ja löysi siitä hauleja.

Kuvituskuva ei liity tapaukseen. (ILKKA LAITINEN/AL)
Susi käyttäytyi oudosti Kuhmossa ja se jouduttiin lopettamaan marraskuussa.

Kuhmon Lentiiran kylässä 17. marraskuuta poliisin päätöksellä lopetetusta sudesta löytyi Eviran suorittamassa tutkimuksessa koteloituneita hauleja. Lopetettu susi oli nuori, vielä kasvava uros.

- Suurriistan virka-apu suoritti lopettamisen, kertoo komisario Juha Niemelä Oulun poliisilaitokselta.

Löydösten perusteella on syytä epäillä, että sutta on haavoitettu haulikolla ampumalla kesän tai syksyn 2017 aikana.

Poliisilla ei ole epäiltyjä tapaukseen.

Suden haavoittuminen selittää osaltaan myös eläimen poikkeuksellista käyttäytymistä.


- Sehän lähti siitä, että susi liikkui toistuvasti kylän alueella asutuksen läheisyydessä. Sitä pyrittiin karkottamaan, että se ei tulisi, mutta se ei tehonnut, vaan se palasi aina vuorokauden sisällä takaisin. Sitten tehtiin päätös suden lopettamisesta. Haavoittuminen saattoi vaikuttaa siihen, ettei se pystynyt saalistamaan normaalisti.

Poliisi tutkii tapausta törkeänä metsästysrikoksena. Niemelä ei tarkemmin tiedä, miten asiaan on suhtauduttu Kuhmon Lentiirassa.

- Susiasiat tuntuvat herättävän kovasti tunteita puolesta ja vastaan siellä, missä susireviirejä Suomessa on. Minä en sosiaalisen median palstoja seuraa, sanoo komisario Niemelä.

ALEKSANTERI PIKKARAINEN
aleksanteri.pikkarainen@iltalehti.fi

 

harmi kun äijä selvisi

 

Näyttää ilmakivääriltä.

No vaihto nikkeliin ja tähtäinpiste kuviteltuun kokardiin

 

 

TÄMÄ KOHTA ON EMÄVALE


"Sen jälkeen yksi susista oli tullut kohti, jolloin mies oli ampunut sitä."

Kyllä susi pelkää ihmistä, ja varsinkin aseenpauketta. Tämä oli selvä metsästysrikos
........................................................................

Metsästäjä ampui suden Rautavaaralla – poliisi tutkii tapausta
Metsästäjän kertomuksen mukaan kyse oli itsepuolustuksesta. Poliisi yrittää selvittää, onko metsästäjän kertomus totuudenmukainen.
29.10.2017 13:09, 1121 lukukertaa



Susi. Viitekuva.

Poliisi.fi tiedottaa:

Poliisi tutkii hirvenmetsästyksen yhteydessä Rautavaaralla 28.10.2017 klo 11.06 aikaan tapahtunutta suden ampumista.

Poliisille tulleen ilmoituksen mukaan useat sudet olivat käyneet hirvenmetsästyksessä mukana olleen hirvikoiran kimppuun ja raadelleet sen.

Koira oli kuollut saamiinsa vammoihin.

Hirvenmetsästyksessä mukana ollut mies oli kertomansa mukaan mennyt koiran haukulle. Hän oli havainnut useita susia peitteisessä maastossa ojanpenkan takana hirvikoiran kimpussa. Mies oli ampunut ilmaan karkottaakseen sudet pois koiran kimpusta.

Sen jälkeen yksi susista oli tullut kohti, jolloin mies oli ampunut sitä.

Susi löytyi myöhemmin kuolleena noin 50 metrin etäisyydellä tapahtumapaikasta.

Poliisi jatkaa tapauksen tutkintaa.

Lisätietoja: Rikoskomisario Harri Pöysti 0408672211

Lähde: poliisi.fi

T3/MV
toimitus3mv@protonmail.com

Nyt tämä on tutkittu ja todettu että tapaukseen ei liity rikosta.

 

Nyt tämä on tutkittu ja todettu että tapaukseen ei liity rikosta.

Hyvin valehdeltu oikeudessa, läpi meni

Tuomari ja lautamiehetkin varmaan harrastaa hupitappamista niin mikäs siinä on rötöstellessä?

 

Norjan susikanta päätettiin juuri pienentää. Miksi?

 

Norjan susikanta päätettiin juuri pienentää. Miksi?

metästäjät on vajakkeja

ne luulee että riista on niiden yksinoikeutta

ja kokee sudet varkaiksi ja kilpailijoiksi

 

metästäjät on vajakkeja

ne luulee että riista on niiden yksinoikeutta

ja kokee sudet varkaiksi ja kilpailijoiksi

Metsästäjät eivät päätä kaatoluvista, ne ovat koko kansan takana, sitä kautta mitä kansa on äänestänyt. Miksi norjalaiset kansana siis ovat tässä tilanteessa?

 

Salametsästäjä kohtasi karmean lopun Etelä-Afrikassa – leijonat pistivät poskeensa
Viranomaiset epäilevät uhrin olleen salametsästäjä, koska metsästyskivääri löytyi murkinapaikan läheltä.

Salametsästys
13.2.2018 klo 08:05päivitetty 13.2.2018 klo 08:24

Helmut Fohringer / EPA

Olli-Pekka Sulasma



Alunperin poliisi epäili, että uhri oli puiston työntekijä. Uhriksi luultu mies löytyi kuitenkin elossa.

Salametsästys rehottaa Limpopossa
Limpopossa leijonien salametsästystapausten määrä on lisääntynyt viime vuosina, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC(siirryt toiseen palveluun). Vuosi sitten alueelta löytyi kolmen myrkytetyn urosleijonan ruumiit, joilta päät ja tassut oli leikattu irti.

Isojen kissaeläinten ruumiinosia käytetään taikakaluina ja perinteisinä lääkkeinä Afrikassa ja Aasiassa. Suojelujärjestö Born Free -säätiö(siirryt toiseen palveluun) sanoo, että 20 viime vuoden aikana Afrikka on menettänyt leijonistaan 40 prosenttia ja noin 20 000 yksilöä enää elää mantereella. Leijonien luiden ja muiden ruumiinosien kysyntä kasvaa Kaakkois-Aasiassa sikäläisten tiikereiden luiden korvikkeena.

Salametsästäjien tähtäimessä ovat myös sarvikuonot Etelä-Afrikan luonnonpuistoissa – Yle kertoi aiheesta laajasti viime syksynä. Niiden ruumiinosien kysyntä kasvaa voimakkaasti Kiinassa, Vietnamissa ja muissa Aasian maissa.

Lähteet: AFP

 

Luonnossa ihmisen lisäksi mikään muu eläin ei pidä muita otuksia söpöinä tai suhtaudu normaalin luonnonjärjestykseen tunteella. Luonnossa kukin hankkii ravintonsa siten miten sen saa tehokkaimmin suhteessa käytettyyn energiaan ja riskiin. Siksi villisiat ja oravat syövät poikasia toisten eläinten (pääosin lintujen) pesistä, siksi jääkarhu ja suuret krokotiilit saalistavat myös ihmisiä tilaisuuden tullen, samoin kuin sudet lapsia ja kotieläimiä aika ajoin (kannattaa tutustua 1800 luvun lopun Suomalaisiin tilastoihin).

Ihminen on lajina evoluution kamppailussa itse rakentanut ja ansainnut paikkansa ravintoketjun huipulla. Ihmisellä on siten sama oikeus saalistaa kuin muillakin eläinlajeilla. Toki ihmisen kannattaa tehdä kestävästi ja kantojen säilyvyyttä vaalien, jos mielii saalistaa jatkossakin. Yksittäiselle eläimelle ei kukaan varmaankaan erityisesti halua tuottaa tuskaa, mutta yksilön kokemuksilla ei luonnon systeemisen kokonaisuuden kannalta ole kuitenkaan merkitystä. Saaliiksi joutunut yksilö on myös itse syyllinen kuolemaansa. Se on hävinnyt kamppailun jäädessään saaliksi ja joskus myös lajina, koska ei ole pystynyt kehittämään riittäviä kyvykkyyksiä suhteessa muihin lajeihin.

 

Älyllistä rehellisyyttä et ikinä löydä metsästäjiltä ainakaan

Sukupuuttoon ihmisen metsästämät nisäkkäät

• Alkuhärkä (Bos primigenius) 1627
• Arizonanjaguaari (Panthera onca arizonensis) 1905
• Atlaskarhu (Ursus arctos crowtheri) 1870
• Barbarileijona eli atlaksenleijona (Panthera leo leo) 1922
• Balintiikeri (Panthera tigris balica) noin 1937
• Falklandinkettu (Dusicyon australis) 1876
• Floridanhylje (Monachus tropicalis) 1952
• Jaavantiikeri (Panthera tigris sondaica) 1980-luku
• Japaninmerileijona (Zalophus japonicus) 1950-luku
• Kapinleijona (Panthera leo melanochaitus) noin 1865
• Kaspiantiikeri (Panthera tigris virgata) 1970-luku
• Kiinanjokidelfiini (Lipotes vexillifer) 2007 (virallisesti yhä äärimmäisen uhanalainen laji)
• Kvagga (Equus quagga quagga) 1883
• Meksikonkarhu eli meksikonharmaakarhu (Ursus arctos nelsoni) 1960-luku
• Pikkupussikaniini (Macrotis leucura) 1960-luku
• Pussihukka (Thylacinus cynocephalus) 1936
• Siniantilooppi (Hippotragus leucophaeus) noin 1800
• Stellerinmerilehmä (Hydrodamalis gigas) noin 1768
• Pyreneidenvuorikauriin alalaji Capra pyrenaica lusitanica 1892
• Pyreneidenvuorikauriin alalaji Capra pyrenaica pyrenaica 6. tammikuuta 2000 (kloonattiin takaisin espanjalaisessa laboratoriossa vuonna 2009, mutta syntynyt klooni kuoli seitsemän minuuttia syntymänsä jälkeen)
• Neovison macrodon -minkkilaji 1894
• Lisäksi useita suden alalajeja on metsästetty sukupuuttoon.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_sukupuuttoon_metsästetyistä_eläimistä

 

OSA 2

Sukupuuttoon metsästetyt linnut

• Boninkyyhky (Columba versicolor) 1889
• Carolinanaratti (Conuropsis carolinensis) 1900-luvun alku
• Etelänkoskelo (Mergus australis) 9. tammikuuta 1902
• Etelänliejukana (Gallinula nesiotis) 1800-luvun loppu
• Guadalupenkarakara (Caracara lutosa) 1900 tai 1903
• Haitinara (Ara tricolor) 1864
• Havaijinkiharapyrstö (Moho nobilis) 1934
• Hopeahartiakyyhky (Columba jouyi) 1936
• Huia (Heteralocha acutirostris) 28. joulukuuta 1907
• Isomerimetso (Phalacrocorax perspicillatus) 1800-luvun puoliväli
• Kanarianmeriharakka (Haematopus meadewaldoi) 1913
• Kauainkiharapyrstö (Moho braccatus) 1900-luku
• Kirkupöllö (Sceloglaux albifacies) 1914
• Kotilokuku (Coua delalandei) 1834
• Kultamamo (Drepanis pacifica) 1899
• Labradorinsorsa (Camptorhynchus labradorius) 1878
• Maskareeniennokikana (Fulica newtoni) noin 1700
• Mariaaniensorsa (Anas oustaleti) 1981
• Mauinkiharapyrstö (Moho bishopi) 1904
• Mauritiuksendodo eli drontti (Raphus cucullatus) 1690
• Mauritiuksenhanhi (Alopochen mauritianus) noin 1695
• Mauritiuksenharmaakaija (Lophopsittacus bensoni) 1700-luku
• Mauritiuksenisokaija (Lophopsittacus mauritianus) 1600-luku
• Mauritiuksenluhtakana (Aphanapteryx bonasia) noin 1700
• Mauritiuksensinikyyhky (Alectroenas nitidissima) 1830-luku
• Mauritiuksensorsa (Anas theodori) 1690-luvun loppu
• Moat, kymmenen lajia 1800-luku
• Mustapikkuemu (Dromaius ater) 1822
• Muuttokyyhky (Ectopistes migratorius) 1914
• Norfolkinsaarenkaka (Nestor productus) 1850-luku
• Norfolksaartenkottarainen (Aplonis fusca) 1923
• Norsulinnut (Aepyornithidae) seitsemän tai kahdeksan lajia 1500-luku
• Oahunkiharapyrstö (Moho apicalis) 1837
• Paratiisikaija (Psephotus pulcherrimus) 1927
• Pikkuemu (Dromaius baudinianus) 1827
• Réunioniniibis (Threskiornis solitarius) 1705
• Reunioninkottarainen (Fregilupus varius) 1837
• Rodriguesinluhtakana (Aphanapteryx leguati) 1700-luvun puoliväli
• Rodriguesinyöhaikara (Nycticorax megacephalus) 1700-luvun puoliväli
• Rodriguezindodo (Pezophaps solitaria) 1700-luvun puoliväli
• Rodriguezinkaija (Psittacula exsul) 14. elokuuta 1875
• Seychellienkaija (Psittacula wardi) 1883
• Siivetönruokki (Pinguinus impennis) 1852
• Tahitinluhtakana (Gallirallus pacificus) 1700-luvun loppu tai 1800-luvun alkupuoli
• Töyhtöpyykyyhky (Microgoura meeki) 1900-luvun alku
• Wakenluhtakana (Gallirallus wakensis) 1945
• Valkosulttaanikana (Porphyrio albus) 1800-luvun alku
• Réunion Shelduck sorsalaji (Alopochen kervazoi) noin 1690
• Finsch's Duck sorsalaji (Chenonetta finschi) noin 1870
• Antillean Cave Rail rantakanalaji (Nesotrochis debooyi)
• Réunion Swamphen rantakanalaji (Porphyrio coerulescens) 1800-luku
• Large Saint Helena Petrel Ulappaliitäjälaji (Pterodroma rupinarum)
• Mauritius Owl Pöllölaji (Mascarenotus sauzieri) noin 1850

 

Listalla oli n. 70 eläintä, joista yksikään ei ole Suomen luonnosta kadonnut. Joten ainakin suomalaisen kestävään kehitykseen aina perustuneen metsästyksen voisi jättää tältä osin rauhaan. Täällä ei ole metsästäjien toimesta hävitetty sukupuuttoon yhtään eläinlajia, eikä olla hävittämässä. Onko järkevää syyllistää suomalaisia nykymetsästäjiä toissa vuosisadalla tapahtuneista tropiikin pikkusaarten lajien katoamisista?

Ihmisen ympäristölle aiheuttamat muutokset ovat aiheuttaneet globaalisti monikymmenkertaisesti sukupuuttoja metsästykseen verrattuna (salametsästys on silti aito ongelma kehitysmaissa ja todella tuomittavaa). Jos tavallinen ihminen haluaa säilyttää luonnon monimuotoisuuttaa, kannattaa ennen laillisen metsästyksen vastustusta (vaikka tunteisiin vetoavaa onkin) keskittyä omiin kulutustottumuksiin ja miettiä kannattaako kertakäyttötrendivaatteita ostaa, kannattaako tehdä kaukomatkoja, kannattaako heittää ruokaa roskiin, kannattaa desinfioida joka paikkaa kemikaaleilla tai kannattaako pitää lemmikkieläimiä. Yksi koira tai kissa tuottaa vuodessa katumaasturin kokoisen hiilijalanjäljen ja lemmikkien ruokkiminen vaatii suuren määrän peltohehtaareja.

Kotikissat muuten tappavat paljon enemmän eläimiä kuin metsästäjät. Yhdysvalloissa koti- ja kulkukissat tappavat vuodessa 24,4 miljardia lintua ja nisäkästä. Yksi kissa tappaa satoja eläimiä vuodessa.

Lähde:
https://yle.fi/uutiset/3-6471943

”Nature Communications -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa arvioidaan, että kotikissa on luultavasti suurin ihmisen aiheuttama lajien tappaja ja jättää taakseen muun muassa elinympäristön kutistumisen, maatalouden kemikaalit ja metsästyksen.”

 

 

tuollaisia nuo ituhipit on.....

 

näin se menee:

tuollaisia nuo lopun ongelmia esiin nostavat älykkäät realistit on.....

Ja sinä edustat itsellevalehtelijoiden klubia

 

Koska näemme että metsästäjät kuolevat sukupuuttoon? Toivottavasti mahdollisimman nopeasti. Tämä egoistinen "harrastajakunta", kaikki minulle; muille eläimille ei mitään periaate oksettaa. Jo sana harrastus metsästyksen yhteydessä kuvaa tätä koppavaa ihmisryhmää. Maajusseja jotka nostavat tukiaisia, myrkyttävät maaperää ja kaatavat koko kansan karjaa.

 

Koska näemme että metsästäjät kuolevat sukupuuttoon? Toivottavasti mahdollisimman nopeasti. Tämä egoistinen "harrastajakunta", kaikki minulle; muille eläimille ei mitään periaate oksettaa. Jo sana harrastus metsästyksen yhteydessä kuvaa tätä koppavaa ihmisryhmää. Maajusseja jotka nostavat tukiaisia, myrkyttävät maaperää ja kaatavat koko kansan karjaa.

pian, pian pian sukupuuttoon

nuo paskakasat puhuu riistanhoidosta kun ne ampuu vaikkapa kauriita ruokapöytään

entäs jo r*ssä tekisi niille saman homman, olishan se ihan OK

 

Koska näemme että metsästäjät kuolevat sukupuuttoon? Toivottavasti mahdollisimman nopeasti. Tämä egoistinen "harrastajakunta", kaikki minulle; muille eläimille ei mitään periaate oksettaa. Jo sana harrastus metsästyksen yhteydessä kuvaa tätä koppavaa ihmisryhmää. Maajusseja jotka nostavat tukiaisia, myrkyttävät maaperää ja kaatavat koko kansan karjaa.