Menisitkö töihin tässä tilanteessa?

["aloittaja"]

Opiskelen tällä hetkellä ja 1,5 v lapsi on osa-aikaisessa hoidossa (teen gradua). Nostan opintotukea kesällä, mutta jos laittaisin lapsen täyspäiväiseen hoitoon voisin lisäksi olla osa-aikaisessa työssä. Miehen mielestä minun pitäisi ehdottomasti aloittaa heti osa-aikainen työ ja valmistuttua täyspäivänen. Ei arvosta yhtään kotona oloa, vaikka pitäisin tärkeenä että saisin olla kotona lapsen kanssa, varsinkin kun lapsi on vielä niin pieni.

Syksyllä kun valmistun haluaisin vain olla kotona lapsen kanssa, sillä toinen lapsi on suunnitteilla ja haluan aloittaa uran kunnolla vasta sen jälkeen. Taloudellisesti pärjätään ihan ok pelkän miehen tuloilla.

 

["vieras"]

menisin jo siksikin että ä-pvraha olisi isompi, saisin työkokemusta (joka on tarpeen kun taas työelämä kutsuu) ja se vakiotylsä: muitakin aikuiskontakteja ja sisältöä (puheenaiheita miehen kanssa) elämään.

 

["kotiäiti"]

Minä en menis. Mikä se ukko sua on määräämään? Teidän yhteinen lapsi se on! Ja pieni vielä.

 

[säpäle]

Miksi mies vastustaa kotona oloasi, jos kyse ei ole taloudellisesta syystä? Omituinen asenne, varsinkin, jos vielä opiskeletkin samalla eli et ihan toimettomana "lusmua".

 

[3n äiti]

en menisi. enkä ole mennytkään, nuorin 3,5v

 

["vieras"]

Jotenkin naivistinen ajattelutapa minun korviini. Voisi mennä nyt osa-aikaisesti töihin, olla sitten taas kotona, tehdä toisen lapsen ja aloittaa sitten uran. Ei sitä niin vain mennä osa-aikaisiin töihin ja lopeteta kun itselle sopii ja varsinkin tuo että vielä toinen lapsi ja sitten ura, sen kakkosenko voi sitten huoletta laittaa jo ihan pienenä hoitoon? Mitäpä jos mies haluaisi opiskella tai jäädä lapsen kanssa kotiin? Mitäpä jos mies ei halua olla perheen ainoa elättäjä?

 

[Oisku]

Kyllähän miestäsi varmaan rasittaa ajatus että on vuosikausia perheen ainoa elättäjä, varsinkin kun sinulla ilmeisesti olisi mahdollisuus mennä töihin. Lapsi on jo tottunut hoitoon, eli siinä mielessäkään ei olisi mikään hirveän iso muutos. Munkin mielestä on vähän hölmö ajattelutapa tuo että kyllä mä olen kotona ja mies maksaa. Niinhän se yleensä menee, mutta annatko tässä tosiasiassa miehelle vaihtoehtoja?

Oletko muuten sellaisella alalla jossa työpaikka on ns. varma, kuten lääkäri, opettaja, lakimies? Ellet ole, suosittelen ehdottomasti edes osa-aikaisiin töihin menoa. Itsestä se voi kuulostaa tosi hienolta että aloitan hommat sitten viiden vuoden kuluttua, työnantajat vaan tuppaa olemaan vähän toista mieltä... Siinä ajassa ammattitaitokin ehtii rapistua, eikä sulla ole ilmeisesti mitään kokemusta työelämästä? Huono, huono. Mulla on lähipiirissä yksi joka teki noin, jäi kotiin, teki lapset ja kun haki töitä, niin niitä ei ollutkaan. Kukaan ei halunnut useamman vuoden kotiäitiä, ilman alan kokemusta töihin niin maisteri kuin onkin. Nyt tekee sellasta hommaa mitä pystyy tekeen suunnilleen peruskoulupohjalta. Eikä ole missään yhteyksissä opiskeltuun alaan.

 

[SeInka]

"Menisin" osa-aikaseen työhön (jos sinne siis olet noin vain menossa). Itselläni melko saman tyyppine tilanne, mutta enpä saanut mistään töitä vaikka kuinka hain, joten opiskelen kesän.

 

[menisin koska]

Oletko muuten sellaisella alalla jossa työpaikka on ns. varma, kuten lääkäri, opettaja, lakimies? Ellet ole, suosittelen ehdottomasti edes osa-aikaisiin töihin menoa. Itsestä se voi kuulostaa tosi hienolta että aloitan hommat sitten viiden vuoden kuluttua, työnantajat vaan tuppaa olemaan vähän toista mieltä... Siinä ajassa ammattitaitokin ehtii rapistua, eikä sulla ole ilmeisesti mitään kokemusta työelämästä? Huono, huono. Mulla on lähipiirissä yksi joka teki noin, jäi kotiin, teki lapset ja kun haki töitä, niin niitä ei ollutkaan. Kukaan ei halunnut useamman vuoden kotiäitiä, ilman alan kokemusta töihin niin maisteri kuin onkin. Nyt tekee sellasta hommaa mitä pystyy tekeen suunnilleen peruskoulupohjalta. Eikä ole missään yhteyksissä opiskeltuun alaan.

Tätä mäkin mietin

 

[säpäle]

Olenko ainoa, jonka mielestä tuonikäistä ei tarvitsisi vielä laittaa kokopäivähoitoon, jos se vain on mahdollista?

 

[moikk]

Töihin ilman muuta. Ei ukon tehtävä ole olla se pelkkä elättäjä perheessä...ja oikeastikin hänen ajatuksessaan on sekin järki että saat heti valmistuttua työkokemusta. Pitemmällä aikavälillä järjellisempi ratkaisu. Vai kumman luulet työnantajan mieluummin palkaavan: Naisen joka valmistui 3-4 vuotta sitten, mutta ei ole ollut päivääkään töissä vai naisen joka on juuri valmistunut? Ja oikeastaan vielä kolmantena vaihtoehtona nainen joka valmistui 3-4 vuotta sitten, jolla 1-2 vuoden työkokemus ja sitten ollut hetken äitiyslomalla?

Lapsi on tärkeä, mutta kannattaa muistaa sekin että pelkällä pyhällä hengellä ei kukaan elä. Ja että elämää pitää katsoa kokonaisvaltaisemminkin "kuin maagisen 3-vuoden kotona olon" verran. Entäpäs jos miehesi jääkin työttömäksi, mitäs sitten? Tai jos miehesi haluaisikin itse "loikoilla" kotona lapsen kanssa?

Mitä järkeä on opiskella itsensä työttämäksi? Tai niin että joudut kotona olo vuosien jälkeen taas palaamaan koulupenkille? En minä ainakaan palkkaisi ketää, kuka on valmistunut joskus vuonna miekka ja kivi, eikä koskaan alan työtä ole tehnyt. Se on taottava silloin kun rauta on kuuma. Oma valintanne on ollut se että lapsi tuli tuohon väliin.

 

[työhönmenijä]

Olenko ainoa, jonka mielestä tuonikäistä ei tarvitsisi vielä laittaa kokopäivähoitoon, jos se vain on mahdollista?

Mulla taas on mielessä pidemmän tähtäimen onnellisuus = työtä jatkossa = tyytyväisempi perhe jos ei tarvi kituuttaa ja kiukutella jatkossa joko väkisin kotona tai pas***s työpaikassa joka ei vastaa koulutusta.

 

[err]

[QUOTE="kotiäiti";23738497]Minä en menis. Mikä se ukko sua on määräämään? Teidän yhteinen lapsi se on! Ja pieni vielä.[/QUOTE]

Kai sillä miehelläkin on jotain sanomista, kun joutuu sitä emäntää kuitenkin siellä kotona elättämään.

 

[err]

Olenko ainoa, jonka mielestä tuonikäistä ei tarvitsisi vielä laittaa kokopäivähoitoon, jos se vain on mahdollista?

Olet.

 

["minttu"]

Olenko ainoa, jonka mielestä tuonikäistä ei tarvitsisi vielä laittaa kokopäivähoitoon, jos se vain on mahdollista?

Joo, mutta ap tilanteessa minusta ei ole mahdollista jäädä oikein kotiinkaan kokopäiväisesti jos meinaa jotain hyötyä opiskelustaan ja saada jalan työelämän ovenrakoon. Meinaan seuraukset saattavat olla hyvin pitkäkantoiset, noin perheen taloudelle. Ja vaikka raha ei kaikkea ratkaise niin kyllä tietty toimeentulo on mitä suurimmassa määrin myös lapsen etu.

 

[Oisku]

Olenko ainoa, jonka mielestä tuonikäistä ei tarvitsisi vielä laittaa kokopäivähoitoon, jos se vain on mahdollista?

Eihän se silloin ole jos ap on osa-aikatöissä. Ja kun lapsi jo joka tapauksessa on osa-aikahoidossa, niin tilanne ei mitenkään muuttuisi. Miksi opiskellessa olisi ok laittaa lapsi hoitoon, mutta sama aika töissä olisikin jotain pahaa?

 

["jkk"]

[QUOTE="kotiäiti";23738497]Minä en menis. Mikä se ukko sua on määräämään? Teidän yhteinen lapsi se on! Ja pieni vielä.[/QUOTE]

Eipä se mies kai mitää määrää jos emäntä hoitaa oman osansa rahan kannosta pöytään. Ja samalla myös mahdollistaa sen että se mies saa kanssa olla kotona mukuloiden kanssa ja viettä koti-isin laatuaikaa.

 

["aloittaja"]

Olenko ainoa, jonka mielestä tuonikäistä ei tarvitsisi vielä laittaa kokopäivähoitoon, jos se vain on mahdollista?

Sitä itsekin mietin. Töitä kyllä saan, mutta mielummin osa-aikaisena vasta valmistumisen jälkeen, kun muutenhan pitäisi lapsi laittaa kesällä täyspäiväiseen hoitoon (tai muuten en saa gradua tehtyä) Mut jotenkin houkuttais ajatus olla lapsen kanssa kaksistaan kotona, ilman opiskeluhuolia, kun oon opiskellut täyspäiväisesti lapsen syntymästä saakkaa... Ja sitten jos vielä sisarus tulee melko pian (esim. ensi vuoden alkupuolella) ei sitä kotona "lusmuilua" tulisi kuin n. puoli vuotta.

Seuraavan lapsen kanssa ajattelin niin että mies saa olla kotona lapsen kun minä aloitan uran kunnolla äitisyloman jälkeen (tulen saamaan enemmän palkkaa kuin mies).

Mut taloudellisista syistä mies haluaisi että menisin töihin, vaikka mun mielestä pärjätään hyvin sen palkalla...

 

[Oisku]

Mitä jos miehesi haluaisi jäädä kotiin sun valmistumisen jälkeen? Ja sä menisit töihin.

 

[kyllä ehtii]

Olenko ainoa, jonka mielestä tuonikäistä ei tarvitsisi vielä laittaa kokopäivähoitoon, jos se vain on mahdollista?

Et ole. Olin itse aikanaan kotona kahdeksan vuotta. Mies oli sitä mieltä, että on hyvä, että olen. Ei ollut edes yo-tutkintoa kummempaa koulutusta. Kun nuorin täytti 3, aloin opiskella ja ennen kuin paperit oli kädessä, sain vakkaripaikan.

Ap: jatka ihmeessä kotona oloa, kun ei edes rahasta ole kiinni. Mun lapset muistaa vieläkin ajan, kun äiti oli kotona. 15-vuotias sanoo, että se oli kivaa aikaa.

 

["aloittaja"]

Eihän se silloin ole jos ap on osa-aikatöissä. Ja kun lapsi jo joka tapauksessa on osa-aikahoidossa, niin tilanne ei mitenkään muuttuisi. Miksi opiskellessa olisi ok laittaa lapsi hoitoon, mutta sama aika töissä olisikin jotain pahaa?

No jos menen kesällä osa-aikaiseen työhän pitää lapsi laittaa täyspäiväiseen hoitoon jotta ehdin myös opiskella. Eli aikaisintaan haluaisin valmistumisen jälkeen osa-aikaiseen työhön.

Mut tohon viimeiseen lauseeseen kommentoisin että ei oo kyllä ihan sama opiskeleeko osa-aikaisesti vai onko töissä. Töissä ollessa olisi lapsen hoitopäivät huomattavasti pidempiä eikä aikatalusta voi samalla tavalla joustaa (esim. jäädä kotiin välillä jos ei huvitakaan opiskella)

 

["vieras"]

[QUOTE="aloittaja";23738751]
Mut taloudellisista syistä mies haluaisi että menisin töihin, vaikka mun mielestä pärjätään hyvin sen palkalla...[/QUOTE]

Jospa mies haluaisi vähän hengähtää tai ajattelee että saisitte jotain säästöön ennen seuraavaa kotiinjäämistä..? voisin kuvitella

 

[Oisku]

[QUOTE="aloittaja";23738772]

Mut tohon viimeiseen lauseeseen kommentoisin että ei oo kyllä ihan sama opiskeleeko osa-aikaisesti vai onko töissä. Töissä ollessa olisi lapsen hoitopäivät huomattavasti pidempiä eikä aikatalusta voi samalla tavalla joustaa (esim. jäädä kotiin välillä jos ei huvitakaan opiskella)[/QUOTE]

Mun mielestä kuulostaa että sulla on asenneongelma. MUA ei huvita mennä töihin, MÄ haluan olla kotona, MUN mielestä pärjätään miehen tuloilla. Silti samaan aikaan miehesi toivoo sun menevän töihin taloudellisten syitten vuoksi. Huomaatko itse?

Kuule, ei muakaan aina huvittaisi mennä töihin, munki mielestä olis pirun kivaa kun joku muu maksaisi mun elämisen. Varmaan miehelläsi on samankaltaisia ajatuksia. Mutta häneltähän ei kysytä, hänhän menee töihin koska vaimoa ei huvita.

Mitää taas tulee tuohon hoitoon. Lapsi on jo hoidossa. Ei se muutos siihen niin suuri olisi. Jos sulla on osa-aikainen työ niin se tarkoittaa joko lyhyttä päivää tai lyhyttä viikkoa. Ja teitähän on kaksi hoitamassa kuskaukset, se vie joka myöhemmin menee ja se hakee joka ekana pääsee.

 

[säpäle]

Mun mielestä kuulostaa että sulla on asenneongelma. MUA ei huvita mennä töihin, MÄ haluan olla kotona, MUN mielestä pärjätään miehen tuloilla. Silti samaan aikaan miehesi toivoo sun menevän töihin taloudellisten syitten vuoksi. Huomaatko itse?

Kuule, ei muakaan aina huvittaisi mennä töihin, munki mielestä olis pirun kivaa kun joku muu maksaisi mun elämisen. Varmaan miehelläsi on samankaltaisia ajatuksia. Mutta häneltähän ei kysytä, hänhän menee töihin koska vaimoa ei huvita.

Mitää taas tulee tuohon hoitoon. Lapsi on jo hoidossa. Ei se muutos siihen niin suuri olisi. Jos sulla on osa-aikainen työ niin se tarkoittaa joko lyhyttä päivää tai lyhyttä viikkoa. Ja teitähän on kaksi hoitamassa kuskaukset, se vie joka myöhemmin menee ja se hakee joka ekana pääsee.

Eikös ap sanonut, että voisi mennä sitten töihin jos mies haluaa jäädä kotiin kun toinen lapsi syntyy?

Onhan tämä tietysti asia, jossa pitää ottaa molempien mielipiteet huomioon, mutta minusta on vähän omituista, että alle kaksivuotiaan äitiä ollaan täällä haukkumassa laiskaksi, jos hän haluaa vielä olla kotona lapsensa kanssa.

 

["Ava"]

Onhan tämä tietysti asia, jossa pitää ottaa molempien mielipiteet huomioon, mutta minusta on vähän omituista, että alle kaksivuotiaan äitiä ollaan täällä haukkumassa laiskaksi, jos hän haluaa vielä olla kotona lapsensa kanssa.

No samaa mieltä! Harmi, että mies ei osaa arvostaa sitä, että noin pieni lapsi saisi olla vielä mahdollisimman paljon äitinsä kanssa. Se on myös sitä pitemmälle ajalle sijoittamista, jos on toki työkokemuskin.