Menisitkö töihin, jos tulosi putoaisivat tässä tilanteessa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja työeielätä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
T

työeielätä

Vieras
Mies on alansa rautainen ammattilainen, tehnyt töitä 20 vuotta. Palkka ei silti siinä duunarityössä ole järin suuri ollut. Nyt mies on ollut työttömänä 3 kk ja hänelle tarjottiin vuokrafirman kautta oman alansa 2-vuorotyötä. Palkka putoaisi reilusti ja olisi PIENEMPI kuin saa nyt työttömyyskorvausta. Meillä eskarilainen ja 2. luokkalaiset lapset, joille on ollut iso apu siitä, että isä on ollut kotona.

Jos mies ottaa työn vastaan, niin se tarkottaisi käytännössä sitä, että minä joutuisin viemään aamulla 6-vuotiaan päiväkotiin ja 2. luokkalainen olisi sen jälkeen yksin aamulla ja samoin iltapäivällä, kun on lyhyitä koulupäiviä. Lapsi on arka ja pelkää olla yksin kotona. Minä pääsisin kotiin vasta myöhään, koska hoitoonvieminen siirtäisi minun työaikaani, enkä ehtisi aina ajoissa viemään lasta harrastukseen. Lapsilla joskus samana päivänä eri harrastukset. Tästä seuraa se, että joudun välillä tekemään todella pitkiä päivä, jotta voin taas välillä lähteä aikaisemmin töistä hoitaakseni toisen lapset harrastuskuskaukset. Aika vähän tulisin siis näkemään lapsiani iltaisin.

En näe mitään järkeä siinä, että tulomme putoaisivat entisestään. Siitä vielä miinustetaan työmatkakulut. Miehen palkka tulisi olemaan jopa pienempi kuin minulla, vaikka itsekin olen suhteellisen pienipalkkainen. Esimerkiksi sairaanhoitajat ja opettajat, jotka isoon ääneen huutavat olevansa palkkakuopassa, tienaavat enemmän kuin minä, ja minullakin on opistotasoinen koulutus.

Mitä tekisitte tällaisessa tilanteessa? Ottaisitko tai ottaisiko miehesi työn vastaan?
 
en tekisi työtä josta saa vähemmän palkkaa kuin työttömänä työttömyyskorvausta. kuulostaa vähän työtävieroksuvalta kermaperseilyltä, mutta rahallisesti pärjääminen työttömänäkin on aikamoista tuskailua, niin palaisin kyllä loppuun jos joutuisin työskentelemään ja samanaikaisesti kituuttamaan vielä pahemmin. työnhakukin on ainakin itsellä huomattavasti aktiivisempaa ja hedelmällisempää kun ei yritä samaan aikaan käydä töissä.
 
Vaikka vaikuttaa aika vahvasti siltä, että haluaisit toisenlaisia vastauksia, niin sanon silti, että itse menisin tuossa(kin) tilanteessa töihin. Palkkakehitys kun on kuitenkin varmasti ripeämpää siellä töissä, kuin kotona odotellessa, olipa se palkka alkuun kuinka pieni tahansa. Ja vaikka sen työn nyt ottaisikin vastaan, niin eihän se estä hakemasta silti koko ajan parempipalkkaista duunia. Työtä hakiessa on oikeastaan parempikin olla töissä kuin työttömänä; monella alalla työttömiin suhtaudutaan edelleen jotenkin epäillen, vaikka se työttömyys ei tietenkään useimmiten ole sen työttömän oma vika.
 
Mies päättäköön itse, koska on kyse hänen tulevaisuudestaan. Paha mennä neuvomaan, sillä kieltäyminen voi merkitä pitkäaikaistyöttömyyttä tai sitten voi ola niinkin, että töitä on hyvin tarjolla muöheminkin. Perhetilanteen vuoksi kotona olo olisi suotavaa, muta jos vaakakupissa on pitkäaikaistyöttömyys vs helpotus nykytilanteessa, niin kumpi on parempi vaihtoehto.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isämies;29543097:
Vaikka vaikuttaa aika vahvasti siltä, että haluaisit toisenlaisia vastauksia, niin sanon silti, että itse menisin tuossa(kin) tilanteessa töihin. Palkkakehitys kun on kuitenkin varmasti ripeämpää siellä töissä, kuin kotona odotellessa, olipa se palkka alkuun kuinka pieni tahansa. Ja vaikka sen työn nyt ottaisikin vastaan, niin eihän se estä hakemasta silti koko ajan parempipalkkaista duunia. Työtä hakiessa on oikeastaan parempikin olla töissä kuin työttömänä; monella alalla työttömiin suhtaudutaan edelleen jotenkin epäillen, vaikka se työttömyys ei tietenkään useimmiten ole sen työttömän oma vika.

Kuulemma 10 vuotta paikassa työskennelleet saavat edelleen pienempää palkkaa kuin mies sai edellisessä paikassa eli se siitä palkkakehityksessä. Entisessä firmassa palkka nousi heti, kun hommat oli oppinut.

Tässä työtä tarjoavassa firmassa palkka taso on samaa luokkaa kuin saisi mistä tahansa työstä, jonne ei vaadita mitään koulutusta. Kumma juttu, että ammattitaitoa ja koulutusta vaativista töistä ei makseta paremmin.

Meillä vaakakupissa painaa tällä hetkellä myös lasten hyvinvointi ja minun jaksamiseni, koska iltavuoroviikot tarkoittaisivat käytännössä minulle yksinhuoltajana toimimista ja sen lisäksi aamuvuoroviikolla ylipitkiä työpäiviä. Burn out vaanii nurkan takana.
 
Riippuisi varmaan siitä millainen työllisyys tilanne alalla sattuu olemaan. Jos alan työpaikat ovat kiven alla kannattaa varmasti työ ottaa vastaan. Jos taas alalla on koko ajan vapaana paikkoja eli on mistä valita ei juuri tuota työpaikkaa ehkä kannata ottaa.
 
Mies päättäköön itse, koska on kyse hänen tulevaisuudestaan. Paha mennä neuvomaan, sillä kieltäyminen voi merkitä pitkäaikaistyöttömyyttä tai sitten voi ola niinkin, että töitä on hyvin tarjolla muöheminkin. Perhetilanteen vuoksi kotona olo olisi suotavaa, muta jos vaakakupissa on pitkäaikaistyöttömyys vs helpotus nykytilanteessa, niin kumpi on parempi vaihtoehto.

Mies ei ole itse lainkaan innostunut menemään töihin niin onnetonta korvausta vastaan. Häntä alkoi ahdistamaan jo nyt tulevan työn ajattelu (kiireistä ja raskasta fyysistä työtä) ja vitutus tulojen tippumisesta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Vasemman käen rukkanen;29543220:
Onko firmassa mitään muita etuja jos on niin surkea palkka?

Ei ole, koska kyseessä on pieni pulju. Ei ole edes pekkasia, joten lomaedutkin ovat surkeat. Se rassaa miestä erityisesti.
 
Ja tärkeää mietti sitäkin että onko mies loman tarpeessa. Siis jos on 20v tehnyt työtä ilman isompia taukoja, niin voisi tehdä hyvääkin olla kotona vaikka puolivuotta,vuosi, puolitoista vuotta. Voisihan hän tehdä esim. jotain pientä keikkaa (jos saisi tienata sen 300e/kk ettei vaikuta tukiin, näistä tiedän kyllä huonosti)

Saisi lasten kanssa viettää aikaa ja vähän huilata
 
[QUOTE="aapee";29543208]Kuulemma 10 vuotta paikassa työskennelleet saavat edelleen pienempää palkkaa kuin mies sai edellisessä paikassa eli se siitä palkkakehityksessä. Entisessä firmassa palkka nousi heti, kun hommat oli oppinut.[/QUOTE]

Koska tässä ei nyt kuitenkaan todennäköisesti mistään orjatyöstä ollut kyse, niin mikään ei edelleenkään estä hakemasta muita töitä samalla kun tekee tätä huonopalkkaista duunia. Ja kyllä senkin voi ihan ääneen todeta, että työssä olevat ovat työnhaussa paremmassa asemassa kuin työttömät. Ikäväähän se on, mutta noin se vaan menee.

[QUOTE="aapee";29543208]Meillä vaakakupissa painaa tällä hetkellä myös lasten hyvinvointi ja minun jaksamiseni, koska iltavuoroviikot tarkoittaisivat käytännössä minulle yksinhuoltajana toimimista ja sen lisäksi aamuvuoroviikolla ylipitkiä työpäiviä. Burn out vaanii nurkan takana.[/QUOTE]

No selvä, saat haluamasi vastauksen myös minulta. Ei kannata mennä töihin. Kannattaa siis jäädä odottelemaan rahakkaampaa tarjousta, joka varmaan ehkäisee myös sen nurkan takana vaanivan burniksen.

Mutta ihan vakavissaan; miksi kysellä turhaan mielipiteitä, kun päätös on selvästi jo tehty? Ilmeisesti halutaan jonkinlainen kollektiivinen hyväksyntä sille päätökselle?
 
[QUOTE="aapee";29543224]Mies ei ole itse lainkaan innostunut menemään töihin niin onnetonta korvausta vastaan. Häntä alkoi ahdistamaan jo nyt tulevan työn ajattelu (kiireistä ja raskasta fyysistä työtä) ja vitutus tulojen tippumisesta.[/QUOTE]
Siinä tapauksessa päätös on helppo. Töihin menossa ei ole mitään mieltä. Tärkeää on, että päätös on miehen oma. Muuten hän voi katua ja syyttää sinua siitä myöhemmin.
 
[QUOTE="FEM";29543230]Ja tärkeää mietti sitäkin että onko mies loman tarpeessa. Siis jos on 20v tehnyt työtä ilman isompia taukoja, niin voisi tehdä hyvääkin olla kotona vaikka puolivuotta,vuosi, puolitoista vuotta. Voisihan hän tehdä esim. jotain pientä keikkaa (jos saisi tienata sen 300e/kk ettei vaikuta tukiin, näistä tiedän kyllä huonosti)

Saisi lasten kanssa viettää aikaa ja vähän huilata[/QUOTE]

:O Jos tällainen ajattelu on kovinkin yleistä, niin ei hyvä heilu...
 
En menisi.

Itseasiassa irtisanouduin vakituisesta työpaikasta ja jäin lasten kanssa kotiin. Se oli taloudellisesti kannattavampaa ja sain hoitaa lapset koton siihen asti että menivät eskariin ja kouluun. "Urakehitykseeni" ei tuo päätös vaikuttanut. Heti kun halusin, sain vakituisen työn.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isämies;29543231:
Mutta ihan vakavissaan; miksi kysellä turhaan mielipiteitä, kun päätös on selvästi jo tehty? Ilmeisesti halutaan jonkinlainen kollektiivinen hyväksyntä sille päätökselle?

Kiinnostaa vaan tietää, kuinka moni oikeasti olisi valmis pudottamaan jo ennestään pieniä tulojaan /palkkaansa roimasti. Tosin palsta ei absoluuttista totuutta kerro, mutta antaa vähän suuntaa teoriatasolla. Haluan myös tietää, onko muita samoin ajattelevia kuin minä ja mieheni, vai tuomitaanko tällainen 'työhaluttomuus' jyrkästi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Isämies;29543231:
No selvä, saat haluamasi vastauksen myös minulta. Ei kannata mennä töihin. Kannattaa siis jäädä odottelemaan rahakkaampaa tarjousta, joka varmaan ehkäisee myös sen nurkan takana vaanivan burniksen.

Saan ainakin hetken aikaa ladata akkujani. Se tulee todella tarpeeseen. Mies teki aiemmin 3-vuorotyötä ja silloinkin pääosa arjen pyörittämisestä kaatui minun niskaani.
 
[QUOTE="aapee";29543255]Kiinnostaa vaan tietää, kuinka moni oikeasti olisi valmis pudottamaan jo ennestään pieniä tulojaan /palkkaansa roimasti. Tosin palsta ei absoluuttista totuutta kerro, mutta antaa vähän suuntaa teoriatasolla. Haluan myös tietää, onko muita samoin ajattelevia kuin minä ja mieheni, vai tuomitaanko tällainen 'työhaluttomuus' jyrkästi.[/QUOTE]

Näköjään ei tuomita, ja se ei ole ollenkaan hyvä juttu. Mutta tietysti jokainen tekee itse omat päätöksensä ja kantaa myös niiden seuraukset. Oman mielipiteeni kerron ainostaan erikseen kysyttäessä.

Ehkä eniten olen kuitenkin tyrmistynyt tuosta ehdotuksesta käyttää työttömyysetuutta jonkinlaisen sapattivapaan rahoittamiseen. En missään nimessä halua kieltää ihmisiltä tällaisten sapattivapaiden pitämistä, mutta ei niitä kyllä työttömyysetuudella pidä rahoittaa, vaan ainakin pääosin omilla säästöillä.
 
En menisi. Haastatteluun on pakko mennä, mutta siellä voi sitten kertoa kaiken ay-aktiivisuudesta, lasten sairasteluista, omasta masennuksesta jonka hoito vielä kesken sekä tulevasta polvileikkauksesta mutta ehdottomasti vaikuttaa siltä että haluaa työn. Täytyy muistaa myös kertoa että onhan se kivempi jäädä sairaslomalle kun saa palkkaa.
 
Riippuu toki alastakin ja siitä miten helposti niitä töitä halutessa löytyy, jos on pitkään ollut työttömänä, mutta mä menisin töihin. En uskaltaisi ottaa riskiä pitkäaikaistyöttömyydetä lapsiperheessä. Vaikka tiettyinä vuosina lasten kanssa on tekemistä arjen kanssa paljon, en näe työttömyyttä ratkaisuna. ja kuten edellä on todettu, töitä saa huomattavasti helpommin, kun on töissä kuin työttömänä. Eli jos tavoitteena on työllistyä, menisin töihin vaikka hetkeksi pienemmällä palkalla. Jos tavoitteena on jäädä kotiin, miettisin mitä se tarkoittaa vuoden tai kahden päästä. Pääsenkö enää edes työhaastatteluihin.
 

Uusimmat

Yhteistyössä