Menisitkö töihin, jos tulosi putoaisivat tässä tilanteessa?

["aapee"]

Näköjään ei tuomita, ja se ei ole ollenkaan hyvä juttu. Mutta tietysti jokainen tekee itse omat päätöksensä ja kantaa myös niiden seuraukset. Oman mielipiteeni kerron ainostaan erikseen kysyttäessä.

Ehkä eniten olen kuitenkin tyrmistynyt tuosta ehdotuksesta käyttää työttömyysetuutta jonkinlaisen sapattivapaan rahoittamiseen. En missään nimessä halua kieltää ihmisiltä tällaisten sapattivapaiden pitämistä, mutta ei niitä kyllä työttömyysetuudella pidä rahoittaa, vaan ainakin pääosin omilla säästöillä.

Minusta tuntuu taas, ettet sinä ymmärrä pienituloisten ahdinkoa. Hulluahan se on vapaaehtoisesti alentaa jo entisestään pieniä tuloja, varskinkin kun koko perhe kärsisi tilanteesta kaikella mahdollisella tavalla.

 

["Satu"]

En menisi. Mielestäni työnteolla tulot pitää kasvaa, ei pienentyä.

 

["aapee"]

Riippuu toki alastakin ja siitä miten helposti niitä töitä halutessa löytyy, jos on pitkään ollut työttömänä, mutta mä menisin töihin. En uskaltaisi ottaa riskiä pitkäaikaistyöttömyydetä lapsiperheessä. Vaikka tiettyinä vuosina lasten kanssa on tekemistä arjen kanssa paljon, en näe työttömyyttä ratkaisuna. ja kuten edellä on todettu, töitä saa huomattavasti helpommin, kun on töissä kuin työttömänä. Eli jos tavoitteena on työllistyä, menisin töihin vaikka hetkeksi pienemmällä palkalla. Jos tavoitteena on jäädä kotiin, miettisin mitä se tarkoittaa vuoden tai kahden päästä. Pääsenkö enää edes työhaastatteluihin.

Tältä alalta työpaikat ovat siirtymässä Suomesta pois halpatyömaihin, mutta kyllä alan ammattilaisia vielä tarvitaan.

Hetkeksi ei voi mennä töihin, koska jos työ on täyttä paska.. ja töihinmeno ottaa päähän joka päivä, jolloin mielenterveys on vaarassa, ja sitten menee irtisanomaan itsensä, niin sehän on täydellinen katastrofi perheen taloudelle, kun paukahtaa 3 kk karenssi päälle. Isotuloiset eivät tätä ymmärrä.

 

[eh]

[QUOTE="aapee";29543208]
Meillä vaakakupissa painaa tällä hetkellä myös lasten hyvinvointi ja minun jaksamiseni, koska iltavuoroviikot tarkoittaisivat käytännössä minulle yksinhuoltajana toimimista ja sen lisäksi aamuvuoroviikolla ylipitkiä työpäiviä. Burn out vaanii nurkan takana.[/QUOTE]

Onko nyt ongelmana pienempi palkka vai perheen jaksaminen? Koska jos miehesi saisi töitä vanhaalla tulotasolla, niin eihän se sitä jakaminongelmaa kuitenkin poistaisi. Burn out vaanisi samalla tavalla nurkan takana, vai?

Itsekin lähtisin töihin. Näkisin, että se on muussa mielessä kannattavampaa, kun kotiin jäänti. Arjen saa kyllä pyörimään, vaati vaan oikeeta asennetta (meillä tokaluokkalainen, eskari ja 3v, mies yrittäjä ja minulla todella deadline-sidonnainen työ -> sumplimista vaatii, mutta hyvin onnistuu kaiken yhteen sovittaminen).

 

[työ]

[QUOTE="aapee";29543409]Tältä alalta työpaikat ovat siirtymässä Suomesta pois halpatyömaihin, mutta kyllä alan ammattilaisia vielä tarvitaan.

[/QUOTE]

En tiedä, mistä alasta on kyse, mutta tuon kuvauksen perusteella menisin töihin. Ammattilaisella ei voi välttämättä olla työttömyysjaksoja. Osa tippuu kelkasta, kun työt vähenee.

Kirjoitat paljon tuosta omasta ja miehen mielenterveydestä, johon ratkaisuna on työttömyys. Uskotko miehesi kestävän sen, että työttömyys venyykin vuosiksi? Olisitteko tyytyväisiä tulotasoonne vuoden kahden päästä ja ajankäyttöön, kun lapset menevät kouluun? Eihän mies katkeroidu, jos ei töitä löydykään?

 

["aapee"]

Onko nyt ongelmana pienempi palkka vai perheen jaksaminen? Koska jos miehesi saisi töitä vanhaalla tulotasolla, niin eihän se sitä jakaminongelmaa kuitenkin poistaisi. Burn out vaanisi samalla tavalla nurkan takana, vai?

Itsekin lähtisin töihin. Näkisin, että se on muussa mielessä kannattavampaa, kun kotiin jäänti. Arjen saa kyllä pyörimään, vaati vaan oikeeta asennetta (meillä tokaluokkalainen, eskari ja 3v, mies yrittäjä ja minulla todella deadline-sidonnainen työ -> sumplimista vaatii, mutta hyvin onnistuu kaiken yhteen sovittaminen).

Palkka tietenkin on ensisijainen ongelma, mutta jos huononee sekä 'elintaso' että elämänlaatu, niin en näe järkeä lähteä töihin. Kyllä se kohtuullinen palkka kummasti motivoi jaksamaan, enkä nyt siis puhe edes mistään isosta palkasta, vaan kohtuullisesta, jolla pystyy niukinnaukin elättämään perheen.

 

["aapee"]

En tiedä, mistä alasta on kyse, mutta tuon kuvauksen perusteella menisin töihin. Ammattilaisella ei voi välttämättä olla työttömyysjaksoja. Osa tippuu kelkasta, kun työt vähenee.

Kirjoitat paljon tuosta omasta ja miehen mielenterveydestä, johon ratkaisuna on työttömyys. Uskotko miehesi kestävän sen, että työttömyys venyykin vuosiksi? Olisitteko tyytyväisiä tulotasoonne vuoden kahden päästä ja ajankäyttöön, kun lapset menevät kouluun? Eihän mies katkeroidu, jos ei töitä löydykään?

En usko työttömyyden venyvän vuosiksi ja kuten jo sanoin, niin samalla palkalla pääsee mihin tahansa hanttihommiin ilman koulutustakin. Kyllä miehellä siis riittää vaihtoehtoja, jos ei muutamassa kuukaudessa ala löytymään oman alan hommia kohtuullisella palkalla.

 

[Isämies]

[QUOTE="aapee";29543487]En usko työttömyyden venyvän vuosiksi ja kuten jo sanoin, niin samalla palkalla pääsee mihin tahansa hanttihommiin ilman koulutustakin. Kyllä miehellä siis riittää vaihtoehtoja, jos ei muutamassa kuukaudessa ala löytymään oman alan hommia kohtuullisella palkalla.[/QUOTE]

No mutta eihän tässä sitten mitään ongelmaa ole. Jos paremmmin palkattua työtä kerran löytyy 400000 työttömästä huolimatta siten, että vielä valitsemaankin pääsee, niin toki sitten ymmärrän, että kehnosti palkattu vuokratyö ei kiinnosta. Ensimmäisistä viesteistä vain sain hiukan toisen kuvan asiasta.

 

["hmm"]

Kirjoitat paljon tuosta omasta ja miehen mielenterveydestä, johon ratkaisuna on työttömyys. Uskotko miehesi kestävän sen, että työttömyys venyykin vuosiksi? Olisitteko tyytyväisiä tulotasoonne vuoden kahden päästä ja ajankäyttöön, kun lapset menevät kouluun? Eihän mies katkeroidu, jos ei töitä löydykään?

täytyy nyt vain mainita että ei aapeen ongelma ole mielestäni se, että töissäkäydessä kaikki romahtaa ja työttömyys on ratkaisu niin hermo lepää, vaan että raskaan työn tekeminen aivan surkealla palkalla ja elintason laskeminen on hippasen kuluttavampaa henkisesti kuin raskas ja haastava työ josta saa jotain takaisin, sopivaa palkkaa ja sen tuomia helpotuksia elämässä.

 

[työ]

[QUOTE="aapee";29543487]En usko työttömyyden venyvän vuosiksi ja kuten jo sanoin, niin samalla palkalla pääsee mihin tahansa hanttihommiin ilman koulutustakin. Kyllä miehellä siis riittää vaihtoehtoja, jos ei muutamassa kuukaudessa ala löytymään oman alan hommia kohtuullisella palkalla.[/QUOTE]

Sittenhän riskin uskaltaa ottaa, mikäs siinä.

 

[hallittu kaaos]

Oletteko tutustuneet soviteltuun päivärahaan? Käsittääkseni sitä voi saada pienehkön palkan ohessa ainakin jos työsopimus laitetaan osa-aikaiseksi? (Tutulla näin)

 

["aapee"]

[QUOTE="hmm";29543506]täytyy nyt vain mainita että ei aapeen ongelma ole mielestäni se, että töissäkäydessä kaikki romahtaa ja työttömyys on ratkaisu niin hermo lepää, vaan että raskaan työn tekeminen aivan surkealla palkalla ja elintason laskeminen on hippasen kuluttavampaa henkisesti kuin raskas ja haastava työ josta saa jotain takaisin, sopivaa palkkaa ja sen tuomia helpotuksia elämässä.[/QUOTE]

Juuri näin. Ilmaisit asian hyvin.

 

["aapee"]

Oletteko tutustuneet soviteltuun päivärahaan? Käsittääkseni sitä voi saada pienehkön palkan ohessa ainakin jos työsopimus laitetaan osa-aikaiseksi? (Tutulla näin)

Olen ymmärtänyt, ettei sekään ole työttömyyskorvausta suurempi, enkä usko, että kokopäivätyöstä edes saa mitään soviteltua päivärahaa.

 

[vieras 679548]

[QUOTE="aapee";29543553]Olen ymmärtänyt, ettei sekään ole työttömyyskorvausta suurempi, enkä usko, että kokopäivätyöstä edes saa mitään soviteltua päivärahaa.[/QUOTE]

työn pitää olla osa-aikaista että on oikeus soviteltuun päivärahaan.

 

[selityksiä]

Tietysti. Miten miehesi kuvitteli saavansa koskaan töitä, jos ei ota ensimmäistäkään paikkaa vastaan. Lisäksi tuosta voi heilahtaa karenssi, ei se vaadi kuin yhden soiton työnantajan taholta työkkäriin. Työ poikii lisää työtä. Tervetuloa vuoteen 2014, ns. suojatyöpaikat joista nostetaan isoa palkkaan eläkeikään saakka alkaa olla ohitse. Vuosiakin työtä tekevä joutuu yt-neuvotteluiden ym vuoksi sinne samalle lähtöviivalle muiden kanssa, ja palkka on minimiä mitä työehtosopimukset vaatii maksamaan.

 

[neljäs_tulossa]

Ei tietenkään kannata mennä pienellä palkalla töihin, edes työkkäri EI velvoita ottamaan sellaista työtä vastaan eikä siis toisinsanoen ole karenssia edessä.

 

["vieras."]

Mulle henkisesti huomattavasti raskaampaa on olla kotona työttömänä kuin huonosti palkatussa työssä. Ei se työnhakeminen niin lepposta puuhaa ole, ainaisia kieltäviä vastauksia yms. Työssä on mun mielestä paljon muutakin kuin palkka, se on paljon myös sosiaalista elämää, mikä ainakin itselläni on melkoisen näivettynyt kotona ollessa, muut on nääs päivisin töissä. Muutoinkin nyt tuntuu olevan sen verran alavireistä työmarkkinoilla, että "huonommistakin" töistä joutuu kisaamaan.

Ai niin, opettajat ja sairaanhoitajat eivät ole opistotason ammatteja.

 

[työhön vaan!]

Teidän kannattaa tarkkaan harkita, onko järkeä olla menemättä. Yleensä se, että on jossain työssä, poikii työtä jatkossakin. Lisäksi miehesi voisi tehdä nyt osa-aikaista työtä, koska teillä on 2.-luokkalaisia lapsia (0-3v ja 1.-2.-luokkalaisten vanhemmat saavat tehdä lyhennettyä työaikaa). Keskustelisin asiasta työnantajan kanssa ja yrittäisin sopia hyvät työajat, jotta mies voisi mennä töihin, mutta teidän arkenne ei liikaa vaikeutuisi.

Se, että molemmat vanhemmat ovat töissä, on toki sinulle hankalampaa. Onhan aina mukavaa, jos itse käy työssä ja toinen hoitaa kotia . Silloin pitää vain järjestää elämänsä niin, että arki sujuu.

Minusta on huono ajatus pitää niin tärkeänä lasten harrastuksia, että miettii sitä kautta työnteon pois jättämistä.

 

[ei järki]

En todellakaan menisi, varsinkaan jos olisin alani ammattilainen ja omaisin yli 20 vuotta työkokemusta kuten miehesi. Eri asia on joku 20 vuotias juuri valmistunut perheetön ihminen, silloin voisin töitä tehdä vain kokemuksen vuoksi pienemmällä palkalla.

Ei ole mitään järkeä lähteä töihin jos sen vuoksi tulot tippuu. Kulut nousee (matkat, lounaat ym.) ja tulot tippuu. Töihin mennään yleensä, jotta ne nousisi tai pysyisi vähintään samana. Lisäksi teillä perhetilanne sellainen, että en edes harkitsisi tuota paikkaa.

 

[.....]

Koska kyseessä on vuokrafirma niin en todellakaan menisi töihin.
Voi olla varma ettei palkka siellä nouse

 

[Isämies]

Koska kyseessä on vuokrafirma niin en todellakaan menisi töihin.
Voi olla varma ettei palkka siellä nouse

Kukaan tuskin ajatteleekaan vuokrafirmaa loppuelämän kestävänä ratkaisuna.

 

[Pessimisti]

Vuokrafirmat on kyllä paras kusetus, mitä on varmaan ikinä keksitty. Harmittaa vaan kun en ole itse tullut ajatelleeksi yhtä nerokasta tapaa vetää välistä toisten työllä.

 

[Isämies]

Vuokrafirmat on kyllä paras kusetus, mitä on varmaan ikinä keksitty. Harmittaa vaan kun en ole itse tullut ajatelleeksi yhtä nerokasta tapaa vetää välistä toisten työllä.

Olen samaa mieltä siitä, että nykyisellä tavalla toteutettuna vuokratyö on täyttä kusetusta. Toki se voitaisiin toteuttaa oikeudenmukaisemmallakin tavalla. Tällöin työntekijällä olisi normaali kokoaikainen työsoppari sen vuokrafirman kanssa, ja tämä firma kantaisi toiminnassaan normaalin yrittäjäriskin. Nythän sen kantaa lähes yksinään se yksittäinen työtekijä.

 

[Pessimisti]

Olen samaa mieltä siitä, että nykyisellä tavalla toteutettuna vuokratyö on täyttä kusetusta. Toki se voitaisiin toteuttaa oikeudenmukaisemmallakin tavalla. Tällöin työntekijällä olisi normaali kokoaikainen työsoppari sen vuokrafirman kanssa, ja tämä firma kantaisi toiminnassaan normaalin yrittäjäriskin. Nythän sen kantaa lähes yksinään se yksittäinen työtekijä.

Tuntityöläisellä, joka on "erikseen töihin kutsuttavalla" sopparilla ei ole käytännössä mitään oikeuksia. Hirveä vittuilu, jos joskus ei suostukaan lähtemään 6 tunnin varoitusajalla 50km päähän yllätyskeikalle, sairaslomista nyt puhumattakaan, joilta ei muuten tipu penniäkään, jos ei vuorolistaa ollut olemassa. Siinä vasta pari epäkohtaa.. En ymmärrä miten moinen voi edes olla laillista Suomessa vuonna 2014.

 

["viera"]

Olen samaa mieltä siitä, että nykyisellä tavalla toteutettuna vuokratyö on täyttä kusetusta. Toki se voitaisiin toteuttaa oikeudenmukaisemmallakin tavalla. Tällöin työntekijällä olisi normaali kokoaikainen työsoppari sen vuokrafirman kanssa, ja tämä firma kantaisi toiminnassaan normaalin yrittäjäriskin. Nythän sen kantaa lähes yksinään se yksittäinen työtekijä.

Miksi kusetusta? Olen tehnyt vuokrafirmalla vuoden ja aion tehdä vastakin. Tosin minä olen yksi niistä, jotka saa vähemmän käteen töissä ollessa, joten rahan takia en edes tee. Saikut on maksettu, jos olisi ollut vuoro, vittuilua ei tule jos ei pääsekään jne.