Meneekin sitten joulu astioita tiskatessa!

Niin ja sanot, että lähipiirisi tietää ongelmistasi. Tietäminen ei ole sama asia kuin ymmärtäminen. Pistä ne ymmärtämään. Käy katsomassa vanhuksia, älä syyllistäjiä. Koita pystyä siihen jo tänä jouluna, eikä vasta joskus myöhemmin.
 
No niinhän minä olen itkenytkin. Ei ole jäänyt tunteeni epäselviksi. Olen ajatellut että olen vahvempi, mutta jos koko suku ympärillä + lähipiiri on hyvin vahvoja persoonia, niin heikot jää jalkoihin.
Mutta mitä tekee aikuinen ihminen, jos häntä ei uskota? Hän lopettaa yhteydenpidon. Ei kuulu avautua ihmisille, joilta puuttuu selvästi jotakin eikä hakea heiltä hyväksyntää. Mitä jos lähipiirissäsi olisi väkivaltarikollisia. Menisitkö sinä heidän kimppaan tappamaan ihmisiä, kun sitä sinulta vaadittaisiin?
 
http://www.kahvilusikka.fi/tuotekatalogi/joulutuotteet-2011/kertak%C3%A4ytt%C3%B6astiat

Tuosta joulunpyhiksi. Muille päiville riittää varmaan tavallisemmatkin.

On nuo jouluisemmat ainakin kuin meidän normaali astioastomme -ja siltikin meinaamme joulusapuskamme niistä syödä. Katetaan sitten muuten juhlavasti, kynttilät, liinat ja muut.

BTW, kuka tekee ne ruuat, jos sulle jää tiski?
 
  • Tykkää
Reactions: Big Bang Theory
Siis te ette ole edes omassa kodissanne, ja sun pitäisi hoitaa ruokahuolto ja tiskaus??? Pitääkö sun siivotakin siellä? Maksaa kaikki? Mä en ymmärrä, miten suostut tuollaiseen. Nyt ryhdistäydyt ja lopetat muiden passaamisen.

Ei olla omassa kodissa, vaan pitkästi yli 500 km päässä ja ei sieltä niitä vanhuksia helposti kuljetella edes takaisin eikä oikein tällä joukolla kannata lähteäkään muutamksi päiväksi. Mies sanoi, että jää ehdottomasti kotiin. Hän on järkevä, mutta miettikää sitäkin vaihtoehtoa ja eräät saavat siitä lisää vettä myllynsä (ei välitä lapsistaan, ei halua olla meidän kanssa, ei välitä vanhuksista, mikä silläkin nyt taaaaaaaas on, onko teillä jotain ongelmia, miten voi olla että ei jaksa muutamaa viikkoa jne. Jne. Jää siinä sitten kotiin lepäämään. Nuo sanat sattuu. Varsinkin tässä tilanteessa.
 
Ei olla omassa kodissa, vaan pitkästi yli 500 km päässä ja ei sieltä niitä vanhuksia helposti kuljetella edes takaisin eikä oikein tällä joukolla kannata lähteäkään muutamksi päiväksi. Mies sanoi, että jää ehdottomasti kotiin. Hän on järkevä, mutta miettikää sitäkin vaihtoehtoa ja eräät saavat siitä lisää vettä myllynsä (ei välitä lapsistaan, ei halua olla meidän kanssa, ei välitä vanhuksista, mikä silläkin nyt taaaaaaaas on, onko teillä jotain ongelmia, miten voi olla että ei jaksa muutamaa viikkoa jne. Jne. Jää siinä sitten kotiin lepäämään. Nuo sanat sattuu. Varsinkin tässä tilanteessa.
Valkoinen valhe peliin: sairastut yllättäen juuri ennen lähtöä ja jäät kotiin. Ja sairastunuthan sä jo oletkin, joten ei tarvitse valehdella muuta kuin mistä sairaudesta on kyse. Sun miehesi kuullostaa ihan fiksulta tyypiltä, joten kuuntele häntä.
 
Kuulostat ihan mun äidiltä, joka otti saman marttyyriasenteen joka joulu ja siivosi ja puunasi jne. kaikki yksin, eikä kukaan edes saanut auttaa. Ja joka hemmetin joulu ilmapiiri sitten jouluaattona oli kireä kuin viulunkieli ja äiti itki sitä, kun kukaan ei arvostanut raatamista asianmukaisesti (ei tosin koskaan selvinnyt, miten tämä arvostus olisi pitänyt näyttää, että se kelpaisi) ja mökötti sitten joulunpyhät. Lapsuuden jouluista on jäänyt ahdistus jouluja kohtaan ja vasta oman lapsen syntymän myötä alkanut oma perhejoulu ilman sukulaisia jne. tuntua ihanalta. Meni pitkään, niin, että ajatuskin joulusta alkoi ahdistamaan, kun se tunnelma kotona oli aina niin ankea jouluna. Ruuat kyllä oli viimeisen päälle ja nurkat kuurattu, eli kaikki siivottiin kaappeja myöten, mutta lämmin joulutunnelma oli kyllä mahdollisimman kaukana noista lapsuuden jouluista.
 
Ei olla omassa kodissa, vaan pitkästi yli 500 km päässä ja ei sieltä niitä vanhuksia helposti kuljetella edes takaisin eikä oikein tällä joukolla kannata lähteäkään muutamksi päiväksi. Mies sanoi, että jää ehdottomasti kotiin. Hän on järkevä, mutta miettikää sitäkin vaihtoehtoa ja eräät saavat siitä lisää vettä myllynsä (ei välitä lapsistaan, ei halua olla meidän kanssa, ei välitä vanhuksista, mikä silläkin nyt taaaaaaaas on, onko teillä jotain ongelmia, miten voi olla että ei jaksa muutamaa viikkoa jne. Jne. Jää siinä sitten kotiin lepäämään. Nuo sanat sattuu. Varsinkin tässä tilanteessa.
No mutta tuo on hyvä kuulla, että asuvat kaukana ja että mies on eri maata. On helpompi päästä tilanteesta eroon. Älä mene sinne ollenkaan.
 
  • Tykkää
Reactions: Big Bang Theory
Ei olla omassa kodissa, vaan pitkästi yli 500 km päässä ja ei sieltä niitä vanhuksia helposti kuljetella edes takaisin eikä oikein tällä joukolla kannata lähteäkään muutamksi päiväksi. Mies sanoi, että jää ehdottomasti kotiin. Hän on järkevä, mutta miettikää sitäkin vaihtoehtoa ja eräät saavat siitä lisää vettä myllynsä (ei välitä lapsistaan, ei halua olla meidän kanssa, ei välitä vanhuksista, mikä silläkin nyt taaaaaaaas on, onko teillä jotain ongelmia, miten voi olla että ei jaksa muutamaa viikkoa jne. Jne. Jää siinä sitten kotiin lepäämään. Nuo sanat sattuu. Varsinkin tässä tilanteessa.

Mä jäisin pelkästä periaatteesta kotiin jos sukulaiset(?) alkaisivat tuollaisia juttuja heittämään.
 
  • Tykkää
Reactions: Millenia
[QUOTE="Hoh";27660850]No jos kerran itsekin tiedät olevasti tyhmä, etkä aio asialle mitään tehdä, niin lopeta turha valitus ja tyydy osaasi. Todennäköisesti pilaat joulun jokatapauksessa muiltakin, marttyyrimäisellä valituksella ja "kärsimisellä".[/QUOTE]

Kiitos tästä!helpotti paljon.
 
[QUOTE="digeridoo";27660857]Kuulostat ihan mun äidiltä, joka otti saman marttyyriasenteen joka joulu ja siivosi ja puunasi jne. kaikki yksin, eikä kukaan edes saanut auttaa. Ja joka hemmetin joulu ilmapiiri sitten jouluaattona oli kireä kuin viulunkieli ja äiti itki sitä, kun kukaan ei arvostanut raatamista asianmukaisesti (ei tosin koskaan selvinnyt, miten tämä arvostus olisi pitänyt näyttää, että se kelpaisi) ja mökötti sitten joulunpyhät. Lapsuuden jouluista on jäänyt ahdistus jouluja kohtaan ja vasta oman lapsen syntymän myötä alkanut oma perhejoulu ilman sukulaisia jne. tuntua ihanalta. Meni pitkään, niin, että ajatuskin joulusta alkoi ahdistamaan, kun se tunnelma kotona oli aina niin ankea jouluna. Ruuat kyllä oli viimeisen päälle ja nurkat kuurattu, eli kaikki siivottiin kaappeja myöten, mutta lämmin joulutunnelma oli kyllä mahdollisimman kaukana noista lapsuuden jouluista.[/QUOTE]

En minä tuollainen ole!
 
Kertakäyttöiset aamupalojen ja päiväkahvien yhteydessä.Joku kerta ison aterian jälkeen syötyäsi sanot vaan reippaasti että"nyt saa joku muu tiskata".Mädäntykööt sitten lautaset altaassa,jos muut eivät sun vinkistä ymmärrä.
 
  • Tykkää
Reactions: Big Bang Theory
Nyt mua vaivaa oikeasti se, että kuka ne ruuat sitten tekee? :D

Lukekaa ketju. Minä. Joo tiedän hullu olen. Suostuin tähän puoli vuotta sitten. Meidät kutsuttiin sinne tyylillä" nyt on tridän vuoro rentoutua ja tulla valmiiseen pöytään" tottakai suostuin, koska olen monta vuotta muita kestinnyt ja sen tehnyt mielellään. Nyt kuitenkin puhelu puhelulta tullut näitä yllätyksiä. "Ei ole tiskikonetta" " tuottehan sitten sen ja sen mukananne" " mitä ruokaa laitette sinä ja sinä päivänä" " xxxxx on väsynyt työreissujen jälkeen eli hänen täytyy itten antaa levätä ja xxxxxx pääsee tulemaan vasta silnä ja sinä päivänä, joten bbt ( minä ) varmasti huolehtii sen ja sen" että en nyt voi syyttää tästä vin itseäni.
 
[QUOTE="vieras";27660924]Miksi olet vielä lapsuudenperheen talutusnuorassa vaikka sinulla on jo oma perhe?[/QUOTE]

Nyt en puhu omasta perheestäni. Isäni on kuollut ja äitini matkoilla. Veljeni viettää joulua toisaalla. Lähipiiriä on muutakin kuin verisukulaiset.
 
Oletko menossa sun vai miehesi vanhempien luokse? Ketä muita on paikalla kuin isovanhemmat? Miten aiempina vuosina joulut ovat järjestyneet? Jos olet totuttanut sukusi siihen, että sinä teet aina kaiken, niin miksi he siirtyisivätkään pois omalta mukavuusalueeltaan? Tänä vuonna tilanne on toinen, sinä olet väsynyt etkä jaksa passata koko porukkaa. Siihen on silloin sukulaisten tyytyminen ja jos kerran sinä olet jälleen se, joka huolehtii ruuista ja tiskeistä, niin silloin ruuat ja tiskit tapahtuvat sinun tavallasi. Kuten jo moneen kertaan ehdotettu, niin vain aaton päivälliselle oikeat astiat ja muille aterioille kertikset. Sinä teet = sinä päätät.
 
kun olette syöneet nii sitten ystävällisesti kysyt et kuka tulee auttamaan astioiden putsaamisessa? Tai sitten delegoit homman miehellesi. Yhdessä tiskaatte.

Mutta mä liputan kuitenki et kysyt siellä ääneen sitten et kuka tulee jeesaamaan?
 
Tää on ihan älytön ketju. Jos seurue on todella tuollainen kuin ap. kuvailee, niin ei luulis tiskien tiskaamisen olevan se suurin murhe. Ja muutenkin: jos ei osaa

a) pyytää apua
b) kieltäytyä olemasta kynnysmatto
c) kieltäytyä kutsusta (vaikka sitten tekosyyllä)
d) tinkiä astiamateriaalista (kertikset)

... niin ei paljoa jää vaihtoehtoja. Kaikella ystävällisyydellä ap.: Ota neuvoista vaari tai lopeta kitiseminen. Muuta mahdollisuutta ei kerta kaikkiaan ole.
 
Miehesi vaikuttaa fiksulta ihmiseltä ja rivien välistä luen, että hän välittää sinusta. Kuuntele miestäsi, tukeudu häneen. Vaikka ne muut haukkuisi ja sanoisi mitä, onko sillä niin paljon väliä, kun sulla on joku joka rakastaa? Ei ne muut välitä susta, jos haluavat loukata.

Älä mene, vaikka se vaatisi valehtelua. Jos menet, älä välitä siitä mitä muut sanovat. Tiskaa jos jaksat, älä tiskaa jos et jaksa. Se on vain yksi joulu. Se on jo etukäteen pilalla, anna palaa ranttaliksi loputkin, kertiksineen kaikkineen. Ja vaikka joulu menisikin tappeluksi, muista ennen nukkumaanmenoa sanoa tärkeille ihmisille (miehelle ja lapsillesi), että rakastat heitä.

Tsemppiä. Ei vaan jouluun, vaan kaikkeen muuhunkin.
 
  • Tykkää
Reactions: Big Bang Theory
Nyt en puhu omasta perheestäni. Isäni on kuollut ja äitini matkoilla. Veljeni viettää joulua toisaalla. Lähipiiriä on muutakin kuin verisukulaiset.
Siis mitäh?? Alan jo veikkailemaan, että sinulla on siellä joku vieras alkoholistijengi, joita olet jostakin syystä alkanut hyysäilemään. Miehen sukulaisia eivät voi olla, koska kai sille olisi mies tehnyt jo stopin. Uskomatonta.
 
Oho. Kyllä mä enemmän pulttaisin siitä ruuan laittamisesta kuin tiskaamisesta. Minusta ihan selvä homma: yksi tekee ruuan, toinen tiskaa. Ei molempia hommia yhdelle.

EMT. Sä olet ilmeisesti jo päättänyt, että menet ja teet ja jatkat marttyyrina. Mitä tässä vois sanoa, kun olet päätöksesi tehnyt.

Mutta hei, kyllä se heijastuu lapsiinkin. Vaikket nyt usko. Ei lapset ole tyhmiä eikä sokeita, ne vaistoaa kyllä, jos äidillä on paha olla. Että jospa heidän takiaan nyt pistät tuohon stopin, jos itsesi vuoksi et tunne sitä voivasi tehdäkään.
 
Lukekaa ketju. Minä. Joo tiedän hullu olen. Suostuin tähän puoli vuotta sitten. Meidät kutsuttiin sinne tyylillä" nyt on tridän vuoro rentoutua ja tulla valmiiseen pöytään" tottakai suostuin, koska olen monta vuotta muita kestinnyt ja sen tehnyt mielellään. Nyt kuitenkin puhelu puhelulta tullut näitä yllätyksiä. "Ei ole tiskikonetta" " tuottehan sitten sen ja sen mukananne" " mitä ruokaa laitette sinä ja sinä päivänä" " xxxxx on väsynyt työreissujen jälkeen eli hänen täytyy itten antaa levätä ja xxxxxx pääsee tulemaan vasta silnä ja sinä päivänä, joten bbt ( minä ) varmasti huolehtii sen ja sen" että en nyt voi syyttää tästä vin itseäni.

No mutta eihän tää nyt - sori vain - kuulostaa enää lainkaan siltä, että kukaan ei mitenkään voisi tai jopa aikoisi tehdä kertakaikkiaan mitään, etenkään jos rohkenisit avaamaan sen omankin suusi ja pyytämään apua.
 

Yhteistyössä