Meillä ei ole miehen kanssa mitään yhteistä...

[xxzzxx]

Mistä päin sä oot? Täälä ihan samaa...

 

[ap]

Mä en halua syytellä ENKÄ haastaa riitaa, mutta ihan oikeesti hyvät ihmiset. MIKSI pitää lisääntyä sellaisen miehen kanssa, joka ei ole itselle täysi kymppi?

Montako 10:n miestä sulla oli rivissä valittavana, kun lisääntymiskysymys tuli ajankohtaiseksi?

Tarviiko niitä rivissä olla? Ensin karsitaan treffeillä ja valitaan paras,sitten lisäännytään.So f........g simple! ja turha narista kyllästymistä,sitähän toi monella on! Jutelkaa miehenne kans ja sanokaa itse mitä haluatte! Mies EI OLE AJATUSTENLUKIJA kuten nainen kuvittelee olevansa!!!!Tilanne ei parane tänne narisemalla! Valinnanvaraa riittää,ylensä parit painivatkin "samoissasarjoissa"=D

Hmmm... Hetki vaan! *palaa aikakoneella seitsemän vuotta taaksepäin* ->Voi kun tuo olis muuten niin ihana ja olen siihen korviani myöten rakastunut, mutta kun se on vaan tuollainen duunari ja kuunteleekin niin hirveetä musiikkia... Pitääpä antaa lähtöpassit ja ottaa seuraava mieskandidaatti vuoroon... NEXT! :xmas:

 

[Täällä Toinen]

Olitko AP kuinka nuori kun aloitte seurustelemaan miehesi kanssa?
Luulen että se oli mulla "vikana". Olimme vasta lapsia (17v) kun aloimme seurustelemaan. Vanhenee ja muuttuu ihimiset joka tapauksessa, samoin on käynyt meille. Mutta aon vielä yrittää jaksaa, jospa se tästä muuttuu kun lapset kasvaa ja mäkin meen töihin ruikuttamaan turhasta

 

[vieras]

Mä en halua syytellä ENKÄ haastaa riitaa, mutta ihan oikeesti hyvät ihmiset. MIKSI pitää lisääntyä sellaisen miehen kanssa, joka ei ole itselle täysi kymppi?

Montako 10:n miestä sulla oli rivissä valittavana, kun lisääntymiskysymys tuli ajankohtaiseksi?

Tarviiko niitä rivissä olla? Ensin karsitaan treffeillä ja valitaan paras,sitten lisäännytään.So f........g simple! ja turha narista kyllästymistä,sitähän toi monella on! Jutelkaa miehenne kans ja sanokaa itse mitä haluatte! Mies EI OLE AJATUSTENLUKIJA kuten nainen kuvittelee olevansa!!!!Tilanne ei parane tänne narisemalla! Valinnanvaraa riittää,ylensä parit painivatkin "samoissasarjoissa"=D

Hmmm... Hetki vaan! *palaa aikakoneella seitsemän vuotta taaksepäin* ->Voi kun tuo olis muuten niin ihana ja olen siihen korviani myöten rakastunut, mutta kun se on vaan tuollainen duunari ja kuunteleekin niin hirveetä musiikkia... Pitääpä antaa lähtöpassit ja ottaa seuraava mieskandidaatti vuoroon... NEXT! :xmas:

Noh itse voin palat reilut 10 vuotta taaksepäin ja todeta tänäpäivänä lasten jälkeenkin että hyvän valinnan tein=)

 

[huoh]

meillä on ihan sama tilanne. ja mieskun on alkannut puhumaan kosinnasta, niin tuntuu että näen painajaisia jo siitä. en todellakaan halua tuon kanssa minneen naimisiin. enkä edes tiedä rakastanko tuota.

 

[ap]

Olitko AP kuinka nuori kun aloitte seurustelemaan miehesi kanssa?
Luulen että se oli mulla "vikana". Olimme vasta lapsia (17v) kun aloimme seurustelemaan. Vanhenee ja muuttuu ihimiset joka tapauksessa, samoin on käynyt meille. Mutta aon vielä yrittää jaksaa, jospa se tästä muuttuu kun lapset kasvaa ja mäkin meen töihin ruikuttamaan turhasta

Taisin just täyttää 20v, että nuoriahan mekin... Eikä nyt mitään vanhuksia vieläkään! Ja kyllä mä uskon että tämä tästä, ollaan me vaikeammistakin kriiseistä selvitty, tämä on vaan jotenkin ensimmäinen kerta kun tuntuu että keskinäinen kommunikaatio ei pelaa yhtään... Pakollisista asioista puhutaan mutta ei mistään "oikeista jutuista". Tuskin tuo edes tajuaa kuinka pahalta tämä musta tuntuu.

Jospa minä joku päivä läväytän sitä avokämmenellä poskelle ja sanon, että puhutaas vähän! Heräisköhän se siihen!?

 

[hö]

Kirjoita kirje, näytä tää ketju? Että saat keskusteluyhteyden auki. Kurja jos hyvä suhde kaatuu etääntymiseen, kun sille voi jotakin tehdäkin.

 

[ap]

Kirjoita kirje, näytä tää ketju? Että saat keskusteluyhteyden auki. Kurja jos hyvä suhde kaatuu etääntymiseen, kun sille voi jotakin tehdäkin.

Kirje ei kyllä ole ollenkaan hassumpi idea! Kun vaan saisi omat ajatuksensa siihen järjestykseen että tuo ukkokin niistä jotain selkoa saisi... Juuri nyt on itsellänikin vaikeuksia!

 

[vierailija]

Kirjoita kirje, näytä tää ketju? Että saat keskusteluyhteyden auki. Kurja jos hyvä suhde kaatuu etääntymiseen, kun sille voi jotakin tehdäkin.

Niinpä! Miks omalle miehelle puhuminen on vaikeaa mut tänne satojen vieraiden luettavaks tarinoidaan omaa elämää! Ei voi ymmärtää! Eikös oma puoliso ole just se kelle voi ja pitää pystyä kertomaan ja juttelemaan kaikesta? Näin ainakin meillä!

 

[ap]

Kirjoita kirje, näytä tää ketju? Että saat keskusteluyhteyden auki. Kurja jos hyvä suhde kaatuu etääntymiseen, kun sille voi jotakin tehdäkin.

Niinpä! Miks omalle miehelle puhuminen on vaikeaa mut tänne satojen vieraiden luettavaks tarinoidaan omaa elämää! Ei voi ymmärtää! Eikös oma puoliso ole just se kelle voi ja pitää pystyä kertomaan ja juttelemaan kaikesta? Näin ainakin meillä!

Jos nyt vaivautui lukemaan mun tekstejäni ollenkaan niin olen kyllä yrittänyt tästä miehelle puhua, se ei vaan tunnu ymmärtävän kuinka paljon tämä minua rassaa.

 

[yhtä kauan sinkkuna]

... eikä ole kyllä varmaan ikinä ollutkaan... Ollaan niin erilaisia ihmisiä kuin vaan olla voi. Suuresti kuitenkin toisiimme rakastuttiin aikanaan. Ei erilaisuus silloin ollut este. Keksimme yhteisiä juttuja tai teimme kompromisseja.

Nyt seitsemän vuoden yhdessäolon ja kahden lapsen jälkeen tuo erilaisuus alkaa näkymään arjessa. Tai tarkemminkin parisuhteessa. Vapaa-aikaa on vähän ja se vähä vietetään yleensä kumpikin omissa jutuissamme. En edes muista koska oltaisiin tehty jotain kahdestaan. Arki-iltanakin toinen katsoo tv:tä ja toinen on koneella tms. Viikonloppuisin jompi kumpi käy ulkona (yleensä mies)... Joskus yritetään katsoa jotain leffaa yhdessä.

Niin tuo lähti sitten tänäänkin ulos, vaikken olisi oikeastaan halunnut (en kyllä suoraan kieltänytkään) ja täällä minä sitten mietin ja surkuttelen, että miksi tuo ei halua viettää aikaa mun kanssani! On se jännä kuinka sitä voi parisuhteessakin olla näin yksinäinen. En epäile, etteikö tuo edelleen minua rakasta ja kyllä minäkin häntä. Mutta riittääkö se? Seitsemän vuotta sitten olin vielä varma että riittää...

Ei meilläkään enää ollut, erosimme 18 vuoden avioliiton jälkeen. Hyvä isä oli eronkin jälkeen.