Meidän tili, mun tili, sun tili...mitä hitt**

[vieras]

Kuulostaa jotenkin ihan helvetin kummalliselta, että pitää olla yhteinen tilikin - aivan niinku se ois joku rakkauden ja pysyvän parisuhteen symboli...

No mitä voit odottaa patakonservatiiveilta, joiden mielestä avoliitto ei oo mikään oikea liitto ja naimisiin menemättömät parit (vaikka heillä ois siihen miten hyvät perustelut vain, ja miksi sitä ylipäänsä tarvitsee perustella) ovat koko ajan valmiita hyppäämään toiseen suhteeseen tai jättämään perheen, koska "takaportti on auki" ilman sormuksenrinkulaa. Voi meriketunvittu .

No me ollaan ainakin vain avopari, mutta rahat on yhteiset ja eletään kuin asuttaisiin samassa taloudessa. Eikun niin - mehän asutaankin

 

[PauhaavaSydän]

Tiedän parikin tapausta lähipiiristä, jossa mies on lyhentänyt perheen asuntolainan omalta tililtään, ja nainen ostanut omilla rahoillaan koko perheen ruoat. Jos asunto/talo on vain miehen nimissä, ja pari eroaa (molemmat parit ovat avoliitossa), niin naisellehan ei jää mitään, eikö? Vaikka hän on osallistunut yhtä tavalla perheen pyörittämiseen monet vuodet.

En ikimaailmassa ryhtyisi tällaiseen "sopimukseen".

No kyllä meillä ainakin on talo ja laina molempien nimissä, eihän sillä ole väliä kenen tililtä ne lyhennykset menee.

Kirjoitinkin, että entä jos talo (ja siis myös laina) on vain miehen nimissä. Muutenhan asiassa ei oo ongelmaa.

Mutta tuohan on ihan eri asia. Jos talo ja laina ovat vain miehen nimissä, niin ne ovat erotilanteessa vain miehen, vaikka olisikin maksettu yhteiseltä tililtä tai vaikka vaimo olisi maksanut vain omalta tililtään.

Jaa, no en jaksanut ruveta halkomaan hiuksia. Siis että jos papereissa on ollut VAIN toisen nimi (miehen), ja nainen on maksanut perheen juoksevia kuluja, samalla kuin mies on hoitanut lainan. Ehkä en ilmaissut itseäni kyllin selvästi, tai sitten mut halutaan ymmärtää väärin.

Kyse on siis kuitenkin molempien yhteisestä kodista ja ainoasta paikasta jossa asuvat. Eron tullessa nainen joutuisi siitä kuitenkin ilman muuta lähtemään ja vieläpä ilman mitään korvauksia, sen halusin tietää. Järjettömän epäoikeudenmukaista, koska perhe on tuohon saakka ollut tiimi, mutta myös naisen omaa hölmöyttä ja ehkä naiivia luottoa suhteen ikuiseen kestoon. Tai ei naiiviutta suhteen hoidossa, mutta raha-asioiden kylläkin. Varsinkin riitaisissa eroissa kun ihmisillä on taipumus pitää kiinni kynsin hampain omaisuudestaan, eikä siinä enää muistella sitä että nainen on taloudellisesti pyörittänyt perheen jokapäiväistä taloutta vuosikaudet.

 

[juuh]

Ollaan oltu naimisissa monta vuotta. Omat tilit on eikä yhteistä tule. näin on hyvä. En edes tiedä paljonko miehellä on rahaa tilillä eikä edes kiinnosta. Riittää että tiedän omani

Mutta miten teillä sitten käytännössä se menee, vaikka on omat tilit, niin onko rahat ns. kuitenkin yhteisiä vai maksatteko kaiken puoliksi omilta tileiltänne?

Meillä on sama systeemi. Ja ihan luovan vapautuneesti toimitaan. Maksetaan yhdessä, mut jos toisella on enemmän, se saattaa maksaa enemmän. Ihan nyt miten se menee. Ei oo silti yhteiset rahat. Eikä kukaan pidä kirjaa mistään. Ja hyvin toimii.

 

[Keep it simple]

Tiedän parikin tapausta lähipiiristä, jossa mies on lyhentänyt perheen asuntolainan omalta tililtään, ja nainen ostanut omilla rahoillaan koko perheen ruoat. Jos asunto/talo on vain miehen nimissä, ja pari eroaa (molemmat parit ovat avoliitossa), niin naisellehan ei jää mitään, eikö? Vaikka hän on osallistunut yhtä tavalla perheen pyörittämiseen monet vuodet.

En ikimaailmassa ryhtyisi tällaiseen "sopimukseen".

Mutta yhteinen tili ei olisi auttanut näissäkään tapauksissa....

 

[PauhaavaSydän]

^Ei olisikaan, siksipä minä ihmettelenkin miten sinänsä aivan järkevät naiset eivät ole vaatineet nimeään papereihin!

 

[Oskari Olematon]

Meillä minä olen perheen "suurituloinen". Tarkalleen en tiedä, että kuinka paljon enemmän tienaan, mutta joka tapauksessa näin. Olen esimiestehtävissä ja siksi koen vastenmielisenä kaiken vastuun papereista, laskuista yms. kotona. Joudun tekemään niin paljon paperitöitä töissä.

Meillä on yhteinen tili, ei avioehtoa ja naimisissa oltu jo yli 10 v. Koemme sen helpoksi. Kun asuimme erillään seurusteluaikana meillä oli omat tilit tietenkin. Kai meille tuli yhteinen tili, kun otimme ekan lainan autoon 5. sitten, en mää muista.

Kumpikaan ei törsää turhuuksiin, mies hoitaa ruokaostokset sujuvasti jne. Ihan hyvin tullaan toimeen, lainaa lyhennetään joka kuukausi 1000?. Lapsille ostetaan sitä mitä on tarvis. Heillä on omat tilit, mutta lapsilisät menevät meidän yhteiselle tilille elämiseen.

Jokainen toimii mielestäni niin kuin itselle sopii parhaiten. Meillä näin.

 

[nm]

Omat tilit, yhteiset rahat.
Myös lapsilla omat tilit, voivat sinne kerätä rahaa milloin mitäkin tarkoitusta varten.

 

[meillä]

on omat tilit joihin tulee kummallakin palkka joka on suunnilleen samaa luokkaa. lisäksi lapsilisät tulee mun tilille. näin siis tulopuoli. ja menopuoli hoidetaan niin että mies maksaa kaiken yhteisen kulun omalta tililtään ja minun tili käytetään mun virkkistyskäyttöön. kumpikin on tyytyväisiä: mies tuntee itsensä tarpeelliseksi ja mä oon hyvgällä tuulella kun saan pörrätä turhuuden markkinoilla.

 

[idunnor]

Omat tilit mutta yhteiset rahat.

 

[vai niin]

omat tilit, lainanhoitotili ja lapsille omat (joihin tallennettaan esim. synttärirahoja tms.). Hyvin toimii

 

[velkapari]

Omat tilit.
Syy: molemmilla aikoinaan ollut holtiton rahankäyttö ja löytynyt useampaa visaa ym. Turha toisen hölmöilystä on joutua maksamaan.

Tilannetta katsotaan kenties uudelleen kun kumpikin on ns velattomia
Tää toimii nyt hyvin. Ei me pennin päälle kauppalaskua makseta.
Asumiskulut menee puoliksi.

 

[velkapari]

Tiedän parikin tapausta lähipiiristä, jossa mies on lyhentänyt perheen asuntolainan omalta tililtään, ja nainen ostanut omilla rahoillaan koko perheen ruoat. Jos asunto/talo on vain miehen nimissä, ja pari eroaa (molemmat parit ovat avoliitossa), niin naisellehan ei jää mitään, eikö? Vaikka hän on osallistunut yhtä tavalla perheen pyörittämiseen monet vuodet.

En ikimaailmassa ryhtyisi tällaiseen "sopimukseen".

Mutta yhteinen tili ei olisi auttanut näissäkään tapauksissa....

No meillä asuntolaina on mun nimissä, mutta toki mies maksaa puolet asumiskuluista (eli myös lyhennyksestä ja mun lainaturvavakuutuksesta).
Me ollaan tehty niin että käytiin tuomarilla tekemässä paperi siitä, mitä käy jos tulee ero.

 

[mia]

Olemme olleet yhdessä 10v, kertaakaan ei ole edes harkittu yhtestä tiliä. Kummallakin omat tilit ja omat rahat, yhteiset kulut maksaa kumpi kerkiää, kertaakaan ei rahasta ole riidelty. Olemme molemmat säästäväisiä, eikä tili ole ollut koskaan tyhjänä kummallakaan.

 

[TaikaMetsä]

Yhteisiä tilejä 2 (käyttö ja säästö) ja kaikilla lapsilla omat tilit

 

[poipoipoi]

Ollaan aviossa, omat tilit, yhteiset rahat. Kaikki isommat hankinnat suunnitellaan yhdessä. Molemmat osallistuvat menoihin. Kaikki menee mitä tulee (ja osa säästöön) että ei siinä sen kummempaa.

Minusta on kuitenkin reilua, että molemmat edes jotenkin käyttävät omien tulojen suhteessa rahaa. Itse tienaan kaksi kertaa enemmän kuin mieheni ja minusta osa oman kovan työn tuloksista kuuluu minulle huolettomuutena mitä rahaan tulee. Suurin osa siitä kuitenkin menee kyllä perheen hyväksi joka tapauksessa. Mutta että minulla ei ole ikinä rahat loppu kuun lopussa, miehellä voi ollakin..

 

[vieras]

Meillä kummallakin on omat tilit,mihin palkat tulevat, mutta käytännösä raha tovat yhteisiä. Laksut maksetaan sen tililtä kummalla on rahaa,ruoa tostaa se kummalaon rahaa jne. Kumpikin tietää toisten pankkitunnukset ja tarvittaessa käytetään nitä puolinja toisin.

Eihän teille edes tule palkkaa...

 

[iiris-77]

Eli viet mielummin lapsen hoitoon heti äitiysloman jälkeen, ettei itsenäisyytesi vain karise?

Lapsella on yleensä kaksi vanhempaa. Myös mies voi jäädä kotiin, eikö niin? Mistä lähtien naiset vain hoitavat kotona lapsia, elämme kuitenkin 2000-luvulla

Sopisiko Iiriksen miehelle jäädä vaimonsa elätettäväksi? Kysyn vaan..

Itseasiassa mies jää hetkeksi kotiin vanhempainrahakauden viimeinen kk, mutta vastaus kysymykseesi olisi tietenkin että ei ainakan kh-tuella.

Ekaan kommenttiin vastaus on osittain Kyll.ä Muitakin syitä on töihinmenoon mutta tämä on myös tärkeä. Mitään kolmen vuoden kotonaroikkumista en itse kestäisi ja tuskinpa olis ees työpaikkaa mihin palata enää- senverran organisaatiomuutoksia tekeillä- eikä rahaa mitä käyttää).

 

[MUKSU1]

Omat tilit molemmilla sekä lainanhoitotili.

 

[chrissy]

musta ihan turhaa rahan siirtämistä kun on 2-3 tiliä jonne pitää rahaa laittaa.

jos on lainoja tms niin jompi kumpi maksaa ja toinen maksaa muita menoja tuloihin suhteutettuna.

kaupassa maksetaan joko puoliks tai se kummalla rahaa.

 

[leijona76]

Meillä on sun mun ja meidän tilit. Käyttöoikeudet menevät ristiin ja yhteiseltä tililtä maksetaan mm asuntovastike jne. Sovittaessa saa toisen tilitä ottaa jne. Ei mitään ongelmaa.

 

[Micosa]

Meillä on omat tilit ja omat rahat.
Perheen yhteiset kulut maksetaan yhdessä tai se maksaa kummallaa sillä hetkellä rahaa löytyy,mutta muuten rahansa saa käyttää miten tahtoo.

 

[Silmukka-]

Yhteinen tili ja mun tili johon laitetaan säästöt. Yhteisiähän nuo minunkin tilini rahat on mutta se nyt vaan on mun nimissä.

Jos jaan arjen, vuoteen ja oikeastaan koko elämän sukkia myöten toisen kanssa niin en mä nyt rupea rahan kohdalla nillittämään siitä mikä on kenenkin.

 

[ImpiEllenAnna]

Meillä on yhteinen tili, jonne kaikki rahat menee.. sitten on kummallakin oma tili, joihin siirretään rahaa jos sitä jää yli laskujen, ruokien ja säästöön laiton jälkeen.. "omalla" rahalla saa sitten ostaa mitä haluaa ja maksaa esim. puhelinlaskun..

 

[Paulah]

Meillä on omat tilit. Yhteiset menot (ruoka, laskut jne) maksetaan puoliksi ja tätä varten harkitaan yhteistäkin "taloustiliä" jotta sujuisi helpommin. Tällä hetkellä moista ei vielä ole.
Mutta ilman muuta jatkossakin palkat menee omalle tilille ja niille saa tehdä mitä haluaa, kunhan yhteiset menot tulee hoidettua.
Meillä on myös asunnossa omistussuhteet 60/40 ja molemmat maksaa omilta tileiltään omilla lainaehodilla omaan tahtiin. Ja on selkeää kuka omistaa mitä. Musta varsin hyvä, ei aiheuta sitten ikinä mitään kränää.

Mäkään en kyllä ymmärrä näitä, että toinen on vaikka äitiyslomalla tai hoitovapaalla ja on säästänyt sitä varten tai kitkuttaa sillä pienellä rahalla ja toinen ei koe, että on velvollisuus osallistua kuluihin. Nää on musta ainakin niitä yhteisiä menoja, lapsesta aiheutuvat kulut.

 

[Rytkäätys]

Itse olin sinkku monta vuotta ennen avioliittoa. Omaa omaisuutta ja omaa velkaa hieman kertynyt, tottunut omaan tiliin, omien asioiden hoitoon.

Eli eri tilit, omat omaisuudet, omat velat. Itse maksan tenavaan liittyviä kuluja, kauppakulut hoidetaan yhdessä (kumpi nyt sattuu kaupassa käymään). Osan yhteisistä kuluista maksan minä, loput mies. Ei laskeskella laskimella kumpi maksaa enemmän tai vähemmän. Yritetään kumpikin oman osuutemme hoitaa niin että kumpikin maksaa yhteisiä kuluja. Omat menot maksetaan itse.

Meillä toimii hyvin. En osaisi toimia yhdellä ainoalla yhteisellä tilillä.

näin juuri. Minusta yhteinen tili tuntuisi siltä, että aina pitäisi kysellä toiselta mitä voi ostaa.

Meillä on yhteinen tili josta ostetaan ja maksetaan kaikki. Kertaakaan ei ole toiselta tarvinnut siunausta pyytää sille, saako jotain ostaa vai ei. Emme myöskään syynää ostoksia/nostoja. Rahaa käytetään kun sitä tarvitaan ja sitä on riittävästi. Ikinä ei olla riidelty rahasta. Meillä ei myöskään mene menot tasan, välillä tulee toiselle kalliita investointeja, minä tykkään shoppailla ja istua kampaajalla jne, miehen
harrastukset maksaa paljon enemmän kuin minun harrastukseni.
Hankalampaa oli silloin kun oli vielä erilliset tilit, kun piti toiselta kysyä paljonko toisen tilillä on jne. että tiesi taloustilanteen. Tuntuu kuin rahatilanne olisi parantunut kun tilit liitettiin yhteen, vaikka mulla on isompi palkka kuin miehellä, rahaa vain aina on käytettäväksi asti. Todellisuudessa tulot ovat samanlaiset kuin ennenkin.