K
Katri k.
Vieras
Mitä ajattelette tästä?
Olemme ollet 2 v. yhdessä ja elämme avoliitossa. Mieheni on jotenkin vähän estynyt, hänellä on taustalla traumaattisia kokemuksia jne. Tässä kävi niin, että riitelimme kerran kovasti ja minä uhkasin jättää hänet, se vain lipsahti suustani, ja pyysin sitä monta kertaa anteeksi. Mutta mies ei pystynyt ihna täysin antamaan anteeksi, hän alkoi ottaa minuun etäisyyttä ja kielsi tunteensa (näin hän on tämän myöhemmin selittänyt). Oli aika ikävää aikaa ja pohdin tuolloin eroa (miehellä oli lopulta työuupumus, mikä saattoi osin liittyä tuohon tunteiden kätkemiseen jne.). Mies sanoi tuolloin olevansa epävarma kaikesta, ja se oli tietysti minulle ihan kauheaa.
Nyt sitten mies on saanut asiansa kuntoon (on mm. tullut siihen tulokseen, että minä en ole tehnyt mittän pahaa, vaan traumat menneisyydestä aktivoituvat). Hän ei missään vaiheessa ole muistanut kertoa tätä minulle. Ja nyt hän tänään kertoi olevansa epävarma meidän suhteen (taas): meillä kun ei ole tulevaisuuden visiota! Mies on kerta kerran jälkeen tuona uupumusaikanaan kieltäytynyt puhumasta lapsista, avioliitosta, suhteesta, koska oli aivan sekaisin tunteistaan ja epävarma (itsestään ja siitä mitä haluaa, ja luultavasti peloissaan että jätän). Minä yritin puhua, mutta aina se keskustelu siirrettiin hamaan tulevaan ja niinpä lopetin puhumisen.
Tässä välissä hän ei ole kertaakaan sanonut, että haluaisi puhua näistä asioista. Ja nyt siis se, että niistä ei ole puhuttu, tekee hänet epävarmaksi. Hän ei myöskään ole kovin hyvä puhumaan näistä asioista tai tunteistaan. Voiko tämä olla näin vaikeaa? Miten minun kannattaa menetellä?
Olemme ollet 2 v. yhdessä ja elämme avoliitossa. Mieheni on jotenkin vähän estynyt, hänellä on taustalla traumaattisia kokemuksia jne. Tässä kävi niin, että riitelimme kerran kovasti ja minä uhkasin jättää hänet, se vain lipsahti suustani, ja pyysin sitä monta kertaa anteeksi. Mutta mies ei pystynyt ihna täysin antamaan anteeksi, hän alkoi ottaa minuun etäisyyttä ja kielsi tunteensa (näin hän on tämän myöhemmin selittänyt). Oli aika ikävää aikaa ja pohdin tuolloin eroa (miehellä oli lopulta työuupumus, mikä saattoi osin liittyä tuohon tunteiden kätkemiseen jne.). Mies sanoi tuolloin olevansa epävarma kaikesta, ja se oli tietysti minulle ihan kauheaa.
Nyt sitten mies on saanut asiansa kuntoon (on mm. tullut siihen tulokseen, että minä en ole tehnyt mittän pahaa, vaan traumat menneisyydestä aktivoituvat). Hän ei missään vaiheessa ole muistanut kertoa tätä minulle. Ja nyt hän tänään kertoi olevansa epävarma meidän suhteen (taas): meillä kun ei ole tulevaisuuden visiota! Mies on kerta kerran jälkeen tuona uupumusaikanaan kieltäytynyt puhumasta lapsista, avioliitosta, suhteesta, koska oli aivan sekaisin tunteistaan ja epävarma (itsestään ja siitä mitä haluaa, ja luultavasti peloissaan että jätän). Minä yritin puhua, mutta aina se keskustelu siirrettiin hamaan tulevaan ja niinpä lopetin puhumisen.
Tässä välissä hän ei ole kertaakaan sanonut, että haluaisi puhua näistä asioista. Ja nyt siis se, että niistä ei ole puhuttu, tekee hänet epävarmaksi. Hän ei myöskään ole kovin hyvä puhumaan näistä asioista tai tunteistaan. Voiko tämä olla näin vaikeaa? Miten minun kannattaa menetellä?