Miehen kanssa tuli riitaa pari päivää sitten, kun mulla oli todella huono olo ja odotin, että mies ruokkisi lapset, vaikka olikin polttopuita pinoamassa. Olin siis lähes konttauskunnossa. Seuraavana aamuna ei viitsinyt nousta kymmeneltäkään, vaikka mulla huono olo jatkui ja tiesi, että lapset tarvitsevat aamupalaa. Normaalisti osallistuu kyllä perheen arkeen ja kotihommiin, mutta ei tajua yhtään mun huonoa oloa.
Nyt mies sitten haluaa alistaa mut ihan täysin. En tiedä mitä tehdä, alistua taas (vaikkei sekään taida enää auttaa) vai olla tiukkana.
Osittain alistuin jo, kun yritin saada asiat sovittua, kun olisi juhlat huomenna, mutta äijä häipyi, eikä ole kiinnostunut mun sovintoyrityksistäni eli ei vastaa puhelimeen eikä viesteihin.
Alan olla niin täynnä tätä alistumista, etten jaksaisi enää.
Mies luultavasti havahtuu taas parin päivän päästä, kuinka #&%?$!* on ollut, ja tulee häntä koipien välissä takaisin. Silloin vaan on taas jo juhlat mennyt ja katkeruus menetetystä ajasta.
Nyt pari päivää vaan makasi kotona tekemättä mitään, paitsi tietenkin veetuili, jos sanoin, etten jaksa enää katsella makaamista.
Ja joka asiasta nälvi ja ilkeili, vaikka kuinka asiallinen olisin ollut.
Eilen häipyi pari kertaa, mut tuli takaisin, kun oli pakko maksaa pari laskua. Sanoi sitten eilen illalla viimeiseksi, ettei tää vauva on pelkästään mun, häntä ei kiinnosta. Ei ole kyllä käynyt kertaakaan ultrassa tai neuvolassa tämän raskauden aikana, mutta yhteistuumin tämä hankittiin ja ollut muuten varsinkin viime aikoina raskaudessa mukana.
Tää on vaan niin hirveetä, kun aina jättää mut yksin lasten kanssa ja häipyy, vaikka tietää kuinka paha mieli mulla on eli en saa nukuttua tai levättyä. Kaiken lisäksi olen nyt viimeisilläni raskaana eli lepoa tosiaan kaipaisin jo huonon oloni takia.
No, ainakaan sillä ei ole "yhtään" rahaa, kun eilen tuhlasi loput. Ja arvatkaa siirränkö sen tilille mitään, kun kohtelee mua noin
Vähän helpottaa jo kun sain purkaa. Tuntuu vaan niin kohtuuttomalta, ettei mies ymmärrä mitä menettää, jos ei ala kunnioittaa perhettään enemmän myös riitatilanteissa.
Nyt mies sitten haluaa alistaa mut ihan täysin. En tiedä mitä tehdä, alistua taas (vaikkei sekään taida enää auttaa) vai olla tiukkana.
Osittain alistuin jo, kun yritin saada asiat sovittua, kun olisi juhlat huomenna, mutta äijä häipyi, eikä ole kiinnostunut mun sovintoyrityksistäni eli ei vastaa puhelimeen eikä viesteihin.
Alan olla niin täynnä tätä alistumista, etten jaksaisi enää.
Mies luultavasti havahtuu taas parin päivän päästä, kuinka #&%?$!* on ollut, ja tulee häntä koipien välissä takaisin. Silloin vaan on taas jo juhlat mennyt ja katkeruus menetetystä ajasta.
Nyt pari päivää vaan makasi kotona tekemättä mitään, paitsi tietenkin veetuili, jos sanoin, etten jaksa enää katsella makaamista.
Ja joka asiasta nälvi ja ilkeili, vaikka kuinka asiallinen olisin ollut.
Eilen häipyi pari kertaa, mut tuli takaisin, kun oli pakko maksaa pari laskua. Sanoi sitten eilen illalla viimeiseksi, ettei tää vauva on pelkästään mun, häntä ei kiinnosta. Ei ole kyllä käynyt kertaakaan ultrassa tai neuvolassa tämän raskauden aikana, mutta yhteistuumin tämä hankittiin ja ollut muuten varsinkin viime aikoina raskaudessa mukana.
Tää on vaan niin hirveetä, kun aina jättää mut yksin lasten kanssa ja häipyy, vaikka tietää kuinka paha mieli mulla on eli en saa nukuttua tai levättyä. Kaiken lisäksi olen nyt viimeisilläni raskaana eli lepoa tosiaan kaipaisin jo huonon oloni takia.
No, ainakaan sillä ei ole "yhtään" rahaa, kun eilen tuhlasi loput. Ja arvatkaa siirränkö sen tilille mitään, kun kohtelee mua noin
Vähän helpottaa jo kun sain purkaa. Tuntuu vaan niin kohtuuttomalta, ettei mies ymmärrä mitä menettää, jos ei ala kunnioittaa perhettään enemmän myös riitatilanteissa.
!