Masennustako? Vai onko normaalia?

[Räytymispäivä tänään]

Minulla on välillä päiviä, jolloin olo on jähmeäntahmea, väsyttää, mikään ei innosta. Joudun keräämään kaiken tahdonvoimani että kotityöt yms tulee tehtyä... Olen kotiäiti, lapsia on viisi. Tunnen lisäksi syyllisyyttä näistä päivistä; miten voin olla surullinen ja itkuinen kun olen saanut elämässä lähes kaiken (mm. ihana perhe ja koti). Mutta pelkään näitä päiviä; on kauheaa kun olo on kuin hidastetussa elokuvassa, väsyttää, ahdistaa.

Mietinkin onko tämä masennusta.... Mutta näitä päiviä on harvoin, ehkä 2-5 kertaa kuukaudessa. Muulloin olen yleensä ihan iloinen ja tarmokas, ja nautin elämästä. Onko tällaiset räytymispäivät osa normaalia elämää, vai pitääkö niistä huolestua. Auttakaa, pyydän!

 

[ap]

nostan...

 

[ex-masentunut]

Jos sä oisit ihan "oikeesti" masentunut, niin oisit sitä joka päivä. Tuollainen muutaman päivän alakulo kuulostaa ihan normaalilta. Ettei olisi yhteydessä kuukautiskiertoosi?

 

[ap]

Kiitos! Olen itsekin miettinyt onko jotain hormonaalista tämä...

 

[Joni Makkuusäkki]

Alakulopäivät kuuluu elämään ja ne on paikallaan.Pari päivää kun syö suklaata ja märehtii, on taas kiva iloita ja touhuta muuta.

 

[ap]

Kiitos Joni Makkuusäkki, piristit mieltäni : )

 

[ap]

Onko muilla tällaista?

 

[vieras]

Itse olen kahden pienen lapsen kotiäiti ja välillä kyllä tuntuu täälläkin, että koko maailma kaatuu päälle! Tänään viimeksi. En jaksa yhtään mitään, en lapsiakaan, itken, huudan, pyytelen anteeksi ja yritän vain selvitä siihen asti, että tulee ilta ja pääsen nukkumaan. Viikot menee ihan hyvin, kun aamut on kiireisiä lapsen puistoon menemisen takia ja itse käytän sen ajan toisen kanssa kaupungilla kahvitellen. En pärjäisi muutoin.
Viikonloput on yhtä takkuamista, lauantai aamuisin on ihan tuskaa päästä edes suihkuun asti, saati käytyä kaupassa tai tehtyä ruokaa.. On vain niin loppuunkulutettu olo.

Meillä minä hoidan kaiken, mies käy töissä. Ja olen aivan loppu. Mies käskee mennä töihin, se muka ratkaisisi ongelman (mikä on siis minun omani ) ja helpottaisi muka oloani. Enpä usko. Työpäivän jälkeen olisi kaikki samat askareet edessä, plus, että töihin pitäisi mennä jo aamulla kuudeksi, neljän jälkeen olisi herättävä, en tiedä kuinka sitä koskaan tulen jaksamaan.. enää, taas.

 

[ap]

Minulla on sama juttu kuin Vieras kirjoitti, eli kiireinen arki rullaa hyvin; lapset kouluun ja eskariin, pienempien kanssa touhuilua jne. Mutta viikonloppuna iskee helposti väsymys. Ehkä pitäisi panostaa omaan jaksamiseen ja löytää sitä vapaa-aikaa jostakin... en tiedä. Meilläkin mies ehdottaa töihin menoa ratkaisuna tähän, mutta itseä epäilyttää sekin.

 

[MorbidMama]

Jos sä oisit ihan "oikeesti" masentunut, niin oisit sitä joka päivä. Tuollainen muutaman päivän alakulo kuulostaa ihan normaalilta. Ettei olisi yhteydessä kuukautiskiertoosi?

Mulla on just ennen kk:a alakuloa ja vahvaa väsymystä, huomisen ajattelukin tuntuu mahdottomalta kun ei tääkään päivä huvittais...

 

[ap]

pitääpä seurata onko näillä "masennuspäivillä" yhteyttä kuukautiskiertoon...