Marrasmammat 2008

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja misai82
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Hienoa, kun toiset paukuttelee jo kolmekymppisiä viikkoja (ei ne vuosina vielä ole mitään)!

Täällä parannellaan flunssaa edelleen. Onneksi tuntuu kuitenkin paremmalta. Kävin tänään neuvolalääkärillä. Sain vielä loppuviikon saikkua. Työssäjaksamisesta puhuttiin. Päädyttiin siihen, että ensi viikon jälkeen kun on loma ja sitten palaan töihin niin mietitään sitten kannattaako enää tehdä niin raskaita hommia. Jotain tälläistä itsekin kaavailin. Vauvalla kaikki oli hyvin:
-sydänäänet jyskytti 130-135 ja nyrkkeili anturia vauhdikkaasti
-painoa on kertynyt ihan kivasti (koko raskaudelta 7.8kg)
-SF 23cm (kasvaa oppikirjan mukaan)
-kohdunsuu 3cm, kiinni ja kiinteä (ei siis supistuksilla vaikutusta)
-pää tuntui olevan alhaalla, mutta ei vielä merkitystä, kun mahtuu hyvin liikkumaan
-hb noussut 136, siis parempi kuin ensikäynnillä

Vauva on hirveän aktiivinen nyt kun olen itse sairaana. Lääkäri sanoikin, ettei flunssa pääse sitä häiritsemään, onneksi. Aina, kun yskin, potkii vauva takaisin, että siitäs saat äiti! Yöllä heräilen tosi usein flunssan ja pissahädän takia ja sitten on vaikea nukahtaa taas, kun vauva potkii kylkiin aina sinne mihin käännyn. Sitten vaan ihmetellään elämän ihmeitä ja odotellaan rauhassa, kunnes molemmat rauhottuu. Koen potkut niin ihanana lahjana ja merkkinä siitä, että vauva voi hyvin, etten välitä vaikka ne vähän häiritsevätkin.

Vaunut ja kaukalo tulevat viikolla 38. En muista laitoinko aikaisemmin, mutta tilattiin ne netistä, www.pingpong-online.com. Vaunut samat kuin Sonatarella Gesslein Vision S pehmeällä kopalla, väri 81600, hinta 497,33. Turvakaukalo MaxiCosi Cabriofix Scuirl-värillä pakettina, johon kuului myös isofix-alusta ja footmuff (ei tarvii talvipukua pitää autossa) yhteensä 294,03. Lisäksi tilattiin pyöränsuojukset ja adapteri vaunuihin niin voidaan kiinnittää turvakaukalo siihen kauppareissuilla ym. Koko tilaus rahteineen ja veroineen kotiovelle kuljetettuna 763,29. Ei paha. Tilasin vielä eilen Geesleinin oman hoitolaukun vaunujen värisenä samasta paikasta 62,71 rahteineen ja veroineen ym. Niitä onkin jännä odotella. Lasku tietenkin pannaan isovanhempien kesken tasan.

Meillä on hankittuna 50cm vaatteita aika vähän, mutta pakko oli muutama ostaa ja viikonloppuna mies osti vielä yhden pienen yöpuvun, avaruussammakkopuku (ne on niiiiin ihania). Enemmän sitten 56cm on ostettu ja sukat isompaa kokoa, kun poika kuitenkin perii isänsä valtavat jalat. Ainakin ultrakuvissa jalat on ihan valtavat, hui! Pari kappaletta oon ostanut vasta 62 cm vaatteita. Haluan mennä sitten shoppailemaan vauvan kanssa yhdessä lisää. Siskoltani saan sitten poikien pikkuvaatteita, kun hänelle syntyi kesällä se pieni tyttö eikä isoveli niitä enää tarvitse. Terveisinä sisareltani, että yöpukuja (pitkälahkeiset kiinniolevilla sukilla), pitkähihaisia bodeja ja puolipotkareita tarvitaan paljon. T-paidat ym. on turhia talvivauvalle. Niitä vieläkin on kaupat pullollaan. Anoppi on ostellut 68 cm vaatteita, jotka näyttää minun ostamien vieressä aivan valtavilta. Hän odottaa ilmeisesti suuuurta vauvaa, no joo... Saas nähdä miten geenit jakautuu. Itse olin tosi pieni 47cm ja 2,5kg. Mies olikin sitten 54cm ja 3,8kg. Onhan siinä eroa. Voi olla ettei 50cm vaatteita tarvita kuin kaksi päivää tai sitten ne menee pari kuukauttakin. Hyvä olla kuitenkin varalla. Talvipuvun saan siskoltani vaaleansinisen Lego-merkkisen 62cm, missä lahkeet saa vetoketjulla pussiksi tai sitten erikseen eli menee vielä pienemmälle ja isommalle nassikalle. Mummo ostaa sille pienelle serkkutytölle vastaavan vaaleanpunaisen.

Taas tästä tuli tälläinen romaani, sorry sisaret. Nyt lepäämään.

Jonsku79 ja Piipero 26+3 (Hui, kun toiset on jo niin pitkällä. Minä tulen täällä hännillä.)
 
Huomenta tyttäret!

Nyt tulee vuodatusta, sori:
Minulla on asennevamma; olen mielessäni päättänyt, että olen huono ihminen ja lapselleni pahasta kun minulla on leposokeri sallitun asteikon ylärajalla!!! Ihan hirveät defenssit on päällä koko ajan, sen jälkeen kun eilen kävin neuvolassa kuulemassa "tuomioni". Eli, kun arvo on siis SALLITULLA ylärajalla niin nyt pitää sitten seurata sokereita loppuun asti. Lisäksi vauva joutuu erikoistarkkailuun synnytyksen jälkeen. Tuntuu, kuin neuvolakorttiin merkitty sokeritasoapainohäiriöstä kertova koodi olisi kuin polttomerkki, jota kaikki ammatti-ihmiset tästä lähtien katsovat päätään pyöritellen... Argh, ai että voi olla raivostuttavaa miten sitä saakin mielensä sekaisin näillä ajatuksilla!!!

Sori vaan tämä purkaus! Olen ollut melko seesteinen tämän raskauden ajan ja se kyllä lensi ulos ikkunasta eilen! Voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että elämäntapani ovat terveelliset ja silti koen nyt että en voi syödä tai tehdä mitään peilaamatta sitä tähän sokeriasiaan.

No, eikun eteenpäin sanoi mummo hangessa! Tämä tyttö lähtee nyt kampaajalle.

T. Sonatar rv 28+2
 
älä sonatar stressaa tuosta. itellä kanssa se sokerirasituksen eka arvo (en muista onko se just joku leposokeri) oli siin ihan rajalla ja raskausdiabetekseksi se sit luettiin. ja ihan normaalisti oon ollu ja syöny ja sokerit on pysyny hyvinä. ainut vaan kun muistas aina niit sokereita mittailla :D
mul oli tänään neuvola. kaikki ok :) painonmuutos viikkoo kohin 121g ja vieläkään en oo ihan alotuspainossani :) kun tosiaan sillon alux laihuin sen melkein 5kg :D
perätilassa kuulema ois vauva edelleen...sf-mitta oli 28, eli ihan normaali.
seuraava neuvoal oiskin jo 2viikon päästä :)
 
Kiitos Möykky lohduttavista sanoista! Kyllähän minä järjellä ajatellen kannatan kaikkea, mikä edistää minun ja lapsen terveyttä. Jos syynäävät tarkemmin, niin siitä vaan. Mutta tämä asia kolahti jotenkin arkaan paikkaan ja kestää varmaan aikansa suhtautua siihen sillä postitiivisuudella, joka sille kuuluu...

Nyt kun on uusi tukka, niin jaksaa taas etsiä pilvistä niitä hopeareunuksia! :)

t. S
 
Moi! Voi Sonatar, sympatiaa täältä sinulle! On varmasti ikävää, kun joutuu niitä mittauksia tekemään koko loppuajan. Ei varmaan paljoa lohduta, mutta kannattaa vaan ajatella se niin, että teidän molempien parhaaksi tuota joudut tekemään. Ja mitä tuohon syömiseen tulee, niin varmasti voit jatkaa ihan tavalliseen tapaan. Kyllä varmasti kiukuttaa, mutta ei tässä onneksi enää kovin kauaa tarvitse odottaa sitä hetkeä, että saa sen ikioman lapsen syliin. Mikäs sen ihanampi ajatus voisikaan olla :). Tsemppiä!

Mullakin nyt vaan tätä valitusta: jalkojen turvotus tekee tosi kipeää, nilkkojen pyörittelykin tuntuu tuskaiselle. Eilen mies hieroi varovasti nilkkoja ja jalkapohjia, niin pinikin kosketus tuntui tosi aralle. Kyllähän se hieronta vähän auttoi, mutta kohta oli taas samanlaiset elefanttijalat. Hassun näköiset sinänsä, mutta ei niin mukavat olemassa todellakaan. Neuvolassa sanoivat, että tää mun turvotus on ihan ok ja kertoo kuulemma mm. siitä, että istukka toimii hyvin, mutta voi vielä tästä loppua kohden pahentua. Jee, eihän mulla mahdu nytkään enää omat kengät jalkaan! Pitää vissiin mennä ostamaan paria numeroa isommat tilalle ;)...

Kiva ilma!!! Sataa ja sataa vaan. Tulis nyt sitten aurinkoinen viikonloppu, mentäis sitten taas mökille huilaamaan.. Hyvää loppuviikkoa kaikille!

barbalala ja pikkuinen rv 29+2
 
Barbalala, kuulostaapa kurjalle tuo turvotuksen määrä! Sinulla taitaa olla vielä kuukausi töitä jäljellä, toivottavasti jaksat sen noiden jalkojesi kanssa. Toisaalta, jos tuntuu tosi vaikealta, niin ei kun sairaslomalle. Jaksamista!
 
Kaippa nämä vaivat on käytävä läpi, loppua kohden pinnistellään parhaimman mukaan! Minua vaivaa taasen järjetön väsymys ja vetämätön olo, nilkoissa jonkun verran turvotusta ja selkäkipuja.

Niinhän sitä sanotaan että muutenkin raskaudenajan painonnousun vuoksi voi kengännumero suureta, ja jos turvotuskin lisätään päälle niin kenkäkauppaan sitä on suunnattava.

Sonatar, älä tuomitse itseäsi hyvä nainen ja ajattele että sokerin seuranta on vain varotoimi että vauvastasi tulee mahdollisimman terve ja täydellinen!
 
Onko kellään kipuja häpyluussa? Oltiin muutamana päivänä peräkkäin meijän koiraneidin kanssa näyttelyssä ja kai se kehässä juokseminen kostautui, kun särkee inhottavasti..:( Maanantaina neukka, niin vingun siellä jos ei lopu, mietin vaan että onko muillakin...

Meillä on Ora jovi Airit, vuosimallia 2008 ja väri metallin sininen. Hinta on kaupasta riippuen hitusen alle 500 euroa, mutta me maksettiin vain 200 euroa, kun ostettiin siskon kautta :) Me etsittiin vaunuja, jotka sopisivat suomen säähän ja nuo orat oli napakympit!:) Tosi paksut kankaat ja jalkapeitteet, isot renkaat, tilava tavarakori kauppakasseille..=) Miinusta siitä, että ovat aika raskaat... Vaikka toisaalta on se plussaakin etteivät heilu tuulessa!;) Ei meillä voisi ollakaan mitenkään trendikkäitä kolmipyöräisiä, kun on nuo haukut ja ne tarvii paljon ulkoilua..=) Käytössä sen sitten huomaa..:) Autossa meillä on sitten gracon matkarattaat, jotka ostin hintaan 30e käytettynä..:) Ja parvekkeella on nelisen vuotta vanhat briot..=)

Taas pittää mennä..:(

Ainikki ja Pikku Pau Pau (29+1)
 
Ilmeisesti meistä tosi monelle on tehty sokerirasituskoe. Minulle ei ole siitä puhuttukaan, joten on vähän outo olo: onkohan se varmasti ok? Mutta eikös joka kerta tarkastettavasta pissasta näkyisi, jos siellä on glukoosia tai muuta?

Kysyit Ainikki häpyluukivuista. Minutta oli pari viikkoa sitten niin kipeä häpyluu (tai siis -liitos), että parin tunnin paikallaan istumisen jälkeen meinasin itkeä, kun lähdin kävelemään. Sitten onneksi flunssa hellitti ja pääsin jumppaamaan: jo auttoi. Eli minulla siihen on auttanut liikkumattomuuden sijaan liikkuminen. Etenkin lantionpyöritykset, rullaukset, venyttelyt, liike ylipäänsä. Vaikka koko ajan tuntuu, että jokin siellä repeää, kannattaa silti koettaa venytellä.

Neuvolalääkärissä oli kaikki kunnossa. Kohdunsuu sen kolme senttiä ja kiinni, painoa alusta asti tullut 6 kiloa, sf-mitta 24. Hyvin eläväinen vauva!

Olin muuten juhlimassa viikonloppuna, ja tuli mieleeni, että jotkut odottavat äidit välttävät baareja meluisuuden takia. Itselleni ei tullut mieleenkään, jos meteli siis ei ollut korviin sattuvaa. Melkein ennemminkin koetan totutella vauvaa ääniin, ettei sitten kaikkea säikähdä. Tiedän toki, että äänet kuuluvat kohtuun hyvin. Mitä olette mieltä? Vältättekö esimerkiksi konsertteja?

Se on kuulkaa syyskuu jo!

Malvia rv 29



 
Syksyistä uutta viikkoa marrasmammat!

Viikonloppu on jälleen takana ja uuteen työviikkoon pitäisi alkaa orientoitumaan. Kiireitä on tiedossa, joten aika ei käy ainakaan pitkäksi.

Liitos/häpyluukivuista kyselitte: minulla on ollut niitä tasaisesti koko raskauden ajan, mutta vain satunnaisia vihlauksia/jomotuksia. Ei siis sellaisia pitkäaikaisia kipuja kuitenkaan.

Malvia, en ole välttänyt konsertteja tai muuta melua, itse asiassa tänä kesänä olen käynyt normaalia enemmän (ihan varastoon!). Viimeisimmässä vaavi tuntui jumppaavan normaalia enemmän, joten kuuli varmasti. Uskon kuitenkin, että lyhytaikainen melu ei tee mitään. Baarissakin kävin heinäkuun lopussa viimeksi ja viikonloppuna olin häissä jossa bändi soittamassa. Minulla on sama filosofia kuin sinulla, ääniä saa ja pitääkin olla elämässä ja vauvan pitää niihin tottua. Helpottaa kaikkien arkea kun voi elää normaalisti vauvan unien aikana.

Sokereista kun itkin viime viikolla, niin nyt kun olen niitä testaillut olen ihan rekisterin alapäässä. Eli ei pitäisi olla kenelläkään sanomista ja olenkin jo rauhoittanut mieleni asian suhteen. :)

Uskomatonta, meillä alkaa 30. rv huomenna!!!

Nyt aamukahville,
S & Ö rv 28+6
 
Pirteää syyskuuta mammat!

Se alkaa olla kesä kalenterin mukaan ainakin takana, aamulla on ekat pakkasetkin kuuleman mukaan ollut täällä länsirannikolla.
Omalla tavallaan mukavaa tuo raikas viileämpi ilmakin välillä.

Masun kanssa ei paljoa muutoksia, vähäsen viikonloppuna havaitsin että jalat olivat turvonneet. Voinee tietysti johtua siitä että en pitänyt päivän aikana jalkoja missään vaiheessa ylöspäin, ja kaiken kukkuraks tuli mussuteltua sipsiä ym.

Uniin tuntuu tulevan jo tämä masun kasvaminen ja olenkin nähnyt jo unia joissa olen raskaana, ennen vain ns. "normaalitilassa. Viimeyönä olin jo ultrassakin jossa lääkäri näki ja kertoi vauvan sukupuolen.. ( emme siis ole halunneet tietää etukäteen), saa nähdä osuiko uni oikeaan vai näänkö vastakkaisen unen vielä ennen syntymää..

Suurempia kipuiluja en ole potenut, vähän alkaa tuntumaan olo kankealta ja liikkuminen hidastuu tai siis toisinsanoen tuntuu että hengästyy normaalista kävelystäkin enemmän kuin ennen. No hyvä niin jos sitten huomaa hiljentää tahtia loppua kohti:)

Näillä mennään 29+2 viiikolla.

-Minea- rv 29+2
 
Päiviä!!

Tänään alkoi sitten virallisesti kesäloma ja nyt ainakaan ei enää tarvitse palata töihin.
Kävin neuvolassa ja sielä kaikki muuten ok, mut hb oli vain 103. No, eipä ihme, kun on ollut väsyneempi, mut ois ollut kiva tietää alkuperäinen arvo, kun olen syönyt melkein 2viikkoa taas rautaa, joten on tainnut arvo olla aika alhainen.
Vauvelilla kaikki hyvin, on oikein itse rauhallisuus kun tutkitaan, nimittäin kun esikko sai kauheet potkukohtaukset jo siitäkin kun kuunneltiin sydänääniä häntä odottaessa. Jotenkin oon alkanut kallistumaan poikavauveliin, mutta synnytyksessä sen vasta
näkee kumpi tulee.=)

Esikko on nyt jäänyt mun kanssa kotiin kahdestaan. Ulkoillaan ja yritetään treffailla kavereita, mutta yritetään viettää kaksistaan laatuaikaakin. Tästä muutama sukulainen on ottanut päänvaivaa, että täytyy viedä johonkin hoitoonkin, kun ei muuten ole kavereita. Oon kuitenkin yrittänyt olla välittämättä moisista ja ainakin aion avoimeen päiväkotiinkin mennä käymään, niin näkee sitten sieläkin kavereita.
Toinen ääripää olisi näiden sukulaisien kanssa se, että saisin kauheet haukut jos lapsi olisi päivähoidossa ja itse sitten vain "makaisin" kotona. Että tämmöstä taas...=)

On ollut ihana päivä tänään, metereologien mukaan tulossa kuiva syksy, kunpa tulisi kauniskin sellainen!=)

Mutta nyt päikyille, yhteyksiin!!

-Misai&rv30+5-
 
Syksyn alkua täältäkin suunnalta kaikille ja Misaille kivaa lomaa!

Ihanaa, täällä 30 viikkoa täynnä tänään :D!! Hymyssä suin tein aamupalan ja onnittelin miestäkin meidän pikkuisen saavutuksesta. Ja töitäkin jäljellä enää nelisen viikkoa, jos jaksan loppuun asti olla. Hyvä mieli siis tänään täällä!

Lenssu tuli suunnuntaina tännekin vierailulle, joten niistäminen ja lämpimän juominen ovat taas tulleet tutuiksi. Toivottavasti ei kauaa kestä, onneksi ei ainakaan vielä ole ilmaantunut muita oheisvaivoja, esim. kurkkukipua tms. (koputetaan puuta)..

Joku kysyi vauvan asennosta, meillä on oltu pää alaspäin jo jonkin aikaa eikä ole asento muuttunut. Potkut tuntuu kylkiin ja pylly vaihtaa puolta suhteellisen säännöllisin väliajoin. Niin ja noita liitoskipuja häpyluussa ja lonkissa on ollut enemmän tai vähemmän jo parisen viikkoa ainakin sekä myöskin turvotusta ym. mukavaa :).

Huomenna taas neuvolaan ja nyt sitten onkin käyntejä parin viikon välein. On se hyvä, että meistä äideistä ja vauvoista pidetään näin hyvää huolta.

barbalala ja pikkuinen rv 30+0 :)
 
Onkohan minusta tullut puusilmä, vai minne asti tämä meidän ketju oli pudonnut o_O

Neuvolasta juuri tultiin, hemoglobiini oli taas hyvä rautakuurin ansiosta. Kohdunpohjan korkeus on 27 ja painoa tullut tähän mennessä reilut 6 kg. Verenpaine ja pissanäyte ok.

Neuvolantäti kyseli liikkeistä ja sanoin, että on nyt viimeisen lääkärikäynnin jälkeen liikkunut tosi paljon ja säännöllisesti. Käsikopelolla neukkari tunnusteli, että vauva olisi nyt kääntynyt pää alaspäin. Totesi, että on se näköjään kova liikkumaan, kun ensin ollut poikkitilassa, sitten perä edellä ja nyt pää alhaalla :D Kyllä sen tunteekin, että siellä on menoa ja meininkiä!
Eilen juuri mietinkin, että olisikohan kääntynyt pää alaspäin, kun ne potkut tuntuu niin jämäköinä tuossa ylävatsalla, kevyemmät 'räpellykset' tuntuu alavatsalla.

Liitoskipuja on tuntunut jo pitkän aikaa, joskus on parempia päiviä, ja joskus sellaisia, ettei juurikaan liikkua haluttaisi. Nyt uutena 'vaivana' on alkanut ristiselkä vihotella. Alkaa vissiin masu painaa ja kun mulla on skolioosia selkärangassa, niin sehän ottaa helposti itteensä.

Yöunet on kyllä vähän niin ja näin, hyvällä säkällä saa nukuttua suht hyvin, mutta esim. viimeyönä nukahdin lähemmäs puoli kahden aikaan ja heräsin viideltä, kun mies lähti töihin. Meinaa vähän väsyttää... Taitaa olla päikkärit tänään ohjelmassa.

Kävin muuten perjantaina katsomassa 6pvän ikäistä vauvelia, tuli ihan hillitön halu saada pian jo oma pikkuinen syliin! Pitäs vaan malttaa odottella nyt siihen marraskuun loppuun.

Tuulen Poikanen rv28
 
Moikka taas,

pikaisesti kävin lukemassa teidän kuulumisia ja ajattelin itsekin väsätä muutaman rivin. Esikoinen on päikkäreillä ja muakin kyllä sohva kutsuu vastustamattomasti joten koitan olla nopea :)

Joku kysyi tuosta sokerirasituksesta, täällä päin se tehdään automaattisesti jos ennen raskautta painoindeksi on 25 tai yli, sen lisäksi sitten jos on muuten syytä epäillä jotain häikkää. Itse olen molempien raskauksien aikana siihen joutunut just ton painon takia, mutta onneksi ei ollut arvoissa mitään häikkää sen enempää nyt kuin viimeksikään.

Jollakin, sori en enää muista kenellä kun luin niin monta viestiä, oli vauva perätilassa. Se ei tosiaan vielä näillä viikoilla ole kovin harvinaista, vielä on aikaa ja tilaa kääntyä monta kertaa. Hienoa on se että sulla tilannetta seurataan. Mulla kävi esikoisen kanssa niin että vaikka itse koko ajan epäilin perätilaa just noiden alhaalle tulevien potkujen takia, mua ei neuvolassa otettu vakavasti vaan täti oli tuntevinaan aina pään alhaalla, samoin neuvolalääkäri sisätutkimuksessa. Vasta kun vauva oli viikon yliaikainen ja oltiin polilla tarkistamassa tilannetta, niin silloin sitten ultrassa huomattiin perätila. Silloin ei sitten enää ollut vaihtoehtoja, kun poikakin oli reilusti yli nelikiloinen niin sektiohan siinä oli edessä. Ei silti, mulle jäi sektiosta ihan hyvä mieli ja pääasia että saatiin poika turvallisesti maailmaan, mutta olisihan tuo asia ollut sellainen että jos olisi ajoissa tiedetty niin muitakin vaihtoehtoja olisi voitu harkita. Tällä kertaa onneksi seurataan tarkemmin ja pääsen synnytystapa-arvioon sitten polille siinä rv 35 paikkeilla. No, tän kaiken pointti oli kai tarkoitus olla se, että paljon ehtii vielä tapahtua joten huoli pois, ja perätilastakin se vauva ulos saadaan :)

Liitoskipuja ja turvotuksia on täälläkin vaivana, muuten fiilis on hyvä. Apteekista ostin superseksikkäät pitkät tukisukat ja niitä kyllä voisin hehkuttaa teillekin, auttavat ihan oikeasti noihin jalkaoireisiin!

Vaunut meillä on kierrätystavaraa, kummityön vanhat ilmakumiset Orat (vm 2004) jotka on olleet meidän esikoisella ja nyt sitten tälle tulokkaalle. On tosi hyvät, tukevat ja tilavat, vaikka tuossa trendikkyyspuolessa ehkä vähän häviävätkin. Meidän puolitoistavuotias mahtuu niissä edelleen nukkumaan päikkärinsä vaikka tosi pitkä onkin. Nyt olisi tarkoitus hankkia lisäksi tuplarattaat, niitä on pähkäilty mutta ei vielä päätöksiä tehty.

Jaaha, eiköhän tässä tärkeimmät. Nyt sohvalle ja taju kankaalle :)
Rouva H ja juniori 29+1
 
Ja keitä meitä oikein olikaan...

Hippo-78: LA 1.11.2008, esikoinen
Aurinkoinen99: LA 1.11.2008, esikoinen
nn08: esikoinen, LA n. 1.11.2008
Oona76: LA 2.11.2008, esikoinen
nalle-- LA 2.11.2008, esikoinen
Mariah: poika 01/06 LA 4.11.2008
Misai82: tyttö 11/05 LA 5.11.2008
Möykky08: poika 10/06 LA 5.11.2008
henriikka73: poika 05/94, tyttö 12/95, LA 9.11.2008
Karvakuono: poika 06/07 LA 10.11.2008
Arabis: poika 11/06 LA 10.11.2008
barbalala: esikoinen LA 11.11.2008
Ainikki: esikoinen LA 13.11.2008
Viljonkka: esikoinen, LA 13.11
MaMaLi: esikoinen, LA 13.11.2008
Pilvikirsikka-80: poika 06/07, LA 15.11.2008
Sacha: esikoinen LA 15.11.2008
Sanna: poika 08/06, la 16.11.2008
Rouva H: poika 04/07, la 17.11.2008
Sonatar: esikoinen LA 18.11.2008
Helmipelmi: esikoinen LA 18.11.2008
Tuulia: esikoinen LA 19.11.2008
mamma 87: esikoinen LA 20.11.2008
Sade81: esikoinen LA 21.11.2008
Tirl: poika 10/06, la 22.11.2008
Malvia: esikoinen, LA noin 25.11.2008
Tuulen Poikanen: esikoinen, LA 25.11.2008
Brogan: esikoinen LA 27.11.2008
Minea 77: tyttö 06/04, LA 15.11.2008
 
Olen tässä lueskellut koko odotuksen ajan noita elo-lokakuun ketjuja saadakseni käsitystä mitä tuleman pitää. Niitä seuraamalla huomaa kyllä konkreettisesti, ettei meillä ole enää kauan jäljellä. Elokuiset ovat jo siirtyneet vauvanhoito-puolelle, syyskuiset alkavat olla tositoimissa ja lokakuulaiset ihan siinä perässä. Ja sitten ME!!! Kyllä tämä aika on rientänyt ihan siivillä, vasta saimme plussauutisia ja nyt on jo viimeiset työviikot monella käsillä!

Tänään alkaa minulla äitiysjooga. Vähän jännittää mitähän siellä on luvassa, teenkö itsestäni naurunalaisen sulokkailla linjoillani ja liikkeilläni? :) No, onneksi kaikki ovat samassa veneessä tuossa ryhmässä. Jos minusta ei kuulu mitään, olen onnistunut saamaan lonkan tms. pois paikoiltaan liikkeitä tehdessäni. ;)

Positiivista mieltä kaikille!
t. Sonatar & Öttis rv 29+1
 
Joo, olen kans itse kurkkinut välillä noihin pidemmällä olevien ketjuihin ja olen todennut saman asian - loppu alkaa kohta häämöttää. Ihanaa ja jotenkin vähän jännittääkin. On alkanut miettiä synnytysjuttujakin vähän enemmän, miten kaikki mahtaa mennä, loppuuko usko itseensä ja omaan jaksamiseen kun h-hetki on käsillä jne.

Olin siis neuvolassa ja täti sai melkein hepulin mun massun koosta. Bmi oli 33 cm, sain käskyn mennä heti ens viikolla uudestaan mittauksiin ja tod. näk. myös ultrataan aika pian ja tehdään eka kokoarvio. Mikäköhän megavauva mun sisällä oikein kasvaa ;).. Sydänäänet oli edelleen ok ja painon nousukin inhimillisissä lukemissa, hemppakin oli vähän noussut, eli alkaa ilmeisesti rautakuuri purra. Sain mukaan myös sen Helistimen ilmais-dvd:n, jossa siis käsitellään synnytystä, vauvan hoitoa yms. Taidanpa nyt alkaa sitä katsomaan!

Niin ja Sonatarelle vielä notkeita liikkeitä joogaan ;)!

barbalala ja "pikkuinen" rv 30+1
 
moi kaikki,

palan halusta tietää meidän natikan sf-mitan, vasta 29.pv ultra niin se katsotaan! paino ei tosiaan ole hirveästi noussut mutta selässä tuntuu massun koko, kivistää välillä vasemmalta alaselästä polveen asti.

Kävin tänään kampaajalla leikkauttamassa haperot hiuskarvat, tuntuu että tulen kaljuksi. Kampaaja kuitenkin lohdutti että käteen ja harjaan jäi ihan normaali máärä hiuksia, mutta että 6-7 vkoa ennen laskettua aikaa olisi hyvä hieroa 1 hiustenlähtökapseli päänahkaan viikossa ja ottaa käyttöön hyvä hiustenlähtöä ehkäisevä shampoo. Vahvistaa juuria niin että päänahka on paremmassa kunnossa sitten kun synnytyksenjälkeinen hiustenlähtö alkaa. Ja nyt syksykin vielä niin hiukset putoaaaaaargh.

Katsoin telkkarista ohjelmaa joissa kätilö auttoi maailmaan kaksi vauvaa, näytettiin tooodella lähikuvaa..mutta eiköhän me siitä selvitä. (istukan ulostulo oli aika kauhea näky, mutta mielenkiinnosta tapitin koko ohjelman läpi) Kyllä synnytyksen lähestyminen mietityttää kieltämättä, mutta tässä kun edetään vielä viimeisille viikoille niin haluaa että alkaisi jo!

Sokerirasituksen tulokset sain eilen neuvolasta, oli 96 eli ok, normaaliväli oli muistaakseni 74-140.

Eipä muuta, sateinen päivä täällä mutta lähden ulos joka tapauksessa

T: B+natikka 30+1





 
Barbalala, aika hurjaltahan tuo sinun sf-mitta kuulostaa. Tosin minulla mittasi eri ihminen viikon välein ja kasvua olisi muka tullut 5 cm viikossa... En siis ihan usko tuohon mittaan, mutta hyvä asia on tarkistaa. Toivottavasti ei mitään hälyttävää.

Noista synnytyskuvista, minä katsoin siinä Sub-tv:n uudessa Sairaalan syke -sarjassa olleen synnytyksen ja itkuksihan tuo meni. Näytti aika karmealta, vaikka ilmeisesti oli suht helppo ja "normaali" synnytys. Synnyttävä äiti oli ihan hiljaa, minä kyllä taidan käyttää äänijänteitä apuna ihan kiitettävästi... Ilmeisesti synnytysvalmennuksessa on tiedossa joku brutaali video myös, joten sitä odotellessa...

Missäs Helmipelmi luuraa? Täällä kohtalotoveria jo kaipailen, millainen sinun vointisi on ollut?

Meidän listaa ja kirjoittajia vertaillessa vaikuttaisi siltä, että meillä taitaa olla aika monta taustailijaa. Olisi kiva kuulla myös teistä! Mutta ei mitään pakkoa, jokainen tehköön sen mukaan mikä tuntuu kivalta.

Täällä on niin sateinen aamu, että siirrän töihinlähtöä tuonnemmaksi. Ei kiinnosta kastella housunlahkeita polviin saakka töihin kävellessä. Sateesta huolimatta aurinkoista päivää kaikille!

t. S & Ö rv 29+2
 
Huomenta!

Täälläpäin ei paljon raportoitavaa, terveydenhoitaja käyntiki on vasta ens tiistaina,
silloin sitten lisätietoa.
Kovasti on alkanu pikkukaveri masussa liikkua ja mulla alkaa ottamaan vissiin jalkoihin tämä painonnousu, vaikka sitä ei olekkaan tullut kuin joku viitisen kiloa.
Yöllä/illalla jalat särkeee ja kuumottaa, turvotusta en ole nyt haivainnut. Taisi johtua viikonloppuna enenmmän ja vähemmän niistä sipseistä ynnä muusta suolaisesta sekä paikallaan istumisesta.
Töissä istun jo jalat toisella tuolilla pöydän alla ;)

Äitiyspakkauksen ottamisesta pääsin vihdoin itseni kanssa päätökseen..
Lindexin vauvan-vaate osaston kiertelyn jälkeen asia ei ollut enää epäselvä:)
En ota pakkausta, esikoisen makuupussi tule kaäyttöön ja hankin sen pehmeän kopan yhdistelmiin ja varmaan Lindexiltä tms. haalarin.yms. Oli NIIIIN suloisia vaatteita siellä että!!! HUIH!


Lisää kuulumisia kun jotain ilmenee!

-Minea 77 rv 29+5 ( vissiin:)
 
Tuosta sf-mitasta sen verran, että niihin heittoihinhan tosiaan vaikuttaa, jos jollain kerralla on eri mittaaja, joka mittaa eri tavalla. Mulla oli nyt 28+0 sf-mitta 27, ylärajoilla edelleen mennään, mutta ei ole kuulemma mtn hätää. Sokerirasituksethan ollaan jo käyty ja pari vkoa sitten ultrassa vaukkeli todettiin la:n mukaan päivälleen 'oikean' kokoiseksi (tulipa huonoa suomea nyt, toivottavasti ymmärsitte :) ). Eli ei ainakaan vielä näyttänyt jättivauvalta. Niihin mittoihinhan vaikuttaa myös se, sattuuko vauva olemaan silloin esim. pylly pystyssä siellä masussa. Mutta mutta--barbalalalle siis, että elä hermoile, ennen kuin uudet mittailut ja ultrat tehdään :)

Minuakin on alkanut jännittää, kun on huomannut, että kuinka vähän niitä viikkoja enää onkaan oikeasti jäljellä! Jos aika menee yhtä nopeasti kuin tähän mennessä, niin huhhuh. Vaikka niinhän ne sanovat, että viimeiset viikot menee ihan tuskastuttavan hitaasti.

Minä ootan tässä nyt sitä, että äitiysloma alkaa, silloin saa olla hyvillä mielin 'lomalla' ja keskittyä kokonaan vauva-asioihin. Nyt tällä hetkellä olen kk:n ollut työttömänä ja siitähän stressiä pukkaa, kun periaatteessa pitäisi olla työkykyinen. Tällä meidän kotipaikkakunnalla kun ei ole meidän alan töitä tarjolla ja tähän mennessähän olen kulkenut töiden takia toisessa kaupungissa viikot. Enään tässä vaiheessa raskautta sitä kulkemista ei enää jaksaisi.

Tuulen Poikanen rv 28+2
 
Minä ajattelen että olisin varmaan aivan rättipoikki jos olisin ollut koko tämän ajan töissä, siinä mielessä olen ollut onnekas että olen saanut olla viimeiset 3 ja puoli kk kotosalla. Nyt alkaa kohta taas ranskantunnit ja teen yhden lyhyen kurssin vielä tässä ennen ettei aika nyt ihan joutenoloon mene. Lentohommiin en taida pystyä palata, koska taas tarkottaisi paikkakunnan vaihtoa ja vauvan tosi aikaista hoitoon laittoa, eli työnhaku on meitilläkin edessä kun ä-loman loppu häämöttää.. Mieleinen hommahan se on, mutta perhe on etusijalla.

Kauhean unen näin viime yönä, vauva oli tosi iso syntyessään ja alkoi puhua samantien, ja pää oli jättikokoinen... kaikkea kaikkea.. mies ei muista uniaan herättyään ja välillä pudistelee vaan päätään kun kerron omiani! Vilkas mielikuvitus ainakin mulla.

Kiva että monella teistä ä-loma häämöttää jo, saa ainakin rauhassa valmistella paikkoja ja hankintoja tulokasta varten.

30+2
 

Yhteistyössä