+ + + MARRASKUUSSA PLUSSAAVAT, joulukuuta suunnittelevat + + +

Kristen > Erityisvahvat vauvaliimalähetykset sulle!

Minnarun > :hug: Oletko kertoillut pitkään kuummeilleitten palstalaisten tarinoita miehelle? Voisi auttaa asiaa, mutta myös lisätä painetta. Saisikohan petipuuhaintoa muuten lämmiteltyä? Viettelykset kehiin!

 

MG: tuo miun ukko on semmonen jurikka, maatilan poika =) kylläkin kovin rakas :heart: no eiköhän se ala pikku hiljaa sisäistää tilannetta

 

Isönpäivähuomenta.
Meillä isäntä vetelee sikeitä, joten mulle jäi aikaa palstailla
Rinnat ei ole enää erityisen kipeet. Jotain pientä mainittavaa, muttei kuitenkaan mitenkään erityisesti. Lämpö oli kuitenkin tänä aamuna 37,11 ja yhtään ei ole kipeä olo, mitä nyt nenä on vähn tukossa ja uni kyllä maistuisi. Lisäksi jonkinmoinen pahoinvointi on astunut kuvioon :x

Mä olen kyllä siitä onnellisessa tilanteessa, että mies on aina valmiina touhuihin, eli jos ongelmia sänkypuuhissa löytyy, ne on aina mun puolelta... Miehellä ei siis ole paineita oviksesta tai mistään muustakaan

 

Kristen, isosti vauvaliimaa teille!! Olen kyllä kateellinen sinulle tuosta miehen aina valmis- asenteesta. Kyllä meidänkin isäntä on henkisesti 100 % mukana tässä projektissa, mutta nyt viimeiset 2 kertaa on makuuhuonepuuhat päättyneet ilman tulosta... hommasta ei vaan yksinkertaisesti tule mitään. Mies on itse tästä tosi pahoillaan, mutta sanoo että homma kiikastaa niistä henkisistä paineista. Eli jos kesken hommien hänelle tulee mieleen että nyt on muuten pakko onnistua, niin jutusta tulee pakkopullaa ja laukeaminen ei vaan onnistu. TURHAUTTAA. Tässä kierrossa on siis vain kerran saatu simpat matkaan, ja se tapahtui noin 4-5 päivää ennen ovista.

Suunnitelmani on, että en nyt edes mainitse hänelle mistään tärppi/ovispäivistä yhtään mitään, ja ensi kierrossa sitten muina miehinä houkuttelen hänet makkariin, kunhan ensin olen tsekannut että ovismittarissa on hymynaama. Eli paineet pois, ei kai tässä muu auta.

 

Heipparallaa! Eipä ole taas tullut hetkeen täällä käytyä mutta jospa koittaisin aktivoitua hieman. Ihan kaikkea en varmaan lukenut mitä ootte kirjotellu, on tämä sen verran vilkas ketju ja hyvä niin.
skorpionille Onnea työnhakuun, toivottavasti saisit paikan. Työ on kuitenkin niin iso osa elämää että sen toivois olevan miellyttävää.
MG :hug: sinulle ja onnea ensikiertoon.
Kristen kylläpäs kuulostaa lupaavalta, peukutukset sinne. Millon meinaat testailla?
ON: Täällä mä edelleenkin kärsin tästä loppukierron tiputteluvuodosta. Se on nyt alkanut tässä kuuden kierron aikana kp 17-21 ja jatkuu sitten sinne kp 29 asti. Sitten on kahden päivän menkat jotka loppuu melkein kun seinään. Tässä kierrossa se alkoi kp 18 vaikka syön niitä lääkärin määräämiä minipillereitä jo toista kiertoa. Tässä kierrossa vieläpä tuplasin omatoimisesti annostuksen mutta eipä ollut vaikutusta. :ashamed: Meillä oli lääkärin kans puhetta että kattoisin kolme kiertoo ja sitten uudestaan yhteyttä mutta en kyllä nää tässä mitään järkeä. Sitä paitsi toi lääkäri ei jatka vuoden vaihteen jälkeen enää neuvolassa niin helpompi ehkä hoitaa asiaa saman lääkärin kanssa vielä kun voi. Eli taidan soittaa ja vaatia jotain oikeita lääkkeitä niinku vaikka terot.

MG mulle vois korjata/lisätä tietoihin 23v 1.lapsi ja yk 6, kiitos :wave:

 

:kieh: Kyllä kiukuttaa. Mies pudotti eilen pommin vaikka keskustelu lupaavalta vaikuttikin. Ensin juteltiin muista asioita ja sitten ajauduttiin puhumaan tästä odotuksen odottamisesta. Olen ihan hyvilläni, ettei miehellä ole paineita asian osalta, mutta suututtaa tuo välinpitämättömyys ja itsekyys. Menkkojen alkaessa harmittelee enemmän sitä, ettei vuodon aikana voida heilutella peittoja kuin raskaustoiveen murentumista. Mulla on välillä halut kadoksissa ja niitä vaikea houkutella. Helpottelee sitten paineitaan ja sen sallinkin, mutta vähän voisi miettiä ajankohtia tarkemmin. Harmittaa kyllä, jos sitten innostunkin ja toinen on tärvännyt siemenensä hukkaan. Ei minunkaan halukkuuksia voi ennakoida ja koittaa varoa painostamasta, mutta huomioimalla ja tukena paremmin olemalla saattaisi saada haluja lisääntymään.

Mulle on siis ollut rankka juttu jo tämä pco ja sen tuomat kiusat. Tässä vuoden kuluessa sitten nuo toistuvat kemialliset ja tuloksettomat kierrot surettavat. Mies tavallaan on hengessä mukana ja halailee kyllä lohduttavasti ollessani surullinen, mutta siihen se sitten oikeastaan jääkin. Ollaan kyllä voitu puhua aiheesta. Nyt vaan selvisi ihan yllätyksenä miten vähän oikeasti mies onkaan mukana. Tämä on minun juttuni ja minun ongelmani. Mies toivoo kyllä lasta, mutta odottaminen ei häiritse häntä. Hän ei myöskään ymmärrä, että hänenkin tulisi tehdä osuutensa muutenkin kuin lempimällä minua. Sperman laatuun kun voi vaikuttaa eikä tiedossa ole millainen laatu on nyt. Komensin häntä miettimään ruokavaliotaan ja puhuin alkoholin käytöstä ja tupakoinnista. Kohtuullisia nuo nautintoaineiden käyttämiset ovat, mutta asiaa kannattaa silti miettiä.

Muistutin myös siitä, että vuosi on ollut mulle rankkaa menetystenkin takia. Nukun huonosti ja kaipaan lepoa. Järjestelemällä asioita jaksaisin paremmin parisuhdetoimintoja ja haluilla olisi mahdollisuus mennä väsymyksen edelle. Koen olevani tämän asian kanssa ihan yksin vaikka mies on koittanutkin tukena olla. Ei vaan jotenkin ymmärrä minua sittenkään eikä kykene antamaan sellaista tukea mitä kaipaisin. Meni fiilikset isänpäivästäkin tässä samalla, mutta laitoin silti aamiaisen ja annoin hankkimani lahjan. Riita on loppu, mutta asia ihan kesken. Tunnen itseni loukatuksia ja olen todella pettynyt. Toivottavasti iltaan mennessä saadaan selviteltyä lisää ja tilanne vähitellen helpottuu.

Siinäpä sellaista purkausta. Päivittelen ja kommentoin sitten myöhemmin. Taidan nyt käydä vähän ulkona raittiista ilmasta nauttimassa, jos vaikka mieli vähän piristyisi. Toivottavasti teillä muilla on mukava päivä. Nauttikaahan isänpäivän antimista.

 

Kamalaa vilskettä ja hulinaa ollut, en ole ehtinyt kauheemmin koneelle kuin vasta siis nyt...

Paljon on jälleen ehtinyt tapahtumaan, :hug: sitä tarvitseville!!!

Tässä kanssa ihmettelin omaa tätä kiertoa... Yleensä minulla ovisplussa on osunut kp 14 mutta siis tässä kierrossa tuli voimakkaat kivut vasemmalle puolelle alavatsaa kp 10 ja kun tein ovistestin niin sehän näytti aivan selkeää plussaa!?!?!?! No ei sen puoleen etteikö sitäkin ehditty hyödyntämään mutta kummastuttaa että ovis tuli nyt jo noin ajoissa... Eli siis tänään dpo 4.

 

Hyvää isänpäivää!

Meillä ei niin hyvää. Pojan isä oli kärrännyt lapsosen sukulaisille hoitoon, että pääsi itse vetämään (jälleen kerran) viinaa. Ei jaksa ymmärtää. :kieh:

Kristen: Niin jännät paikat!!!! Nyt peukkuja!
mg: Ei yhtään kivaa. Toivottavasti saatte puhuttua asiaa vielä lisää, ettei jää painamaan. Varmasti tuli semmoinen ns. väheksytty olo...

Täällä kp 4 ja hatuttaa rankasti.

 

Meillä menee nuo petipuuhat niinpäin, että minä kerron miehelle, koska niitä voidaan harrastaa. Esim. kuukautisten aikaan ei itseäni oikein innosta. Mies oli taas ihan innoissaan, kun kerroin vuodon loppuneen. Hänelle se tarkoittaa sitä, että päästään taas heiluttelemaan peittoja (joka päivä, jos hän saa päättää). Tänään aamulla kysyin mitä haluaisi isänpäivän aamiaiseksi ja arvaatte varmaan mikä oli vastaus

Varmaan hyvä idea, ettei puhu miehelle oikeista ajoituksista, jos siitä tulee suorituspaineita. Mites olisi, jos keksisitte jotain uutta kivaa sinne petipuuhiin (leluja, asuja, asentoja, paikkoja jne.)? Miehet ovat joskus aika yksinkertaisia. Pienet muutokset jutuissa voivat hyvinkin innostaa vaikka meistä se tuntuisi turhalta

 

macy gray:

Tuli mieleen, että onkohan miehesi suojellut itseään asettamalla ikäänkuin muurin ympärilleen. Siis ei halua toivoa ja pettyä, koska ei kestä niitä tunteita? Jos näin on, hän ei ehkä siksi pysty ihan täysillä ottamaan tunteitasi huomioon pettymyksien sattuessa.

Pystyisittekö sopimaan esim. jostakin sinun tällä hetkellä tekemästä kotityöstä, että se on tästä eteenpäin miehen vastuulla? Miksei toisaalta jakamaan niitä niin, että mies ottaisi vaikka viikonloppuisin joitakin hommia itselleen ihan pysyvänä ratkaisuna, jos viikolla ei pysty? Jos hän on halukkaampi petipuuhiin, ehkä se toimisi kannusteena. Silloin sinulle jäisi tosiaan enemmän aikaa ja voimia niihin touhuihin.

Entä onko teillä ihan kahdenkeskistä aikaa muutoin kuin vauvaprojektin muodossa? Voisitteko viedä lapsen vaikka isovanhemmille hoitoon ja käydä kahdestaan ulkona tai harrastaa jotain? Ehkä sellainen rento mukava yhdessäolo ilman vauvapaineita auttaisi molempia?

Meillä on ollut samankaltaisia keskusteluja miehen osuudesta. Onneksi hän on jo vuosia sitten lopettanut tupakoinnin. Edellisen epäonnisen raskauden jälkeen pyysin häntä vähentämään alkoholin määrää. Taisin paasata vähän liikaakin, kun mies päätti lopettaa käytön kokonaan vähäksi aikaa. Nyt on juonut ehkä yhden oluen viikossa, kun sanoin sen olevan ihan ok. Viimeiseksi pyysin vielä ottamaan foolihapon päivittäin niinkuin minäkin. Pikkuhiljaa sanoma on mennyt jollain tasolla perille vaikkei hän ota niitä asioita ihan niin vakavasti kuin minä. Hänelläkin on kuitenkin pelko siitä, että käy niinkuin viimeksi ja on siksi suostunut näihin "toimenpiteisiin" parantaakseen omalta osaltaan todennäköisyyksiä. Tiedän siis tuon tunteen, että vain itse ottaa asiat tosissaan :hug: Toivottavasti saatte tästäkin puhuttua ja miehesi ottaa vastuuta omasta terveydestään vaikka yhden projektin kerrallaan.

 

Kristen lupaavalta kuulostaa jälleen. jospa kiinnittyiski kunnolla tällä kertaa!!!! :heart:

macy gray höh! :hug:

Meillä on mies kans aikalailla aina valmis.. Kun vaan saa ittensäkki fiiliksiin mukaan..

Mitäs luulette arvon kuumeilijat että onkohan mulla nyt sitte se ovispv tänään?
Perjantaina k.17 oli siis nega ja lauantaina k12 hymynaama ja sit taas tänään k13 nega..
Parhaillaan jomottelee mukavasti alavatsalla..

 

Isänpäivää tasapuolisesti kaikille!!!

mgsekä muut sitä tarvitsevat:hug:

Kristenbd

).( Tänään tuossa kalenteria selaillessani, huomasin, että täällä mulla väärä kiertopäivä (sorry mg olen ilmoittanut sulle väärin:ashamed eli nyt onkin jo kp29!!! Siinähän vallan paniikki iski, etenkin kun kierrot ollut viime aikoina 26 päivää ja ei minkään näköistä tuhrua ole vielä näkynyt Hienoista pahoinvointia tuntuu välillä ja tissit on kipeät sekä pursuilevat liiveistä Sitten tulee kuitenkin epäusko, että kuvittelenko omiani Testejä ei ole mulla kotona ja lähin päivystävä apteekki liian kaukana... Huomenna pääsen siis apteekkiin, mutta täytyy varmaan odottaa tiistai-aamuun testausta. Jotenkin epäuskoinen olo ja mielessä heti jo tuo kesäkuinen km. Tulihan sekavat kirjoittelut, mutta niin on ajatuksetkin...

 

Mariel85: Taitaa olla ovispäivä =) Sitten vaan ensi isänpäivänlahjaa "tekemään"

Viulu: Oih! Kovasti peukutuksia plussan puolesta bd =)

 

Viulu Hyvältä kuulostaa, peukiut täällä pystyssä!

mg Mä ymmärrän hyvin sun tunteen. Muinoin anoppini sanoi mulle, että miehet ei koe keskenmenoja ja tässä tapauksessa kemiallisia samalla tavalla kuin naiset, sillä asiahan ei varsinaisesti kosketa heitä kuin puheiden perusteella. Mies ei tunne niitä tunteita, eikä sitä pettymystä, kuinka "miksi minusta ei ole tähän". Olen pohtinut, että hän on kyllä oikeassa. Sillä nämä kiinnittymisjutut, kierron päivät, ovulaatiot ja kuukautiset on lähinnä naisten juttuja
Ja joku jo mainitsikin, että ehkä miehesi pitää suojakuorta, ettei epäonnistuminen tunnu niin pahalta...
Eipä tuo oma mieskään sillä tavalla ole niin kiinnostunut näistä raskautumishommista, halaa kun "valitan" yms. Mutta on kuitenkin aina valmis puuhiin, joka ehkä aiheuttaa sen, ettei meillä asiasta niin kovin puhuta. Tai minä puhun, mutta mies vaan hymähtelee...
Ehkä se on miesten tapa käsitellä asiaa, jota he eivät pääse kunnolla kokemaan ja elämään, mutta joka kuitenkin koskettaa heitäkin suuresti. Ken tietää!

Mariel, kyllä mäkin veikkaan, että se ovispäivä on käsillä

Mä en tiedä koska aion testata vai testaanko ollenkaan. Tänään olen asiaa taas pohtinut ja toisaalta pääsen helpomalla, kun vain pystyisin pitämään näppini erossa testeistä sinne asti, että menkat ovat oikeasti vähintään päivän myöhässä. Mutta sitten taas en tiedä olisiko omalle mielenterveydelle parempi "todistaa" tämä mahdollinen raskaus, vaikkei se kiinnittyisikään kunnolla. Eipä tarvisi miettiä miten asia oli, saisi surra asian rauhassa ja katsoa taas tulevaan.
Eli veikkaan, että aika vain näyttää, koska testaan Tosin ei mulla kovin kummosia testejäkään ole kaapissa, mutta kattellaan.

 

perskuta oltiin koko päivä anoppilassa ja nyt sitten on ovistesti tekemättä ja reissusta kotiuduttua menin pissalle mja se jäi purkittamatta...joudun tekee nyt tosi myöhään testin ja muutaman tunnin pidätys tulee maksimissaan joten.... mut näillä kiertopäivillä en kyllä haluais jättää testiä tekemättä =) isäntä on hieman juonu ilolientä.... joten tänään en kyllä halua mitään hommailla mut huomenna sitäkin suuremmalla ilolla

taas kerran yksi isänpäivä takana ja miun kokemuksista parhain, tunnelma oli iloinen avoin ja mukava.

Huomenna pureuden teidän kirjoituksiin ja kommentoin ihan rauhassa....hyi minä itsekäs ihminen kun vain napailen täällä.

 

Barbamama35 ja Kristen > Kiitos kommenteista! Kyse saattaa hyvinkin olla ainakin osittain suojamuurin rakentamisesta. Lisäksi mies ei hoksaa ajatella tietynlaisia asioita ennen kuin itse otan puheeksi ja sanon ihan suoraan. Minä tietysti loukkaannun, jos olen asiaa pitänyt itsestäänselvänä. Miehen ja naisen ajattelumaailma on niin erilainen, että välillä tutkastuttaa ihan urakalla. Kyllähän minä toisaalta miestä ymmärrän, mutta tuntuu silti pahalta. Kaipaisin paljon enemmän tukea myös käytännössä. Viisainta varmasti olisikin keskustella siitä, miten mies ihan konkreettisesti käytännön asioilla voisi jaksamistani helpottaa ja siten olla tavallaan tukena myös surun ja pettymysten osalta. Miehille käytännön asiat ovat usein helpompi ymmärtää ja toteuttaa. Onhan sellainen tietyllä tavalla konkreettisempaa kuin se henkinen tuki, varsinkin kun heidän on vaikea samaistua meidän tuntemuksiimme.

Kahdenkeskistä aikaa meillä on lapsen mentyä nukkumaan ja välillä saamme lapsen myös hoitoon. Ollaankin vanhempieni kanssa puhuttu, että tässä vielä ennen joulua pidettäisiin "parisuhdeilta" eli viettäisimme kaksin aikaa kotosalla. Välillä käydään ulkonakin, mutta tällä hetkellä ei innosta minnekään lähteä. Ostospäivä ollaan sovittu ja silloin lapsi menee hoitoon. Kahdenkeskistä aikaa sekin ja päästään samalla ulos syömään.

Aika uskomaton päivä on ollut vaikka alkoikin ärsyttävästi. Huomasimme ilmoituksen kiinnostavasta myynnissä olevasta talosta ja sovimme näytön tulevalle viikolle. Ei se ihan unelmiemme talo ole, mutta potentiaalia siinä on aika paljon eikä hintakaan päätä huimaava. Meillä olisi helposti varaa ostaa se vaikka toki pankista täytyy lainaa hakea. Kysyntää tuntuu olevan, joten jännittää ehdimmekö edes katsomaan sitä. Jos talo miellyttää näytönkin jälkeen, niin emme silti hätäile tarjouksen kanssa. Tuo kun on vasta ensimmäinen jota menemme katsomaan eikä meillä ole kiire päästä muuttamaan. Siinä on sitten tarkoitus asustella lopun ikää, joten haluamme olla ihan varmoja ennen kauppojen tekoa. Hirveästi kyllä suunnitelmia pyörii päässä. Talokuume on yhtä villiinnyttävä kuin vauvakuume.

Oireilu ihmetyttää ja hämmentää. Teen siitä uuden avauksen ja lisään sitten tänne linkin. Tässä: http://kaksplus.fi/keskustelu/lapsen-saaminen/vauvakuume/1874626-menkat-raskaana-ollessa/#post22454657

Viulu > Korjaan kiertopäivät. Jännittävä tilanne sulla. Kovasti vauvaliimaisia plussatuulia!

Lisey > :headwall: Joillakin on sitten kummallinen arvojärjestys. Todella harmillista lapsesi kannalta tuollainen. Varmasti sinuakin harmittaa ja kiukuttaa kovasti. Toivottavasti lapsesi isä saa kuulla kunniansa kaikilta asianosaisilta ja ottaa opikseen. :kieh:

Liina87 > Kurjaa tuollainen tiputtelu. Toivottavasti saat ongelman poistavat lääkkeet.

 

Onpas tänne tullu paljon tekstiä! Hyvä juttu tietysti . En ole ehtiny muutamaan päivään koneelle juuri ollenkaan. Nyt on isänpäiväkakut syöty ja kohta pitäisi alkaa tositoimiin tämän kierron osalta . Mulla on tänään siis jo kp16, ja aamupäivällä tehty ovistesti näytti vahvaa plussaa. Ekaa kertaa taisi olla testiviiva selkeesti vahvempi kuin se kontrolli. Eli selvä peli! Nyt alavatsalla pientä kipuilua, mistä päätellen ovulaatio on aika lailla käsillä. Mietityttää vaan, että onkohan liian myöhäinen ajankohta ovulaatiolle? Mulla on kuitenkin yleensä aika lyhyt kierto, viimeksikin jäi 25 päivään. Pitäis vaan osata ottaa rennosti, eikä pohdiskella ja stressata liikaa...

Pikku-Saara : Oon huomannu, että tuo suunnitelma on toimivin. Eli en viitsi miehelle puhella mitään testeistä, muina naisina vaan ehdottelen peittojen heiluttelua .

 

HEEEIII! Nyt niitä plussia kehiin!!! Siispä PUUUHHH ++++++++++

Viulu Plussaonnea!!! Tuut sit heti keromaan tuloksen, kun oot testannut!

Kristen Täällä peukut ja pottuvarpaat sojottaa vahvasti kattoon! Plussaonnea! bd

Tsemppiä oviksen metsästäjille! Ja Mariel85 kyllähän se siltä tosiaan vaikuttais testien perusteella, että tänään on SE päivä!

MG pahoittelut tädin saapumisesta! :hug: Sulla kävi sit vähän samat, kuin mulla. Tuli kylään hiukan liian aikaisin... Tai siis ois saanut kyllä olla kokonaan tulematta! :kieh: Meillä on aika samantyylinen ukko täällä kotona. Sitä ei paljon näytä nää mun menkat harmittavan, kun niistä mieleni pahoittaneena ilmoitan. Ja vielä kaiken lisäksi, kun yritän selittää, että ne tuli AIVAN LIIAN AIKAISIN! Eipä osannut siihen mitään kommentoida. Oikeastaan vähän jopa ihmetteli, kun hiukan tirautin kyyneleitäkin asiasta... Ei noi miehet vaan osaa ymmärtää näitä juttuja, ja varsinkaan sitä miltä meistä tuntuu! On mies kyllä muuten ihan täysillä tässä haaveilussa mukana. Petipuuhiin sitä ei onneksi tarvitse suostuttelemalla suostutella. Olisi tänäänkin ollut valmis, mutta yllättäen minä en puolukkapäivistä johtuen. |O

Toivottavasti saat asuntokuumeilun avulla vähäksi aikaa ajatuksia pois vauvahaaveilusta, niin jaksaa sitten kun tosi toimet alkaa. Tsemppiä! :hug: Kävin muuten lukaisemassa sun linkin ja noi sun oireet on kyllä aikamoiset! Ois se kyllä aika hurjan hienoa, jos se plussa sieltä vielä vähän viivellä tulisi!

ON: Mulla siis kierto jäi 27 päiväiseksi, kun täti päätti kurvata kylään jo eilen. Eilen olisi ollut VASTA DPO10!!! Todella vähäinen tuhruttelu alkoi jo dpo8! *KELE*TANA*TU! Siis kesken Terolut-kuurin! Eilen tosiaan tuhru oli muuttunut jo selkeäksi vuodoksi, kun otin viimeisen Terolutin. Mä soitan kyllä heti huomenna lääkäriin ja pyydän soittoajan mun gynelle. Katotaan sitten menenkö näyttäytymään ihan paikan päällä, vai mitä tehdään. Aika epätodennäköistä on raskautua, jos tuhrut alkaa jo kesken kuurin. Viime kierrossakin tuhrua tuli yhden päivän ajan dpo9 ja menkat alkoi sitten dpo11. Huoh.... Mä niin toivon, että mun kroppa edes pelittäis oikein. Jos sit sen jälkeen vois oikeesti kunnolla jopa haaveilla siitä pikkukakkosesta. Mutta nyt siis kp2/30-34, yk5

 

Kristen Tosi lupaavalta kuulostaa! ++++ bd!

iines :hug: Toivottavasti gyne osaisi auttaa. Pakkohan tuollaiselle on voida jotain tehdä?

mg Tyhmää Samaa sanon kuin muutkin, ja tuli mieleen vielä oma juttu esikoisen yrityksen kohdalta. Meillä kanssa sovittiin, että en kerro ovistestien tuloksesta (vaikka jälkikäteen mies sanoi, että arvasi kyllä, kun alkoi tahti kiihtyä ) ettei tule turhaa stressiä. Mutta tuntui, että miehelle raskaaksi tuleminen ja raskaus, niihin liittyvät ongelmat ja tunteet ym. alkoivat konkretisoitua raskaaksi tulemisen osalta vasta, kun maha alkoi näkyä. Esim. rv 13-14 mentiin ihan sillä hilkulla, että pysyykö pieni kyydissä :'( Onneksi pysyi, mutta jotenkin tuntui, että miehelle nämä raskaaksi tulemisen ja raskaana olemisen vaikeudet konkretisoituivat miehelle vasta silloin.

Joku on sanonut, että äidillä on yli 9 kk aikaa kasvaa äidiksi, kun taas miehen isyys alkaa muotoutua osaksi minuutta vasta synnytyssalissa. Pitkä sepustus, mutta tarkoituksenani on vain sanoa, että hyvä, että olette saaneet puhuttua asioista, ja toivottavasti mieskin ymmärtäisi sinun tuntemuksiasi asiassa :hug:

Täällä ovisplussaa odottaessa.. Parin päivän sisään pitäisi olla, ja testien viivatkin ovat alkaneet vähitellen vahvistua. Mies vaan lähti pariksi päiväksi reissuun, joten toivoisin vähän myöhäisempää ovista, että ehtisi hyödyntää... Jotenkin olen jo asennoitunut ensi kiertoon, kun oli hyvissä ajoin tiedossa, että tämän kierron parhaat päivät menevät varmaan sivu suun. Mutta toivoa saa aina

Nyt ei muista muuta, niin paljon oli tullut tekstiä viikonlopun aikana. Mukavaa alkuviikkoa kaikille, koetan kommentoida myöhemmin, jos mieleen tulee

 

Kp 40/40, dpo 14, testit negaa. Menkkoja odotellessa. Muutamassa tunnissa alkavat, ei epäilystä. Maha on jo sekaisin ja kohta alkaa selvästi vuoto. *ituttaa.

 

Olipas tullut paljon tekstiä! Luin kyllä kaikki läpi, mutta nyt ei ehdi kommentoida, sensijaan kaipaan teiltä rakkaat naiset tulkintaa mun testiin:

Eli tein aamupissasta apteekin oman testin, ensin ei mitään, mutta ihan testiajan lopulla alkoi piirtyä jotain TOSI hentoista! Menin keittiöön loistevalon alle tiiraamaan ja kyllä, JOTAIN siinä toisen viivan kohdalla näkyy!! Nyt on testin tekemisestä jo melkein tunti ja viiva on jo punertunut. Koskaan ennen en ole apteekin testiin saanut mitään viivanpaikkaa/hailakkaa viivaa! Mitä mieltä olette tytöt, voisiko olla, että... Tädistä ei edelleen tietoakaan! Esikoisesta testasin aikoinaan kp 28/30 jolloin nega ja seuraavan kerran vasta 33/30, jolloin aika selkeä plussa. Nyt vaan on niin, että tänään pitäis laittaa se työhakemus postiin ja en kyllä haluaisi hakea, jos plussa nyt on tullut.

Aijaa.com - 7045797.jpg

Aijaa.com - 7045822.jpg

 

Skorpioni: Mulla ei noissa kuvissa näy mitään, mutta on niin huono näyttö ja valaistus tässä, että en luottaisi silmiini Olen ymmärtänyt muilta, että noihin apteekin omiin ei tulisi viivanpaikkoja (korjatkaa, jos olen väärässä...) testiajan jälkeen saati sitten testiajalla. Varovaiset onnittelut!

 

Viulu ja Kristen lupaavalta kuulostaa, pidän teille peukkuja
Voi ei Huldasharks. Mä niin jo odottelin plussauutisia sinulta :hug:
Macy Gray :hug:
Bluebaby, toivottavasti olisi ihan harmitonta ja pääsisit pian takaisin tänne :hug:
skorpioni07, minä kääntelin näyttöä ja KYLLÄ olen näkevinäni punaista testiviivan kohdalla. Toivotaan, että viiva vahvistuu =)

ON: Minulla tänään dpo13 (kp 27/30?) ja olinkin tässä jo luopunut toivosta raskautumisesta. KUNNES sain toissapäivänä päähäni idean ruveta testailemaan noilla jäljellä olevilla ovistesteillä (David25).

Dpo11 päivällä sain testiin jonkinlaisen viivan ja eilen aamupisusta jo huomattavasti vahvemman ja tänä aamuna jo lähes yhtävahvan kontrolliviivan kanssa. En ole ennen noilla testeillä oviksen jälkeen testaillut, joten ei ole kokemusta, että vahvistuuko tuo testiviiva sitten muutenkin ennen menkkoja? Mutta tuo eilinen viiva oli jo sellainen, että jos ovista testailisin, niin kuvittelisin, että ovisplussa tulisi jo ½-vuorokauden sisällä. Ja aina kun ovista noilla testeillä olen testaillut, niin testiviiva on aika hailakka kunnes oviksen aikoihin päivässä- parissa tummuu nopeasti ja oviksen jälkeen taas vaalenee nopeasti.

Yksi raskaustesti (David25) olisi kaapissa, jonka ajattelin käyttää huomen aamulla.

 

mg kävin lukemassa tuon sinun ketjusi, mutten viitsinyt sinne kommentoida kun en mitään neuvoa antavaa osaa sanoa. Oireita sulla kyllä on paljonkin. Mitä jos tekisit vielä raskaustestin ja katsot mitä se näyttää? Jos tulos on negatiivinen, voisiko viime kierto olla päättynyt kemialliseen / todella varhaiseen keskenmenoon? Mulla ainakin viime kierron päätteeksi, kun vuoto sitten haamuista huolimatta alkoi, oli lämmöt koholla melkein ovikseen saakka, ja muutenkin oireet kestivät tosi pitkään vuodon alkamisen jälkeen...

skorpion Hui kun jännää Noi apteekin testithän ei anna punertavaa viivaa, jos jossain ei ole jotakin! Mä sain tollasia hämysiä haamujen haamuja, mutta värillisiä, sillon joskus kun tein sellasen raskauden jälkeen, ettei kukaan oikein tiedä oliko se kemiallinen vai varhanen keskeytynyt keskenmeno, kun haaea plussa tuli, mutta se hiipu poies, eikä vuoto alkanut vasta kun kp 70+ lääkkeillä avustettuna. Eli siis tarkotukseni oli sanoa, että sain tohon testiin tollasia viivoja sillon kun hormoonia oli TOSI vähän enää jäljellä
Siispä, toivotaan, että sulla viiva lähtee vahvistumaan ja homma on vasta niin alkutekijöissä, että viiva on vielä niin hentoinen. Pystytkö testaamaan samanlaisella testillä muutaman päivän kuluttua? Siten olisi helpoin vertailla onko viiva lähtenyt voimistumaan Peukut pystyssä!

iines Sinuna soittaisin/ kävisin lääkkeen määränneen lääkärin juttusilla, sillä eihän tuo nyt ole millään tavalla normaalia

).( Mä vaan jatkan ihmettelyä ja odottelua. Väsy on jotain ihan kamalaa! Voisin nukkua vuorokauden ympäri. Makea ei oikein maita, kuten ei maittanut esikoisenkaan raskaudessa. Rinnat saivat vahvat tuntemuksensa takaisin ja mä nyt vaan yritän kitkutella tän viikon ja toivoa, etten joudu pettymään Mä en kyllä edes tiedä mikä dpo mulla on, joten täytynee tarkistaa tilanne listasta Tiedän vain, että lauantain maissa pitäisi ov:sta laskettuna menkkojen alkaa... Joten sitä tässä edelleenkin odotellessa...

Lisäystä vielä

Tätimoonika ovistestihän voi näyttää raskauden, mutta mulla se on kyllä välillä loppukierrosta muutenkin hyvin selvä. Tosin ei ehkä ihan noin vahva. Eli peukut pystyssä myös sinun puoleen!!

Hudalsharks alkoiko vuoto? Voi harmien harmi jos alkoi

 

skorpioni07: Mä en noin äkkiseltään nähnyt noissa kuvissa viivaa, mutta johtuu varmasti kuvasta + näytöstäni. Livenä viivat näkee tietysti ihan eri tavalla Mitä jos haet kuitenkin sitä paikkaa ihan varmuuden vuoksi. Menee kuitenkin varmasti muutama viikko ennen mahdollista työhaastatteluakin. Siihen mennessä saat varmuuden raskaudesta. Voithan mennä sinne silti ja sanoa suoraan mikä on tilanne. Ottavat tai jättävät sitten niin ei ole vaaraa, että potkisivat pois koeajalla raskauden vuoksi

Huldasharks: :hug:

Pumpuliini: Onnea ovisplussasta! Ehkä tästä tulee pidempi kierto?

macy gray: Onnea asuntokauppoihin! En osaa yhtään auttaa tuossa menkat raskauden aikana asiassa, kun ei ole asiasta kokemusta. Aika liuta oireita kieltämättä. Toivotaan parasta =)

iines83: Toivottavasti saat apua gyneltä :hug: