Onnittelut täältäkin jälleen kaikille
ultrissa käyneille hyvistä uutisista!! :flower:
Lumi-Marjan positiivisia fiiliksiä oli kanssa mukava lueskella =)
Hienoja
masukuvia oli myös! Itse en osaa kuvaa omasta mahastani laittaa, mutta
Nallun maha näytti hyvinkin tutulta
Aika samanlainen tuo minun kumpuni on myös jo tässä vaiheessa
Synnytyksestä: Heh. Mä oon opiskeluaikanani ollut mukana auttamassa yhdessä synnytyksessä. Kätilö sanoi mulle ponnistusvaiheen tullessa, että "sano sitten vaan heti jos alkaa siltä tuntumaan, että pyörryttää". Katselin tuota pään ulostyöntymistä siis about puolen metrin päästä ja jossain vaiheessa alko silmissä mustenemaan
Ihan lattialle saakka en kupsahtanut, kun kätilö kerkesi mut sängylle siirtämään, ja siellä sitten nuokuin hetken pää jalkojen välissä. Ja kyllä nolotti! :ashamed: Itse luulen, että asiaan vaikutti lähinnä koko päivän odottelun jännitys ja heikohko syömiseni. Koska ei se vauvan pään ulostyöntyminen mitenkään veren tjms. takia mua inhottanut. Jännitys enempi. Kaikki sujui kyllä sitten hyvin ja näin sen vauvan ulostulonkin ja pitihän sitä "melkein" pyörtymistäni sitten vanhemmilta anteeksi pyytää
Tulipahan muistoja vanhemmille vielä lisää synnytyksestä
Kätilö mulle kyllä sitten vakuutteli, että pyörtyminen ei ole mitenkään tavatonta opiskelijoilla, jotka ovat mukana ensimmäisessä synnytyksessään.
Mutta kaikenkaikkiaan mulle jäi positiivinen kuva synnyttämisestä ja siitä, että kaipa tuosta kivusta selviää
Oma synnytys jänskättää pikkusen just sen hätäsektion vuoksi, joka esikoisen kohdalla jouduttiin tekemään. Mutta en sitä hirveästi viitsi stressata, kun ne asiat menee niin kuin on mennäkseen. Oma sektiohaavani tehtiin poikittaina (josta oon äärimmäisen onnellinen!), vaikka kyseessä olikin hätäsektio. Leikkaava lääkäri oli vaan jo alan konkari ja päätti tehdä sen niin päin
Ja tosi hyvin mun haava toipuikin, ilman komplikaatioita ja nopeasti =)
Mitähän vielä... Nyt ei enää muista. Toisella kertaa sitten
vaimo ja vaavi 16+3