Marraskuun muruset 2010 **heinäkuussa**

wippii hurjasti onnea matkaan, ihanaa kuulla ette kauan tarvinnu odotella!

daewen tervetuloa mukaan!

huomenna olisi sitten tarkoitus lähteä kuopion suunnalle ja tietenkin sitten asuntomessuille sieltä sitten pe jatketaan mökille kiteelle :heart: ihanaa päästä nauttimaan luonnon helmaan kesästä taas.
elikkäs nettipimennossa olen to-ke.. :wave:

saana & 23+5 (meniköhän oikein.. )

 

Daewen, tervetuloa mukaan :wave:

pirpane ema, onnea avioliiton johdosta :flower: :heart: "Kantakoon rakkautenne läpi auringon, läpi tummamman yön, läpi tuulten ja tuiskujen, myrskyävien merten, kuin tyventen järvien. Kantakoon rakkautenne läpi elämän, onnen pisaroista nauttien." L-M

Painosta ja ruokavaliosta. Mulla on RD, mutta kotimittauksissa arvot täysin normaalit. En ole pahemmin kiinnittänyt huoiota siihen mitä syön, koska syön terveellisesti muutenkin. Olen ollut "kestodieetillä" vuosia, kun olen tätä painoa yrittänyt saada alas, mutta eihän se tahdo onnistua, kun on sydänvikaa ja astma, joka rajottaa liikkumista. Mulla on lähinnä rasitusastma ja pahuksen ärsyttävä sellainen. Nyt vain neuvolassa hietaan, että pitäis syödä enemmän, kun tavallisesti syön korkeintaan 1000-1200kcl päivässä. Nyt pitäis saada alas 1600kcl, mutta en kertakaikkiaan jaksa syödä niin paljon, en millään. Punaista lihaa syön vain satunnaisesti ja pääasiassa syön kasvisruokaa. Maito ja muna kuuluu kuvioihin, mutta kalaa en voi syödä allergian takia. Broileria pari kertaa kuussa...ehkä. En ole lähellekkään normaalivartaloista, pikemminkin pullukka, mahdoton pullukka, jos peililtä kysytään. Ihmiset herkästi arvostelee, että söisit vähemmän ja liikkusit enemmän. Okei, en laihdu sillä. Ottaa niin päähän noi asenteet |O Mulla on aineenvaihdyntahäiriö, joka kerää nestettä kehoon, sit se sydänvika ja astma, jokka jo mainitsin. Lisäksi se pahuksen fibromyalkia, joka tekee liikkumisesta aika ajoin täysin mahdotonta, kun nivelet ei vain kertakaikkiaan toimi. Kaikesta tästä huolimatta elän ihan niin täysipainoisesti, kun vain voin. Liikun aina kun se vain on mahdollista ja olen himo uimari. Nyt vain en ole saanut uida ja sekös suututtaa, saati ratsastaa :/ En ole vielä lähelläkään lähtöpainoa, kun pani vain tuntuu tippuvan. Alimmillaan olin -6kg lähtöpainon. siinä vaiheessa terkkari vähän katto mua rumasti jo. Epäili kai, että oen lopettanut syömisen kokonaan, kun painon hallinta on ollut vähän hankalaa ennemmin. Olen käynyt painon takia kerran kuussa aikuisnauvolassa ihan omasta tahdostani, että olis joku tsemppari asiaan. Nyt olen -4kg alle lähtöpainon. Nuo pari kiloa on tullut pahoinvoinnin loputtua. Suurin lisäys on ollut muistaakseni +130g/viikko. Tänään kävin puntarilla ja se näytti taas kilon vähemmän, kun kolme viikkoa sitten. En vain voi mitään. Painoa ei nyt tule ja thats it. Edellisissä raskauksissa sitä on tullukki sitten tämänkin edestä 12-30kg, kaikkea siltä väliltä. Mulla on kyllä mistä lähtee, ei sen puoleen, mutta tuo terkkarin nakutus alkaa ottaa hermoon :|

Niin ja paljon onnea kaikille hyvistä ultra ja neuvola kuulumisista :flower:

Patjasta. En jaksa myöskään uskoa sen ihmeellisyyteen. Onhan se hienoa, että tällaisia keksitään, mutta se, onko niistä oikeasti apua, haluaisin jotenkin todistettavan. Jotenkin konkreettisemmin, en tiedä. Vaikea selittää, mutta vähän arveluttaa patjan toimivuus.

Omassa olossa ei muutoksia. Suonikhjuilta olen välttynyt ennemminkin, niin en niitä odota nytkään. vielä ainakaan ei näy. Pikkuinen vain harrastaa sen luokan nyrkkeilyä ja potkimista, että alan epäillä, onko mahassani sittenkin mustekala

Lumi-Marja ja duracell-vaavi 21+2 (Nuppunen kuulostaa tänään liian rauhalliselta nimeltä)

 

Daewen tervetuloa joukkoon :flower:

mibetsy Mä lopetin itse 4mg nicoreten purukumilla melkein heti plussaamisen jälkeen, ja tupakoinut olin 14v, 20tupakkaa / päivä. Nicorettea tarvitsin kuukauden, ja vaihdoin sen tavalliseen jenkkiin, oon edelleen "jenkkikoukussa" suussa on siis pakko olla kokoajan jotain
Mulla tupakoinnin lopettamiseen auttoi tieto, että lapsesta poistuu tupakan myrkyt seitsemän tunnin päästä viimeisestä tupakasta. Olen myös lukenut tutkimuksia, kuinka lapsi kouristelee äidin tupakoidessa kunnes vaipuu eräänlaiseen horrokseen, näiden faktojen tietäminen auttoi mua suuresti lopettamaan. Enkä myös haluaisi ottaa riskiä, että lapsi huutaa sairaalassa ja kotona nikootiinituskissaan. Lyhyt aikahan tämä on, joten oon nätisti nyt ja teen lapsen maailman tulon jälkeen taas niinkuin huvittaa

Juoksemisesta oli joku puhellut että ei kuulemma saisi, niin itse olen kysynyt asiaa ammattilaisilta ja he eivät nähneet syytä lopettaa jos se hyvältä tuntuu. Oon kuullut raskauteni aikana ties minkälaista väittämää, ja ties mistä asioista. Itse ainakin tullut siihen tulokseen, että teen niinkuin musta parhaalta tuntuu ja haluan elää mahdollisemman normaalia elämää Tunnen muutaman samanlaisen äidin liikunta ym. tottumuksiltaan, jotka eli koko raskausajan paremmin kuin hyvin, synnytys meni hyvin ja he palautuivatkin hyvin

Tänään käytiin miehen kanssa ihan perinteisellä kahdenkymmenen kilsan pyörälenkillä.

Tanya & herra hukkapätkä 25+5

 

Tosi kumma terkka sulla Lumi-Marja, kun puuttuu tuohon painon nousemattomuuteen Luulisi, että olisi tyytyväinen painonkehityksestä. Ole vain hyvillä mielin, minä ainakin olisin =) Mun terkkari sanoi mulle kun puhuttiin näistä painoasioista eka käynnillä, että pidetään mun kohdalla tavoitteena sitä, että painoa olisi vähemmän synnytyksen jälkeen kuin mitä lähtöpaino oli. Mulla kun on esikoisen kohdalla olleeseen lähtöpainoon nähden nykyinen lähtöpaino 15 kg enempi... :ashamed: Ja siihen on kyllä ihan rehellisesti vaikuttanut kaikenlaisten herkkujen stressi-ahmiminen (mulla taustalla vajaa kymmenen vuotta jonkin asteista bulimiaa, josta olen toipumassa), mutta osaltaan myös PCOS ja sen tuomat hormonivaihtelut. Lihon tosi helposti.

Liikunnasta: Kaikenlaista olen harrastanut. Jossain vaiheessa oli runsas aerobic- ja tanssibuumi. Kuntonyrkkeilystä tykkään myös. Viime vuosina oon harrastanut lähinnä arkiliikunnan lisäksi uimista ja vesijumppaa 1-2krt/vk ja lattareiden tanssimista solotanssikursseilla yleensä 1krt/vk. Muissakin jumpissa ja kuntosalilla tulee käytyä epäsäännöllisen säännöllisesti. Tuosta tärinäliikunnasta... Oli kyllä ihan uusi juttu mulle, että esim. hölkätä ei vois Yleensä kyllä neuvotaan sitä, että kaikkia liikuntalajeja (paitsi ehkä just ratsastusta ja kamppailulajeja) voi harrastaa, jos ne tuntuu hyvältä. Uutta harrastusta ei kuitenkaan kannata aloittaa, mutta vanhoissa voi jatkaa kunnon mukaan. Niin ja joitakin rajoituksia tulee tietenkin vatsalihasten suhteen esim. kuntosaliharjoittelussa.

 

Tervetuloa Daewenille ja onnittelut Wippiille uudesta raskaudesta!

Liikuntaa tulee harrastettua aikalailla yhtä paljon kuin ennenkin. Käyn koiran kanssa päivittäin lenkillä. Vatsalihastenteko jäi jo alkuraskaudesta, kun ei hyvältä enää tuntunut, samoin punnertaminen. Itse olen terveydenhoitaja (en tosin neuvolassa, vaan työterveyshuollossa), mutta muista kouluajoilta, että se mikä tuntuu hyvältä, niin sitä saa tehdä. Yleensä juokseminen ja muu hyppiminen alkaa 20 viikon jälkeen tuntua epämukavalta ja jos näin niin sitten pitää lopettaa. Mutta muuten liikunnassa ei sinällään ole rajoitteita. Tietysti kaikki "vaaralliset" lajit on hyvä lopettaa jo raskauden alussa. Itse olen nyt joutunut hidastamaan lenkillä tahtia, kun rivakka kävely ei tunnu mukavalta. Mutta etenen sitten sopivaa tahtia ja näin jaksan edelleen 10 kilometrinkin lenkkejä. Liikunta on mulle tosi tärkeää ja aion sitä jatkaa niin pitkään kuin vain pystyn.

Meillä alkaa perhevalmennus myöskin ensi kuun puolessa välissä ja onneksi mies haluaa tulla mukaan. Mulle ne jutut on aika tuttuja, mutta haluan silti mennä ja erityisesti myös mies voi siinä valmistautua synnytyksessä mukana oloon ja tietää vähän mitä on odotettavissa. Aiotaan myös loppuraskaudesta käydä Jorvissa tutustumassa, jotta tiedetään mihin pitää mennä. Mites oliko teillä miehet osallistumassa itse synnytykseen?

Birre86 ja poika-nyytti 24 + 2

 

perhevalmennuksessa en ole koskaan käynyt..

mies on ollut nyt kolmesti mukana synnytyksissä ja hienosti siel on pärjännyt ja tukenut ja on tulossa tämänkin vauvan synnytykseen mukaan. mulle on hirmu tärkeää että mies on mukana

 

Meillä kans mies tulee mukaan. Kaikissa neljässä synnytyksessä ollut mukana enkä osais kuvitellakaan ettei olis. Tartteehan jonkun juottaa mua ja hakea kätilöä kun pyydän

 

Huh huh! Käytiin tänään Korkeasaaressa ja nyt on lievästi sanottuna huono olo :x Ei siis tehnyt kauhean hyvää se reissu, mutta tulipahan tehtyä.

Silent whisper, meillä oli esikoisen ja kakkosen aikana vastaava hälytin käytössä ja kyllä minä koin sen ihan tarpeelliseksi ja hyväksi Ainakin yöt nukuin hyvin sen ansiosta. Vaikea tietysti sanoa, onko siitä todellisuudessa hyötyä.

Wippii, onnea kovasti uudesta raskaudesta!!!

Daewen, tervetuloa minunkin puolesta :flower:

Minulla on joka kerta ollut mies mukana synnytyksissä, mutta ensimmäinen synnytys oli sikäli erikoinen, että mukana oli myös äitini Ei ollut kylläkään suunniteltu juttu se. Kävi niin, että esikoinen lähti syntymään 5 viikkoa ennen laskettua aikaa ja yötä vasten. Ex oli jo lähtenyt yövuoroon töihin ja minä siis olin yksin kotona. Ihmettelin niitä tuntemuksia eli supistuksia aikani ja niiden pahentuessa otin taksin alle ja synnärille. Siinä vaiheessa ajatus oli vaan käydä tarkistuttamassa tilanne, koska en uskonut synnytyksen olevan oikeasti käynnissä. Just joo... Klo 0.30 olin sairaalassa ja siinä vaiheessa kohdunsuu oli sormelle auki. Kätilö oli aika närkästynyt mulle, mutta laittoi käyrille kuitenkin. Puoli tuntia ja vedet meni. Siitä alkoikin sellainen helvetti, että huh! Supistuksia tauotta. Kätilö yritti soittaa exälle, mutta ei saanut kiinni. Jätti viestin vastaajaan. Sillä hetkellä mulla oli vaan mielessä, että pakko saada tänne joku, soittakaa mun äidille. Olin sitten jo salissa, kun ensin paikalle tupsahti äiti ja vähän myöhemmin ex Puoli tuntia siitä ja tyttö syntyi klo 4.28. Haipakkaan siis avauduin sen 10cm. Äidille tuo kokemus oli ikimuistoinen, kun sai olla todistamassa ensimmäisen lapsenlapsensa syntymää :heart: Heillä onkin ollut aina ihan erityinen suhde.

Liikuntaa ei ole täällä juuri harrastettu pahoinvoinnin takia. Kuntosalijäsenyys on tauolla vuoden loppuun asti. Jatkan sitten taas kuntoilua

Onnea mibetsy omaan kotiin! On se vaan iso muutos elämässä muuttaa pois kotoa. Vaan kyllä siitä omasta rauhasta sitten myös nauttii

22+2

 

SW kuten jo aiemmin sanottiin, niin kätkytkuolemaa ei pysty estämään. Vaikka alottaisi saman tien elvytyksen, vaste sille on todella huono. Tai siis voisi melkein kai sanoa ettei sille ole edes vastetta. Ja jos lapsi saadaankin elvytettyä, niin ikävä kyllä hän luultavammin kuolee kuitenkin. Joten mun mielestä, se on turha tuollainen vehje. Mutta tietysti, jokainen tekee juuri niin kuin itse haluaa.

Meillä mies oli ensimmäisessä synnytyksessä mukana, ja en saisi häntä sieltä pois nytkään kun tulee eteen tämän synnytys. Hän on niin mahtava mies, Isä, isolla iillä. :heart: Pakko sanoa, että sen jälkeen kun olin saanut esikoisen ponnistettua ulos, niin siinä mä olin heti toinen. Lapsi on aina ollut miehelle se ykkönen, ja mä ( ikävä kyllä ) vasta kakkonen. Ja ennen lapsen syntymää, mies olisi hakenut mulle vaikka kuun taivaalta.

Daewen kyllä tänne mahtuu, joten tervetuloa!

Perhevalmennus vai oisko se ollu synnytysvalmennus. No joka tapauksessa, täällä kaikki esikoisen odottajat kutsutaan sellaiseen, joten esikoisen aikana sellaisessa oltiin. Ja se oli NIIN TURHA! Mä taisin enemmänkin katsella ympärilleni ja miettiä omiani, kuin kuunnella sen terkkarin höpinöitä. Mutta varmasti joku on senkin kokenut hyödylliseksi.

Kojootti miehelle ehdotin sellaista autoa, mutta sekään ei käynyt. Meillä kun ostetaan autot vissiin ulkonäön perusteella.

Liirah + Sissi

 

Perhevalmennus täällä tietääkseni myös sellainen (ainakin esikoisen aikana oli), mutta nyt ei ole mitään ifoa tullut...

Daewen tervetuloa!

Wippii onnitteluni!

Mies mukaan synnytykseen, ehdottomasti! Esikoisen syntymän aikana, en tiedä mitä olisin ilman häntä tehnyt :heart: ja yleensä on sairaalakammoinen ja alkaa voimaan niissä pahoin, mutta tuolloin ei ollut mitään sinne viittaavaa! Vaikka synnytys kestikin 14h ja monesti seisoessani reisiäni pitkin valui verta ja mies osasi monitorilta hyvin vauvan sykkeistä lukea, milloin tulee seuraava supistus, jolloin käski minun haukata ilokaasua. sehän kun vaikuttaa vasta ilmeisesti noin puolen minuutin päästä.

liirah me ajellaan tällaisella ja mielestäni aivan upea ajaa, kaikin puolin
http://www.nettiauto.com/bmw/530/3223849

Mulla on tänään ollut tosi inhottava olo vatsassa. Tuntuu kuin olisi ollut kestosupistus päällä koko illan ja ihan kuin vasta ois päivässä kasvanut monta senttiä.. mutta ei kai niin voi käydä?

Phuuh, lepoon... lomat lusittu ja huomenna töihin. Työmotivaatio alkaa hiipua entisestään...

 

suhveli Mulla on muutaman kerran ollut kans sama fiilis. Jos nyt oikein ymmärsin Tuntunut et maha kirraa koko ajan ja ihan kuin työntyisi oikein silmissä eteenpäin Mut sitten se on jossain vaiheessa aina rauhottunut et oon aatellu et se on liittyny enemmän johonkii syömisiin tai liikkumisiin tms.

Mä muuten kysyin viime kerralla neuvolassa siltä aasi-terkalta tosta liikunnasta. Hänen ohjeistus ainakin oli et saa liikkua aivan niin kuin ennenkin niin pitkään kuin itse jaksaa. Et ei mitään sykerajoja tai laji- tai lihaskuntoliike rajoituksia. Mä oon nyt jättäny ton salilla käynnin vähäisemmälle ja siirtynyt kotijumppaan ja lenkkeihin kun viimeisillä kerroilla alkoi tulla selkä jo niin kipeäksi et olin ihan invalidi sitten koko illan kotona. Mies varmaan käyttää mun salijäsenyyttä nyt sitten sinne vuoden vaihteeseen ja mä jatkan taas tammikuussa.

Me ollaan esikon kanssa kaksin kotona kun mies on lapissa kalastamassa ja mää kuolen ikävään Ollaan aiemmin oltu max. yks yö erossa ja nyt hää on poissa ma-pe, voi kyynel. Viime yönä näin jo painajaistakin et mies jätti mut ja kertoi muuttavansa lappiin vaikka just oli siinä unessa mulle tunnustanut rakkauttaan. Eli ihan hyvää tekee varmaan tää ero kun huvittaa jo itteekin tällainen läheisriippuvuus Me siis ollaan seurusteltu nyt 1v4kk nii ei oo senkään takia noita eron hetkiä kerennyt liikaa olemaan.

Ja mies tulee synnytykseen. Perhevalmennukseen ei mennä enkä ollut esikostakaan. En oo sen tyyppinen ihminen et oisin kiinnostunut pohtimaan mun elämäntilannettani tommosissa ryhmämuotoisissa tapahtumissa ja sellainen isomahaisten naisten ja tulevien isien yhteen kokoontuminen ja "vanhemmuuden työstäminen" tuo lähinnä tuskanhien pintaan.. Mut hienoa että mahdollisuus on kaikille jotka sen kokee enemmän omakseen =)

Nyt Risto Räppääjän pariin ja esikkoa unten maille.

JKMS ja mahakas 23+1

 

Tänne on tullut nyt niin hirveesti tekstiä etten taida jaksaa kaikkea lukeakkaan. :ashamed: Oon ollut muutaman viikon ilman nettiä kun ollaan nyt muuttamassa ja täällä uudella talolla on remontti kesken ja tuntuu ettei aika riitä mihinkään.

Mulle voi muuten tuon poikaolon päivittää tyttölupaukseksi. Ei tainnut poikaa tulla, ei se ultraaja nyt tietenkään satavarmasti luvannut mutta kuitenkin.

Mulla on raskaus muuten mennyt ihan kivasti, mutta selkä on ihan järkyttävän kipeä töissä. :kieh: Meen huomenna työterveyshuoltoon, toivottavasti siitä nyt on jotain hyötyä sitten. Sen siitä sitten saa kun työnantaja ei hommannut ajoissa mulle satulatuolia.. Pyysin puoli vuotta sitten ja kuulemma tuskin kerkeen saada ennen äitiyslomaa. Tosin tuskin sekään enää auttais kun selkä on jo paskana.

Toisena vaivana sitten on tullut pikkusen jotain supistuksia. Pari kertaa nyt täs lähipäivinä supistukset on ollut kipeitäkin. Sitten on semmosta kummallista paineentunnetta tuolla jossain alapäässä. Pelkään, että kohdulle on tapahtunut jotain kun oon täällä talolla lapioinut ja kaikkea.. :snotty: Neuvolalääkäri ois vasta kahen viikon päästä, oon jo varannut ajan yksityiselle huomiselle mut en oo varma viittinkö maksaa siitä ihan vaan mun mielenrauhan takia.. Voi olla et meen kyllä käymään vaikka maksaakin.

Että semmosta täällä. Toivottavasti muilla on raskaus edennyt hyvin.

Elina ja vauva 24+0 (muistaakseni)

 

Nyt vain omaa napaa! Onko muilla ollut proteiinit virtsassa nyt plussalla, mulla nyt kahdessa testissä yhdellä plussalla ja huomenna testi uusiksi ja jos edelleen niin tietää sairaalakäyntiä.. Pelottaa että on kehkeytymässä raskausmyrkytys vaikka ei muita oireita olekaan ja kauheaa jos joutuu sairaalaan loppuajaksi makaamaan supistelujakin on edelleen päivittäin vaikka nyt ollut viikon saikulla tosin ei niin paljon kivuliaita mitä oli työssä ollessa...
Tällä kertaa vaan ihan paska fiilis tästä!

 

Meillä kans mies tulee synnytykseen mukaan. Me myös osallistutaan synnytysvalmennukseen (joka sisältää esittely kierroksen synnytysyksikössä). Mut niihin muihin luentoihin en aio osallistua. Tuohon synnytysvalmennukseenkin meen vaan sen takia et mä haluan tietää millanen paikka se synnäri on.

Ja sitten siihen rakenne ultraan. Juu tyttöolo oli vahva (vaikka pari viikkoa sitten sanoinkin miehelle, et on tullut suuri epäilys siitä, et tulokas on poika) mutta näinhän siinä sitten kävi, että POIKA meile on tulossa! :heart: Esitteli vehkeensä sen verran hyvin, että ei jääny epäilystä. Kahden ultraajan toimesta tuli sama varmistus.

AaVee ja Baby Boy 21+1

 

AaVee - onnea poikalupauksesta :heart: nyt vaan shoppailemaan kaikkia ihania poikajuttuja

Liongirl - :hug:

suhveli - hyvän näköinen menopeli teillä

Mä olen myöskin ymmärtänyt että kätkythälytin ei pelasta lasta, eli elvyttäminen ei siinä auta. Ainoa syy miksi voisin ostaa laitteen on se, että olen niin neuroottinen että joutuisin varmaan MOOOOONTA kertaa yössä nousta katsomaan hengittääkö lapsi. Jos uskaltaisin nukkua ollenkaan. Laitteen kanssa voisi yöllä vain katsoa, että valo vilkkuu ja jatkaa unia. Ei siis tarvitsisi nousta sängystä kokeilemaan hengittääkö vauva. Mutta siis enpä usko että meillä mies edes suostuisi ko. laitetta hommaamaan. Itse ehkä voisinkin

aletheia - Minkä merkkinen laite teillä oli? Antoiko se vääriä hälytyksiä?

 

Daewen tervetuloa joukkoon!!! Täällä kans yksi joka synnyttää k-pks:sä. Esikoisenkin synnytin siellä ja ihan hyvät kokemukset jäi. Taidan olla sinua ja muita siellä synnyttäviä ennen osastolla, jollei mene kovin yli. La on 6.11 ja esikoinenkin syntyi jo viikoilla 38+6 =)

Muuten ei mitään erikoisia omaan napaan. Marjastamaan olen päässyt, mutta harmittaa ettei lakkoja löytynyt suolta... Tekisi niiiiiiin mieli niitäkin jostain saada, pitänee siis ostaa jostain! Mustikatkin on kyllä ihania :heart:

Eilen illalla oli maha kanssa sellainen kokonaan pingottunut, kuten jotku muutkin tässä mainitsi aiemmin. On ollut ennenkin ja olen sen tulkinnut kanssa tuohon ruokailuun liittyväksi. Alkaa olemaan kohdunpohja jo niin ylhäällä, että jatkossa tämä ongelma vain taitaa lisääntyä

Viikot piti taas tarkistaa kortista... En vain aina muista niitä!!! Mutta siis täällä paasasi Zaijuska ja Saappi (isonveljen nimitys tulevalle vauvalle 24+5 (kait?)

 

SW: Tuolla Käpyn sivuilla ainakin sanottiin, että monet lopettavat käytön juuri siksi, että niitä vääriä hälytyksiä tulee. Ja mä olen muuten kans tuollainen hengityksen tarkistaja. Teen sitä välillä isompien kanssa

Muari ja Sintti rv 24+5

 

onneksi mulla tsekataan ens tiistaina tuo kohdunsuun tilanne, kun on tota paineentunnetta ajoittain, sais mielenrauhan sen suhteen..

liongirl:johtuisko jostain tulehduksesta?mulla oli silloin aiemmin yhdellä plussalla kun oli tuo vti mut sen jälkeen taas pissa ollut puhdas.

meil puhutellaan vauvasta jo oikealla nimellä :heart:

kurpitsa ja "A" rv23+5

 

SW, meillä oli AngelCare-merkkinen se hälytin. Iskä sai sen jostain maahantuojalta silloin edullisesti ja osti sen meille. Muutaman kerran hälytti turhaan, mutta niissä tapauksissa vauva oli pyörinyt unissaan pois siitä hälytinpatjan päältä. Meillähän esikoinen syntyi keskosena ja siksi olin tavallista säikympi ja tarkempi kaiken suhteen. Tuo hälytin siis todella auttoi mua nukkumaan yöni paremmin. Muutoin olisin jatkuvasti tarkastanut hengitystä.

 

JKMS just tuolta se tuntuu. Ja tänään jatkuu. Mutta tosiaan huomasin, että ruuansulatukseen se jotenkin liittyy. vatsa on koko ajan tosi täydenoloinen ja pingottunut. Kai tää tästä.. oon vaan syönyt jotain huonosti sulavaa ja liian vähän kuituja. Inhottava tunne!

SW mä pidän itse myös! Mutta olenkin lapsesta saakka ollut sellainen bemari-tyttö ja onnekseni mies on samaa maata
En muuten osaa yhtään kommentoida tuosta patjasta.. mutta aika hyvin täällä näyttää jo tulleen tietoa.

Argh, ei muuten ainakaan helpota tää istumatyö tätä pingottunutta ja täyttä vatsaa mutta nyt muistankin, että istuminen tuotti hankaluuksia näillä main jo esikoisenkin kanssa.. mutta muistaisin, että eri syistä! Yleensä tuntui, että esikoinen oli parkkeerannut itsensä ja takamuksensa tuohon oikean puolen kylkiluiden alle ja istuessa se sitten törrötti häiritsevästi no, hän olikin melkein alusta saakka raivotarjonnassa (ainakin aina kun ultrattiin tai th tunnusteli), kun tämä kaveri on ollut ihan päinvastoin... kunhan vaan loppua kohden löytäisi sen oikean asennon, kiitos

suhveli jatkaa nyt taas töitä 24+2

 

ainiin, profiilissani on muuten kuva esikoismasustani rv39+3 (esikoinen syntyi 40+1) ja musta tuntuu, että olen jo nyt ton kokoinen kylläpäs olinkin pienivatsainen. ehkä nyt sit tulee isompi vauva tai jotain... :/

 

Kurpitsa kaikki testit tehty eikä mitään tulehdusta ole, mutta toivotaan että on joku tilapäinen häiriö!

Miehen mukaan tulemisesta synnytykseen on täällä juteltu.. Meillä mies oli mukana esikoisen synnytyksessä, eikä vaihtoehdosta etteikö nytkään tulisi olla edes keskusteltu ja luulen että tulee mielellään mukaan. Toki nyt on tilanne että esikoinen täytyy saada sitten jonnekin hoitoon kun lähtö tulee. Joku kertoi äitinsä olleen mukana synnytyksessä, itse en voisi kuvitellakaan ottavani äitiä sinne mukaan, luultavasti hermostuisin hänen neuvoihin ja ohjeisiin ei sillä etteikö meillä hyvät välit ole, mutta kuitenkin

liongirl ja Elli 21+5

 

Kiitoksia kaikille tervetuloa-toivotuksista!

Mulla oli alussa tosi pitkään valkuaiset plussalla, mutta terkkari kehotti juomaan paljon vettä, että jos ne siitä tasaantuis. Ja niinhän ne teki ja nyt ei oo enää ollu plussaa sillä saralla.

Miehen kanssa paljon juteltu jo synnytyksestä ja hän tulee ehdottomasti mukaan. Raahaan sen sinne vaikka väkisin! Tällä hetkellä tuntuu, että siippa pelkää eniten synnytyksessä sitä, että mä olen kiukkuinen, kun oon kipeä... En usko, että voisin äitiäni mukaan ottaa juurikin siitä syystä, että olen aika varmasti hieman kiukkuinen kivun kanssa ja saattaisin sitten äiteelle räjähdellä, kun ei malta kuitenkaan olla opastamatta... Mutta oman isäni voisin ottaa mukaan koska vain! Aina ollu isin tyttö ja isä jos joku osaisi varmasti olla tarvittava tuki synnytyksessä.

Mä olen varma, että tämä nökönen ei löydä itelleen hyvää asentoa mahasta ikinä! Monta kertaa päivässä heittää voltin ja sitten tuntuuki potkut taas ihan eri paikkaan, ku aiemmin. Toivon vaan kovasti, että ei ainakaan perätilaan jää ennen synnytystä.

Dae ja Tyyppi 22+4

 

Mies on ollut mukana molemmilla kerroilla ja on ollut ihana tuki ja turva :heart:
Nyt on sellainen fiilis että jos ei hoitajaa saada meille nopsasti niin mies jääköön kotiin hoitamaan lapsia ja meen synnyttämään yksin. Molemmat lapset on syntynyt yöaikaan että on vaikea kuvitella että tämä alkais syntymään päivällä jolloin hoitajan sais helposti.
Toki kovasti toivon että miehen saan mukaan mutta hyvillä mielillä voisin synnyttää yksin(TÄLLÄ HETKELLÄ, saa nähdä mikä fiilis on kun synnytyksen aika koittaa)

Gitta eikä hajuakaan viikoista, olisko 23+???

 

Heipparallaa =)

Gitta: Mun kaveri synnytti viime vuonna yksin heidän 5.lapsensa ihan siitä syystä,että heillä oli hankala järjestää lapsenhoitajaa kotiin ja kaverini ajatteli,että eipä siellä salissa miestä tarvita =)

Mä en voisi kuvitellakaan synnyttäväni yksin :ashamed: Mies on ollut joka kerta mukana ja siitä on ollut niin iso tuki ja turva mulle. Yhden kerran olen puristanut sen käden ihan mustelmille ja yhden kerran sen paita repesi Että kyllä mä sitä tartten Kolmosen kohdalla menikin niin hyvin kun supistukset alkoi aamulla joten lapset oli helppo viedä anoppilaan. kamala jos yöllä alkaa niin sitten varmaan pitää anoppi hälyttää meille.

Liikuntaa en kauheasti ole harrastanut näillä helteillä. Lasten perässä nyt tietysti tulee juostua kaiket päivät,että kyllä sekin liikunnasta käy. Pyöräilen kyllä,mutta sekin ollut nyt vähäistä kuumuuden takia. Lenkillä tykkään käydä ja sen taas aloitan kun ilmat vähän viilenee.

(.) Kauheasti ei omasta navasta ole kirjoittamista kun ei ole vaivoja eikä mitään. Liikkeet ovat edelleen aika vaisuja,mutta päivittäin ne kyllä tuntuu :heart: Että aika rauhallinen tapaus tuntuu olevan!

LilliM ja manteli 21+4