Marraskuun masunkasvattajat LOKAKUUSSA =) (LA:t 1-15.11.2008)

ja edelleen MANNAa kaipailen...ei ole aikoihin kirjotellut, eihän??

 

Autoista: meil on opel zafira. 7:n hengen tila-auto =) ostettiin se tossa elokuun lopulla, nyt on tilaa! =)

Synnärille tästä on matkaa.. ehkä vartin verran.. en osaa tarkallee sanoa, mutta ei pitkä matka.

 

en kyl yhtään tiedä mitä teen.. Haluan antaa vauvan adoptioon koska hänellä on paremmat vanhemmat jossain muualla. En jaksa tuota miestä. Se osaa syyllistä taidon ja toisen oman tunnon alentamisen niin hyvin.. Mä en tee mitään oikein.. Mä en kuulema tee mitään.. Mitä helvettiä se itse täällä muka tekee?! Valvoo yö myöhään ja nukkuu puolille päivin. Ei herää öisin jos lapset huutaa. Hänen auttaminen ei tule sydämestä.
Tultiin äsken ä-polilta.. Olen tarpeeksi väsynyt ja rupesin sitten ukolle sanoo että vois kyl siivota keittiön yms. Ja laatikotkin on pitänyt viedä keittiöstä pois jo kolme viikkoa mut ei ole saanut sitäkään aikaiseksi..
Sanoo jokaiseen asiaan vaan: 'mitäs sinä olet täällä tehnyt?' 'milloin olet viimeksi ollut ystävällinen?'
Enhän minä ole yrittänyt täällä tehdä mitään.. Mitä nyt siivota ja laittaa paikkoja valmiiksi,käydä tyttöjen kanssa perhekerhossa..
Inttää mulle vaan joka asiaan vastaan.. Hän on niin hyvä ja täydellinen.. Kyllähän se muita auttaa mielellään..
Miten mie pystyn olee ystävällinen.. Kaikkeni yritän että hänellä olisi hyvä olla mutta mitä minä pyydän häntä tekee ni heti tulee joku lause vastaan..
Minä niin toivon että toinen löytää itselleen työpaikan koska minä en jaksa. Tai sit minä lähden töihin.

Argh.. Parempi sulkea suuni ja häipyä koska minä olen huono kun en anna seksiä. Siitähän se vain johtuu. Siitä tuli sanomista yksi ilta.. Joten minä olen huono kun en anna,joten miksi hänen pitäisi mitään tehdäkään.

Siis sitä ihan oikeasti miettii,että mitä mä teen elämälläni. Tällaistako minä olen sen aina halunnut olevan.

Eipä kyllä.. Huono olen ja sillä siisti.

 

mut onneksi edes yksi iloinen asia on tänään ollut. Tuo ä-poli käynti. Täti otti ensiksi minut sydänäänikäyrälle ja mittasi myös verenpaineen. Verenpaine oli 106/71. Käyrä oli kans hyvä. Aamulla olin huolissani toisen liikkeistä.. Olin jo kauhukuvia kerennyt laittaa päähäni, että entä jos se on kuollut. Kun liikkeitä ei pahemmin ollut.

Mutta sitten kun siinä käyrällä olin ni sydänäänet kuului niin selvästi ja vauva liikkui sen minkä kerkes.

Sitten otti lääkäri mut vastaan ja rupes katsomaan. Painoarvio on 2890g eli enemmän kuin kuopus syntyessään (voi ei). Ja vielä sanoi sen että kun vauva on joko ajan liikenteessä että hyvin hankala on saada tarkat mitat, että voi olla isompikin!

Mut siinäpä oli sen käynnin jutut. Mie, kun luulin, että katsoo myös kohdunsuun tilanteen.. Eipä katsonu.

red dragon + nuppu 36+4 (näillä päivillä esikoinen syntyi)

 

RD; iso :hug: ! Nuo miehet osaavat kyllä toisinaan olla niin ärsyttävän putkiaivoisia, eivätkä pysty näkemään kokonaisuuksia :/ . Antoiko lääkäri muuten painoarviota lasketulle ajalle?

viides (vähän vajaa 3 tuntia töitä jäljellä )

 

Red Dragon, koita jaksaa! :hug: Ei oo aina helppoo parisuhteessa... Teidän tilanteessa on ymmärrettävää, että odotat mieheltäsi enemmän kun toinen ei ole töissäkään... Ja muutenkin, tässä vaiheessa raskautta ei tahdo pystyä ja jaksaa hoidella arkea kuten yleensä kukaan muukaan... Mutta jospa ne asiat siitä selkenenvät ja saisit mieheltäsi ymmärrystä ja tukea! :hug:

Mä oon yrittänyt touhuilla kotihommia, sain lakanat vaihdettua ja petivaatteet tuuletettua, nyt sitten pyykinpesua ja ajattelin vielä vessat pestä. Tytär tulee koulusta kesken päivän ja pitää häntä lähteä käyttämään lääkärissä. Iltapäivällä ollaan menossa ystävän kanssa kävelylenkille joten ohjelmaa on tälle päivälle. Hui kun meinaa jännittää huominen äippäpolikäynti... Hirvittää tuo vauvelin koko, eilen neuvolassa sf-mitta 36!!!! Mä en ymmärrä miten voi olla mahdollista! Saas nähdä annetaanko raskauden mennä loppuun vai mikä on tuomio. En kyllä ala synnyttää nelikiloista, edelliset olleet 3,5 kg ja nekään ei todellakaan helppoja. No, huomennapa kerron sitten kuulumiset.

hansu 35+4

 

RD :hug: Ei miehiä voi ymmärtää mitä niiden mielessä loppujen lopuksi liikkuu! Vai liikkuuko sielä ees mitään... Ymmärrän sinua oikein hyvin että olisi kiva että miehesi tekisi kotona enemmän kun päivät on kuitenkin kotona..

Voi hitto että mulla on maha ihan kuralla, hermoilen niin kauhiasti neuvolaan menoa tänään. Passittaako ne mut taas ä-polille sydänkäyrään.. Eilenillalla oli taas semmonen outo olo että tuleekohan lähtö, supisteli ja vauva melskas.. Seinään sai nojailla kun suihkussa kävin..

rv 35+4

Mun äitikin oli nähny toissa yönä unta että olin yöllä tullut sen sängynpäähän istumaan ja sanonu että Nyt ne lapsiveet meni.. oli sitten heränny siihen.. Äitin oli pakko tehä eilenaamulla tarkistus soitto että oonko vielä kotona

 

Huh! Tulin huilaan hetkeksi ja lepuuttaan selkääni sohvalle... Mummo haki pojan tunti sitten ja aloin heti siivoileen; imuroin tän keskikerroksen ja sitten vielä kellarin käytävän ja "kh-huoneen"...jos siksi voisi nimittää kellarin pikkuhuonetta...tai varasto mikälie. Alkoi polttaan selkään niin pirusti! Kunhan huilin hetken, niin homma jatkuu. =) PAKKOMIELLE saada joka paikka puunattua ja kuntoon ennen vauvan tuloa. Mies eilen päivittteli että oon ihan pöhkö kun kuvittelen ettei mitään ehdi enää sitten tehdä kun vauva syntyy. Mutta en mä haluu sitten keskittyä mihinkään muuhun kun vauva-arkeen ja meidän perheeseen. Vaikka tuskin....*******************

voi V**U!!!!!!!!!
tässä kesken leppoisan huilailutauon, kaadoin jalallani ½litraa mehua tohon olkkarin arkkupyödälle, ja arkun kannen raosta mehua lorisi arkussa olleiden pelien päälle ja siitä pohjassa olevien rakojen kautta lattialaminaateille!!!! :kieh: :kieh:
Joten hiukan sain siivota ylimääräistä!

RD: jaksuja sinulle miehen kanssa :hug:

 

RD: Ja pah, turhaan tunnet syyllisyyttä kun ei seksit kiinnosta. Ei täälläkään tekis mieli ollenkaan, ei pitkään aikaan!Ja miten ihmeessä sitä jaksais jos sais kaiken yksin tehdä!
On kyllä ikävä juttu jos saat aina tuollaiset kommentit jos pyydät tekee jotain. Mä oon huomannut et kaikki on mun kontilla ja sit mä pyydän "apua" ukolta et voisitko tehdä sitä ja tätä. Vaikka se ei koskaan mua pyydä tekee...
Jospa miehes löytäs pian töitä, helpottais varmaan teillä raha-asiatkin. Ja ehkä menis "oikeeseen" aikaan nukkumaan ettei nukkuis puoliin päiviin asti. Meillä tosin ukko joutuu nukkumaan kolmen viikon välein tuonne kahteen kun on yövuoroja. Mut ompahan sit sen jälkeen vedossa, laitan siivoomaan joskus :kieh:

Ja elähän nyt sitä adoptiota mieti oikeesti, monesti vaan perheet valitettavasti särkyvät. Mutta parempi lapsilla on olla kahdessa rakastavassa kodissa kuin yhdessä jossa riidellään eikä vanhemmat jaksa toisiaan. (en sisi tarkoita tuolla vikalla just teitä, en tiedä tarkkaan edes teidän tilannetta, mut pointtina)
En tietenkään ole sanomassa nyt että teidän pitäis erota, en todellakaan. Mut jos niin käy, ei se elämä ehkä siihen lopu. Ja kai siitä joskus selviää!

Niin, ja mun mielestä parisuhteessa ei tarviis "pelätä" mitä toiselle sanoo. Siis että joutuisi miettimään mitä sanoo ettei toinen suuttuisi. Mä välillä taidan laukoa liiankin suoraan ja sit kaduttaa. Eli vähän tulee joskus liian pahasti sanottua, ajatus tulee heti perässä kun sanat jo suusta tulleet

Pakkasta oli aamulla kaheksan aikaan -2 Hui, kylmä on jo!
Sain eilen illalla pestyä vauvelille vanupuvun kotiin tuloa varten jos on lämmintä.

Jaahas, mitähän tässä oikein tekis? Ei mitään tekemistä, kaikki nukkuu täällä...

Päiväruoan tein jo pari tuntia sitten, on jo jääkaapissa. Makaronilaatikkoa, neiti tykkää kovasti kun voi sormin syödä, ei oikein lusikassa tahdo pysyä Pinaattilettuja vedeltiin tuossa, pitkästä aikaa! Tosi hyviltä maistuivat

Ootteko tilanneet jääkaappiin jotain herkkuja kun palaatte sairaalasta? =)

Mulla oli viimeks lista mitä syömistä haluan kotona olevan Nyt en ole vielä miettinyt mitä ehdottomasti haluasin kotiuduttua syödä.. Mies väläytti tosin että maksalaatikkoa kuulemma ois tarjolla Mä oon haaveillut ihanasta maksalaatikosta pitkän aikaa joten se ois aika hyvää syödä kun vauva on poissa masusta =) Saishan sitä nytkin vähän syödä, mut kasvatetaan himoja vielä vähän aikaa B)

Luminka ja neitonen 36+5

 

Luminka: Mä tiedän jo mitä meillä ruokana kun kotiudun... Ja todella ei välttämättä ihan parasta ruokaa siihen hetkeen, mutta mies tykkää.

Osti silloin kun pojan kanssa kotiuduttiin, ribsejä ja teki niiden kanssa chili-mustaherukkahilloketta ja lohkopottuja! Ihan tosi hyviä, mutta joku kevyempi ois paremmin maistunut...nyt meinaa että perinteitä ei rikota!

 

mä kyllä luulen että aika pian saan kotiuduttua lähtee ruokakauppaan, kun ei toi ukkokulta osaa sieltä kaupasta tuoda silleen tarpeeksi monipuolisesti ruokaa.. Ruokavalio hänen ehdoillaan on hyvin LIHAISA ja rasvapitoinen

 

helmi; On se muuten kumma miten tuo oma kömpelyys lisääntyy raskausaikana, kun ei enää kunnolla taivu omia sotkujaan siivoamaan. Mulla tippuu koko ajan kaikki käsistä... :/

Luminka; En ole tilannut mitään valmiiksi jääkaappiin, ei ole kyllä tullut mieleenkään. Pullapitko ollaan käyty kotimatkalla hakemassa ja kahvit ollaan keitelty, kun kotiin ollaan päästy. Ja hetken päästä on alkanut vieraita tulla ... Eikä mulla nyt ole mitään varsinaisia mielitekojakaan, täytyy sitten katsoa vaikka siellä sairaalassa ollessa tuleeko jotain mieleen

viides (päivän palstaterrori :kieh: )

 

viides: Hih! mulla on kanssa tää päivä mennyt aika mukavasti tässä koneella Että jos joku ei halua mun kommentteja kuulla, niin tänään ei kannata kirjotella, muuten niiltä ei taida välttyä

 

helmi: meillä kans lihansyöjä tuo mies Mulle ei silleen liha maistu, toki syön mut ehkä vähemmän saan siitä nautintoa. Tuo grillas koko alkukesän, mulla alkoi jo tökkimään... Mä sit otin pikku palasen jotain lihaa, ja sit söin siitäkin edestä uusia perunoita sillin ja kevytlevin kanssa Ja tuolla vastaavasti potut tökki ja lujaa
Nyt mä keksin et tehään lauantaina ite pitaleipiä.. Tai siis kaupasta ostetaan mut täytellään itte. Kun on se ikävä juttu jos loppupäivä menee ihan pyllylleen liian rasvaisen ruoan takia :headwall: Eiköhän miehellekin kelpaa sit...

 

Helmi; tällä hetkellä täällä töissä on vähän tylsää kun joudun vaan odottelemaan, että noi mun töiden jatkajat on selvillä (ai miten niin viime tipassa ), että pääsen opastamaan noi tehtävät. Mitään isoja hommia ei ole enää jakamatta, mutta joukko pikkujuttuja.
Ja hyvä että joku muukin kirjoittelee aktiivisesti :wave:

viides

 

RD:lle iso hali ja jaksamisia!! En osaa mitään uutta sanoa mitä ei ois jo sanottu.... Mutta toivon että saatte jollain tapaa tilannetta selvitettyä että kaikilla ois hyvä tai ees parempi olla!

Mie en oo ees osannu aatella että vois jotain toivoa jääkaappiin oottamaan. Meillä mies ei osaa laittaa ruokaa eikä osaa aatellakka että mitä sitä vois syödä/tehdä/ostaa ja ostoslistaki pitää yleensä rautalangasta vääntää että osaa tuoda oikeita juttuja jos joskus harvoin käy yksikseen kaupassa. Mie oon lähinnä miettiny että mitä kaikkee yrittäsin laittaa pakastimeen valmiiks että ei ois sit muuta kuin sulattaa vaan. Varmaan lihapullia, jauhelihakastiketta, kalapuikkoja, nakkeja, jotain keittotarpeita.

Eniten mietin sitä, että mitä ukot syö täällä sillä aikaa kun mie en oo niille ruokaa laittamassa. Varmaanki just ranskiksia ja nakkeja, valmislihapullia ja nuudeleita, makaroonia ja ketsuppia ja pizzaa. No, kyllähän niilläki muutaman päivän elää... Ei pidä miettiä liikaa, rupeaa vaan hermostuttamaan...

Miulla ois reilun tunnin päästä neuvola ja pikkumies kyllä on nostattanu verenpaineita koko päivän. 45 min. päästä pitäs lähtee viimestään viemään hänet tätilleen että mie kerkeen sit neuvolaan eikä ukkeli nuku ees vielä... eli edessä loistava ilta!! Todennäkösesti kiukkua ja hermojen kiristystä on luvassa kun päiväunet näyttäis nyt jäävän väliin. No, hyvällä tuurilla kerkeis nukkua sen 40 min. jos nyt heti nukahtas...

 

Anzkuli: Muakin jänskättää se että mitä nuo kaksi kaistapäätä täällä puuhaavat sen ajan, kun en oo komentoa pitämässä Ruokaa mies osaa laittaa, ja hyvää tekeekin. Mutta ruoka-aikojen suhteen sillä ei ole tajua (vaikka siis oikeesti tietää, niin ei se sellasille paljoo painoarvoo laita). Ja sitten mitä he keksivät puuhata...ei parane ees aatella. Toivottava vaan että sairaalavisiitti jäis lyhyeksi ja että anoppi kattois kanssa poikiensa perään.

Nyt on loput makkarasopat lusikoita masuun, nam! Ja tää mamma alkaa kunnostautuun taas kotihommiin.

:wave:

 

Tervehdys!

Eka pampero on sitten tullut, ISOT onnittelut keijulle ja koko perheelle! Minä olen edelleen TAYSissa ja pitävät täällä synnytykseen asti. Supistelee tosi kipeesti, mutta ei ole kunnolla saanut mitään aikaiseksi. Viikon päästä sitten annetaan vaaveille vauhtia. Toivottavasti sitten tehoo nopeesti ettei montaa päivää tarvi kärvistellä...

Selkää särkee ihan julmetusti, olen juuri "lenkkeilemässä" josko se sitten napakoittaisi supistuksia. Mutta ehkä se sänky nyt kutsuu kuitenkin... Yritän päästä lukemaan teidän juttuja, koittakaahan jaksaa leidit!

HM ja Wiltsu ja Osku 35+0

 

HM: kiva kuulla sinusta :heart:
Hyvissä käsissä olet siellä ja tutussa ympäristössä... Toivotaan nyt että alkaisi tapahtumat eteneen siellä ja pikkupalleroiset pääsis äidin syliin. =)

 

HM; Voih, sullakin on nyytit pian sylissä :heart: :heart: ! Tässähän alkaa itsekkin jo tuntua siltä, että meillekkin on uusi perheenjäsen tulossa ehkä jopa kuukauden sisään !

Nyt on läksiäiskahvit juotu, vähän on haikea olo :| ... Pöytäkin suurimmaksi osaksi jo tyhjennetty ja hommat sekä avaimet ja kulkukortti luovutettu. Nopeesti on aika mennyt... Kohta täytyy käydä vielä loppukakku laittamassa toiselle lautaselle, jotta voin viedä omani kotiin.

viides lähtöfiilareissa...

 

RD, iso :hug:

Maotao, Just tuollaista se on täällä noitten lääkäreiden kanssa. Munkin piti hakea painoarviota toiselta( paremmalta ) gyneltä, mut hän on harmi vaan lomalla. Mitään tietoa ei ole pikkuisen painosta. Ens viikolla menen sairaalaan synnytystavan suunnitteluun...jos ne siellä samalla vaikka tutkis...

(.) Mun on pakko mennä sinne sairaalaan juttelemaan, kun olen ihan sairaan paniikissa.
Eiks Rinzessa sullakin ollut paniikkihäiriö? Mä olen yrittäny koko raskauden ajan selvitä näistä peloista, mut en kestä enää :'( Öisin näen aina kamalia painajaisunia, että minä tai vauva kuollaan. :headwall: Ei tästä tule mitään, kun on psyykkisesti näin lopussa.
Ahdistaa....

Supistuksia tulee enemmän ja enemmän. Ja sellainen menkkajomotus on selässä...ihan kuin ennen menkkoja tää olo. Viime lauantaina heräsin yöllä kovaan selkäjomotukseen ja alkoi supistelemaan...kellosta katoin ni 5 minsan välein..herätin miehen ja yhdessä kuulosteltiin, että tuleeko jo lähtö. Huh! Onneks loppuivat puolentunnin päästä.

Kuunkulta ja poitsu rv 35+5

 

Pakko tulla välillä kirjotteleen itekin, ettei täällä vaan jotkut terrorisoi koko päivää keskenään...

maotao: Kyselit Maxi Cosin kaukalosta. Meille ostettiin kans sellanen käytettynä ja tuon saa ilman alustaa kiinni autoon. Ainakin tuossa meidän kaukalossa on kuvat miten se pitää kiinnittää turvavöillä. Just pari päivää sitten juttelin yhden kaverin kans noista kaukaloista ja olen entistä enemmän sitä mieltä että tuollainen turvavöillä kiinnitettävä on turvallisempi. Kaveri nimittäin kertoi, et jossain lehdessä oli ollut juttua siitä, että jossain kolarissa on vauva lentänyt kaukalossa ulos, kun on ollu kiinnitettynä alustaan.

Autoista on ollu puhetta. Meillä on Skoda Octavia farmari. Ostettiin se just ennenku mä sain tietää olevani raskaana, mieskin sanoi että tulipa sopivasti vaihdettua auto. Paremmin tuohon saa vaunut mahtumaan kuin siihen meidän entiseen.

Meillä miehen ruokavalio on kai mun poissaollessa enimmäkseen ruisleipää ja lenkkimakkaraa. Sen jälkeen ku mä tulin taloon, kehuikin sitä kun saa kunnollista ruokaa. Ei kuulemma oikein itte osaa laittaa. Nyt on opetellut, kun mä en jaksa tässä kunnossa pahemmin mitään laittaa. Täytyy sille kirjotella listaa sit, mitä pitää kaapista löytyä kun mä tuun sairaalasta kotiin.

RD:lle jaksuja. Nuo miehet osaa olla todella ärsyttäviä ja rasittavia välillä. Mut älä nyt kuitenkaan vauvaa anna sen takia pois...

Nyt kaivan taas puikot esille, pitäis tuo Korppisen villapuku yrittää saada valmiiksi ens viikoksi... Ei siitä kyllä paljoa enää puutu...

-JennyA-

 

RD :hug: jaksuja sinne!
merval: synnäri on meillä Kätilöopisto ja matkaa sinne runsas 3km,eli pitkälle ei tarvi lähteä.
autoista: meillä oli niinkin hulppea auto kuin suzuki swift jos joku kyseisen mallin tietää...niin pieni sillipurkki että takapenkillä sai polvet suussa istua...tällä hetkellä ei ole autoa ollenkaan,ollaan ihan julkisten varassa, ja ihan hyvä niin,ei tarvi maksella vakuutusmaksuja ja bensoja ja mitä kaikkee,ja eihän sillä autolla täällä keskustan laitamilla mitään teekkään (vaikka kummatkin haaveilee jostain bensasyöppö amerikanraudoista..)

tää on niin jo jännää kun keiju on jo saanut vauvansa ja kohta se hari maokin sieltä poksahtaa
mulla eilen oli varmaan jotain sympatiasuppareita pitkin iltaa,mutta niin laimeita,ainakin mun mielestä, etten niihin osannut vakavasti suhtautua.
tänään onkin sit ollut yhtä tuskaa,käytiin kauppatorilla ja syömässä ja pyörittiin tässä hakaniemes ja herranjestas kun tuo tyyppi paino ja runno mun lantioo,melkein joka kolmannella askeleella sai pysähtyä ja irvistää kun supisti mahan ihan kovaks ja kauhee paineentunne ja sit vie tyyppi möyrii siellä siihen päälle...ja tottakai nyt lonkat sitten huutaa vielä hoosiannaa, kun eihän mun ois tollain saanu lähtee retkeilemään, stupid me :headwall:
ja vielä haluisin alkaa siivoomaan ja mitä kaikkee mutta taitaa olla paras vaan rentoutua

noonie 36+1

 

RD :hug:

HM Toivottavasti siellä alkaisi tapahtua itsestään jotain

Tuosta miesten pärjäämisestä lasten kanssa.Meillä luultavasti minun äiti tulee siksi aikaa että mies pääsee töihin,on sitten kotona kun tulen vauvan kanssa kotia.Kun ei kuitenkaan pitkään pysty olemaan isyyslomalla niin parempi näin päin.Isommat kyllä viihtyvät mummon kanssa ja saavat sitten ruokaakin ja mies myös...
Minä miehelle tässä yksi ilta juuri sanoin että pidän hänelle jonkinlaisen kursin mitä noille lapsille puetaan päälle kun lähdetään ihmisten ilmoille,tuntuu aina löytävän tuolta kaapin perukoilta kaikki huonoimmat vaatteet päälle jos en itse ole pukemassa lapsia.Ja kun itse tykkään että lapsilla on nätit vaattett päällä kun tuolla liikutaan :ashamed:

Sainpas pakattua itselleni jotain sairaalakassiin :xmas: Edistystä...ja samaan kassiin pakkasin jo kotiin tulo kamppeetkin että voitte kuvitella miten "paljon" otin tavaraa mukaan Edellisillä kerroilla on sitä tavaraa ollut mukana ihan liikaa niin nyt aattelin jättää kaiken turhan pois.Mies tai äiti tuo sitten kun ei tuonne sairaalaan pitkä matka onneksi ole ja varmaan saa mummo käyttää lapsia päivällä siellä ja mies sitten vielä illalla kun muuten tulee liian ikävä noita pamperoita

viides Onnea äippälomalle jäännistä :flower: Itselläkin eka päivä tänään vaikka kotonahan olen ollut jo kauan mutta siivosin sitten talon sen kunniaksi oikein kunnolla...
ja nyt sitten supistaa taas hirveästi :kieh:

Oletteko muut muuten ottanut panadolia jos kipeitä supistuksia tullut?
Tai tuntuuko monella semmoinen hirveä paineen tunne tuolla alapäässä :ashamed: Ihan kuin vauva tunkisi itsensä pihalle...kakalla käyntikin hirvittää kun pelotttaa että tippuu pönttöön :/ Anteeksi inhottava yksityiskohtainen selitys :ashamed:

 

moi!

äippäpolilla käyty!
Menin sinne niin mulle oli ekana varattu kätilölle aika synntyspelon takia (Th oli kirjoittanut lähetteeseen synnytyspelko ja iso vauva) niinpä käytiin sitten läpi eka synnytys hyvinkin tarkasti ponnistusvaiheen osalta joka mua pelottaa. en siis pelkää sitä avautumista kun oon sen jo kerran kestänytkin ilman puudutteita niin luotan että kestän toisenkin kerran ja toiseksi paremmat mahdollisuudet saada nyt puudutetta). oli tosi helpottavaa käydä se läpi. itkuhan siinä tuli, mutta helpotti kyllä. ja ymmärsin sen, että oikeasti pojalla ei ollut mitään hätää siinä ponnistuksen aikana vaikka kesti 1h41min ja sai syntyessään 4pistettä. papereissa oli tallesa sydänkäyrät ja kaikki joista kätilö katsoi että kaikki ollut koko ajan hyvin. pojan pään ympärys on ollut syntyessa 38,5cm! muistelin että 37, kätilö sanoi että pojalla ollut vaan yksinkertaisesti niin ahdasta että siksi ollut väsynyt syntyessään.

kätilö kertoi myös faktoja ensisynnyttäjien ponnistusvaiheiden kestosta yms. tulin nyt siihen tulokseen kun oon asiaa miettinyt ja parin kaverinkin kansa puhunut, että menin ekan synnytyksen ponnistusvaiheeseen vaan niin ruusuisin kuvitelmin (oli aina kuvitellut että se avautuminen on pahin ja sitten sen jälkeen lapsi vaan "putkahtaa" pois ja kaikki ok), en ollut tajunnut että se työhän tehdään vasta ponnistaessa eli senkin takia koin sen niin rankkana. joka tapauksessa nyt hyvä ja rauhoittunut mieli!
kätilön jälkeen mulla oli lääkäri aika ja alapäässä oli tapahtunut edistystä kuten toivoinkin! eli kanava nyt 2,5cm, pehmeä ja sormelle auki! eli toiveita että käynnistyis vaikka itsestään jopa enenn laskettuaikaa. vauvan koko arvio tällä hetkellä 3600g eli sain nyt uuden ajan kahden viikon päähän jolloin katsotaan mikä tilanne ja mahdollisesti jään samalla osastolel käynnistykseen. silloin viikkoja siis 38+4. lääkäri kysyi suoraan että kuinka pahat traumat mulle on jäänyt ekasta synnytyksestä, että koenko että pystynkö synnyttämään, olenko vaatimassa suoraan sektiota yms. keskusteltiin sitten siitä etten halua että käynnistetään päiviä, jopa viikko vaan sitten aletaan keskustella sektiosta uudelleen, mutta ensisijaisesti haluan synnyttää alakautta. aikoi merkata tämän papereihin. tällä estetään tavallaan se toivottomuuden tunne, että tietäisin että vauva kasvaa eikä millään käynnisty ja sitten meinaa tulla suorastaan paniikki kuten ekalla kerralla. mutta nyt tosi iloisin ja helpottunein mielin! vauva on iso mutta eiköhän tästä selvitä!

nyt hetkeksi levähtämään ja sulattelemaan poli käyntiä. ihana kun olette olemassa! :heart: palaan illalla "rauhoittuneena" lukemaan kunnolla teidän kuulumiset ja kommentoimaan.

ajatelkaa, enää ehkä kaksi viikkoa niin tätä aletaan ajamaan täältä yksiöstä ulos!

helpottunut korppinen 36+4

ps. ai niin, sisätutkimuksen jälkeen oon vuotanut vähän verta ja pari tuntia olin niin kipeä ettei kävely tahtonut onnistua, ei supistuksia vaan sellaista säänöllistä jomotusta