Heippa!
Kiitos onnitteluista, uuteen kotiin kerittiin just ja just päästä kun miehelle tuli yllättävä työkeikka jenkkilään ja se on siellä viikon päivät! Mun niin piti alkaa mammalomalle ja huilata ja tässä oonkin saanut huhkia kun esikoisen ja koiran hoito on nyt kokonaan mun harteilla!
Harkkasuppareita pukkaa kun päivät on hektisiä, ja liitokset alkaa ärtyä.. Supparit myös painaa vauvaa kurjasti tonne alas, tuntuu epämukavalta! Hassua että samanlaista oli esikoisesta vasta ihan lasketun ajan kieppeillä!
Tyttö oli neuvolassa (1.10) edelleen perätilassa ja sain 16. päivä ajan ultraan jossa katsotaan tarkempi asento ja koko arvio ja sit 18. päivä on neuvolalääkäri josta saan lähetteen synnytystap-arvioon (esikoisen hankalan synnytyksen takia) ja tarvittaessa saan ajan ulkokäännökseen jos on edelleen pylly edellä tulossa.
Tässä alkaa pikkuhiljaa tajuta että synnytys on ihan kohta!
Vauva on tän kuun lopussa täysiaikainen.
Kaikki vauvan vaatteet on pesemättä ja sairaalakassit ja muut on vasta ajatuksen tasolla! Pitää alkaa panostaan niihin heti ens viikolla kun mieskin on kotona! Tässähän tulee kiire
Lisäksi tajusin (osittain tässä teidän supisteluistanne lukiessa) että täähän saattaa syntyä vaikka ennen tota laskettua aikaa, eli oikeesti ihan pian!
Neuvolassa oli kaikki ok, hemppa noussut mukavasti, pissa puhdas ja paineet hyvät. Vähän meinaa välillä sormukset kiristää ja jalat on iltaisin hieman turvoksissa jos oon paljon ollut jalkeilla. Pitää seurailla oloa että ei ala tulla merkkejä raskausmyrkytyksestä (esikoisesta tuli alkava myrkytys). Uusi neuvolan täti oli tosi mukava. Mullahan nyt muutossa vaihtui neuvola.
Painoa on tullut aika tasan 10kg alusta ja olen tyytyväinen. Esikoisesta tuli hurjan turvotuksen takia 18kg ja nyt jos ei tuu turvotusta niin varmaan paino 13-14 kilon tienoille. Olen ihan tyytyväinen, mä en sillain lihoa näköjään raskausaikana vaan kaikki paino on "mahaa" ja lähtee nopsaan pois synnytyksen jälkeen.
Miksi te moni ostelette rintakumeja ennakkoon? suurin osa ei sellaista koskaan tarvitse ja siitä saattaa olla hankala päästä eroon ja sen kanssa on vaikeampi imettää kuin ilman.
Vitsit kun esikoinen kerkes nukahtaan hetkeksi vaunuihin matkalla kerhosta kotiin, nyt ei meinaa asettua päikkäreille ja mä tarviin kyllä itse sen pienen torkkuhetken että saan itsekkin maattua hetken! Näillä liitoskivuilla se on melkein "elinehto" ollut.. Eikä muutenkaan tee mieli antaa ton nyt nousta kun sit se alkaa yrittää joka päivä sitä että pääsis sängystä nukkumatta. Ja muutenkin ilta menee ihan kiukutteluksi jos tää ei nyt nuku päikkäreitä.
Susimieli ja Pikkusisko rv 33+1