Heippa kaikille! Huh, vihdoinkin uskallan ilmoittautua tänne mukaan. Tänään on siis jo dpo 17, mutta kun viime kierrossa menkat alkoivat juuri tällä dpo:lla aamulla, niin oli pakko odotella ja varmistaa. =) Näitä pitkän luteaalivaiheen "iloja"...
Tiedot olisivat siis seuraavat:
Neitipippuri/Ensimmäinen/LA 24.11./NKL?
Eka haamuplussa tuli testiin viime torstaina (dpo 12), ja lauantaina (dpo 14) sitten digiin "Raskaana 2-3". Eilen (dpo 16) Pregcheckissä näkyi jo tasavahvat viivat, jotka ilmestyivät käytännössä saman tien testin tekemisen jälkeen. Tänään myös apteekin testissä heti vahvat viivat, eli uskallan soitella Naistenklinikalle alkuraskauden ultra-aikaa.
Ainoa huoli tässä on se, että epäilen kiinnittymisen tapahtuneen jo dpo 4 (silloin kipuja vasemmalla mahassa ja kyljessä). Tuon aikaisuuden takia ja siksi, että digi antoi jo dpo 14 noin ison tuloksen, pelkään ihan hulluna kohdunulkoista... Ei kai muuten hcg voi noin vauhdilla nousta?
Varasinkin nyt jo gynen ensi viikolle (silloin 5+5), niin näkee ainakin sen verran, että onko tyyppi kohdussa, vaikka kauheasti noin varhain ei tietenkään voi edes nähdä. Mutta tuokin tieto jo riittäisi minulle.
Sydän syrjällään tässä ollaan, mikä kaikille täällä varmasti on hyvinkin tuttu tunne. Mieskin on onneksi ymmärtänyt, että niin alussa ollaan, että mitä vain voi tapahtua, ja suhtautuu asiaan realistisesti. Ihan hirveästi ei siis ole vielä uskallettu iloita, vaikka hurjan onnellisia ollaankin.
Voisin taustoja kertoa lyhyesti sen verran, että pillerit jätin pois toukokuun lopulla viime vuonna. Kun kolmaskin kierto venyi, menin tarkempaan gynen tsekkaukseen, ja siellä paljastuivat pco-tyyliset munasarjat (paljon pieniä munasoluja, joista yksikään ei kasvanut isoksi ja ovuloimaan).
Ekalla hoitokerralla marraskuussa oli liian pieni Femar-annos (1 tabletti/pvä, ei ovista). Tokalla kerralla tuli ovis kahdella Femarilla ja kolmannella sitten Femarilla ja Menopurilla, mutta munasolu irtosi niin aikaisin, että yritys meni mönkään. Tässä kierrossa ovis saatiin aikaiseksi Gonal-F:llä, jota pistin yhteensä 20(!) päivää (ensin taas liian pieni annos). Ehdittiin pupuilla vain kerran ennen ovista, kun mies joutui työmatkalle, ja olin ihan varma, että pieleen meni tämäkin kierto. Totaaliylläri oli siis dpo 12 haamu! Ensin tosin pelkäsin senkin johtuva Pregnylistä.
Sekin vähän huolettaa, että oireita on kyllä ihan tosi minimaalisesti. Dpo 12 nipisteli mahaa koko päivän, mutta sen jälkeen tosi harvoin. Tissit alkoi aristaa dpo 14, mutta ei sitäkään aristusta mitenkään ihan hulluna ole. Etovaan oloakin on ollut tosi vähän. Eilen illalla tosin huomasin, että on nuo tissit kyllä kasvaneet! :O
Nyt olen sitten testannut joka aamu 6 päivän ajan
, joten pakko se on kai alkaa uskoa, että tässä oikeasti vihdoin 10 kuukauden yrityksen jälkeen raskaana ollaan ja kolmas ovis toden sanoi. Jos vain kaikki olisi sitten ensi viikolla hyvin, niin ehkä tässä pikkuhiljaa voi alkaa rentoutuakin.
Tosiaan tuon hoidon ansiosta on se virallinenkin alkuraskauden ultra luvassa, mutta mielenrauha on pakko saada sitä ennen, en millään pysty venailemaan jonnekin viikoille 7+ onko tyyppi varmasti kohdussa. Ajattelin myös nyt perjantaina käydä yksityisellä otattamassa hcg-arvon, niin ehkä sekin vähän toisi helpotusta huolehtimiseen. Verikokeella raskaus on vahvistettu työterveydessä, mutta sieltä ei saanut arvoa, vain tuloksen positiivinen. : /
Ihanaa olla täällä iloitsemassa ja tuskailemassa yhdessä samassa vaiheessa olevien kanssa! :heart:
Neitipippuri 4+3
