Hurjasti juttua ikävistä perhejutuista... Voimia kaikille, erityisesti
Fourth Gift akuuttiin tilanteeseen!
Ihanaa kun viimein kesäloman lopulla on ollut aurinkoisia ja kuumia kesäpäiviä tarjolla! Koko päivän ollaan puuhattu eilen ja tänään veljen perheen kanssa. 5-vuotiaan veljenpojan kanssa ollaan sattuneesta syystä puhuttu paljon vauvoista ja mistä niitä tulee
Olipa kerran elämä-sarja on katsottu moneen otteeseen. Hihitellen kertoo, että tietää mistä vauvat tulee ja hänelläkin on isona sitten vauvansiemeniä
Ja kuulemma vauva näkee mun mahassa jo valkosoluja, ne on semmoisia poliiseja
Sokerirasituksesta mulle sitä tarjottiin tosi myöhään 26+ viikoille, eli mun tapauksessa yli kuukauden päähän. Ilmeisesti kun ei ole voinnissa ollut ongelmaa, paino ei ole vielä noussut tolkuttomasti (vaikka sitä sen verran oli alunperin, että testiraja ylittyi) ei ole ollut tarvetta mennä aiemmin. Tiedä sitten.. Käynpä kuitenkin varmistamassa.
Olen tänään miehen pelatessa Xboxilla vieressä selaillut pienessä ahdistuksessa kaikkia kotimaisia ja ulkomaisia vauvatarvikeliikkeitä, kantoliinapalstoja ja huutonettiä... Hirveesti hankittavaa, varsinkin kun ne isoimmatkin on tekemättä, eli kaukalo ja rattaat. Kai sitä ehtii, ja ison kaupungin vieressä kuitenkin asutaan.. Ensi viikolla alkavat työt, ja kun aina ei hommat etene itsestä riippumattomista syistä, voi luppoajat sitten seikkailla netistä edes hieman halvempia tuotteita. Meillä kun ei ole mahdollisuutta saada keneltäkään sukulaiselta tai tutulta tavaraa, kun vauvat ovat joko liian pieniä luovuttaakseen käytettyä eteenpäin tai perheeseen on tulossa lisää jälkikasvua. Noh, kerran olen käynyt asiantuntijan avustamana kirppiksellä hankkimassa läjän vaatteita ja kerran itse käynyt Lindexissä alennusmyynneissä hamsteroimassa. Pakko jotenkin yrittää säästää, kun rahaa saisi muuten helposti alusta kaikki uutena ja täyshintaisena hankkimalla haaskattua monta tonnia!
Aika hienoa, jos jollain on olleet loppuvaiheessakin alle metriset sirot mahat! Vissiin
mahojen koko vaihtelee aikalailla. Ystävälläni pötsin koko oli viimevaiheessa jotain 150 cm... Itse olen aika pitkä, 175, joten saapa nähdä sulautuuko se maha pitempään vartaloon paremmin. Onhan tuo kumpu jo huomattava, eikä enää peiteltyä saa kyllä millään. Mittanauhaa ei valitettavasti löytynyt muuttolaatikoista.
Itseäni ei ole vaivanneet muiden tapaan kivuliaat
supistukset. Lenkillä tosin varsinkin ylämäessä tai liian kovaan puuskuttaessa alkaa harjoitussupistukset kiristämään. Ja peitonheilutusta harjoittaessa kivoimman hetken jälkeen supistus kiristää mahan ihan teräväksi. Se menee ohi muutamassa minuutissa, joten en ole vielä ajatellut olla ilman seksiä
Vai onko muilla samaa ongelmaa, ja mitähän tädit neuvolassa tästäkin tuumaisivat? Tähän mennessä olen ajatellut, että jos ei tunnu pahalta, ja taukoja pitämällä menee ohi, niin ei oo haitaksi...
Täällä keskusteltiin jossain vaiheessa
lemmikeistä ja nukkumisjärjestelyistäkin. Vielä jälkijättöisesti otan siihenkin keskusteluun osaa. Meillä on kaksi kissaa ja n. 10 kg painoinen pieni koira. Toinen kissa on ihmisrakas ja nukkuu meidän pään vieressä omalla tyynyllään
ja koira nukkuu jalkopäässä, vaikka yrittääkin hivuttautua viereen ja tyynylle välillä. Toinen kissa sitten on syrjäänvetäytyvämpi tapaus. Itse haluaisin lapselle niin soveltuessa nukkua kunnon perhepetissä, eli me kaikki ja telakoitu pinnasänky omalle puolelleni sängyn viereen jatkopalaksi. Näin muutama muukin lemmikillinen kaveriperhe on tehnyt. Imettäminen on ollut helppoa, ja kaikki nukkuvat kuulemma paremmin. Eikä vanhat käsitykset "yksin nukkumaan opettamisen vaikeudesta" pidä paikkaansa yksioikoisesti. Lapsestahan se enemmän riippuu, enkä aio pientä vauvaa alkaa kouluttamaan. Saapahan vauva sitten altistukset kaikesta eläinpölystä heti kertaheitolla, vaikkakin pitää katsoa tarkasti ettei ihmisrakas kissa lähentele vauvaa liikaa. Siihen pitää varmaan tehdä rajoituksia ihan pikkuvauva-ajaksi. Missään karvakasassa ei kuitenkaan olisi tarkoitus kasvaa. Mutta kuten sanottua, jokainen tavallaan ja lapsen synnyttyä mekin huomaamme, onko tämä aikomus sopiva ollenkaan!
Niin ja
Kelan lapuista ja tukien hauista. Itse joudun tekemään itse-itseni-rahoittajan kautta työllistäessäni ja sijaista itselleni palkatessa vapaani ajaksi hieman enemmän lisäselvitystä asiaan liittyen ennen papereiden palautusta, joten joudun odottamaan elokuun puoleenväliin ainakin ennen nettihakua. ilmeisesti ei kuitenkaan ole silloinkaan kiire, kun ä-vapaakin alkaa "vasta" lokakuun lopussa. Vähän kyllä houkuttelisi jättäytyä odottelemaan viime tippaan sen äitiyspakkauksen haun kanssa, kun hieman houkuttelisi se uusi salaperäinen paketti. Meinaakos muut taktikoida, vai laitatteko vaan paperit pakkauksen haun suhteen samantien eteenpäin?
Nynaeve ja Pp 22+5