Marraskuun 2012 masuasukit <3 *heinäkuussa*

marizella just kamppaillu noitten suppareitten kanssa myös ja läkäri sanoi jotenkin niin ihanasti etttä siellä he ovat meitä varten, että ennemmin ottaa yhteyttä liian herksti ku jääd miettimään. Eli äippäpolille ainakin soitto nyt heti vaan tai jos pääset niin käymään vaan, jos teillä päivystys siellä
 
  • Tykkää
Reactions: marizella
Käyn vain nopeasti kertomassa kuulumiset

Ei paljoa käyty siellä työkkärissä eilen kun ei täällä mitään työkkäriä enää ole! Suljettu koko mesta :kieh: Täytyy mennä sitte kun saan ensi viikolla viimesen palkkakuitin vielä niin Toijalaan asti työkkäriin?! Ääh...

Tänään käytiin neuvolassa
Painoa oli tullu +755g/vko :kieh: mutta ei se ollut niin paha, eikä se täti sanonut koko asiasta mitää, sano että ei tuossa mitään ihmeellsitä ole. Edellisessä neuvolakäynnissä 4,5 vko sitten oli paino 59,1 ja nyt se oli 63,2 kun kotivaaka näytti eilen 65,4 :D olin ihan varma että nyt tulee huudot! Sokerit oli pissassa plussalla, mutta meillä nukuttiinki tänään pommiin, kävin aamulla ekana vessassa ja hokasin vasta sitten että ei hemmetti puolen tunnin päästä pitäis olla näytettä antamassa... hotkasin sokerimuroja aamiaiseksi ja join kahvia niin että sain sitte pissinäytteen annettua, niin taisi johtua siitä.. no, meen sokerirasitukseen ens viikolla eniveis niin sittenpä selviää oliko tuossa mitään vai ei..

SF mitta oli 24 eli yläkäyrän yläpuolelle meni rasti... mutta eikö se voi mennäkin siksi kun oon niin pieni 155 vaan pitkä että ei tuolla ole minne kasvaakkaan niin maha on jo ihan järjetön..?

Saatiin Kelan laput ja laitoinki sähkösenä äityspakkaushakemuksen ja äitiysrahahakemuksen menemään, täytyy tuo raskaustodistus vaan vielä postittaa erikseen. En laittanu vielä mitää lapsilisä- tai vanhempainrahahakemuksia kun niihinhän pitää vielä viedä liitteitäkin sitten jälkitarkastusta muuta? :stick: oon vähän pihalla niistä vielä, täytyy muistaa ajoissa laittaa ne sitten. Hain tukea nyt 6kk tulojen mukaan, mutta laitoin siihen kyllä sen infon että työsuhde päättyy, ja että en ole työnantajan kanssa tekemisissä että laitan työtodistuksen ja palkkaerittelyt liitteinä tulemaan mutta siellä kyllä lukikin että Kela on itse tarvittaessa yhteydessä työnantajaan.. Eiköhän se selviä sitten, kyllä ne soittaa jos on jotain epäselvää.

Samoin saatiin tuonne I-pana sähköiseen esitietolomakkeeseen tunnukset, mutta kattelin että sinnekki pitää vähä kaivella kaikkia infoja. Mutta sai sen nimen hätäkastetta varten nyt laitettua ja kyllä me siihen mikä aluksi mietittiinkin niin päädyttiin :) onhan sitä vielä aikaa miettiä mutta tuolla se ainakin jo on..

Nyt alkaa vauvan huoneen laitto! Voimia teille ketkä noiden ikävien suppareiden kanssa taistelette |O kuullostaa pelottavalta!

Lumineiti ja Uubo 23+5
 
Lumineiti Kyllä voi vanheimpainrahahakemuksen ja lapsilisähakemuksen laittaa samantien. Toimittaa sitten vain sen jälkitark.todistuksen myöhemmin. Mä laitoin kaikki samalla kertaa, äitiyspakkaus, äitiys- ja vanhempainraha ja lapsilisät. Ja kaikista on tullut jo päätökset :)
 
Tervehdys!

Fourth gift Jaksamisia edelleen sinnepäin, onneksi asia on tullut julki. voin vaan kuvitella miltä sinusta tuntuu ja on tuntunut.

Mnica Jos bolakoru ilostuttaa mieltäsi, niin tilaa ehdottomasti sellainen. Niitä löytyy hyvin erilaisia ja hyvin eri hinnoissakin :) oman bolakoruni käyttö on tosin jäänyt hiukan vähemmälle.

Kelanpaperit Alkuviikosta ne sain ja mulla on ne edelleen täyttämättä. Eilen näin kaverin joka on kelassa töissä ja puhelin sille uudesta äitiyspakkauksesta. Saavat pakkauksen kuulemma nähdä ennen sen jakoon laittamista, mutta koska on nyt lomalla niin ei tiedä onko heillä se siellä jo nähtävillä.

Eilen olimme koko päivän Helsingissä pojan kummitädin luona kyläilemässä. Aika kului mukavasti kaupungilla ja rannalla kävellessä. Vatsan nipistelykin on alkanut helpottamaan ja nyt nipistely ei ole ollut mitenkään säännöllistä. Maanantaina siis töihin kokeilemaan miltä tuntuu.
Mies on luultavasti nyt viikonlopunkin töissä, joten mietinnässä on mitä poitsun kanssa tehdään. Taidetaan mennä äitini luokse käymään ja Turun torikin houkuttelisi :)
 
No eipä tullu sitte mitään kaupungille menoa tänäänkään :kieh: Olin tuuraajalta saanu sen käsityksen, että vain suosituimpia karkkeja tarvis pääasiassa hyllyttää, mutta sepä oliki lusmuillu ja mulla meni melkein 5 tuntia hyllyttää! Mutta ymmärrän, että tosta yhestä kaupasta saa burn outin helposti, kun kampanja jatkuu ja jatkuu ja jatkuu ja... Jos oisin tienny, niin oisin voinu olla paria tuntia aikasemmin kaupassa ja ehkä päästäki johonkin kaupungille pyrähtämään. Ei tosin oo kovi hehkeä olo nyt, lapaluun välistä selkä kipeyty jo puolessa välissä. Manasin kyllä siellä jo, että jää karkkihommat nyt tähän, kun enhän mä meinannu päästä ylös, jos joutu jostain rullakon alaosasta kaivaa laatikoita... blah.

Marizella Hui kauhea! Ilman muuta heti pitää soittaa johonki, ku tuommosta on! Sitä varten ne numerot on liimattu (ainaki mulla) siihen äitiyskorttiin ja mulle ainakin on sanottu, että äippäpolille tai synnärille voi aina soittaa, jos jotain tulee! :O Toivottavasti kaikki on hyvin kuitenkin.

Mulla ei oo kyllä vielä mitään supistuksia ollu, ainakaan mitä luulen niiden olevan sitten. Mahakipuiluja on muuten vain välillä ollu. Tänäänki tuolla töissä rupes sattuun vasemmalle alavatsaan, mihin joskus ennenki sattunu, niin hidasti vähän vauhtia kyllä. 14.8. lääkärineuvola vasta, kun on menny sen verran hyvin. Mähän kävin vkolla 6 siellä varhaisultrassa just tuon pelkän vasemman puolen kipuilun takia eli se laskettiin ekaks lääkärikäynniks sitte, kun tsekattiin kaikki paikat.

Määki täytin netissä ne kaikki hakemukset kerralla, kun ne oli siinä niin sopivasti hollilla ja joku sitä oli sanonuki, että ne voi kaikki täyttää heti. Nyt oon pari kertaa jo käyny tsekkaan, että onko ne saanu päätöstä tehtyä mihkään. Saa kyllä jännätä, että joko saa sen uuden äitiyspakkauksen vai ei..! Eli toisaalta ihan hyvä, ettei ne oo päätöksiä vielä tehny, MUTTA... :D

Jaahas, tää yks meidän pitkäkarvainen musta herra on käynyt tässä nenän edessä jo pariin otteeseen pyörimässä, että ruoka-aika lähenee... Ruokkis kissat, käyttäis koiran (pakko syödä yks leipä eka!) ja tekis sit makaronilootan. Ja mies saa kyllä illalla hieroa tuota selkää, tosi inhottava kun sattuu melkein koko ajan, vaikka miten päin ois.

mnica ja möntti 26+1
 
  • Tykkää
Reactions: marizella
Nyt on sitten soiteltu ja ajeltu ympäri kainuun talousaluetta, enkä yhtään viisaampi ole. Soitin aluksi neuvolaan tälle omalle paikkakunnalle josta oli suora siirto naapuri kuntaan, siellä vastasi joku tuuraaja joka sanoi että ei syytä huoleen mutta soita lääkärille. soitin tuuraavalle neuvola lääkärille ja hän käski ajaa kolmannelle paikkakunnalle tarkastukseen. Kohdunsuu oli kiinni mutta halusi vielä että se ultrataan ja sitten olis pitäny jo ajaa kajaaniin. :stick:Siihen en enää suostunut ja päätimme pitkään keskusteltuamme että seurataan tilannetta nyt ensiviikon loppuun ja käyn sitten lääkärineuvolan aikaan siellä ultrassa. Syyksi kipuun ja supistuksiin epäili tuota minun tiheää tahtia kun edellisestä synnytyksestä on nyt 10kk. Pitää nyt yrittää ottaa rennosti ja lepäillä, mikä meillä on mahdoton tehtävä:)
Toivottavasti kaikki nyt on ok, ainakin vauvan sydänäänet kuulu hyvin liikkeet tuntuu mojovasti:D Säikäytti vaan tosi pahasti.
Nukkapallero Mulla on kans ollu muuten koko raskaus kaikista kolmesta helpoin. Onko sinulla kuinka pieni ikäero tulossa? Meille 1v2kk.
Fourth gift hienoa kun asiat alkaa valjeta, toivottavasti kaikki järjestyy pian eikä lasten tarvitse enää olla pelossa. :hug: olet kyllä todella vahva kun pystyt peittämään oman itkusi ja pahan mielesi lapsilta, se on minulle tosi vaikeaa kun tuntuu että esikoinen 3vee lukee jo nyt äitiään kuin avointa kirjaa:)

marizella
 
Tänään oli sitten neuvola ja oli kaksin kappalein hoitajia, tuon varsinaisen neuvolatätin tuuraajaa oli mukana myös vähän opettelemassa hommia. Kaikki oli ihan niinkuin pitikin, hemoglobiini oli vähän laskenut, nyt oli 115. Eli sain suosituksen hakea rautaa. SF-mitta oli 19, eli keskikäyrillä mennään. Oma pituuskin on ihan keskiluokkaa, eli 164, joten kai sekin tosiaan vaikuttaa mahan kokoonkin jollain tapaa. Kaverini on melkein samoilla viikoilla ja hänellä isompi maha, mutta pituuttakin vajaa 10cm vähemmän.
Pikkuinen ei taas yhtään halunnut, että sydänääniä kuunnellaan, livahti aina alta pois, kun ne löytyi. Mutta saatiin kuitenkin kuunneltua ja pulssi 150. Eli jonkun uskomuksen mukaan tyttöön viittaisi, mutta saa nähdä.
Paino oli noussut edellisestä käynnistä jotain kilon verran, eli varsin vähän, viikkoa kohden reilut pari sataa grammaa.
Seuraavaksi onkin sitten lääkärille aika, reilun parin viikon päästä. Ilmeisesti sillä käynnillä sitten tutkitaan kohdunsuukin. Tai ainakin voisin kuvitella. Etenkin kun on se pieni riski, että alkaisi pehmetä tai lyhentyä, kun sieltä se pala on poistettu aiemmin.

Sokerirasitukseen pitäisi mennä myös, olinkin ihmetellyt, ettei sitä ole aiemmin ollut. Parin viikon päästä kuulemma voisi aikaa varailla. Jotain kelan lappuja mukaan sain myös, mutta en mitään kaavakkeita täytettäväksi. Kun meinasin ne netissä laittaa. Ihmeen vähän käytiin noita juttuja läpi.

Vauvan asennosta jotkut maininneet, miten pieni viihtyy jommalla kummalla puolen. Meillä tuo taitaa olla poikittain. Ultrassakin pää näkyi vasemmalla puolen ja jalat oli oikealla. Ja potkut tuntuu oikealla, vasemmalta tuntuu välillä sitten toisenlaista liikettä. Toivottavasti ipana kohta kääntyisi oikein päin, leviää maha muuten kokonaan sivuille :D Mutta kai se on sitten kivempi siellä vaan sitten köllötellä selällään.

Fourth giftille tosiaan jaksamisia tuon asian kanssa. Ei ole helppoa koittaa asioita selvitellä tuollaisen kanssa, kuten eksäsi. Tuosta hänen liikennekäyttäytymisestään tuli niin mieleen tuon kaltaiset kuskit liikenteessä. Valitettavasti niitä päivittäin näkee, kun työkseen ajaa. Ja heidän kaltaisille se iso auto on jotenkin punainen vaate tms. Eihän sen perässä mitenkään voi ajaa, ohi pitää mennä, vaikka joku tulee vastaan tai sen eteen pitää tulla, vaikka väkisin. Pahinta noissa on jos huomaa, että siellä kyydissä on niitä lapsia. Pari tilannetta jäänyt kyllä elävästi mieleen, tai ne lasten ilmeet kun se isi ajaa suoraan siihen bussin eteen. Melko kauhistuneita ilmeitä lapsilla ollut. Ja etenkin toisella kerralla, ne pari tarhaikäistä lasta oli irrallaan siellä takapenkillä, ei siis mitään istuimia tai edes turvavöitä heillä. Ei vaan voi ymmärtää miksi ne lapset pitää vaarantaa. Sillä kerralla ehdin jarruttaa, toisella kerralla piti jalkakäytävälle väistää. Onneksi oli kesäkelissä molemmat.

Onneksi on myös noita positiivisia tapauksia tuolla tien päällä. Monesti jossain valoissa odottaessa siellä edessä olevassa autossa on se turvaistuin ja siinä pieni lapsi selkä menosuuntaan istuimessaan. Ilme on kyllä hauska kun huomaa ison auton siinä. Muutenkin aina hauska kun pienet lapset on niin innoissaan kun huomaavat isomman auton liikenteessä. Rattaissa istuvat usein vilkuttavat innoissaan. Ja tokihan sitä koittaa moikata heille takaisin.

Nyt jos iltapalaa vähän ottaisi ja sitten loppuillan ihmettelen mitä sitä tekisi. Kun mies tosiaan töissä yöhön asti.

Tirppana 22+6, viikot oli välillä vähän hakusessa, mutta noin kai se on, ainakin neuvolassa tänään oli :D
 
Hehee, meikä onki tämmönen kääpiö lapin plikkoja oon aina veistelly että siellä on itä-lapissa niin lyhyet kasvukaudet että meikä on jääny tämmöseksi pikkuplikaksi. Mutta tosiaan, kun on vielä lyhyt selkä niin ei ole paljo vaihtoehtoja minne päin kasvetaan, toistaseksi maha kasvaa eteenpäin voimakkaasti ja nyt vasta eilen mies katteli että ei sulla enää takaa päin näy vyötärön kaarta vaan oot ihan tasapaksu pötkylä, eli sivuille päin on jo lähdetty kasvaan... Sitä sitte kivasti mietittiin mieli mustana koko yö :LOL:
Neuvolassa täti kokeili että missä se kohtu loppuu, luin siitä vau-kirjasta että eikö sen nyt pitäis olla jossain navan korkeudella..? No mulla se tunnusteli jo jotain navan ja tissien puoliväliä että joo-o täällä tämä pohja on. Mahanympärys isoimmasta kohtaa on nyt tasan 100cm :D

Saatiin tänään raivattua, kasattua, puunattua, sisustettua vähän ja järjesteltyä vauvan ja mun jaettua huonetta, mä saan siis sinne askartelu/ompelupisteen yhteen nurkkaan ja vauva saa lopun huoneesta käyttöönsä. Siitä tuli aivan syötävän suloinen :heart: tekis mieli alkaa jo pestä kaikkia vaatteita ja viikata niitä kaappiin, mutta onko se liian aikaista?

Hei te ainakin Marizella ja nukkapallero joilla tulee pientä ikäeroa alle 2v niin miten ootte jaksanu tässä raskauden aikana kaikkea pienen kanniskelua mahan lisäksi yms fyysisesti? Mulla on esikoinen vasta tulossa, mutta haluaisin kyllä lisää lapsia ja pienillä ikäeroilla, niin oon miettinyt että kuinka siinä sitten jaksaa. Eniten mietin noita portaita kun meillä ei tosiaan ole sitä hissiä ja asutaan toisessa kerroksessa, iltaisin tuntuu mahan kanssa että pitää kontata portaat kun ei ole mitään ponnistusvoimia olemassakaan niin mitäs sitten jos pitäis vielä kantaa lasta sisälle samalla.. Tai siis oon nyt kuvitellut että jos olis pieniä lapsia vähä vaikka missä tilanteissa, no mulla on noita pieniä 4kg koiria niin oon niitä täällä kanniskellu ympäri kämppää läkähdykseen asti ja puntaroinu että olisko minusta siihen, vuoden ikänenkin painaa jo vähä enemmän ku 4kg. Ei kai sitä voi etukäteen miettiä ja kaikesta kai selviää... Eipä se niin sanottua ole että tulis uudelleen näi helposti ees raskaaksi.......

Tuntuu oleminen välillä niin tuskalliselta/vaivalloiselta. esim. en varmaan mahdu auton rattiin kohta enää kun penkki pitää pitää lähes max lähellä että jalat yltää polkimille ja maha ottaa ihan just kiinni rattiin.. Kolhin tuota mahaa muutenkin nyt koko ajan kaikkiin ovenkarmeihin ja muihin, kun se on ulompana kuin itse tajuankaan ja oon tottunu siihen että pujahtelen pienistäkin väleistä.. Ikea reissun jälkeen jalat huusi hallelujaa, tuntuu että muutenkin jaloillaan olo on paljon rasittavampaa kuin ennen, oottelen että koska saan ensimmäisiä suonikohjuja :kieh:

fourt gift anna mennä tommosten höpinöiden toisesta korvasta sisää ja toisesta ulos :D antaa nyt sen pöllön päästellä höyrynsä ja tosiaan suostu vasta sitte kommunikoimaan kun sossutki on sitä saanee puhutella ja jos on jotain missä tarvitaan sun mielipidettä, elä lähe sen leikkeihin mukaan vaikka kuinka koittais lisätä susta johtuvia "haittatekijöitä/asioita" soppaan! Just vaan koittaa sua suututtaa. Surullista... On se kun ei osata kuin aikuiset olla. Hyvä että asiat lähtee selviämään kuitenkin ja on jo parempi mieli sullakin :)

Tirppana mie kumoan tuon myytin sulta meillä on ollu neuvolassa tuo syke 150 paikkeilla kanssa kahesti ja poikakaluja kovasti ainakin ultrassa näyteltiin ;) ihanasti kerroit tuosta kun lapset näkee isoja autoja :D hahaha, voin kuvitella kummipojan kun on kova rekkojen ja traktoreiden perään. Oli vaan hauskaa kun siellä pohjoisessa kyseltiin automatkalla pojalta että "katoppa ikkunasta näkyykö poroja?" toinen innostu aivan hiiteen moisesta.. Kyllä niitä siellä viliseeki enemmän ku muistinkaan..

Hohoi, ny istun keinutuoliin ja suljen aivot muulta maailmalta hetkeksi :)
 
Hyvää viikonlopun alkua kaikille :) Mulla oli tänään myös lääkärineuvola ja kaikki näyttäisi menevän ihan oppikirjojen mukaan. Pikkuisella painoa 870 grammaa. Onpas hän jo ISO :heart:

Marizellalle sanoisin samaa mitä muutkin, eli synnärille vaan soittamaan, ei kivuliaat supistukset ole hyvästä tässä vaiheessa. Itselläkin välillä tosi kipeenä paikat (paljon supistuksia, liitoskipuja, välillä tosiaan melkein konttaamaan joutuu) ja tulee ihan kylmä hiki otsaan, mutta lääkäri kokeili kohdunkaulan tänään ja ihan kunnossa on siellä asiat. Onneksi. Ollaan miehen kanssa lähdössä kylpylään niin voi itsekin hyvällä omalla tunnolla vähän lillua vedessä.

SF-mitasta lekuri sanoi, että riippuu ihan mittaajasta paljonko se on. Olin vähän että aha, no mistäs sen sit tietää paljonko se oikeasti on?! Sentin nyt tämän mittauksen mukaan kasvanut kuukaudessa, 22 cm:stä 23 cm:iin.

Scala Onpas hauska sattuma, että melkein päivälleen samanikäiset pojat meillä :)
Käytiin pojan kanssa tänään Prismassa synttärilahjaostoksilla. Pikkumies on kaksi viikkoa hokenut että haluaa palomies sami-leluja ja kaverin mukaan Prisma on ainoa paikka josta niitä saa täältä päin. No, en todellakaan ole mikään Prisman tai muunkaan hypermarketin suurin ystävä, mutta sinnehän se oli mentävä.. Leluostastolla pojalle ei sitten palomies samit kelvannutkaan. No, lahja löydettiin, mutta olipa jättekiva sitten jättisuuressa kaupassa tehdä ostoksia, kun en tiennyt yhtään missä päin mitäkin myydään. Yli tunti meni, että saatiin ruokaostokset ja sunnuntain synttärijuhlien herkut yms. kasaan. Ehkä olisi pitänyt suosiolla lähteä johonkin pienempään kauppaan, mutta en viitsinyt. En ole koskaan ollut mikään "mennään yhdessä koko perhe Prismaan ruokaostoksille, jippii"-tyyppiä, ja en ole kyllä tämän jälkeenkään. Ja kyllä onkin nyt paikat kipeenä, selkä aivan jumissa. Kyllä mä liputan pienten kauppojen puolesta, porukoillakin käydessä käyn yleensä niiden paikallisessa pikkumarketissa ostamassa kotiin ruoka-aineksia. Periaatekysymys sekin :)

Mies lähti tänään tytön kanssa mökkeilemään ja me ollaan poitsun kanssa viikonloppu kaksistaan. (tai kolmistaan :) ) Melkein kyllä nautin tästä yksinolosta, muksu nukkuu ja röhnään sohvalla koiran kanssa. Se jokailtainen jalkapohjien hieronta kyllä kelpaisi!

PikkuA ja poikanen 26+4
 
Viimeksi muokattu:
Hurjasti juttua ikävistä perhejutuista... Voimia kaikille, erityisesti Fourth Gift akuuttiin tilanteeseen!

Ihanaa kun viimein kesäloman lopulla on ollut aurinkoisia ja kuumia kesäpäiviä tarjolla! Koko päivän ollaan puuhattu eilen ja tänään veljen perheen kanssa. 5-vuotiaan veljenpojan kanssa ollaan sattuneesta syystä puhuttu paljon vauvoista ja mistä niitä tulee :D Olipa kerran elämä-sarja on katsottu moneen otteeseen. Hihitellen kertoo, että tietää mistä vauvat tulee ja hänelläkin on isona sitten vauvansiemeniä :D Ja kuulemma vauva näkee mun mahassa jo valkosoluja, ne on semmoisia poliiseja :D :D

Sokerirasituksesta mulle sitä tarjottiin tosi myöhään 26+ viikoille, eli mun tapauksessa yli kuukauden päähän. Ilmeisesti kun ei ole voinnissa ollut ongelmaa, paino ei ole vielä noussut tolkuttomasti (vaikka sitä sen verran oli alunperin, että testiraja ylittyi) ei ole ollut tarvetta mennä aiemmin. Tiedä sitten.. Käynpä kuitenkin varmistamassa.

Olen tänään miehen pelatessa Xboxilla vieressä selaillut pienessä ahdistuksessa kaikkia kotimaisia ja ulkomaisia vauvatarvikeliikkeitä, kantoliinapalstoja ja huutonettiä... Hirveesti hankittavaa, varsinkin kun ne isoimmatkin on tekemättä, eli kaukalo ja rattaat. Kai sitä ehtii, ja ison kaupungin vieressä kuitenkin asutaan.. Ensi viikolla alkavat työt, ja kun aina ei hommat etene itsestä riippumattomista syistä, voi luppoajat sitten seikkailla netistä edes hieman halvempia tuotteita. Meillä kun ei ole mahdollisuutta saada keneltäkään sukulaiselta tai tutulta tavaraa, kun vauvat ovat joko liian pieniä luovuttaakseen käytettyä eteenpäin tai perheeseen on tulossa lisää jälkikasvua. Noh, kerran olen käynyt asiantuntijan avustamana kirppiksellä hankkimassa läjän vaatteita ja kerran itse käynyt Lindexissä alennusmyynneissä hamsteroimassa. Pakko jotenkin yrittää säästää, kun rahaa saisi muuten helposti alusta kaikki uutena ja täyshintaisena hankkimalla haaskattua monta tonnia!

Aika hienoa, jos jollain on olleet loppuvaiheessakin alle metriset sirot mahat! Vissiin mahojen koko vaihtelee aikalailla. Ystävälläni pötsin koko oli viimevaiheessa jotain 150 cm... Itse olen aika pitkä, 175, joten saapa nähdä sulautuuko se maha pitempään vartaloon paremmin. Onhan tuo kumpu jo huomattava, eikä enää peiteltyä saa kyllä millään. Mittanauhaa ei valitettavasti löytynyt muuttolaatikoista.

Itseäni ei ole vaivanneet muiden tapaan kivuliaat supistukset. Lenkillä tosin varsinkin ylämäessä tai liian kovaan puuskuttaessa alkaa harjoitussupistukset kiristämään. Ja peitonheilutusta harjoittaessa kivoimman hetken jälkeen supistus kiristää mahan ihan teräväksi. Se menee ohi muutamassa minuutissa, joten en ole vielä ajatellut olla ilman seksiä :D :D Vai onko muilla samaa ongelmaa, ja mitähän tädit neuvolassa tästäkin tuumaisivat? Tähän mennessä olen ajatellut, että jos ei tunnu pahalta, ja taukoja pitämällä menee ohi, niin ei oo haitaksi...

Täällä keskusteltiin jossain vaiheessa lemmikeistä ja nukkumisjärjestelyistäkin. Vielä jälkijättöisesti otan siihenkin keskusteluun osaa. Meillä on kaksi kissaa ja n. 10 kg painoinen pieni koira. Toinen kissa on ihmisrakas ja nukkuu meidän pään vieressä omalla tyynyllään :D ja koira nukkuu jalkopäässä, vaikka yrittääkin hivuttautua viereen ja tyynylle välillä. Toinen kissa sitten on syrjäänvetäytyvämpi tapaus. Itse haluaisin lapselle niin soveltuessa nukkua kunnon perhepetissä, eli me kaikki ja telakoitu pinnasänky omalle puolelleni sängyn viereen jatkopalaksi. Näin muutama muukin lemmikillinen kaveriperhe on tehnyt. Imettäminen on ollut helppoa, ja kaikki nukkuvat kuulemma paremmin. Eikä vanhat käsitykset "yksin nukkumaan opettamisen vaikeudesta" pidä paikkaansa yksioikoisesti. Lapsestahan se enemmän riippuu, enkä aio pientä vauvaa alkaa kouluttamaan. Saapahan vauva sitten altistukset kaikesta eläinpölystä heti kertaheitolla, vaikkakin pitää katsoa tarkasti ettei ihmisrakas kissa lähentele vauvaa liikaa. Siihen pitää varmaan tehdä rajoituksia ihan pikkuvauva-ajaksi. Missään karvakasassa ei kuitenkaan olisi tarkoitus kasvaa. Mutta kuten sanottua, jokainen tavallaan ja lapsen synnyttyä mekin huomaamme, onko tämä aikomus sopiva ollenkaan!

Niin ja Kelan lapuista ja tukien hauista. Itse joudun tekemään itse-itseni-rahoittajan kautta työllistäessäni ja sijaista itselleni palkatessa vapaani ajaksi hieman enemmän lisäselvitystä asiaan liittyen ennen papereiden palautusta, joten joudun odottamaan elokuun puoleenväliin ainakin ennen nettihakua. ilmeisesti ei kuitenkaan ole silloinkaan kiire, kun ä-vapaakin alkaa "vasta" lokakuun lopussa. Vähän kyllä houkuttelisi jättäytyä odottelemaan viime tippaan sen äitiyspakkauksen haun kanssa, kun hieman houkuttelisi se uusi salaperäinen paketti. Meinaakos muut taktikoida, vai laitatteko vaan paperit pakkauksen haun suhteen samantien eteenpäin?

Nynaeve ja Pp 22+5
 
Viimeksi muokattu:
Lumineiti
Meil on likat 3v ja 1v3kk. Kaikki kyselee aina, että miten ihmees sä jaksat ku oot raskaana ja sit on kaks pientä lasta vielä hoidettavana. Mun mielest oikein hyvin ollaan pärjätty ja vaikka kaikenmaailman liitoskipuja yms muita on ollu niin silloin sitte lepäilen sohvalla ja laitan vaikka muksuille muumeja pyörimään. Yllättävän omatoiminen osaa olla tuo meijän 1v, kun on siskostaan ottannu mallia ja osaavat leikkiä nätisti yhessä omassa huoneessaan niin on sitten myös äitille aikaa leppuutella vaik sohvalla =) meil luultavast ois vieläkin pienemmät ikäerot lapsilla jos menkat ois alkannu aiemmin, molempien synnytysen jälkee reilusti yli puol vuotta meni ennen ku alko..

Väsymys
Mulla tää väsymys tuppaa vaan lisääntymään kokoajan. Kuukauden oon koht rautaa syönny eikä olotila oo ainakaan parempaan suuntaan menny, onneks 1,5viikon päästä ois neuvolalääkäri ni saa vuodatettuu kaikki taas pois syrämmeltä.

Siivousvimma
Mikä ihme tää siivoushulluus oikee on ku pitäs olla kokoajan pölyi pyyhkiis tai imuri kädes :kieh: ärsyttää ku tekis miel vaa kokoajan olla siivoomassa ja sit selkä ja liitoskivut muistuttavat itsestään ja jää sit suurinosa kuitenkii tekemättä! Mua vaan ahistaa jos kämppä on ihan paskanen ja mies aina nauraa, että tääl on hei oikeesti siistii ni miks kokoajan pitää olla jotain puunaas :LOL: minkäs teet ku koirasta lähtee aina karvaa on vuodenaika mikä tahansa, pihalta tulee hiekaa ja kaikkee roskaa sisää, pölyy kertyy melkein laittoman paljon ja lapset ku levittää kaikki pikkulelusa ympäri kämppää ni välil tulee semmonen hulluuden tunne ku vaik kuin siivoo ni hetken pääst kämppä on taas saman näkönen :stick:

Mut nyt tosiaan on väsymys viemässä voittoa, pakko kömpii sänkyy tonne peiton alle ja unta kuulaan. Mikäli muru antaa mun nukkua ku liikkuu niin kovasti, että sattuu.

Hyvää viikonloppua mammuskat :heart:

Niiskuneiti-87 ja muru 24+5
 
  • Tykkää
Reactions: marizella
Miten Marizellan tilanne?

Fourth giftille voimia tilanteeseen..

Mulla on pituutta huimat 170cm, ja olen pitkäselkäinen.. Sen takia myöskään toi vatsa ei varmaan hirveesti kasva.. Vaikka nyt se taas oli eilen ihan valtava kyllä :D Ainakin no, mun mielestä...


Vatsanympärystä en oo mittaillut kyllä ollenkaan, sf taitaa mennä jossain keskikäyrillä...

Pituudesta tulikin mieleen että meidän lasten pituusennusteet onkin sitten 174cm tytöllä ja pojalla 192cm :p Eli jään niinku perheen pienimmäksi jos noi toteutuvat ja pienin sitten on samaa sarjaa sisarustensa kanssa :LOL:

Väsymystä mulla ei oo taas ollut, liekö noi monivitat ja se floradix auttaneet näin hyvin :)

Mitähän kaikkea mun pitikään sanoa? No, mä taas jatkan uudestaan myöhemmin :p

Aa, joo, mullahan oli esikoisen ja kuopuksen (tulevan keskimmäisen :D ) välissä pari viikkoa yli vuoden ikäero. Mulla oli taas se toinen raskaus helpompaa kuin eka, noin fyysisesti.. Ensimmäisessä raskaudessa mulla oli aivan järkyttävä kipu tuolla vasemmassa nivusessa, kaksi viimeistä raskausviikkoa menikin niin etten voinut lähteä kotoa minnekään ja vessaankin meno oli ihan tuskaa.. Toisen kohdalla noi kivut vaivasivat jonkun verran mutta ei samalla lailla kuin ekan kohdalla, ja nyt, niitä ei vielä ole itseasiassa edes tullut :) Selkä tosin oli toisessa raskaudessa sitten huonossa kunnossa, ja nostelu oli kieltämättä aika rankkaa, meillä oli toi esikoinen jo vuoden iässä sellasen 13kg painava, että kasvoi vielä huimaa vauhtia ja kaikki nostelu oli loppuraskaudessa rankkaa.

Muisteluita

Mulle oli hirveen tärkeää että vauva (esikoinen) saa läheisyyttä tarpeeksi, vaikka en missään vaiheessa sitten pystynyt kunnolla imettämään ja vielä siinä kun olin viimesilläni raskaana niin nukutin sen mun 13 kilosen pötkäleen sylissä heijaten, laulaen ja maitopullosta maitoa antaen :D Mutta sitten miehen piti aina kärkkyä ovella että milloin vauva on nukahtanut koska mä en päässyt enää siitä istualtani ylös.. Välillä kun mies jäi katsomaan vaikka jotain mielenkiintoista elokuvaa ja unohti tulla kurkkimaan, niin mä muistan miten tuskasta oli istua siinä se vauva sylissä.. Meillä esikoinen oli vielä tosi herkkäuninen, että mä en voinut edes sanoa mitään kovaan ääneen, tai jos yritin itse kammeta siitä sohvalta ylös ja poika heräsi niin siinä oli sitten taas toinen tunnin nukutussessio edessä :LOL: ...Poika oli siis myös vaikea saada nukkumaan, tai on oikeastaan vieläkin aina aika ajoin, tarvitsee nukuttajan..

Dodii.. Nyt mä lopetan.

Kerpele rv 25 (nyt tarkistin raskauslaskurista :p)
 
  • Tykkää
Reactions: marizella
Juu ei tässä noita prinsessamekkoja uskalla oikein ostella noiden sykkeiden perusteella. Eikä sen ultrankaan. Kun siinä ei siis ulokkeita näkynyt, mutta ei kunnolla kuvaa saatu jalkovälistä. Eli loppuun asti saa jännäillä, tosin ehkä nyt tulee kuitenkin enemmän ajateltua, että tyttö tulis. Miehen mielestä näyttikin jonkun verran minulta tuo pikkuinen. Siis kasvon piirteet, jotainhan tuosta ultrasta pystyi sen suhteen jo näkemään.

Töissä oli tänään kyllä luksusta, kun sai ajaa koko päivän ilmastoidulla autolla. Voi kun sama olis maanantaina, mutta sen tietää jo ettei näin ole. Luvattu tänne +30 lämpötilaa ja ihan taatusti linjalla on just se auto mistä ei edes ikkunaa saa auki.. Tosin jos on, niin aion kyllä ajomestarilta pyytää toista autoa.

Tämmönen pikainen omanapainen päivitys, nyt iltapalalle ja sit loppuillan taas ihmettelen yksin kotona, kun mies edelleen iltavuorossa. Sopivasti pikkuinen aloitti taas potkimisen, vähän jo mietin, ettei ole oikein koko päivänä kunnolla mitään tuntunut. Mutta taitaa vaan aina tuolla töissä ollessa nukkua enimmän ajasta. Toivottavasti ei opi liikaa vaan tuohon räminässä ja kolinassa ja auton liikkeessä nukkumaan, tai sit se pitää aina viedä työmaalle päiväunille :D Tai laittaa miehen mukaan töihin, hän kun pienempää bussia ajaa ja sais istuimenkin kiinni, kun penkeissä on vyöt. Siinä mahtaisi olla elämää autossa, kun hän kuskaa erityislapsia, joilla on adhd:ta jne. :D

Tirppana 23+0
 
Sykkeistä Meillä ollut joka kerta 150-155 ja poikaa siis odotellaan ultran mukaan syntyväksi. Ihmetyttää, kun joillekin on jopa ihan neuvolassa sanottu, että on ihan poikasykkeet tai tyttösykkeet ja neuvolatätienkin uskomukset tuntuu menevän keskenään ristiin, toisille korkeat sykkeet tarkoittavat tyttöä ja toisille poikaa. Enpä lähtisi niiden perusteella siis johtopäätöksiä tekemään. Mutta onhan se kieltämättä kiva aina spekuloida :)

Vatsan ympärysmitta on 101cm ja pituutta mulla on 163cm. Lähtötilannetta en kyllä tiiä, mutta äsken mittasin ympäryksen, kun lueskelin teidän muiden mittoja =) Mulla on kyllä hiukan ylipainoa eli varmaan vatsanympärys olis voinut olla joku 80-85cm aiemmin. Ehkä.

Kelalle laitoin kaikki hakemukset kerralla eli siis täytin siihen samaan hakemukseen samalla lapsilisän, vanhempainvapaan ym. Mun mielestä ne kannattaa samalla hakea kaikki, niin sitten ei tarvi enää myöhemmin täyttää mitään lippuja ja lappuja, kunhan vaan lähettää sen jälkitarkastustodistuksen sinne ja mahdolliset palkkatodistukset. Ja jos myöhemmin tule muutoksia esim. vanhempainvapaan jakamiseen miehen kanssa, niin ne voi ilmoittaa erikseen kelaan. Oon jo vähän odotellutkin äitiyspakkausta saapuvaksi, mutta eiköhän se sieltä parin viikon sisällä tule =)

Mulla myös sokerirasitus edessä viikon päästä. Eniten huolestuttaa se, että täytyy olla 12h ilman ruokaa ja juomaa :D Toivottavasti testistä tulee puhtaat paperit.

Viime päivinä on vaivannut jalkoihin ilmestyneet suonikohjut ja kamalat liitoskivut nivusissa :( Tukisukat kävin jo ostaas, mutta ei oo tehnyt nyt kuumilla ilmoilla mieli laittaa niitä jalkaan. Tänään pidin heti heräämisestä iltapäivään asti, mutta sitten alkoi olla liian hikiset oltavat ja päätin kärsiä ennemmin kipeistä suonikohjuista. Huomenna täytyy kyl varmaan kokeilla pitää koko päivä nimittäin sen verran paljon jalkoja nytkin särkee. Mut en haluu valittaa. Niin helpolla oon raskausvaivojen kanssa tähän mennessä päässyt, että pakko kai sitä jokaisen on jotain saada osakseen ja mulle nyt ilmeisesti lankesi suonikohjut :D

Niin ja tunteet ja mieliala heittelee nyt kanssa oikeen urakalla. Tällä viikolla oon ollut todella alakuloinen ja itkuinen, mutta eilen tunteet heitti kuperkeikkaa ja nauraa hekotin kaikelle tyhmälle eikä naurusta meinannut tulla millään loppua. Tässä tulee itellekin ihan yllätyksenä nää mielialan vaihtelut, kun ei tiedä alkaako itkettää vai naurattaa :LOL:

Aurinkoista ja helteistä viikonlopun jatkoa kaikille :wave:
Koira on valloittanut paikan ilmalämpöpumpun alta - taidan käpertyä siihen sen viereen nukkumaan.

Hui, nyt ukkostaa.

idylli 26+0 :heart: (POKS POKS!)
 
NukkaPallero eikös nuo sykkeet ole ihan normaalit? Tai ainakin jostain jossain vaiheessa lukenut, että just tuolla välillä ovat yleensä, eli 130-150. Ja mahan kokoon kai vaikuttaa niin moni asia, esim. se kohdun asentokin.

Vissiin ne hormoonit täälläkin välillä vähän heittelee. Viime yönä heräsin siinä kolmen aikaan ja mies ei ollut vielä tullut kotiin töistä. Olis niitä aikoja viimeistään pitänyt kotona olla jos kaikki mennyt niinkuin pitää ja suoraan kotiin tulee. No, arvasin että varmaan vaan veljeään lähtenyt moikkaamaan, kun se hänen veljensä viihteellä eilen oli. No, ei sitä sitten saanut unta ja tietty mietti kaikenlaista. Alkoi taas ärsyttämään kun ei me kahdestaan ikinä oikeastaan missään käydä. Sitten taas tuolla tavalla yksin saattaa jossain piipahtaa. Ja kyllähän tuo tietää, että minustakin joskus olis kiva jossain käydä. No, puolisen tuntia odoteltua tuli hän sitten kotiin, just kun meinasin jo soitella, että onko kaikki ylipäätään kunnossa.

Joku toinenkin taisi kirjoitella siitä miten jätetään ulkopuolelle vähän kaikesta ja sama juttu täälläkin. Ei siis niinkään kyllä miehen puolesta, paitsi nuo pienet jutut. Mutta äitillä on useinkin tapana tuo. Eipä tuo juuri koskaan mihinkään mukaan pyytele, pikkuveljet toki kulkee mukana, kun kotona asuvat. Mutta hyvin usein sitten pyytää kyllä myös isoveljiäkin mukaan. Esim. viime kesänä kävivät kaikki porukalla tallinnassa. Vaikka jo talvena oli just äitin kanssa puhetta, että lähtisin myös mukaan, mutta eihän tuo sitten pyytänyt, sain asiasta kuulla vasta kun matkalle olivat lähdössä.. Ja eilen just soiteltiin ja oli tulossa tänne suuntaan, äiti siis asuu meistä 100km päässä ja meidän kotipaikka on tuossa 20km päässä. Oli siis sinne menossa, siellä asuu nykyään isoveljeni. Sen kyllä ymmärrän, että kotipaikkakunnalla käydessä menee tuonne isoveljien luo, onhan se meidän kaikkien entinen koti. Mutta olihan nuo suunnitelleet sitten tänään menevän johonkin leirintäpaikkaan tms. rannalle ja ilmeisesti yötäkin ovat. Ja äitille kyllä sanoin että kotona olen minäkin ja yksin, kun mies yöhön asti töissä. Mutta eipä tuo mukaan pyytänyt. Eihän minun siellä olis pakko olla yötä, kun autolla pääsen liikkumaan kun ei mitään voi ottaa. Eikä sitä viittis väkisin mukaan tuppautua. Ja hänen nykyisen miehensä olis pitänyt tänään tulla tätä kautta piipahtamaan. Kun meiltä hajosi astianpesukone ja tuo isäpuoli niistä tietää työnsä puolesta. Olis vaan kattonut mikä siinä on vialla ja kannattaako sitä korjata. Ei siis kovin iso juttu. Mutta ei vaan ole kenestäkään mitään taaskaan kuulunut. Ja ei jaksa itsekään aina olla perään soittelemassa. Ei meillä kuitenkaan mitkään huonot välit ole äitini kanssa, innoissaan on tästä raskaudestakin. Ei vaan aina jaksa ymmärtää ihan kaikkia sen toimia.
Tulipas vuodatus, mutta hyvä kai se on johonkin saada purkaa tätäkin, ei miehelle viitsi vollottaa kaikesta.
 
Moikka moii kaikille!

Josko sitä nyt kävisi vähän enempi laittamassa kuulumisia. :)

Kelanlaput: En ole vielä täytellyt, lähinnä siksi etten ole muistanut koko lappusia, mutta varmaan himmailen vielä ja täyttelen vasta viime tipassa jos sattuisi saamaan sen uuden mallisen pakkauksen. :) Mut eipä tuolla niin väliä ole, kunhan joku pakkaus tulee. :)

Sokerirasitus On mullakin sitten elokuun puolessa välissä. Yök. Ei ollut kyllä viime kierroksella mikään kauhean ihana kokemus, mutta pitää ottaa joku tosi hyvä kirja mukaan niin ei käy ainakaan aika siellä pitkäksi. :)

Supistukset Mulla tulee kivuttomia supistuksia ihan päivittäin. Jäin keskiviikkona sairaslomalle pariksi viikoksi ja lääkäriltä tuli tuomio, että jos jatkuvat on töihin paluun kanssa vähän niin ja näin. :/ Supistelut jatkuu saikusta huolimatta, joten vähän huonolta näyttää.. :/

Suonikohjut ovat täälläkin ja isot ovatkin. Toinen jalka on jo ihan sininen ja muhkurainen, ja toinenkin hyvää vauhtia tulossa... Kräp. Onneksi ne lientyvät kunhan näistä raskaushormooneista pääsee.

Vaatteita Yksi kaveri palautti pussillisen lainassa olleita vauvanvaatteita ja niitä siinä hypistellessä aukesi vauvantarvike hankintavimma :) Perjantaina kävinkin sitten vähän shoppailemassa ja mukaan tarttui kaikkea ihanaa pientä ja söpöä. Joten nyt on kotiintulovaatteet hommattu pienelle jäpikälle. :)

Gallup Mitä kirjaa luet tällä hetkellä? Itse juuri olen lopettelemassa Valtaistuinpeliä, eli sitä Game of thrones-kirjasarjan ekaa osaa. Tosin tänään kun tultiin mökille ja näin että mamma oli hommannut Tuomas Kyrön Mielensäpahoittajan, oli pakko heti lukea se siltä istumalta pois. Ja vitsit kun oli hyvä!! Pakko lukea nyt myös se Mielensäpahoittaja ja ruskeakastike. :)

Harakanhattu ja jäpikkä <3
 
Huomena ja trooppista päivää!

Kylläpä nämä hellesäät väsyttävät. Ei oikein mitään jaksa tehdä, mutta tarviiko sitä aina jaksaakaan? Taaperokin nukkui huimat 14h.

Pituutta mulla on 171cm ja mahan ympärysmitta on huimat 104cm. On siinä sitä vararavintoakin mukana, mutta ihan kivan kokoinen pallo. Kyllä siitä huomaa, että on vauvamaha. Mulla on just niin, että se maha ei koskaan tule nousemaan rintojen alle vaan kulkee tuossa alavatsalla. Hyvä puoli on se, että ei esim. tule niitä hengitysvaikeuksia loppuraskaudesa.

Lääkärin mukaan yhdistelmä leveällä olevat lantionluut, taaksepäin kallistunut kohtu ja pitkä selkä tekevät sen, että maha ei välttämättä nouse ylöspäin vaan mahtuu hyvin kasvamaan tuolla alavatsalla joka suunnalle.

Sykkeet Sykeluku riippuu ihan siitä, nukkuuko vauva silloin kun sitä kuunnellaan vain onko liikkeellä. Jossain oli tosin jotain juttua siitä, että poikavauvojen sydän olisi isompi, joten se löisi harvempaan ehkä joissain olosuhteissa, mutta tiedä sitten todenperäisyyttä.

Sokerirasitus on tiistaina. Minä toivon, että en kärähdä tällä kertaa. Mies harmittelee, että sitten ei saada niitä liuskoja, eikä hän voi mittailla omia verensokereitaan. Voi tuota miehen logiikkaa!

Tirppana Minä kiinnitin huomiota tuohon vauvan käytökseen syntymän jälkeen. Vaikka vastasyntyneet ovat tottuneet tuohon liikkeeseen ja tarvitsevat sitä "hytkytystä" alkuun, niin nämä bussin kyydissä "kannetut" tuntuivat vielä enemmän addiktoituneet siihen liikkeeseen ja tärinään. Vähitellen sitten parin ensimmäisen kuukauden aikana tuo tärinän tarve väheni ja alkoivat nukkumaan normaalisti. Samoin kaikki ovat olleet mahassa poikittain viimeiseen asti. Ilmeisesti asento on ollut mukavampi kuin pää kohti tärisevää ja pomppivaa penkkiä. =)

Kirjagalluppi Mulla on ollut perinteenä lukea Myrskyluodon Maija, kaksiosainen kirja ja jotenkin niin mun tunteisiin sopiva.

Scala ja Eikka rv 25+2
 
Viimeksi muokattu:
Vatsan mitoista vielä: Mulla tosiaan oli ympärysmitan mukaan tällainen vauvamaha esikoisen kanssa ihan viime metreillä.. Pituutta mulla on 164 cm mutta olen vartalonmalliltani lyhytselkäinen ja viimeksi alkoi kyllä pari kuukautta ennen laskettua aikaa olla aika tukala olo kun syömään ei pystynyt ja vauva kaiveli kylkiluiden alta jatkuvasti. Nytkin kohdunpohja on jo jossain pallean-navan puolessa välissä ja ei mene varmaan montaa viikkoa kun alkaa yltää kylkiluihin. Esikoista odottaessa vatsalihakset oli ihan erilaisessa kunnossa ja siksikin varmasti maha pienempi. Toisaalta alusta saakka oli koko ajan sellainen olo että joka paiaksta kiristää ja vihloo, nyt vasta on nuo tulleet kuvioihin, hyvä niin.. Miehen mielestä maha ei ole vielä yhtä iso kuin esikoisen aikaan loppuvaiheessa ja eihän tuo tosiaan vielä niin ylhäällä ole, etenpäin mittaa kyllä sitten tosiaan onkin :) Tästä ei kyllä mahanahka millään palaudu ja ehkäpä niitä raskausarpiakin nyt tulee kun aiemmin ei ole tullut.

muoks. Sf-mittaa ei ole vielä mitattu, viimeksi menin yläkäyrän yläpuolella ja nyt varmaan myös. Osin syynä tuo eteisistukka, joka tekee kohdusta korkeamman.

Supistuksista: Olen nyt ollut reilu 5 viikkoa lomalla ja supisteluja on enenevässä määrin. Viimeksi olin tässä vaiheessa jo saikulla supistusten takia. Viikon päästä on lääkärineuvola, saa nähdä tuleeko sitten saikkuakin jo. Sinne asti koitan päästä ja toivottavasti nää on yhtä harmittomia kuin viimeksi: silloin kun supisteli enemmän eikä niistä sitten loppupeleissä ollut mitään haittaa. Tulevalla viikolla on kolme päivää töitä ja sithän sen näkee, mitä arki tekee noille supistuksille. Mahan vihlontaa on myös ja viimeksi kävin synnärin päivystyksessäkin niistä, nyt oletan niiden kuuluvan asiaan.. Mieskin muisti että noita oli viimeksikin. Ovat vaan sen verran kovia että henki ei meinaa kulkea eikä liikkumaan pysty. Sama noiden suppareiden kanssa jos niitä ei saa heti laukeamaan. Saikulla olo ja lepopakkokaan ei ole kivaa, viimeksi olin pari kuukautta ennen laskettua aikaa pakkoelvossa ja seon todella masentavaa.

Jotain muutakin piti vielä kommentoida.. seuraavalla kerralla sitten. Viime yönä näin muuten taas aika villiä unta, sellaista puolipainajaista: menin suuren mahan takia ultraan ja siellä todettiin että olen alunperin odottanut kuutosia mutta kaksi vauvoista on menehtynyt koska niillä on ollut yhteinen istukka toisen vauvan kanssa. Mutta että neljä sykettä sieltä vielä löytyy. Musta ei olis edes kaksosten äidiksi, saati nelosten..

HilmaVilma 25+4
 
Heippa taasen mammat!

Mahagallupista innostuneena mittasin minäkin masun isoimmalta kohdalta... Hui kauhistus, 111cm!!! Mahdankohan mä johtaa tätä tilastoa :O En oikein tiedä oisko ylpeä vai nolo. Ja niin, mullakin oli ennestään sitä vararavintoa, joskaan vatsan seudulle sitä ei ollut kertynyt niin paljon kuin peppuun ja reisiin. Nyt mä itseasiassa näytän jotenkin sopusuhtaisemmalta kun on masussakin jotain :D Mulla tuntuu vaihtelevan tuo paksuimman kohdan paikka. Välillä se on alhaalla ja välillä tuossa tissien alla. Kuvittelenkohan vaan vai uiskenteleekohan Paavo siellä... ja vielä tuohon pituusgallupppiinkin: Olen 171cm pitkä. Just semmonen pitkäselkäinen ja persjalkainen niinku suomalaiset kai yleensä :) Jalat on ku pölkyt, kyllä pysyy hyvin pystyssä! Raskausarpia mulla ei (vielä?) ole, johtuu varmaan siitä että olen jo jojolaihduttanut masuni haitariksi. arvet ovat kyllä vaalentuneet lähes näkymättömiin joten saas nähdä alkaako uusia esiintymiä tulemaan. En jaksa arvista stressata, olen jo niin tottunut niihin. Suonikohjuja ei näy vielä.

Hormonit. Joo voi jessus. Olen taas ollut muutaman päivän oikea raivotarten kruunaamaton kuningatar. On tässä ollut kyllä ihmissuhdestressiäkin. Tuli riitaa siskon kanssa.. tai hän oikeastaan suuttui mulle ihan käsittämättömästä syystä ja minä vastavuoroisesti hänelle kun ei riitä minkäänlaista empatiaa raskaana olevaa pikkusiskoa kohtaan. Sitten kuvoissa on täälläkin uusperhehelvetti. Lähinnä miehen ex aiheuttaa sappeni kiehuntaa. Miehen lapsi käy meillä joka toinen vkloppu. Tämä miehen ex on saanut vauvan uuden rakkautensa kanssa ja hänen mielestään meidän kuuluisi nyt sitten ottaa myös tämä vauva hoitoon. Ja onhan se ollutkin täällä. Aluksi kuvittelin että kyse on poikkeuksesta, mutta nyt se on mennyt sihen että vauvaa ollaan tuppaamassa meille noin joka toinen kerta kun lapsella ois isäviikonloppu. Ja auta armias mikä show siitä tulee jos kieltäytydään! Mies tuntuu olevan AINA sitä mieltä, että kyllähän sen vauvan voi ottaa (on peloissaan eksänsä reaktioista) ja mä sitä mieltä että tämän uuden rakkauden hedelmän hoito ei vaan kuulu meille. Mua siis vituttaa niin paljon olla aina se kusipää joustamaton akka, joka ei halua vauvaa hoitaa!!! Tämä on aiheuttanut nyt kitkaa myös mun ja mieheni välille. Helvetti mua ahdisti eilen niin paljon, että teki mieli toivottaa kaikki helvetin kuuseen ja laittaa ovi lukkoon että sais olla rauhassa! Mua stressas niin paljon että aloin saamaan harkka(?)supistuksia. Joten makasin loppupäivän sängyssä yrittäen rauhoittua. Mä en välillä niin jaksa tätä elämää. Kunpa se eksä muuttais jonnekin Timbuktuun :(

Voisko joku kokenut kertoa vielä miltä harjoitussupistukset tuntuvat? Mua alkaa nääs pelottaa, koska mulla on ollut sellaista mahan kovettumista tuon tuosta jo parin päivän ajan.

Ahdistunut Anukkio ja Paavo 22+2
 
Viimeksi muokattu:
Mahan koko Kaivoin minäkin sitten mittanauhan esille ja masua mittailin, 106 cm oli lopullinen tulos :) Itselläni pituutta on n. 163cm

Sokerirasitus Mulle silloin se neuvolatädin sijainen sanoi että mun kuuluu mennä sokerirasitukseen kun bmi hiukan yläkäyrillä, itse olin siihen nyt asennoitunutkin mutta oma neukkatäti sanoi että odotellaan seuraavaa lääkäriaikaa ja mietitään sitten asiaa tarkemmin. Hänhän mietti esikoisen synytymäpainoa, joka oli normaali ettei sen vuoksi sitten tarttis mennä. No mulle oikeestaan loppupeleissä ihan sama. jos mut sinne määrätään niin kyllä sinne menen ja siitä varmasti hyvin selviinkin.

Poitsun kanssa käytiin eilen Myllyssä shoppailemassa ja löysin eurolla talvipipon vauvalle, pakko oli ostaa kun noin halvalla sai =)
Huomenna olis aika sitten taas palata työrintamalle, katotaan kuinka muijan käy kyykkimisten kanssa. Poika onkin äidilläni hoidossa kolme päivää ja itse menen sitten kanssa sinne yöksi niin ei tartte ajella kotiin tuota 50 kilsaa.

Lämmintä sunnuntaita!

Niipa ja Pekka Perunapää 23+0
 
Väsymys on täällä aina ihan hirvee kun valvoo pidempään..eilen valvottu tosi myöhään ja nyt tekis mieli vaan nukkua..sain itteeni sen verran skarpattua, et tulin koneelle lukeen näitä kuulumisia.. :)

Niin ja pituutta on 172 cm.. mahan ympärystä en oo mittaillu.. :)

Nellielli ja pötkö 26+0 (poks :heart:)
 
Millimama: Mies on 185cm pitkä. Tosin pituusennuste oli hälläkin ollut siinä 190 paikkeilla lapsena mutta alkoi polttamaan tupakkaa tosi nuorena, ja sehän sitten saattaa vaikuttaa tohon pituuskavsuun :/ Miehellä on myös näitä kaksimetrisiä sukulaisia ettei ole ihme jos meidän muksut kasvavat pitkiksi :D Mulla on äidin puolelta kaikki ihan tappeja, mutta isän puolella on sitten ihan kanssa pitkiä ihmisiä. Kivaa kun mun pikkusiskokin on 178cm(?) niin olla siinä sitten vierellä että "voi mun pieni..".

Anukkio: Kuulostaa ihan järkyttävältä... Mä olisin tossa vaiheessa ihan kanssa herneenpalot nenässä..

Mahan ympärys: Piti nyt sitten oikein mitata :LOL: 108cm sain tulokseksi :)

Kirjagallup: No mä luen tällä hetkellä jotain paholaisen luutnanttia, joku kirja minkä vaan nappsin tuolta meidän kirjojen joukosta. Oon tässä yrittänyt lukea "tahatonta tohellusta" ja "esikoinen, keskimmäinen vai kuopus", mutta molemmat jääneet kesken, tuo eka oli vaan sellainen että jos olisi kosahtanut meidän poikaan niin olisi ollut hyvää lukemista, mutta ei osunut. Ja Toi toinen kirja sitten, juu, perusidea on ihan ok, mutta sitten hirveetä höpönlöpönhumpuukkia rakennettu, jotenkin ehkä "täytteeksi" sanoisin.. En jaksanut lukea kunnolla kuin ekan kolmanneksen ja sitten hyppelin ja selailin...

Nyt on pakko mennä :)
 

Yhteistyössä