Marraskuiset

Lääkärikuulumisia: Kävin äitipkl:lla aamulla, vauvalla oli kaikki hyvin. Painoarvio on jo huikeat 3.4kg! Aloitettiin sitten verenpainelääkitys ajatuksella että päästäisiin vielä viikko eteenpäin ja vauvan keuhkot olisivat varmemmin kypsät. Proteiinia ei onneksi virtsassa ollut. Nyt saankin sitä sitten stiksata täällä kotosalla. Ensiviikon keskiviikkona uusi kontrolli jos mitään mullistavia ei tässä välillä tapahdu ja silloin sitten uusi arvio mahdollisesta käynnistyksestä. Silloin siis viikkoja olisi jo 37+6. Olo on kyllä helpottunut kun pääsin vielä kotiin eikä tarvinnut osastolle jäädä eikä käynnistyksellä vielä uhattu. Pidän vauvan vielä mielelläni masussa kypsymässä vaikka tämä kotonalorvailu välillä koville ottaakin.

Suositelen lämpimästi epiduraalia, se vei kyllä kivut sen siliäntien. Tunnin tsemppasin kovia supistuksia ilokaasulla ennen epiduraalin laittoa ja kyllä vointi koheni kummsti epiduraalilla. Olin kyllä melkoisen sidottu sänkyyn mutta se johtui verenpaineseurannasta ennemminkin kuin epiduraalista. Epiduraali ei vie toimintakykyä jaloista, ainoastaan kiputuntemuksen ja sen laiton jälkeen voi mielestäni liikkua mutta kylpyyn sen kanssa ei tietty voi mennä.

IIU 37+0

 

Oyssissa ei ainakaan enää saa liikkua sen jälkeen kun on epiduraali pistetty kun se voi vaikuttaa yllättästi jalkoihinkin, mutta se kuulemma riippuu aina vähän sairaalasta mitkä ohjeet ja määräykset on.
Eilen oli neuvola ja kaikki taas ok. Piti mennä kontrolliin kun edellisellä kerralla ei ollut sf- mitta kasvanut yhtään, mutta nyt oli viikossa tullu 2,5 cm lisää, joten vauveli oli kai ollut vaan jossain kummassa asennossa. Nyt mitta siis 31,5 cm, kun viikkoja on 35+6.

Täällä kanssa kovasti ahdistaa tuo hoitajien ja kätilöiden mahdollinen irtisanoutuminen. Juuri aamulla luki lehdessä että eniten vaikuttaa juuri täällä pohjoisemmassa, kun ei ole niin saatavilla sijaistyövoimaa ja synnytyssalit on juuri sellainen paikka johon on vaikea löytää henkilökuntaa, kun tarvitaan sellaisia joilla on kokemusta eikä opiskelijat oikein kelpaa.. No toivottavasti tämä typykkä ehtisi ulos ennen kuin irtisanoutumiset toteutuu. LA on kyllä vasta 16.11 joten tiukille menee..

Ensi tiistaina on tuo synnytystapa-arvio ja viimeinen lääkäriaika ja toivon kyllä että paikat olisi jo vähän pehmentyneet. Ainakin vauva on jo laskeutunut neuvolatätin mukaan.

 

Eiliset neuvolakuulumiset: Neuvolan täti oli lomalla ja sijainen ei meinannu löytää vauvan selkää+sydäntä ollenkaan. Vauveli on ihan ihme asennossa, kun sydänääniä etitään aina sieltä jostain mun navan alapuolelta, mutta ne kuuluu tuolta ylempää ja tosi sivusta oikealta. Raivotarjonnaksi se asento kuitenki on aina merkattu, mutta mua vähän epäilyttää, että ei tuo asukki aio tuolta puolittaisesta kylki-poikittais-asennostaan mihinkään laskeutua. Tämä sijainen myös käski alkaa popsia rautaa vaikka hb oli 119 minkä on ollu melkein koko raskauden ajan ja tavallinen neuvolan täti on käskeny vaan koittaa ruokavaliolla parantaa sitä. En siis ostanu rautaa, kun ei kauheesti innosta mikään kestoripuli ym mitä niistä tableteista tulee. Sf 31 ja mulla paino oli sama kun viime viikolla. Painonnousu siis jäi varmaankin tohon noin 9-10 kg. Verenpaineet oli taas tosi hyvät. Tää neuvolan täti vakuutteli myös, ettei tehyläisten homma vaikuta synnytyksiin ja, että paikalla on varmasti oikeita kätilöitä ja esim opiskelijoilla ei korvata kätilöitä.

Mulla on ollu nyt joku super hyvä olo. Ei satu kävelemiset ja tuntuu, että voisin olla lenkillä vaikka pari tuntia. Tuntuu etten olis ollenkaan raskaana enää ja mahakin tuntuu ihan pieneltä. Paitsi istuminen ja makaaminen tuntuu tukalalta vieläkin. Toi kävely ja muutenki jotenki pirteempi olo on ihan ihmeellistä. Mä oisin ennemmin halunnu lisää niitä supistuksia ja jomotuksia. Ässät ei tunnu auttavan myöskään.

Supistuksia tulee joskus harvoin levossa ja liikkeessä en oikein huomaa niitä, kun ei oo ollenkaan napakoita enää.

Koiralle tuli kennelyskä ja se on tosi surkeena. Nyt ei voi senkään kanssa käydä kunnon lenkeillä ku sen pitää levätä, hassua. No ainaki saan kyykkiä pyyhkimässä sen limavaahto-oksennuksia. Toivottavasti menis ohi äkkiä, ettei sen tarvii synnytyksen aikana olla kipeenä jossain hoidossa, kun tosiaan on ihan reppana ja limaa oksentaa aika tiheeseen tahtiin(ei voi pitää edes mattoja lattialla).

plussa 37+5

 

Heippa kaikille,

kirjoittelin äsken pitkät tarinat ja sitten sain ne jotenkin hävitetttyä.....no eikun uudelleen....

Mulla oli eilen ihan kauhea päivä, olo oli ihan hirveä. Tuntui, että supisteli vähän väliä ja mahaan koski. Jalat tulessa, eikä oikein meinannut kävelystääkään tulla mitään. Mittailin itse verenpaineen illalla, joka oli 145/101. Sain mummoltani lainaan mittarin. Eilen aamulla oli neuvolassa, jossa paineet oli kyllä kunnossa eikä mulla silloin ollut vielä olossaan muutenkaan mitään valittamista. Neuvolan jälkeen imuiroin ja olin pari tuntia esikoisen kanssa ulkona ja siitä se olo siten alkoi. Illan lepäilin ja nyt olo on ihan ok ja paineet ovat laskeneet ainakin vähän 122/86. Mietiskelin koko illan, että pitäiskö soittaa neuvoa äippäpolilta, mutta en kuitenkaan soitellut. No katsellaan miten tänään käy?! vauva ainakin vaikuttaa voivan hyvin, mylläystä edelleen...

Alkuviikosta mulla oli se synnytystapa-arvio. Lääkäri oli sitä mieltä, että alatiesynnytykselle on hyvät mahdollisuudet, koska vauvakaan ei ollut, ainakaan vielä, kovin iso (painoarvio 2800g). Toinen edellytys alatiesynnytykselle on se, että synnytys käynnistyy itsestään. Lääkäri sanoi, että käynnistämään ei aleta edellisen sektion vuoksi. Mulla on aika varattuna rv 41 äippäolille, jolloin lääkäri katsoo taas vauvan painon ja tekee päätöksen, josko sittenkin pitää leikata eli kovin paljon yli tätä ei ilmeisesti päästetä. No jospa vauva syntyisi jo ennen tuota käyntiä?!

Sairaalakassin pakkasin myös alkuviikolla. Eipä sitä oikein enää muista mitä sitä viime kerralla ihan oikeasti edes tarvitsi.

Tuosta epiduraalista on mullakin sellainen käsitys, että kyllä sen laittamisen jälkeen voi kävellä, jos vaan itse kykenee. Tai niin minä ainakin silloin viime kerralla sain!

Vointeja kaikille!

Lucille rv 38 tasan

 

No niin nyt on sitten täälläkin tullut täyteen toi "maaginen" 37 viikkoa. Onko teillä jo kuinka valmiina nimet mietittynä tulokkaille? Itse olen tehnyt listaa, mutta mitään varmaa nimeä ei ole vielä päätettynä. Itseasiassa jonkinlaista listaa olin tehnyt jo ennen raskautumista ja "yllättäen" tyttönimien lista oli puolet pidempi kun poikien. Ei sillä, että olisin jompaa kumpaa toivonut enemmän (sukupuolella ei todellakaan ole väliä) vaan yksinkertaisesti tytöille löytyi enemmän kivoja nimivaihtoehtoja kuin pojille. Pitää vielä jatkaa mietintöjä, vaikka epäilen, että se lopullinen nimi muokkautuu vasta sitten kun poitsu putkahtaa maailmaan ja näkee tulokkaan.

Oletteko ottaneet/otattaneet kuvia kasvavasta mahasta raskauden aikana? Meillä mies on ottanut kuvia säännöllisesti. Itse ei aina huomaa mahan kasvua kun se on tossa silmien alla kokoajan, mutta kun kuvat on siirretty koneelle ja niitä vertailee niin huomaa selkeästi minkä verran maha on kasvanut minäkin aikana. Lisäksi olen huvikseni mitannut välillä mahan ympärystää ja tänään sain tulokseksi 106cm eli siitäkin itse huomaa kasvun kun ei siitä niin kauaa ole aikaa kun se oli 100cm. Saas nähdä mihin mittoihin sitä päädytään ennen synnytystä.

KM71 37+0

 

Tänne ei kuulu oikeastaan mitään uutta. Päivät ovat samanlaisia ja olotila on pysynyt muuttumattomana. Alapäässä on vihlontaa vaihtelevasti ja liitoskivut ovat yhtä ärsyttäviä kun aiemminkin. Nukkuminen onnistuu vaihtelevalla menestyksellä...

Nimiä on täällä pohdittu jo tuossa kesällä oikein ahkerasti. Jostain syystä mukavia nimiä löytyi tytölle helpommin. Pojallekin löytyi monta hyvää nimeä, mutta ne tuntuivat hankalasti yhdisteltäviltä. Tällä hetkellä tytölle olisi nimi olemassa, mutta pojalle vain yksi nimi. Tietysti mieli voi muuttua hyvinkin radikaalisti kun tulokas on tuossa kasvojen edessä.

Mahakuvia on otettu hyvin epäsäännöllisesti, mutta kuitenkin on muutama muistona. Muistosta tulikin mieleen oletteko etsineet/löytäneet mieleistä täytettävää vauvakirjaa? Minä en ole löytänyt sellaista, jonka sisältö olisi tuntunut sopivalta. Täytyy varmaankin käydä jossain suuressa kirjakaupassa katselemassa kunhan vaan ihmisten ilmoille täältä korvesta pääsen. Minulle äiti täytti kirjan, jota selailin nuorena oikein mielelläni. Siitä sai mielikuvan omasta vauva-ajasta, josta aika harvalla ihmisellä varmaankaan on selviä muistikuvia.

Janniina 36+5

 

Täällä on kanssa ollut välillä melko kivuliasta, viime yönä olo oli oikein tuskaisa, mahaan koski kauttaaltaan, ahdisti, selkään sattui. Lopulta otin panadolia ja sain sitten nukuttua. Taas tänään päivällä heti kun jotain vähän reippaammin teen tuntuu että maha on aivan pinkeänä ja kipeä ihan joka kohdasta. Tuntu että vauva potkii maksaan ja keuhkoihin ja yrittää pöngätä vatsan läpi ulos, tuskaa....Mietin tuossa että miltä ne synnytyssupistukset oikein tutuivat kun en oikein näitä kipuja erityismmin sellaisiksi tunnista mutta varmaan nämä jotain loppuajan supistuksia kuitenkin ovat. Selvästi kuitenkin tukalampi olo kuin aikaisemmin.
Verenpaine on onneksi hieman rauhoittunut lääkityksellä pyörien tuossa 140-150/90-92 tasoa ja päänsäryt helpottaneet. Eli ihan hyvältä senpuoleen näyttää.

Nimiä ollan pojalle mietitty kun sellainen ilmeisimmin on tulossa. Viiemksi oli nimi täysin valmis ja aloimme heti sitä syntymän jälkeen käytämään, nyt on pari vaihtoehtoa eivätkä nekään ihan varmoja, saa nähdä miltä pienimies näyttää, ehkäpä se sitten helpottaa valintaa.
Sairaalakassia en ole vielä pakannut mutta nyt näiden kipujen kanssa painiskellessa se on alkanut tuntua ajankohtaiselta. Pitänee ryhtyä tuumasta toimeen.

Viikonloppuja!
Iiu 37+2

 

Nimiä on täälläkin mietitty, pojalle tuntuu olevan vaikea keksiä, tytölle löytyis kyllä enemmän vaihtoehtoja. Jotenki on sellanen olo että poika on tulossa... Sain tossa kyllä kuulla ystävällisen kommentin, että tyttö on varmaan tulossa kun perse on levinny. Tuli oikeen tosi hyvä mieli!!! Ja itseasiassa mun p ei oo levinny koska käytän edelleen muutamia tavallisia housuja joita käytin jo ennen raskautta... Pikkasen herkästi vaan tulee paha mieli nykyään.
Meillä ei oo kauheesti kuvia otettu ja se harmittaa. Oon sanonu miehelle monta kertaa, että ois kiva kun ois jotain mahamuistoja sitten jälkeenpäin, mutta ei sitä tunnu kiinnostavan. Eikä sitä oikeen viitti pelkästään itte ottaa itsestään kuvia... Eikä se kovin paljoa kokeile mun mahaakaan silleen että potkiiko vauva, eikä juttele mahalle. Esikoista odottaessa oli kyllä ihan erilaista sen suhteen...

Mul on kyllä nyt niin huono päivä jotenki, ihan kauheeta painetta tuntuu alapäässä, ei pysty oikeen kunnolla seisomaan. Eilen oli samanlaista. Olettaisin, että vauva yrittää laskeutua siellä alemmas, se ois tietty hyvä juttu.
Pitää taas lähteä vähän ulos kävelemään ja rauhoittumaan, etten pura pahaa mieltä täällä kotona=)

On se kiva kun on välillä näitä päiviä että kaikki ärsyttää!!! Toivottavasti huomenna on asiat paremmin...

Ruikuti ruikuti... toivottavasti Räikkönen voittaa formulat!!!

Lness

 

Räikönen voitti!!! ja lohdutukseksi voin Lness kertoa että mulla oli kanssa viime viikolla tosi kovia kipuja alapäässä, vaikea kävellä ja nousta seisomaan, sitten se helpotti muutamassa päivässä, varmaan vauva työnsi päänsä syvemmälle tuonne lantioon koskapa vatsakin tuntuu laskeutuneen ja närästys melkein loppui...
Sama juttu myös tuon miehen kanssa, hirmuisesti tämä maha ei tässä raskaudessa ole kiinnostanut. Toki kokeile kun kertoo että nyt potkii kunnolla mutta varmaan ei kertaakaan ole spontaanisti masua käynyt tunnustelemassa. Todellakin hieman eri meininki kun ekalla kerralla. Tämä on kai nyt jo niin tuttua ja esikoinen vie niin paljon huomiota. Kyllä se muuten on ollut varsin huomaavainen mutta kai se vauva vasta sitten ne miehet herättää...
Ja mulla kans lapseton kaveri kävi äimistelemässä mun mahaa ja päivitteli että voiko se ikinä palautua ennalleen???Kyllä ihmiset ovat huommavaisia! Totesin vain että edelliselläkin kerralla poistuin sairaalasta tiukimmissa farkuissani (tosin 12 päivää synnytyksestä mutta silti...)
Nyt kun on ollut aurinkoisia päiviä on jotenkin parempi mieli, lisäksi verenpainelääkitys tehoaa varsin hyvin ja olokin on parempi. Saa nähdä mitä keskiviikkona tapahtuu NKL:lla. Jännittää....

IIU 37+4

 

Jo ärsyttää!! Oli aamulla lääkärikäynti ja lääkäriksi sattui joku n. 15-vuotias tyttö, joka ei oikein osannut sanoa mistään mitään. Piti vähän mitata lantiota, että mahtuuko vauva, niin vastaus oli että "eihän sitä oikeen voi tietää, mutta näin mutu-tuntumalla luulen että mahtuu tulemaan alateitse"
Ja kohdunsuu vähän ehkä auki ulkopuolelta, mutta sisäsuu taitaa olla vielä kiinni.

Olin niin odottanut tätä viimeistä lääkärikäyntiä, että se lievittäisi jännitystä ja muutenkin, niin tämä tyttö ei kyllä herättänyt mitään luottamusta ja sai lähinnä vain pahalle tuulelle.

Nyt mulla on kolmena iltana supistellut aika paljon. Maha menee ihan kivikovaksi ja sivuja särkee paljon ja aivan hengästyy välillä, mutta ei niitä tule kuin n. tunnin välein, ja sitten kun menen sänkyyn ihan unille, niin ne helpottaa. Lääkäri tuumasi että jos ne jatkuu tuollaisina, niin kohdunsuu kypsyy kyllä aika vauhdilla, ja vauva tulee varmaan ihan ajoissa..

Me ollaan mietitty aika valmiiksi nimi sekä tytölle että pojalle, mutta tietenki mieli voi vielä muuttua kunhan näkee vauvelin. Suurempi ongelma on tuntunu meillä olevan keitä halutaan pyytää kummiksi. Ne ihmiset jotka oikeasti haluaisin siihen tehtävään ja läheisimmäksi vauvalle on valitettavasti eronnut kirkosta, ja ei siten voi olla "perinteisiä" kummeja..

Nyt päikkäreille!

Neppu 36+4

 

Täällä elämä jatkuu entiseen malliin. Mahassa on liikettä ja minulla olo pahenee mitä suuremmaksi masukki kasvaa. Laskeutuisi jo!!!

Nyt alkaa olla sellainen tunne, että ollaan voiton puolella ihan oikeasti. Enää pari viikkoa ja sitten pääsee palautumaan kohti entisiä mittoja ja arki lähtee käyntiin. Tällä hetkellä kaikki on vain yhtä suurta odotusta, joten arkikin tuntuu olevan jollain tavalla "jäissä".

Millaisia ajatuksia teillä muilla on synnytyksestä tässä vaiheessa? Vaikka olen synnytystä aiemminkin miettinyt, tapahtuma on alkanut pyöriä selvästi aiempaa enemmän mielessä. Minulla ajatukset ovat tällä hetkellä suuntautuneet aivan erityisesti avautumisvaiheesta selviytymiseen. Sain käsiini kirjan, jossa puhutaan paljon liikkumisen hyödyistä ja ylipäätään pystyssä olemisen plussista. En usko, että minulla riittäisi voimat synnyttää pystyasennossa, mutta ajatus sänkyyn "pakottamisesta" on kyllä alkanut vähän pelottaa. Vaakataso/puoli-istuva asento taitavat kuitenkin olla edelleen ne, joihin synnyttäjä määrätään...

Vähitellen alkaa kaikki olla kunnossa lasta varten. Taatusti jotain puuttuu, mutta eiköhän niitä puuttuvia juttuja ehdi haeskella sitten myöhemminkin. Vaatteita, vaippoja ja ruokaa on varattu ja niillä pääsee jo pitkälle!

Harmillinen juttu tuo Nepun lääkärikäynti. Ympäripyöreät vastaukset ovat yhtä tyhjän kanssa. Supistuksia on täälläkin ollut, tosin ei sellaisia, jotka saisivat minut pakkailemaan sairaalakassia (joka ei edelleenkään ole kunnossa). Öisinkin olettaisin supistusten vaivaavan. Herään useita kertoja yön aikana siihen, että asentoa pitää vaihtaa ja olen aivan hiestä märkä. Kyllä nuo supistukset ovat jo ihan tervetulleita! Pääsee joskus sitten tositoimiinkin.

Janniina 37+2

 

Neuvolakäynnillä kaikki ok. Typyn lähes jokailtaiset iltamyllerrykset olivat tehneet tehtävänsä, eli hän on nyt siis laskeutunut Pää tosin tuntui vielä liikkuvan, joten varsinaista kiinnittymistä vielä odotellaan.. Mutta tuosta laskeutumisesta olin kyllä aivan varma, koska tytsy on viime viikolla myllertänyt lähes joka ilta ihan tuolla alhaalla sellaisella voimalla, joka on aiheuttanut tosi kivuliaita vihlaisukipuja. Kipu on välillä tuntunut ihan reisissä asti. Inhottavaltahan tuo tuntuu, mutta onneksi tuntuu niin homma ainakin edistyy Supistuksia (=vatsa kovettuu kauttaaltaan n. 10-15min. ajaksi) tulee muutama päivässä, ja alavatsan paineentunne on edelleen lisääntynyt, johtuen ilmeisesti tuosta laskeutumisesta. Nyt joutuu pissallakin juoksemaan entistä useammin. Ja närästys on helpottunut, huoh

Raskausviikkoihin nähden (viikon päästä LA) olo ihan ok. Yhtenä päivänä on vireystila aivan huipussaan, toisena pohjalukemissa. Samoin yöt nukun vaihtelevalla menestyksellä; vaikka asento löytyisikin helposti niin joinakin öinä sitä heräilee monta kertaa ja varsinkin aamuyöstä aivan pirteenä. Paino oli viime viikolla noussut vain 100g, vaikka makeaa on nyt tehnyt mieli syödä päivittäin. Eilen ja tänään on nälkä ollut hirmuinen. Vähän alkaa olla jo kärsimätön fiilis..

Synnytystä en ole juurikaan miettinyt, enkä myöskään ole nähnyt siitä mitään unia. Olo on ihmeen rauhallinen ja luottavainen, tai enemmänkin epätodellinen, koska tuntuu oudolta ajatella että lähtö sairaalaan voi tulla minä hetkenä hyvänsä. Luulen, että tuo päivittäin kuuntelemani synnytysvalmennus cd on syynä siihen, että tuleva synnytys ei sillä lailla mietitytä, koska oon mielessäni käsitellyt sen jo niin moneen kertaan sitä levyä kuunnellessa. Mulla on myös sellainen olo, etten pystyisi enää yhtään paremmin valmistautumaan koetukseen, eli nyt jää vain nähtäväksi miten naisen käy Täytyy vain yrittää relata, antaa asioiden edetä omalla painollaan, ja luottaa ammattilaisten tietoon ja apuun kaikissa kivunlievitys- ym. asioissa.

Nimistä meillä on kaksi vahvaa etunimiehdokasta, toisesta nimestä on enemmän ollut päänvaivaa. Mutta katsoo sitten miltä tyttö näyttää Nyt ollaan vaan puhuttu typystä. Voi voi..olispa mukava jo treffata toinen. Se kun vaikuttaa tuolla vatsassa ollessaan ja liikkuessaan vielä niin alieniltä, hih

Mikähän tilanne on Iiulla ja Maaritilla? Entäs muiden fiilikset ja olotilat, pistäkäähän viestiä!

Jen 38+6

 

Mulla on olo melkoisen tukala! Eilen alkoi yhtäkkiä tuntumaan närästystä, mitä ei siis ole koskaan aiakaisemmin oikeastaan ollut. Tuntuu kuin joku työntäisi jalkaansa tms. ruokatorvea pitkin ylös, tuntuu kuin painaisi tuohon rintalastaan...eli tila tuntuu olevan lopussa, vaikka toisaaalta tuntuu, että vauva painaa myös tuolla alhaalla. Ja vauvanhan piti olla pieni kokoinen, jos siihen viime viikon ultraan on uskominen...

Verenpainetta olen nyt mittaillut kerran päivässä ja ovat olleet ihan normaalit, jopa hieman alhaisemmat kuin neuvolassa mitatessa. Supistuksia tulee edelleen heti, jos vähän enemmän touhuilee, mutta sehän on hyvä, jospa jotain alkaisi sitten tapahtumaankin...joskus...

Meillä on nimet mietittynä molemmille sukupuolille, katsotaan sitten sopiiko ne tulokkaaseen?!

Lucille 38+5

 

Tänään oli sitten se paljon odotettu synnytystapa-arvio.
Eipä se sitten ollutkaan sen kummempi kuin tavallinen lääkärikäynti, no ultralla kyllä katsottiin. Vauvan painoarvio oli 3,4 kiloa, tosin lääkäri oli sitä mieltä, ettei ehkä kuitenkaan ole niin iso kuin nuo ultramitat antavat ymmärtää.
Pikkasen on laskeutunut, kohdunkaulaa kuitenki 3 cm jäljellä.

Mun lantiosta ei mittoja sen kummemmin katseltu, kun sitä kysyin, ni lekuri totes vaan, että eiköhän se ulos mahdu, kun olen näin pitkä (171cm), yleensä kuulemma tän mittasilla on hyvin tilaa... Ja just tollasta vastausta mä kaipasinkin!!!
Eli hän ei nähny mitään estettä alatiesynnytykselle joten odottelu jatkuu entiseen malliin.
Sano kyllä, että jos leikkaukseen kuitenkin jostain syystä päädytään ni pikkasen on huolissaan edellisen sektion kiinnikkeistä, joita on paljon ja jotka nytkin kipua aiheuttavat. Mulla kun se haava vielä tulehtu ja jouduttiin avaamaan uudelleen 1,5 viikkoa sektion jälkeen, ni siitä on jääny aika paksu arpikudos vasempaan reunaan.

Että näin. Meni vähän just niin ku pelkäsinki, eli pikkasen ympäripyöreetä puhetta.
Tehyn irtisanoitumisista kysäisin, ni lääkäri vaan totes, että kyllä kaikki synnytykset hoidetaan mutta kiirettä varmasti pitää. Näin siis Kätilöopistolla.

Että ei muuta kun ässiä kehiin ja toivotaan että homma etenee!!!

Lness 36+6

 

Käytiin taas neuvolassa. Kaikki oli ok. Vauva lähteny laskeutumaan, mutta pää edelleen "irti" niin siinä kylkiasennossa ambulanssilla sairaalaan pitää kuulemma mennä. Neuvolan täti käski myös harrastamaan seksiä!

Vointi on ollu taas hyvä ja ylireipas. Koiran yskä on jo helpottanu vähän niin ollaan päästy taas pitemmille lenkeille. Lenkkeily supistuttaa mukavasti. Eilen supisteli melkein koko päivän. Ja tänään tuli 3 kipeää supistusta! Tuntui selässä ja mahassa ja vähän samalta kun jos oikein kunnolla mahaa vääntää.. Vihlontaa on kanssa varsinkin illalla ja tuntuu oikein ku vauveli heiluttelee päätään ja ilmeisesti koittaa päästä alemmas.

Nimi ois tytölle valmiina, mutta pojalle ei oikein oo keksitty ja pojaks me tota epäillään. Sentään sukunimi ollaan päätetty, saa miehen nimen, vaikka se on epäkäytännöllinen ja omituinen.

Synnytys ei pelota eikä mietitytä. Varmaan oon miettiny sitä niin paljon sillon aikasemmin. Nyt vaan toivon, että se jo käynnistyis! 41+5 on sitten vasta se äippäpolikäynti jos ei rupee syntymään. Ei kyllä sinne voi odotella! Ässien käyttöä pitää tehostaa. Tänään jo siivottiin. Saunaan en nyt pääse. Seksiä odottelen illalla. Meillä mies tosin kuuluu niihin, jotka pelkää tota vauvaa tuolla mahassa ja sanoo, ettei sinne voi tökkiä, mutta jospa se suostuis nyt kun neuvolan tätikin kehoitti

Niin meilläkään ei puhunu lääkäri siel viimesellä käynnillä yhtään mitään siitä mahtuuko vauva ulos. Ilmeisesti aina kokeillaan vaan käytännössä eka ja sitten tutkitaan vasta kun se ei mahdukaan. Siro vauva lääkärin mukaan. Tosin sen ultraajan mukaan ihan tavallisen kokonen. Ja mä oon pieni niin tavallisen kokonen on sillon suhteessa iso.. no samapa se. Kun vaan pääsis nyt synnyttelemään ja toivottavasti ei ehdi kasvaa hirmuseks.

Ei oo meilläkään kauheesti masua kuvattu. Meillä kuitenkin eka vasta. Mies ei kuitenkaan oo osannu innostua tästä odotuksesta ihan niin ku oisin toivonu. Tai ehkä mua sekin ärsyttäis jos ois kokoajan neuvomassa tms. Mutta enemmän sais jutella masulle ja muuta.

Joillakin on varmaan ne suunniteltusektio vauvelit jo maailmassa. Jännää. Ja voihan noita putkahdella muillekin

plussa 38+4

 

Hmm iiu ei oo käyny kertomassa synnärikäynnin kuulumisia. Onkohan siel jo käynnistelty..

 

Täällä on toisilla jo ihan kauheasti viikkoja. Tuntuu kyllä uskomattomalta nuo omatkin 36...

Tänään oli viimeinen neuvolalääkäri. Ekaks terkka otti normaalinäytteet, kaikki ok. Painoa tullut kahden viikon aikana 400 g, eli onneksi se on hidastunut. Tähän mennessä on tullut siis n. 15 kg, eli enempää ei tarvis tullakaan... Sitten olin lääkärillä: sain lähetteen ultraan, koska lääkäri epäili perätilaa! Tähän asti terkka on sanonut, että vauva olis pää alaspäin. Lääkäri kuitenkin oli vähän epäilevällä kannalla. Sydänäänet kuunneltiin, ja ne kuului tuossa navan korkeudella. Menen siis ultraan viikon päästä. Äitiyskorttiin lääkäri merkkasi, että kohdunsuu on pehmeä ja kohdunkaulalla pituutta on 1,5 cm... Eli jotain on tapahtunut! Aiemmin on ollut kiinteä ja pituutta 3 cm. Alkoi kyllä nyt sekin jännittämään, että jos vauva tosiaan on perätilassa, niin tuleeko sitten sektio eteen. No, yritän pysyä rauhallisena siihen ultraan asti. Tuo kohdunkaulan muutos enteilisi ainakin sitä, että vauva voisi syntyä ajallaan tai aiemminkin, vai? Nimittäin toivon, että tulis vähän aiemmin jos nuo irtisanoutumiset toteutuvat (la 20.11.) Uutisia on tullut seurattua tiiviisti joka päivä ton asian tiimoilta.

Nimiä ollaan mietitty, tosin ei kovin aktiivisesti. Tytölle on etunimi jo ihan varma, toinen nimi vielä vähän hakusessa. Pojallekin on muutama nimiehdotus keksittynä, joten eiköhän pikkuinen jonkun nimen saa. Kaikki tarvikkeet alkaa olemaan hankittuna. Sairaalakassia en ole vielä miettinyt lainkaan...

Tsemppiä teille joilla synnytys on ihan nurkilla!

Lillis 36+2

 

Mä ainakin toivon ettei menisi yli ajalle ja itseasissa voisi syntyä etuajassakin Mitään ihmeellistä ei ole tapahtunut, joka päivä supistelee, joskus enemmän ja joskus vähemmän. Vähän oon laittanut sairaalakassia kuntoon. Edelleen ihmettelen et miks pitää mennä ambulanssilla kylkiasennossa sairaalaan... Viikkoja kasassa 36+1

 

Noni nyt se on alkanu mistä oon kuullu odottajien valittavan.. Kaikki ihmiset on alkanu soittelemaan, että joko oot synnyttämässä! Siis ne kaiken maailman tyypit, jotka ei yleensä soittele.. Ja sit tietysti äiti ja miehen äiti soittaa molemmat joka päivä..
Ja nyt jo alkoi tuo ärsyttämään. Varmaan niille ilmotetaan sitten kun se vauva syntyy. Ja mua ärsyttää, kun ei mitään merkkejä synnytyksestä oo vielä ja sitten niitä on joku koko ajan kyselemässä..
Anteeksi purkaus. En jaksais enää odottaa. Seksikään ei auttanu. Ja tänään kävin 1,5h kävelemässä koiran kanssa eikä sekään auttanu.
Masuun on tullu joku ihme kuoppa. Tohon navan yläpuolelle sellanen monttu, pari cm halkaisijaltaan ja syvin kohta ehkä puol cm. Tietääkö joku mikä se on? tai onko muilla semmosia?

plussa 38+5

 

Onko tietoa kuinka suuri määrä hoitsuista on irtisanoutunut kätilöopistolta ja naistenklinikalta?

 

Plussa: Ei ole täällä näkynyt kuvailemaasi monttua, joten en kyllä osaa yhtään arvella mistä voisi olla kyse...

huhuuv: Irtisanoutumisten määrä "etelässä" on minulle suuri kysymysmerkki. "Omalta" synnäriltä ovat irtisanoutuneet melkein kaikki, joten jos tämä tulokas antaa odottaa itseään la:n yli useammankin päivän (la 11.11.), en tiedä ollenkaan minne lähden synnyttämään... Tämän aamun uutisissa oli maininta, ettei Tehy aio muuttaa suunnitelmiaan, eli irtisanoutuneiden lista pysyy ennallaan ja kriittisistä paikoista väki lähtee ellei sopua synny.

Täällä on käyty taas neuvolassa. Ainoa mielenkiintoinen uutinen olikin pikkuisen lähtöasemiin siirtyminen. Pää liikkuu enää vain vähän, on siis melkein kokonaan kiinnittynyt ja näin ollen hyvin alhaalla. Kivut lantion alueella ovatkin pahentuneet ja öistä tullut aiempaa tuskaisempia. Vaikka olisin 9tuntia ns. nukkumassa, ei aamuisin ole todellakaan pirteä olo. Yöt ovat jatkuvaa asennon vaihtamista ja tietysti vessassakin on pakko käydä välillä. Pian tämä on onneksi ohi!

Omaa vartaloa alkaa olla jo todella kova ikävä. Tämä pyöreä maha on kaunis, mutta siitä aiheutuvat kivut ovat saaneet minut "kypsymään". Vanhoihin vaatteisiin en kyllä varmastikaan mahdu ennen ensivuotta, sillä olin melko kapea ja hoikka ennen raskautta. Nyt painoa on tullut n.17kg lisää ja miehen kauan kaipaamia naisellisia muotoja on tuohon takamukseenkin alkanut ilmestyä ihan kiitettävästi... Joudun siis varmaankin housuostoksille (jos vaikka mies suostuisi kustantajaksi ;D), mutta paidat sentään suurimmaksi osaksi tulevat mahtumaan. Tai ainakin olettaisin niin, ellei rintavarustus tässä ihan hillittömästi ala paisua! Vanhoja villatakkeja olenkin kaipaillut jo kovasti ja talvitakkien aikakin alkaa olla käsillä. Onneksi on ollut tavallista lämpimämmät ilmat ja olen välttynyt uuden syys/talvitakin ostamiselta.

Nyt ovat päivät alkaneet mennä huomaamatta ohi. Viimeinen viikko on suorastaan hujahtanut. Tuntuu, ettei juurikaan ole saanut enää mitään aikaan, mutta ehkä nyt olisikin aiheellista yrittää keskittyä tulevaan ja lopettaa kaikki ylimääräinen touhotus.

Hyvää vointia kaikille ja tsemppiä synnytyksiin! Osalla h-hetki alkaakin olla jo käsillä tai jopa mennyt. Minä ainakin lupaan ilmoitella täällä kun pikkuinen on maailmaan saatu!

Janniina 37+5

 

Niin siinä sitten kävi että keskiviikkona kun menin NKL:lle verenpaineet oli pari päivää ollut taas korkeammalla tasolla ja proteiinia ilmaantuikin sitten virtsaan. Samantien aloitettiin käynnistys ja torstaiaamuna klo 2.09 syntyi poika 3820g, 52 cm, ja mikä ihaninta keuhkot olivat kunnossa ja sain pienokaisen heti syliin!! Syntymäpäivänä viikkoja oli tasan 38 eli ihan mukaville viikoille pääsin tällä kertaa.

Synnytys oli melko vauhdikas tapahtuma. Päivällä laitettiin kahteen kertaan käynnistyskapselit kohdunsulle, klo 13 ja 17 mutta mitään erityisempää ei heti lähtenyt tapahtumaan. Sitten Grayn anatomiaa katsoessa alkoi hiljalleen supistella niin että kun ohjelma loppui niin suppareita tuli säännöllisesti n3min väelein ja oli jo melko kivuliaita. Jotenkin en vain silloinkaan uskonut että nyt tämä on todella käynnissä, esikoisen kanssa kun käynnisteltiin 2 vrk...Lopulta menin synnytyssaliin 00.45 ja siitä sitten 11/2h kulttua lapsi olikin jo sylissä. Mieskin ehti nippanappa mukaan just ennen ponnistusvaiheen alkua. En ehtinyt saada avautumisvaiheeseen epiduraalia vaikka toivoin, tilanne eteni niin nopeasti että kun anestesialääkäri tuli paikalle kätilö totesi että vuva taitaa syntyä ihan kohta, joten laitettiin spinaali. Kun puudutus oli valimis olikin sitten ponnistusvaihe käsillä. No onneksi se oli sitten täysin kivuton ja hallittu tapahtuma toisin kuin avautuminen... Loppujen lopuksi oli varsin hyvä synnytys kun meni niin nopeasti, pahinta vaihetta kesti ainoastaan tunnin verran. Ei tullut edes repeämiä eikä episiotomioita toisin kuin ekalla kerralla vaikka vauva oli 800g surempi. Synnytyksen kokonaiskestoksi arvioitiin 4h.

Kotiuduttiin eilen. Ihanaa oli tulla kotiin ja olla koko perhe koossa taas. Isoveli on ollut liikuttavan avulias, antanut vauvalle tuttipulloa sairaalassa kun piti antaa lisämaitoa matalan verensokerin takia, on auttanut vaipanvaihdossa ja työntänyt kärrysängyssä. Oikeastaan yhtään mustasukkaisutta ei ole tullut pintaan vielä, odotin ihan toisenlaista reaktiota. No tilanteet voivat muttua mutta nyt ainakin isoveli vaikuttaa puhtaasti ylpeältä ja huolehtivaiselta!
Vauva on aivan veljensä kopio, hyvin tutun oloinen ja suloinen tietysti!!!. Toistaiseksi nukkuu ja syö, mitäpä muutakaan vielä tuossa iässä...

Tsemppiä synnytyksiin!! Tuntuu jo että olisin valmis tekemään kaiken udestaan!Varmaan hormonaalista häiriötä...

IIU ja Aapeli 3vrk

 

Päivitetty lista:

LA 1.11. Jen79 28/ esikoinen NKL
LA 2.11. Lucille 29/29 toinen, poika 04/05, KOKS
LA 3.11. plussa 22/24 esikoinen KYS
LA 6.11 Maarit 74 33/36, esikoinen
LA 7.11. March 30/30 esikoinen
LA 8.11. Iiu 34/34 toinen, poika 10/05 NKL: 25.10.2007 poika, 3820g,52cm, 38+0
LA 9.11. KM71 36/30 esikoinen KHKS
LA 9.11. iiden 32/33 kolmas, poika 1/97, tyttö 1/03
LA 11.11. Janniina 23/26 esikoinen
LA 13.11 Senla 23/ esikoinen, KASS
LA 14.11. natalie07 esikoinen
LA 15.11. Lness 30/30 toinen, poika 10/05, Kätilöopisto
LA 15.11. 29/Starppa 30 esikoiset, KOKS
LA 16.11. NEPPU 25/esikoinen/OYS
LA 18.11. __MAIKKI__ 23/esikoinen, SJKS
LA 19.11. Dido 32/ esikoinen
LA 20.11. Lillis77 29/29 esikoinen, SATKS
LA 20.11 kmk80 26/26 esikoinen, KHKS
LA 21.11. Jane 32/33 esikoinen, Jorvi
LA 21.11 Min 23/22 toinen, tyttö 06/06, TAYS
LA 22.11. -Mari- `75 32/ esikoinen KÄTILÖOPISTO
LA 23.11. piipiäinen 26/ kolmas, tyttö 01/04, tyttö 03/06, TAYS
LA 24.11. Penni73 33/34 esikoinen, Belgia
LA 29.11 satsuma 27/ toinen, poika 11/05, OYS

 

Ihanaa ja onneksi olkoon Iiulle!
Kohta alkaa varmaan kuulumaan lisääkin vauvoja tähänkin ketjuun. Helpolta kuulosti tuo synnytys vaikka aika iso poika sieltä tulikin, toivottavasti omakin menisi melko sujuvasti. Paljon pyörii jo synnytys mielessä, mutta en sitä kyllä osaa (onneksi) pelätä. Totta kai nuo hoitajat vähän ahdistavat, kun oma la on niin myöhään 16.11, mutta en usko, että asiat voi mennä niin pitkälle, että irtisanoutumiset toteutuisi. Joka tapauksessa pitää alkaa pian oikein tosissaan toteuttaan tuota 3S:n menetelmää, jottei menis mielellään yli tuon lasketun ajan.

Olo on ollut suhteellisen hyvä. Liikkeitä tuntuu vieläkin aika paljon, vaikka lääkäri viimeksi sanoikin, että vauva on jo kiinnittynyt. On aivan hassua kun näkee vatsan päältä mihin suuntaan se pikkuinen peppu osoittaa ja pyörii. Ei enää malttaisi odottaa että saa sen syliin!

Lähdenpä tästä nyt reippailemaan pihalle, kun teki pienen tauon tuohon sateeseen.

Neppu 37+2

 

Onnea iiu:lle ja koko perheelle!

Voikun minäkin jo pääsisin tositoimiin, olo melkoisen tukalana.

Lucille 39+2