mammografiasta

[mamis]

millanen toimenpide se on? Sattuuko iso rintasilla enemmän? Miten sinne pääsee?

 

[FANG-ANN-75]

Mä kävin siinä vuosia sitten. Pienet rinnat oli ja sattu sikana kun eka menin seisoon sellasen laitteen eteen, hoitaja venytti ja repi väkisin mun pikkuruisia a-kuppeja kahen levyn väliin. Koneellisesti litisti sikalitteeks ja kuvasivat.

 

[FANG-ANN-75]

Ja siis eka omalääkärille joka tarvittaessa antaa lähetteen.

 

[mamis]

Mä kävin siinä vuosia sitten. Pienet rinnat oli ja sattu sikana kun eka menin seisoon sellasen laitteen eteen, hoitaja venytti ja repi väkisin mun pikkuruisia a-kuppeja kahen levyn väliin. Koneellisesti litisti sikalitteeks ja kuvasivat.

Ai....

 

[vieras]

Mä kävin siinä vuosia sitten. Pienet rinnat oli ja sattu sikana kun eka menin seisoon sellasen laitteen eteen, hoitaja venytti ja repi väkisin mun pikkuruisia a-kuppeja kahen levyn väliin. Koneellisesti litisti sikalitteeks ja kuvasivat.

saanko kysyy miks kävit mammos?

 

[FANG-ANN-75]

Mä kävin siinä vuosia sitten. Pienet rinnat oli ja sattu sikana kun eka menin seisoon sellasen laitteen eteen, hoitaja venytti ja repi väkisin mun pikkuruisia a-kuppeja kahen levyn väliin. Koneellisesti litisti sikalitteeks ja kuvasivat.

Ai....

En halua pelotella tarkoituksella tieteskää! Mutta toki vastaan miten ite koin. Mä luulen et kun olin vasta jotain 18-20v ja pienet pinkeet a-kupit niin niihin luulis sattuvan eniten kun eivät olleet pehmeet tai löysät...vielä . Jos mitään pelkoa et jotain patteja ym niin tottakai lääkäriin meet!

 

[FANG-ANN-75]

Mä kävin siinä vuosia sitten. Pienet rinnat oli ja sattu sikana kun eka menin seisoon sellasen laitteen eteen, hoitaja venytti ja repi väkisin mun pikkuruisia a-kuppeja kahen levyn väliin. Koneellisesti litisti sikalitteeks ja kuvasivat.

saanko kysyy miks kävit mammos?

Juu toki. Oli ollu jonkin aikaa patteja ja omalääkäri passitti sinne. Ihan terveet oli tisut onneks. Patitki hävis si ajan kaa.

 

[endie]

multa löytyi patti ja sain lähetteen mammoon, mut lääkäri sanoi et näin nuorelta ( 26 ) riittää et otetaan ultra vaan . rinnan koostumus on joteski erilainen nuorella kuin vanhalla tai jotain. mut toki mammo kai ois otettu jos ei ultra ois kertonut mitään.

 

[Isotissi]

Muaki pelotti etukäteen. Isot rinnat ja sellaista muhkuraista kudosta. Mutta yllätyin positiivisesti ku ei sattunut pätkän vertaa eikä tissejä mankeloitu vaikka niin kuvittelin. Vähän vaan litistettiin. Hoitajaki oli tosi kiva, ei nolottanut yhtään vaikka normaalisti häpeän isoja rumia rintojani. Myös ultraava lääkäri oli kiva ja vaik oli mies niin ei nolottanut sekään

 

[Peppari]

En varmaan voisi edes mennä kun mulla on vain veltot maksaläiskät ei edes tissejä. Olisikin kirkuva vääryys saada rintasyöpä kun ei edes ole rintoja.

 

[Turkilmas]

Mä luulen että mammografia sattuu just pienirintaisilla enemmän kun joutuu venyttämään. Mulle on tehty mammografia ja ei sattunut pienimmässäkään määrin.

 

[Isotissi]

Mä muuten olen 22v ja kyl mulle mammo tehtiin. Myös ultra, koska nuorille kannattaa kuulema sekin tehdä.

 

[auryn]

Mun pitäis mennä, tai oikeemmin alkaa vuosittain ramppaamaan... Isoisoäiti sairasti rintasyöpää, isoäiti samoin, ja oma äiti leikattiin just :/ Ei ihan kovin kivaa.

 

[endie]

Mä muuten olen 22v ja kyl mulle mammo tehtiin. Myös ultra, koska nuorille kannattaa kuulema sekin tehdä.

no mulle vaan sanottiin et nuorten kohdal mammoa pyritään välttämään.mie en tiiä mitää näin mulle vaan sanottii.

 

[vieras]

Tässä olen pienirintaisena kanssa miettinyt et mitenköhän kyseinen toimenpide onnistuu,kun ei ole mitä sulloa ja repiä sinne levyjen väliin..

 

[EllaDonna]

Muaki pelotti etukäteen. Isot rinnat ja sellaista muhkuraista kudosta. Mutta yllätyin positiivisesti ku ei sattunut pätkän vertaa eikä tissejä mankeloitu vaikka niin kuvittelin. Vähän vaan litistettiin. Hoitajaki oli tosi kiva, ei nolottanut yhtään vaikka normaalisti häpeän isoja rumia rintojani. Myös ultraava lääkäri oli kiva ja vaik oli mies niin ei nolottanut sekään

Luulisi, että lääkäri voisi opetella mammolaitteen käytön, jolloin paikalle tarvittaisiin vain yksi ihminen. Tuskin kukaan nauttii rintojensa esittelystä. Monissa paikoissa on kuitenkin käytäntönä, että ensin hoitsu lääppii ja litistelee rintoja ja sen jälkeen pitää paljastella itsensä myös lääkärille, joka ultralaitteen kanssa vielä tökkii ja katselee. Kaksinkertainen nöyryytys. Vähän inhimillisempää käytäntöä kaipaisin. Toivottavasti joskus saadaan tähänkin itsepalvelusysteemi.

 

["been there"]

Mitä nöyryyttävää siinä on, että rinnat näkee kaksi ihmistä yhden sijaan? Siis rtg-hoitaja ja lääkäri. Työtään he molemmat vain tekee. Kaksi tutkimusta ei muutu yhdeksi vaikka sen tekisi vain yksi henkilö kun otetaan ensin mammo ja sitten ultra.

 

[EllaDonna]

Mulle sillä on merkitystä, kuinka monen ihmisen kanssa olen kanssakäymisissä noin intiimissä tilanteessa. En tykkää esitellä itseäni.

Mutta ehkä vielä joskus tulee kuva-automaatti, jossa saa asioida ihan itsekseen. Passikuvatkin saa otettua automaatissa, eikä tarvitse poseerata epämukavasti ihmiselle

 

[Turbojurpo]

No joo, onhan niitä automaattisia lypsykoneitakin, miksei sitten mammografioita?

 

[EllaDonna]

Jostain luin, että rintasyöpää voitaisiin jo seuloa verikokeesta, mutta sitten kalliit mammolaitteet jäisivät käyttämättä ja rintojen lääppijät työttömiksi.

 

[vierailija]

 

[viisikymppinen isoäiti]

Pieni rintaiselle on yhtä tuskaa, mutta äkkiä ohi

 

[vierailija]

Pieni rintaiselle on yhtä tuskaa, mutta äkkiä ohi

Mutta kun se syöpäsolu alkaa kasvaa vain rikottuun soluun. Voiko se siinä litistyksessä rikkoontua? Säteily itsessään kyllä a i h e u t t a a syöpää, tietää toki kaikki. Miksi seulontoja ei tehdä ultralla? Onhan tämä hölmöläisten hommaa - eikä tosiaankaan ole pakko osallistua

 

[vierailija]

"Epiteelisolujen muodostama tiivis kudos rajaa kaikkia kehon onteloita ja vapaita pintoja säädellen solujen ja nesteiden liikkumista elimistössä.

Helsingin yliopiston tutkimusryhmä on nyt osoittanut, että rintakudoksen epiteelirakenne kytkeytyy myös syöpägeenien toiminnan säätelyyn. Tutkimuksen tuloksena voi löytyä uusia rintasyövän kannalta merkittäviä syövän estogeenejä sekä hoidollisesti tärkeitä lääkekohteita.

Dosentti Juha Klefströmin tutkimusryhmän havainnot osoittavat, että epiteelisoluille tyypillinen tiivis ja järjestäytynyt kudosrakenne vaimentaa syöpägeenien toimintaa. "Syöpägeenit ottavat solusyklin säätelyn hallintaansa ja voivat pakottaa epiteelisolut lisääntymään.

Pahanlaatuisten solujen villi kasvu puolestaan voi rikkoa järjestäytyneen epiteelirakenteen. Emme kuitenkaan ole oikein tienneet missä järjestyksessä asiat tapahtuvat: käynnistääkö syöpägeeni solukasvun, jonka seurauksena epiteelirakenne rikkoutuu, vai tarjoaako ensiksi tapahtuva epiteelikudoksen rakenteen rikkoutuminen syöpägeenille otolliset olosuhteet villin solukasvun käynnistämiseen", Klefström selittää.

Hänen ryhmänsä tuore tutkimus tukee ajatusta, että kudoksen rakenteen rikkoutuminen tapahtuu ensin, sillä tiiviin ja järjestäytyneen epiteelirakenteen muodostus kykeni täysin estämään syöpägeeni c-Myc:n kyvyn aiheuttaa pahanlaatuista solukasvua.

Terveen, järjestäytyneen epiteelisolukon kyvystä estää syöpägeenien toimintaa oli saatu aiemmin viitteitä banaanikärpäsmalleista. Nisäkkäillä epiteelikudoksen aiheuttamaa syöpägeenivaimennusta ei kuitenkaan aikaisemmin ollut kyetty todentamaan. "Pystytimme asian selvittämiseksi niin kutsutun organotyyppisen rintaepiteelisoluviljelmän, jossa solut kasvatetaan muovipinnan sijaan kolmiulotteisessa tyvikalvogeelissä", Klefström kertoo. Tässä soluviljelymallissa rintaepiteelisolut kykenevät muodostamaan niille tyypillisen järjestäytyneen kudosrakenteen sekä tähän liittyvät fysiologiset rintaepiteelisolujen väliset liitokset samoin kuin tyvikalvoliitokset ja solupolaarisuuden. Nämä kaikki ovat keskeisiä fysiologisia tekijöitä epiteelisolujen kasvun ja ohjelmoidun solukuoleman, apoptoosin, säätelyssä.

Klefströmin ryhmän tutkimuksessa osoitettiin että kehittymätön ja vielä järjestystä hakeva epiteelirakenne on altis c-Myc-syöpägeenin aiheuttamalle pahanlaatuiselle kasvulle kun taas järjestäytymisen jälkeen solut kykenevät estämään c-Myc:n toiminnan.

Tutkimus osoitti myös, että Peutz-Jeghers-syndroomaan ja useisiin epiteelisyöpiin aiemmin yhdistetyllä LKB1-geenillä on keskeinen rooli järjestäytyneen epiteelirakenteen muodostumisessa. "LKB1:tä vastaavalla banaanikärpäsen Par4-proteiinilla tiedettiin olevan solupolaarisuutta sääteleviä vaikutuksia mutta aiemmin ei ole kyetty osoittamaan LKB1:n kytkeytyvän nisäkässolujen epiteelikudosrakenteen säätelyyn", kertoo Klefströmin ryhmässä työskentelevä tutkijakoulutettava, FM Johanna Partanen. LKB1:n poisto epiteelisoluista johti rikkonaisen, syöpägeenin kasvuvaikutuksille alttiin epiteelirakenteen muodostumiseen. "LKB1 voi siis olla eräänlainen epiteelirakenteen arkkitehti jonka suunnittelemat rakenteet kestävät jopa syöpägeenien iskut", vertaa Partanen.

Klefströmin ryhmän tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että epiteelirakenne kytkeytyy merkittävällä tavalla syöpägeenien toiminnan säätelyyn. Tutkimuksessa myös tunnistettiin uusia rintasyövän kehitykseen mahdollisesti liittyviä geenejä."

 

[vierailija]

Pieni rintaiselle on yhtä tuskaa, mutta äkkiä ohi

Olen pienirintainen, eikä sattunut yhtään. Sattui olemaan sellainen vaihe kierrossa menossa, ettei rinnat olleet turvoksissa ja arat, vaan ihan vetelät. Kävi tuuri.