mä taidan olla kumma; mä en vaadi että lapset kouluttuisivat korkeesti ja hienoisiin ammatteihin

Kyllä mä ainakin toivon, että tuo poika kouluttautuis niin pitkälle kuin rahkeet ja unelmat riittää...ja toivoisin tottakai, että ne molemmat riittäis korkeelle. Tietysti jos poika on onnellinen vaikka roskakuskina ja hänen kykynsä viittaavaat jätteenkäsittelyalalle niin antaa palaa vaan.
Toivon kuitenkin, että lapsestani tulee niin "hyvä" kuin hänestä suinkin voi tulla, eikä jäisi alisuoritujaksi.
Sinänsä mielestäni ei ole mitään väliä sillä mitä ihminen tekee työkseen ja paljonko on opiskellut, mutta on surullista jos joku ihminen, jonka kyvyt riittäisivät enempään tyytyykiin vähään.

 

ne on ne "pilipali-ammatit", kertoisko joku? Mistä syystä roskakuskin työ on rehellistä, sitäkään en ymmärrä? Onko se jotenkin rehellisempää kuin joku muu työ, ja jos on, niin miksi? millaisin kriteerein?

 

mie haluaisin että mun lapsista tulis rokkareita

 

mutta onhan se nyt eri asia toivoa et lapsi kouluttautuu kuin vaatia sitä ja et pakottaa johonkin opinahjoon, koska on itse päättänyt et lapsesta nyt sit tulle vaik lääkäri. kyllä minäkin toivon että lapseni kouluttautuu, mutta että saavat kouluttautua siksi mihinkä itse haluavat, olkoon se sitten lääkäri tai se roskakuski. minä olen saanut vapauden valita mitä opiskele ja saman vapauden annan lapsilleni. minä olen saanut peruskoulun jälkeen kaksi ammatillista tutkintoa suoritettua, siskoni taas kävi lukion ja on nyt ammattikorkeassa. kumpikin saa/sai ammatin jonka itse halusi ja siihen vanhempamme ovat tyytyväisiä.

 

Sitä paitsi duunareilla on tulevaisuudessa muhkeet liksat

 

vaan toivon että ovat onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä, eläisivät elämänsä ns kunnon kansalaisina.. että pystyvät itsensä + perheensä elättämään ja nauttimaan elämästä. Joku lapsista voi haluta roskakuskiksi, joku lääkäriksi.. sowhat, molempiin ammattiin tarvitaan tekijänsä

näin on mut kasvatettu ja aijon myös omat lapseni kasvattaa..

 

ne on ne "pilipali-ammatit", kertoisko joku? Mistä syystä roskakuskin työ on rehellistä, sitäkään en ymmärrä? Onko se jotenkin rehellisempää kuin joku muu työ, ja jos on, niin miksi? millaisin kriteerein?

Aah, oliko tämä ketju tarkoitettu taas akateemiset vastaan duunari länkytykseen? Jossa vedetään herneet nenään puolin ja toisina ja puolustellaan sitä omaa ratkaisua. Lukutaitoni mukaan, kyse oli lapsensa kannustimista siihen onnellisuuteen, oli valinnat mitä tahansa. Viestit joita aiemmin kirjoitin, ovat melkolailla pistetty kärjistettyyn muotoon (tosin tämä on tehokkain tapa, jotta asiaan saa selvän eron)

"pilipali"-ammateilla tarkoitin korostaa sitä, että duunarit pitävät akateemisia snobeina ammatteineen (kärjistetysti), koska sieltä puolin arvostusta ei sitten tule (taas kärjistetysti).
Rehellinen työ on minun ymmärryksen mukaan monille käsitteenä työ, jonka eteen täytyy ponnistella myös fyysisesti. Onkohan tämä käsite murre-assosioitunut, kun tämä käsitettiin sanatarkkana.

 

Kyllä mä ainakin toivon, että tuo poika kouluttautuis niin pitkälle kuin rahkeet ja unelmat riittää...ja toivoisin tottakai, että ne molemmat riittäis korkeelle. Tietysti jos poika on onnellinen vaikka roskakuskina ja hänen kykynsä viittaavaat jätteenkäsittelyalalle niin antaa palaa vaan.
Toivon kuitenkin, että lapsestani tulee niin "hyvä" kuin hänestä suinkin voi tulla, eikä jäisi alisuoritujaksi.
Sinänsä mielestäni ei ole mitään väliä sillä mitä ihminen tekee työkseen ja paljonko on opiskellut, mutta on surullista jos joku ihminen, jonka kyvyt riittäisivät enempään tyytyykiin vähään.

Joku kyvykäskin voi ihan omasta halustaan "tyytyä" siihen vähempään. Se vähempikin kun on niin kovin suhteellista. Ja kuka mitäkin elämässään arvottaa millekin tärkeysasteelle.

Ei ole mitään pahaa toivoa lapsilleen hyvätuloista, ns. arvostettua ammattia, mutta ääneen en menisi sanailemaan. Paineita kasaamaan, suorituksia vaatimaan. Minulle "riittää" kun lapsi löytää alan, joka on kaikin puolin sopiva juuri hänelle. Työn, jota ei tehdä pelkästä rahasta, vaan siihen on jopa ilo ja halu. Se ei olekaan aina niin helppo juttu.

 

Monia voisin peesailla.

Ei sen väliä, vaikka jumiutuiskin johonkin yksitoikkoiseen työhön jossa ei voi "kehittyä" jos vaan siitä pitää, ja on kuitenkin muualla elämässä muitakin mieluisia asioita jotka pitää mielen vireänä.

Voisin kuvitella, että jos työn ulkopuolella elämässä on vaikeita asioita, niin semmosessa tyyliin liukuhihnatyössä, jossa ei tarvitse ajatella mitään, niin semmosessa rentoutuis ja antais aivojen nollautua siinä samalla kun paiskii töitä. Terapeuttista. Sitten taas jos on tasapaksua elämä muutenkin, niin en ehkä ekana suosittelis mitään liukuhihnatyötä vaan jotain haasteellisempaa ja kenties fyysisesti kohtuu raskasta.

 

Monia voisin peesailla.

Ei sen väliä, vaikka jumiutuiskin johonkin yksitoikkoiseen työhön jossa ei voi "kehittyä" jos vaan siitä pitää, ja on kuitenkin muualla elämässä muitakin mieluisia asioita jotka pitää mielen vireänä.

Voisin kuvitella, että jos työn ulkopuolella elämässä on vaikeita asioita, niin semmosessa tyyliin liukuhihnatyössä, jossa ei tarvitse ajatella mitään, niin semmosessa rentoutuis ja antais aivojen nollautua siinä samalla kun paiskii töitä. Terapeuttista. Sitten taas jos on tasapaksua elämä muutenkin, niin en ehkä ekana suosittelis mitään liukuhihnatyötä vaan jotain haasteellisempaa ja kenties fyysisesti kohtuu raskasta.

tästä tuliki mieleen, että appiukko pitää arvossaan vanhimpaa poikaansa ja hänen vaimoaan, koska heillä on hyvät ammatit, joissa voi edetä. Samaan hengenvetoon sanoi, että varmaan joutuvat miettimään yötä myöten työasioitaan. mulle tuli siinä vaiheessa mieleen, että mieluummin kaupan kassa kuin "hyvä" ammatti ja miettii työasioita 24 tuntia vuorokaudessa. Pitää sitä vapaa-aikaakin olla

 

vaan toivon että ovat onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä, eläisivät elämänsä ns kunnon kansalaisina.. että pystyvät itsensä + perheensä elättämään ja nauttimaan elämästä. Joku lapsista voi haluta roskakuskiksi, joku lääkäriksi.. sowhat, molempiin ammattiin tarvitaan tekijänsä

kuin minun sanomanani =)

 

Aah, oliko tämä ketju tarkoitettu taas akateemiset vastaan duunari länkytykseen?
Ei ole, tää tuli vain mieleen kun yhtä toista ketjua luin. Sekä akateemisia että duunareita tarvitaan pitämään tätä maata pystyssä

 

Toivoisin vain, että lapsilla olisi ammatin ja muiden valintojen suhteen riittävästi valinnanvaraa, ja että ainakaan minä en asettuisi niiden toteutumisen tielle.

 

Jepjep...toisesta tulee kuulemma käsityöläinen ja toisesta junamies. Sopii mulle! =)

 

Suurin toive on että tyttäreni eläisivät onnellisen elämän. Löytäisivät hyvät miehet rinnalleen. Mieli pysyisi terveenä. Eivät olisi yksinäisiä.

 

peesi aloittajan kanssa, et ole siis outo.

 

Toivoisin, että kouluttautuisivat hyvään ammattiin ja olisivat onnellisia ja terveitä. Ainakin itselle on haastava työ sen verran tärkeä asia elämässä että paljon puuttuisi jollei sitä olisi. Mutta se on oma valintansa, mikä heille on mielekäs työ. Eri vaihtoehdoista ainakin aion kertoa ja kannustaa.

Sen vaan toivoisin, ettei tämä kehitys jatkuisi, että työelämä on kokoajan vaativampaa ja stressaavampaa. Että jäisi aikaa muullekin elämälle eikä työ olisi liian kovaa.

 

Vielä tuohon roskakuskiasiaan kun joku ihmetteli että ketä niitä roskakuskin lapsia koulussa haukkuu no muiden duunareiden lapset...ja juu asuntolaina heillä ylisuuri kun lainaa ottivat kun olivat nuoria ekat muksut tulossa ja täytyi saada niin iso kämppä kuin mahdollista..mutta ei sitten tullut mieleen että ei se palkka siitä kohene yhtä reilusti samaan aikaan kuin esim. lasten menot kun kasvavat kokoajan. Ja jossain vaiheessa tulee mieleen että olis kiva vähän matkustella ja nähdä maailmaa muutakin kuin kanarian saaret...

Eikä duunareiden palkat tule ikinä olemaan mitenkään mahtavat, se on varma juttu se, onhan tuota väitetty aina vaan että duunareiden arvostus nousee ja sitä myöten palkatkin...

Muuten tuo 20% palkasta pois kun menee oppisopimuksella opiskelemaan uutta ammattia se on mahdottomuus monessa duunariperheessä kun tulot on muutenkin tiukilla. Lisää rahaa saa kun vetää itsensä ihan piippuun eikä sitä kellekkään perheenisälle tai äidille toivo, oishan se kiva että voisi joskus viettää lastensa kanssa aikaakin.

Ja mulle nuo "roskakuskit" on hyviä jo peruskouluaikaisia kavereita joten en aliarvosta heitä millään tavalla!

 

Minun lapsistani ON tultava lääkäri tai lakimies, vaikka piiskan ja raipan avulla :wave:

 

En tunne yhtään ihmistä joka ajattelee valitsevansa lapsilleen uran. Koen että lapset kasvatetaan niin viisaiksi , etti siinä vanhempien neuvoja paljon tarvita. Jostain kumman syystä kuitenkin elämänsä vanhempia katseleena lapset joko valitsevat vanhempiensa kaltaisen alan tai sitten aivan päin vastaisen.

 

Poika kerto yks päivä, että isona rupee politiikoks.. Pääsee uutisiinkin Tuen poikaa valitsemallaan tiellä.
Oli se sitten poliitikko tai ei..

 

Toivon että lapseni kouluttautuvat haluamilleen urille. Tärkeintä on itse kouluttautuminen, ei se mikä tutkinto on. Haluan että lapseni nauttuívat opiskelusta ja työstään ,niin että se kantaa muutakin hedelmää kuin taloudellista turvaa.

 

Jos ei hyväksy laiskuutta ja haluaa kasvattaa lapsensa pitkäjänteisyyteen ja periksiantamattomuuteen niin siinä samalla tulee ehkä opetettua omia arvojaan lapselleen ja tarjottua sitä vaihtoehtoa hyvänä asiana, että kouluttautuu niin pitkälle kuin rahkeet riittävät. Enkä halua pelkästään sitä tutkintoa lapselle vaan myös sen, että löytää tutkinnon jälkeen hyvän työpaikan. Siinäkään en hyväksy onnenkantamoisiin luottamista pelkästään vaan yrittämistä ja työteliäisyyttä.

 

Ihan sama mitä poju alkaa isona tekemään, kunhan ei roiku sossun luukulla tai äidin ruokapöydässä alituiseen. Olkoon sitten mikä tahansa pitkätukkataiteilija, roskakuski tai ydinfyysikko tms. laillinen ammatti niin yhtä rakas ja arvostettu se on mulle.

Jos nyt ei kuitenkaan pornotähdeksi ryhtyisi...

 

vaan toivon että ovat onnellisia ja tyytyväisiä elämäänsä, eläisivät elämänsä ns kunnon kansalaisina.. että pystyvät itsensä + perheensä elättämään ja nauttimaan elämästä. Joku lapsista voi haluta roskakuskiksi, joku lääkäriksi.. sowhat, molempiin ammattiin tarvitaan tekijänsä

samoilla linjoilla olen =)