Maalismussukat - syntyneet

Kirpeää syysaamua! Aamulla oli muutama aste pakkasta ja maa on vieläkin vähän kuurassa. Tykkään näistä Suomen vuodenajoista. Mä ainakin kyllästyisin, jos olis aina kesä.

Meillä kans on esikoisen lelut vauvan mieleen. Kyllä omiakin katsellaan, mutta jos saa esikon traktorin käsiin, niin voi että sitä tutkitaan mielenkiinnolla!

Kirpputorit on mun mielestä ihan ok, mutta itse harvoin käyn ja löydän sieltä mitään. Äiti joskus tuo kirppikseltä hyvää tavaraa. Mä kierrätän lähinnä tuttujen kautta. Otan meille tavaraa ja pistän omaa kiertoon.

Karppaus periaatteessa vois mulla onnistua, koska en erityisesti välitä potusta ja pastasta, mutta keksien, karkkien yms. hiiliksiä olis vaikea välttää. Muuten osaisin kyllä tehdä terveellistä ruokaa, mutta väsyneenä menee usein siitä, mistä aita on matalin. Eli tsempattavaa kyllä olis!

E-koodeja vois kyllä alkaa katsomaan vähän enemmän. Minäkin pyrin suosimaan suomalaista. Lihassa ja kasviksissa se on aivan must! Tietenkin ulkomaalaisia ostan, jos ne ei Suomessa kasva. Muissakin kuin ruokatuotteissa pyrin ostamaan suomalaista, jos sellainen vaihtoehto on.

Meillä oli viime yö ihan hyvä. Kahdentoista aikaan poika ei meinannut jatkaa unia ilman tissiä, mutta sain kuitenkin nukahtamaan ilman. Sitten nukkuikin 4.30, jolloin söi ja nukkui sitten 8.30 asti.

Söpö poika Kaanalla!

Nyt muihin hommiin, kun lastenohjelmatkin loppui.

 

Auttaminen ja lähimmäisenrakkaus, äsken sitä tuolla tallissa siivotessa just mietikelin. Mä en välillä meinaa sietää tätä nykymaailmaa, kaikki on niin itekästä paskaa. Mä oon aina halunnut auttaa ja tukea muita, tälläkin hetkellä mulla on lähimmäisissä sellaisia ihmisiä kenet muut ihmiset kokevat riesaksi.
Oon toki joskus kelaillut että miksi mun pitää aina rynnätä apuun, tilanne kun tilanne, että onko se mun jotain omaa pätemistä, mutta vaikka miten mietin niin jostain kumman syystä mun on hyvä olla jos saan jotain kärsivää autettua.

En myöskään niin välitä rahasta, tai oikeastaan sen haalimisesta. Usein vaikka itsellä olis tiukkaa ja toinen tarvitsee taloudellisesti apua, annan, vaikkei periaatteessa olis varaakaan. Mä luotan tähän maailmaan, kyllä se on aina musta ja mun perheestä huolen pitänyt. Oikeastaan tosi hyvinkin. Mä en koskaan lainaa rahaa, vaan annan. Mun lähtökohdat elämään on ollu niin persiistä kun sieltä vaan voi olla. Lapsena oltiin ihan tukien varassa.

Tulipas taas selostus ohi aiheen, anteeksi :ashamed:

 

Juu, niin peesailen tuota, että itsekkyys oikeen huokuu tästä nykymenosta! Minä, minä, minä! Tuntuu, että tavallisenkin tallaajan arki alkaa kohta olla kaukana sieltä, missä sen pitäis olla. Mikä todella on tärkeää. Näitä joskus itsekkin tulee aateltua, ja mietittyä että jospas sitä muuttais mökille ja eläis omin varoin siellä. Nojoo, sitten tulen järkiini

Tiinelli: tuosta painosta vielä, että sielläkin voi olla kilpirauhanen taustalla jos liikaa laihtuu. Mutta imetitköhän sä vielä, sekin voi tehdä. Mä niin tiedän tunteen, kun menee paino liian alas. Ei oo sekään hääppöstä! Niin ja se on hienoa, jos jaksaa välittää muistakin ihmisistä vaikka itselläkin ois kädet täynnä hommaa.

Nyt kinkkukiusaus pois uunista ja syömään Täällä sataa vettä vaan...

Mindi83

 

neuvolakuulumiset kasvu todellakin seurantaan. miinukselle meni mutta oli myös sitä mieltä että sairastelu tekee osansa kehitykseen.

paino: 7630 g
pituus: 66 cm
päänym. 41,8 cm

onneks paino on hyvä. eiköhän tämä tästä. kontrolli kuukauden päästä.

kunpa vain ihmiset oppisivat elämään niin että osattais ottaa toiset huomioon, ja jos joku auttaa toista niin ei olisi kiittämätön...
ja rehellisiä tarvii olla. lapsille asiasta jutellut, ja nyt jouduin kyllä toteamaan että isänsä ei ole puhunut heille totta eräistä asioista.

miten voikin olla ihminen niin epärehellinen että valehtelee oikeasti omille lapsilleenkin ??????? sairasta sanon minä.... mutta tällasta tää on tää elämä. kai ois vaan paras just tuo erakkona elely, omavaraisena ja onnellisena

mä olen henkisesti nyt aivan totaalisen loppu. siis en masentunut vaan nyt on kelannut NIIN paljon eri juttuja tiettyyn pisteeseen saakka. hyvän ystävän kanssa juteltu juuri, eikä kyyneleiltäkään ole säästytty. elämässä on tosi tärkeää luottaa oikeisiin ihmisiin... muuten tulee vain harmia.... en voi enempää tästä kirjoittaa, ja pää on jokseenkin tyhjä kun on koko aamupäivän vaan puhunut, puhunut ja puhunut..... enkä vain omista asioistani vaan kuullut myös jotain järkyttäviä juttuja mitä ystäväni oli kokenut.
toisen tukeminen ei muuten sekään ole ihan kevyttä...

nyt on pakko keittää päiväkahvit jotta saa hiukan päivään uutta potkua...

apaattinen floweri .....

 

Mun mielestä joka asiassa ei tarvi olla rehellinen. Tai oikeastaan, kaikkea ei tarvi sanoa suoraan, eri asioitahan nuo on. Mutta mun mielestä ihminen on tyhmä jos laukoo kaikki mielipiteensä suoraan. Esimerkiksi tädillä oli käynyt sukulaismiehen uusi naisystävä ensimmäistä kertaa, niin tämä nainen oli sanonut että onpas typerän näköinen tuo olohuoneen lamppu. Täti oli tästä pahastunut ja nainen oli sanonut että no kun hän nyt vaan on suorapuheinen. Ja musta ei ole tarpeen sanoa toiselle esimerkiksi että onpa sulla ruma paita, ei sovi sulle yhtään. Tietty suorapuheisuus millä tietää loukkaavansa toista, vaikka olisikin kuinka oma mielipide, on silkkaa järjenköyhyyttä.

Rehellinenkään ei mun mielestä kannata ihan joka asiassa olla. Siis jos tietää sen satuttavan toista. En nyt tarkoita jotain pettämisjuttuja, vaan jotain ns. lievempiä. On paljon asioita joista en kerro koko totuutta, vaikkapa äidilleni.

FA: Siis onko vauva muka sitten liian lyhyt? Mun mielestä tuo tuntuu olevan ihan normaali pituus tän ikäisille. Vai onko sitten että ei ole kasvanut pituutta edelliskerrasta?

 

Moikka!

Meillä kanssa tänään neuvola, mitoiksi saatiin 66cm ja 7580g. Eli 66cm on ihan normaali näillä! (Ei toki mistään pisimmästä päästä mut normaali). Ihmettelen siis myös vähän Flowerin vauvan kontrollia, vai eikä tosiaan tytsy oo kasvanu yhtään? Meillä meinaan kuukaudessa oli tullu huimat 1.2cm ja painoa 430g =)
Mutta meillähän ei siis syödä.. Arvatkaapas mikä tädin kommentti oli ruokailujen parantamiseks? Suurenna annoskokoja.. Mahtokohan se meinata, et meiän neiti ei raaski syödä enempää, ku näkee et lautasella on niin vähän
Kyl mä täs muutenkin oon miettiny, et ton tädin kanssa, jos oikeesti ois hätä, ni ois kyl ihan lirissä.. Ei kuuntele mitään ja paukuttaa vaan tietoja suoraan jostain kirjasta, ongelmiin ei osaa mitään neuvoa. Meiän kuulemma pitäs myös lopettaa yösyötöt, nyt kun neiti on 6kk. Mä vaan sanoin, et ei todella lopeteta, ennenku syö paremmin päivällä.

Kirppareilla kävin paljon esikon ollessa pieni ja kun rahat oli äärimmäisen tiukassa. "Omani" yleensä lahjotan myös, eli myyjänä en ole innokas, mut ostajana kyllä. Nyt vähemmän tullu käytyä, mut tasasin väliajoin silti.

Noh ei kai muuta, vois vaikkapa mennä telkun ääreen! Tosin tiedän, ku sohvalle persiini levitän, kuuluu hälyttimestä bää, mut otetaan se riski. =)

 

Flower Miksi kontrolliin? Meillä typy oli puolivuotiaana sentin lyhyempi ja reilusti toista kiloa kevyempi (keskivertostandardivauva syntyessään) eikä mitään erityistä seurantaa, vaikka kiinteitä oli vasta maisteltu. Tissiä vaan paljon ja kiinteitä maks kolmasti päivässä, ettei kasvu hiivu.

 

Kylläpäs viikonloppu meni nopeasti, vähän liiankin. Kai se on niin, kun on mukavaa tekemistä, niin aika rientää. Tuli nähtyä hyvää ystävää pitkästä aikaa ja oli ihanaa jaaritella kaiken maailman asioista ja kun poitsukin jäi isänsä kanssa kotiin, niin pystyi kunnolla jutusteluun keskittymään. Lauantaina me käytiin myös miehen kanssa syömässä ihan kaksistaan, kun meillä oli viikonloppuna 1 v. hääpäivä. :heart: Poju oli isovanhempien kanssa reilut kolme tuntia, kun aiemmin on ollut pari kertaa noin puolisen tuntia. Hyvin niillä oli kuitenkin mennyt, enkä sitä epäillytkään. Teki todella hyvää päästä miehen kanssa kaksistaan ulos ja kaikenmoista tuli höpöteltyä. Päätettiin, että aletaan käydä kerran kuussa treffeillä =) , niin saadaan hieman laatuaikaa. Nyt minäkin oon valmis jättämään poikaa muutamiksi tunneiksi isovanhempien huomaan.

Ruokavaliosta Mä oon sen tyyppinen ihminen, että mun täytyy saada ruokaa säännöllisesti tai tuun kärttyiseksi. Käytetään ruuanlaitossa paljon tuoreita kasviksia ja valmisruokia pyritään välttämään. Viljatuotteista suosin täysjyvätuotteita ja jonkin verran ostan myös luomua. Hampurilaisia, pitsoja ja sipsejä tulee syötyä harvoin ja aika harvoin ostan kotiin mitään herkkuja, niin ei tule kiusauksiakaan. No, jos vieraita tulee, niin toki ostan silloin. Aiemmin olin pirun tarkka siitä mitä suuhuni laitoin ja koin usein huonoa omaatuntoa jos söin karkkia tms., mutta nyt oon päässyt neurooseistani aika hyvin irti, eikä kaikkien tuotteiden tartte olla kevyt- tuotteita. Ja siis, mä oon täysin normaalipainoinen, joten vähän turhaa tuo kaloreiden laskeminen oli aikoinaan. Kai se oli jotain nuoren naisen epävarmuutta omasta kropastaan..

Kirppareilla mun tulee käytyä melko harvoin ja vielä harvemmin löydän niistä mitään. Tai toisaalta, poitsulle ollaan kyl ostettu kirpparilta tosi hyväkuntoiset Brion vaunut ja turvakaukalo telakan kanssa. Vaatteita en oo juurikaan kirppikseltä ostanut, kun en tykkää jos on yhtään nyppääntyny tai vähän enempää haalistunu. Sen sijaan siskolta ja sen kavereilta oon saanut paljon hyväkuntoisia vauvan vaatteita lainaan – etenkin noita pienempiä kokoja. Yks mun lemppari (vauvan) vaatekaupoista on Lindex. Niiden vauvavaatteissa on mun mielestä hyvä hinta-laatu suhde ja ne on tosi kivannäköisiäkin. Jotain tulee ostettua Sokoksesta ja Polarn o pyret:stä – jälkimmäisestä lähinnä alennusmyynneistä.

Leluissa en oo huomannu, että pojalla olis mitään tiettyä lempparilelua. Kaikkea kattelee mielellään ja suuhunhan ne aina menee. Huvittavan näköistä kun yrittää semmoista (poitsun mittapuussa) isoa ”jalkapalloakin” suuhun laittaa, eikä siitä mitään tuu. Tänään ostin uuden purulelun ja ilta menikin rattoisasti sitä mussuttaessa.

Poitsulla kuultaa nyt ensimmäinen pikkuruinen hammas ikenestä läpi. La-su välinen yö oli ihan järkyttävän levoton, niin eilen päätin katsastaa suun oikein kunnolla ja hammashan sieltä löytyi. Sillä sitten ”järsittiin” nyt illalla kylmää hunajameloonia, johon poika on aivan hulluna. =)

Tällä viikolla tulee puoli vuotta täyteen ja huomenna on neuvola. Poitsu on edelleen tyytynyt masulta selälleen kääntyilyyn (takaisin selälleen ei osaa vielä mennä) ja masulla ”lentelyyn”, mutta ryömisestä saati konttaamisesta ei ole tietoakaan.

Niin, ja tuttipulloa poju ei huoli enää. Mies yritti antaa perjantai-iltana, kun olin pois kotoa ja isovanhemmat lauantaina, mutta eipä huolinut. Korviketta siitä yrittivät antaa. Ei olla kokeiltu suostuisko juomaan pullosta tissimaitoa. Eipä siinä, että kun soseita vetelee, niin ei ole mikään katastrofi. Tänään kaupungilla ollessa kävin sitten ostamassa semmoisen ”taikamukin”, josta täällä oli puhetta, niin kokeilen sitä huomenna ja katsotaan huoliiko.

Nyt telkkua töllöttämään, kun alkaa mun lempparisarja Good Wife.

 

vauvan pituus-kontrolli siis kun hän on syntyessään ollut hyvän pituinen, 52 cm, ja ekat kolme kuukautta oli kasvua hyvin , meni tosi yläkäyrällä. kunnes neljän-viiden kuukauden kohdalta alkaa raju lasku. mutta siihen saumaan alkoi hampaiden tekeminen ja sairastelu. eikä vauva syönyt kunnolla. tottakai nää vaikuttaa.
en mä silti turhia murehdi, muitakin tärkeämpiä aiheita on. hyvä sitä toki on seurata, ei mua haittaa. kasvua oli tullut nyt 1,5 cm päälle kuukaudessa.. kai se suhteessa ihan hyvin on, mutta käyrä laskee kuin lehmän häntä. kiikutan ne huomenna yksityiselle, että lastenlääkärikin saa tiedon.

rehellisyys kyllä mun mielipide on se, että jos aikuinen on tehnyt jotain, mistä lapsi kysyy oletko tehnyt... niin on väärin valehdella lapselleen, että lapsen silmissä olis täydellinen...miten mä voisin itse odottaa lapselta rehellisyyttä, jos itse en toimisi samoin...
voi olla että moni on eri mieltä, mutta mä olen aina voinut luottaa mun vanhempiin ja ne muhun. se luo turvaa. itse yritän siksi myös omat lapset kasvattaa rehellisiksi.
se on totta että kaikkea en mäkään kaikille kerro. mutta se onkin toinen juttu , että ei kerro mitä ei edes kysytä mä en osaa valehdella. en ees pientä valkoista valhetta, mun omatuntoni on armoton ja jäisin kiinni välittömästi luottamus on myös toimivan parisuhteen kulmakivi. eksään ei voinut luottaa ja se kalvoi suhdetta koko liiton ajan.
nyt on helppoa, kun voi luottaa, ja vaikka pelkäisinkin jotain tapahtuvaksi, on mies osoittanut että häneen todella voi kaikissa tilanteissa luottaa.

marni onnittelut hääpäivästä meil tulee helmikuussa vuosi... :heart:

tänään oonkin lenkkeillyt kahteen kertaan kaatosateesta huolimatta ohikulkijat kyllä tuijotteli mutta mitä sen väliä, mä nautin kun sai ulkoilla
iltakahvit rakkaiden ystävien poikkeamana piristi alkanutta viikkoa, terassille laittelin syksyn ekat lyhdyt ja kynttilät
päivän apaattisuus hälveni, kun ajatukset omassa päässäkin selkeni. kaikki asiat on joskus niin vaikeita käsitellä, että niihin kuluu tietty aika. ja vallankin kun asiat joita on puitu ei koske itseä, vaan miettii samalla miten auttaisi toista, niin on olllut raskas päivä. elämä on joskus raadollista....

nyt nukkumatti tuli meille , öitä vaan :wave:

 

Onnea marnille hääpäivästä!

Rehellisyys: Joo on ihan hyvä juttu, mutta ei tietenkään loukkaamismielessä. Mut tol LD:n esimerkillä vois olla käytöstavoissa jotain harjoittelemista

Luonnonsuojelu: vitsit mua ottaa toi talvivaara sydeemikin päähän! Mutta ei enää taida olla mitään väliä millään. En ole itse mikään viherpiiperö () mutta inhottaa oikeesti kun tuntuu, että asian valvojatkaan ei tunnu olevan oikeesti perillä asioista, vai eikö vaan välitä...

Kontrollit: juu hyvä se on, että tarkkaillaan jos on isoja muutoksia kasvussa, eikä se ole tasaista.

Meillä vauva alkoi nyt yksi päivä ryömimään, ja menee jo aika lujaa paikasta A paikkaan B. konttailuharjoituksiakin tekee ja välillä "hyppää" eteenpäin Kaikki täytyy muistaa nostaa ylös, kun on noita pieniä lapsia ennestään talossa ja niillä on jos jonkinmoista pientä tavaraa, pelkään että vauva laittaa suuhunsa. Konttauskypärääkin jo kokeiltiin, ei näyttänyt laittavan pahakseen, hassunnäköinen oli se päässä

Vauvalla on todella hauskaa jos minä, mies tai lapset pitää isoa ääntä. Esim. jos kiljahdan niin vauva purskahtaa äänekkääseen nauruun Samoin tykkää kun pusutan poskia tai kutittelen vatsasta.

Joku mainitsi vuodenajat, niin oon samaa mieltä, että ihanaa vaihtelua tämä. Jotenkin ulkona on ollut nyt tosi raikasta, ja mä odotan taas jo joulua (joo vähän ehkä turhan aikaseen)

Nonni, nyt muihin puuhiin.

Mindi83

 

rehellisyys lapsille Itse kannatan myös perusrehellisyyttä mutta kyllä itsekin olen vähän ´väritellyt´tiettyjä juttuja esim.jos puhutaan kuolemisesta niin olen kertonut lapsille että kun ihminen on kovin sairas tai vanha niin sitten kuolee ja lentää taivaaseen,mielestäni se antaa tiettyä lohtua kuin se että sanoisin että ´no se nyt kuoli ettekä te ikinä enää nää´tai että jos joku on tehnyt vaikka itsemurhan niin en ikinä sanoisi lapselle oikeaa kuolinsyytä vaan selittäisin henkilön kuolleen esim.sairauteen. Mutta pääasiassa kannatan rehellisyyttä esim.jos on itse tehnyt jonkun mokan josta lapsi on pahoittanut mielensä niin kyllä minä ainakin voin myöntää lapselle tehneeni virheen ja pahoitella sitä kuin niin että sysään syyt jonkun toisen niskaan ja sepitän jotain ihan omaa pelastaakseni nahkani.

kontrollit Nyt kun jo kolme lasta niin en stressaa niinkään painosta tai pituudesta,esikoisen kanssa sai olla hätä kä'dessä kun ravattiin koko eka vuosi ties miten monta kertaa painokontrolleissa summuissa kun tyttö oli niin laiha. Ja on nykyäänkin pitkä ja laiha likka vaikka ikää jo reilu 5v.

kirppareilla ei tule kyllä käytyä,halua olisi mutta kaikki hyvät kirpparit on helsingissä ja sinne ei kovin usein tule lähettyä. huutiksesta olen ostanut usein tavaraa ja laitan sinne myös myyntiin paljon tavaraa.

marnille onnea hääpäivästä

Mitäs mitäs...meillä esikoinen on kuumeessa ollut kaksi päivää,eilen illalla mittari kipusi jo 40 asteeseen Keskimmäisellä ei ole ollut kuin pientä lämpöä' mutten laittanut häntä silti hoitoon. Lenni vielä ainakin ihan ok. Itsellä myös aika vetämätön olo.
Olin tosiaan lauantaina vähän ulkona kaverini kanssa,oli kyllä niin mukava ilta Loppuilta kylläkin päättyi siihen että ystäväni mursi nilkkansa!!!:O Siinä tanssin pyörteissä jalka jotenkin venähti ja päivystykseenhän siitä sitten lähdettiin. Oli aika surkuhupaisa näky kun kaksi hieman tuiterissa olevaa nuorta naista könyää sairaalan ovesta sisään kun kaveri ei voinut varata jalalleen yhtään Siellä sitten istuttiin aamuseittemään asti:stick: Voi että millanen olo mulla oli kun menin nukkumaan vasta aamukahdeksalta!!!:O Ei kyllä valvominen sovi minulle yhtään,nyt ei tarvikkaan pitkään aikaan mihinkään mennä.
Itselläni on ahdistus hieman alkanut helpottaa,liekö syynä ulkoilu vai uskoutuminen ystävälle kuka samassa tilanteessa mutta päivät eivät ole tuntuneet enää niin epätoivoisilta mistä olen sanoinkuvaamattoman kiitollinen. Ei tässä vielä olla läheskään selvillä vesillä mutta on ollut ilo huomata että edes jonkinlaista parannusta on ilmassa.

vuodenajat itse myöskin pidän syksystä. On niin raikasta ja jotenkin seesteistä varsinkin iltaisin kun saa kesän jälkeen ekoja kertoja sytytellä kynttilöitä ja kääriytyä huopaan:heart: Itse myös odottelen jo joulua:heart:

Nyt imuroimaan,huusholli on kuin pommi taas!!

-Naurukohtaus ja Lenni 7kk-

 

Minäkin olen kyllä ehdottoman rehellisyyden kannalla! Toki käytöstavat mielessä pitäen, toisten arvostelu tai loukkaaminen rehellisyyden nimissä on tyhmää. Aiemmat kokemukseni epärehellisyydestä kannustaa minua kasvattamaan oman lapsen rehellisyyteen, ja se onkin mulle yksi tärkeimmistä arvoista mitä haluan välittää. Toivon että voisin lapseni kanssa keskustella avoimesti kaikista asioista. Kunhan tuo oppii ensin puhumaan...

Toisten auttaminen ja itsekkyys... minäkin autan mielelläni toisia, teen sen minkä pystyn. Valitettavasti (?) olen vähän kyynistynyt ajan mittaan ja välillä tuntuu, että toisten auttaminen ei aina kannata, kun jotkut eivät sitä arvosta lainkaan. En tarkoita että tarvisin suurta kiitosta ja ylistystä, mutta toivoisin, että ne, joita autetaan osaisivat olla kiitollisia avusta ja sitten auttaa osaltaan myös muita mahdollisuuksiensa mukaan... "Hyvä kiertämään" -periaatteella. Jotkut itsekkäät ottavat vain kaiken mitä annetaan, kiittämättä, ja häipyvät kun ovat saaneet kaiken haluamansa irti.

Leluista ja leikkimisestä vielä.. meilläkin kaikista suurin hitti on ne "lelut" jotka eivät ole leluja lainkaan, eli kaukosäätimet, kännykät, astiat, lehdet, kirjat, dvd:t, jne. Kaikki kielletty siis kiehtoo! Taitaa olla aika normaalia uteliaisuutta.. Ja varovaisena saa itse olla. Tänäkin aamuna annoin tyhjän limsapullon pojan tarkasteltavaksi samalla kun laitoin aamupuuroa, niin eikös ollut jäänyt korkki auki ja pohjalle jäänyttä litkua valui lapsen naamalle! Onneksi ei ollut paljoa eikä käynyt kuinkaan.

Jaahans, aamu näyttää sateiselta täällä pohjoisemmassakin tänään. Eilen oli vielä kaunis poutapäivä. Minäkin tykkään kyllä kaikista vuodenajoista. Nyt nautin syksystä, ja Mindin ja Naurukohtauksen tavoin kohta alan odottaa joulua. Ensimmäistä kertaa piiiitkäään aikaan on lapsikin joulun vietossa mukana (siis tuo oma ihanainen tietty! ). Lapset jotenkin tuovat jouluun oman fiiliksensä, vaikka ei tuo pikkumies siitä hirveästi taidakaan ymmärtää. :heart:

Mutta nyt painun tiskaus- ja pyykinpesuhommiin. Mukavaa syyspäivää!

 

marnille onnea hääpäivästä!

kirpparit tuli käytyä kun olin raskaana. Nyt kun on taas auto niin pääsee liikkumaan. Venlalle löyty raskausaikana todella hyviä vaatteita.

vuodenajat minäkin rakastan syksyä! ja talvestakin tykkään.

Kirjoittelin tuolla aikaisemmin tuosta neidin tukkoisesta nenästä, joka siis ilmenee vasta illalla nukkumaan mennessä. Soitin neuvolaan asiasta niin he käskivät jättää ohran tauolle koska se oltiin vasta aloitettu ja tukkoisuus alkoi heti sen jälkeen. No ollaan oltu reilu viikko ilman ohraa ja tukkoisuus jatkuu vaan, muutamana yönä ei ole ollut tukkoisuutta. Pitää rueta varmaan jatkamaan muiden viljojen kokeilua, jos tuo onkin vaan flunssaa.. Neuvola meillä on vasta perjantaina joten silloin saadaan mittoja..

Niin ja särjin itseltäni varpaan lauantaina. Potkaisin sen taidokkaasti listaan mustaksi meni eikä kärsinyt astua. Sunnuntaina soitin päivystykseen että pitäiskö se kuvata kun jalkapohjassa tuntuu kuin joku pistäisi. Kävinkin sit kuvissa ja jonotin 4h että pääsen lääkärille mutta sitten loppui kärsivällisyys ja lähdin kotiin. Minua ennen oli vielä puolne kymmentä ihmistä ja lääkäri otti tyyliin 1 potilaan tunnissa ja tietysti oli 1 ainoa lääkäri...:stick: Eräs nainen oli tullut sinne puol 10 aamulla ja pääsi kotiin 6 illalla..:O Soitin sit eilen omalle terveyskeskukselle niin murtumaa ei onneks ollu. Jalka on vaan pirun kipee, kiva käyttää koiraa ulkona ja venlankin pitäs saada raitista ilmaa... Mut jospa tää tästä...


Katjahei ja Venla 6kk tänään:heart:

 

Hei Tintti tai muutkin jotka vois osata auttaa, piti sormiruokailusta kysymäni, että kannattaiskohan meillä lykätä vähän sitä alottamista, kun näyttää että tuo meidän poika vain imee kaikkea?! Vai imeekö teillä muillakin? Tai siis kai jotku ruoat sopii, esimerkiksi maissinaksu pysyy hyvin kädessä ja pehmenee pian suussa niin ei lähde paloja imemällä, mutta eilen annoin ruisleivän palan ja sai imastua siitä palan kurkkuun ja piti kovin kakoa. Muistelen kuulleeni, että jos lapsi saa liian ison palan suuhunsa, se pulauttaa sen automaattisesti pois suustaan, mutta jos imee vauhdilla kurkkuun... Ehkä noudatamme varovaisuutta ja kokeilemme eri aineksia pikkuhiljaa!? Hampaitahan pojalla ei vielä ole ollenkaan.

 

Ja ihana lapsonen ihanissa haalareissaan sulla, Tintti! Suloisuus!

 

Rehellisyys ja suorapuheisuus: Olen samoilla linjoilla, kuin monet muutkin täällä. Musta tossa Ld: n mainitsemassa tapauksessa ei voi puhua suorapuheisuudesta vaan musta on kyse tunneälyn puuttumisesta. Suorapuheisuus ja rehellisyys on hyveitä tiettyyn pisteeseen asti, mutta tunneälyä pitää olla!

Ihanaa kun on naapureita, jotka pakottaa liikkuun täältä neljän seinän sisältä! Alotetaan huomenna muskari. Sinne siis lähetään naapurin innottamana Koko syksy ois siellä sit tarkotus käydä aina keskiviikkosin. Josko tästä vaikka vielä jonnekin perhekahvilaankin intoutuis.

Maitoa tulee joo selkeesti täälläkin taas enemmän. Ennen syötiin kahta rintaa kerralla ja tällä hetkellä ei edes yhtä "kokonaan" jakseta. Varsinkin yön jäljiltä, jos neiti syöny vaan kerran, huutaa "ei syöty tissi" kuolemaa aamulla ja tytsy on tukehtua siitä tulevaan maitoon :O Mistä lie tällanenkin sit johtua taas täs vaihees? Onko ihan vaan, ku syövät enemmän, ku ovat jo nii "isoja", et taas vaan hakee määrä paikkaansa, vai mitä..

naurukohtaus: Hyvä että olotilat edes vähän helpottamaan päin! :hug:

Nyt taidan mennä hetkeks sohval pitkäks, meinaan kylläpä rupes yhtäkkii väsyttään. Syksyistä viikkoa kaikille!

 

tintti mutta jos lapsesi murrosikäisinä kysyy että äiti, oletko koskaan ollut kännissä, aiotko valehdella että et ole????
tämä on jutun ydin mitä tarkoitin.....

ite kans katson että alaikäisenä ei alkoholia tarttis nappailla... jos ne olis suositeltavia alle 18-vuotiaille, ei mitään ikärajoja sen ostamiseenkaan olis. mä olin 19 kun ekan kerran otin olutta, neljä... huh

moni nauroi mulle kun en halunnut sitä ennen kuin vain maistaa. ympäristön paine voi olla kovakin...
yritän kasvattaa lapset jo senkin suhteen kunnollisiksi, että oppisivat rajansa. sitten kun ovat täysi-ikäisiä niin vastaavat teoistaan itse.

 

Tintti83 Kiva, että puvut sopii! Mitä ruisleipää vauvalle oot antanut? Joku muukin oli antanut leipää... mietin sitä suolaisuutta, mutta vauvalle haluaisin laajentaa tarjoiluja

6kk mitat tänään nlasta 6kk 4pvää 9470g ja 70.7cm py 46.3cm Kaikki oli hyvin, istumavalmius ok, ihan selkä suorassa törötti eli nyt aletaan harjoitella hiljalleen istumista, kasvu tasaista ja vauva oma hurmaava itsensä, että tätikin ihasteli :heart:

Meilläkin tuo Tintin kuvassa oleva Canpol babies ruokapussukka, banaania ja kurkkua on vauva siitä lutkuttanut, ihan hitti! En oo uskaltanut vielä käteen antaa ruokia kun ei istu itse.

Jaha, piti kirjoittaa vielä, mutta mies ilmoitti ottavansa koneen. Onpa typerä kun oman koneensa ottaa, vaikka mulla on tärkeä homma kesken Avaan illalla oman koneen ja sitten ehkä lisää.

 

Tänään oli meilläkin 6 kk neuvola ja uudet mitat on 9830 g, 70,5 cm ja py 44,5 - eli Kaanan kanssa meillä on suht samankokoiset lapsukaiset. Kovasti neuvolatäti oli sitä mieltä, että vauva olisi hyvä siirtää jo omaan sänkyyn ja unikouluakin voisi aloitella. Enpä tiedä... Olishan se ihana nukkua kokonaisia öitä, mutta en vielä raaski unikoulua aloittaa. Neuvolassa kerrottiin myös, että meidän kunnassa on ilmainen unikoulupalvelu, johon voi lapsensa viedä neuvolan lähetteellä kolmeksi yöksi. Musta tuo tuntui vain ahdistavalta, että veisin lapseni jonnekin vieraaseen paikkaan ja yöllä ihan varmasti vain pohtisin, että siellä se parka itkee. Ymmärrän toki, jos olisi ihan pattitilanne ja itsellä voimat täysin lopussa. Eikä neuvolan täti sitä meille mitenkään tyrkyttänyt, kertoi vain että sellaistakin on tarjolla.

Tintti Mulla oli tuossa kans useampi päivä, että tuntui rinnat koko aika olevan täynnä maitoa. Mä jotenkin ajattelin, että soseiden myötä poitsu syö vähemmän rintaa ja sen takia maito pakkautuu rintoihin. Mutta enpä tiedä, voishan se periaatteessa olla toisinkin päin, eli että maitoa tulisi jostain syystä enemmän. Ottaa tosta nyt selvää.

Naurukohtaus Olipa hienoa kuulla, että oot voinut jo paremmin. Pidä tuo! =)

Nyt pyykkejä laittamaan...

 

Meitsi on niin hurahtanut virkkaamaan isoäidinneliöistä torkkupeittoa, että kaikki liikenevä aika menee siihen touhuun. Ihan peukalo on tullut kipeäksi moisesta rasituksesta. Pitäisi aktivoitua taas tännekin, kun tänne on tullut taas tekstiä sivutolkulla.

Täällä on ollut juttua tuosta maidon ylituotannosta/pakkaamisesta. Mulla on aina ollut riesana se, että maidon määrä aaltoilee voimakkaasti. Tissit reagoivat tosi herkästi, jos syöttöväli pitenee tai vauva ei syökään tissiä tyhjäksi samalla syötöllä (syötän aina vain yhden tissin, kun maitoa tulee niin paljon ettei jaksa molempia kerralla ja vauva saa sitten takamaidonkin). Mä olen huomannut, että kiinteät on alkaneet jo viedä vauvan masusta tilaa, kun vauva syö vähemmän maitoa ja tissit pakkaa sitten hurjasti. Nytkin ollut eilisestä toinen puoli tosi kipeä ja eilen oli vähän kuumettakin. Onneksi ahkeralla imetyksellä ja kaurapussilla ollaan selvitty. Meillä siis pakkaaminen johtuu siitä, että vauva syö vähemmän kuin ennen - ehkä tämä vielä tästä korjaantuu.

Me ollaan maisteltu kiinteitä vajaa kolme viikkoa ja nyt menee 3/4 purkkia kasvissosetta ja muutama tl-1/2 hedelmäsosetta päivässä. Melkein kaikki peruspurkkisosemaut ollaan maisteltu. Omenasta saattoi tulla pientä iho-oiretta ja kukkakaalista masuvaivaa. Puuroa kokeilin toissapäivänä, mutta yö meni huudoksi. Otan siis vähän rauhallisemmin.

Täällähän on jo ihan tällaista kasvatuksellistakin keskustelua rehellisyydestä, mielenkiintoista. Itse olen sillä kannalla, että lapselle ei tule koskaan valehdella, MUTTA asiat tulee kertoa lapsen kehitystasoa vastaavalla tavalla, jotta hän pystyy tiedon vastaanottamaan ja käsittelemään sen hetkisillä selviytymiskeinoillaan.

Asioiden laukomisesta suoraan. Juu, on eri asia olla suorapuheinen ja omat mielipiteensä ilmaiseva kuin tyly, epäempaattinen, tahditon - tai yksinkertaisesti ei se "penaalin terävin kynä". Onko itsetarkoitus laukoa kaikki mitä mielessä liikkuu ilman suodatinta vai kertoa mielipiteensä toista arvostavalla ja huomioivalla tavalla. Kannatan jälkimmäistä.

Autan vähäosaisia aina kun siihen tarjoutuu tilaisuus. Viime aikaisin tekoni oli lahjoittaa pari isoa muovikassillista vauvanvaatteita Bulgariaan lastenkotiin lapsille, joilla ei ole mitään. Jos rupeaa laskemaan, että mitä sillä rahalla olisin saanut, jos olisin ne vaatteet myynyt, niin kyse olisi ollut korkeintaan yhdestä kauppareissusta. Tuli hyvä mieli, kun voi antaa jotakin oikeasti tarpeessa oleville. Aion jatkaa samaa linjaa sisävaatteiden kohdalla. Kalliimmat ulkovaatteet, kengät, ruskovillavaatteet yms. lastentarvikkeet sitten myyn.

Kirpparit ei ole mun juttu ostomielessä. Monet löytävät sieltä aina kaikkea ihanaa, mutta mä en niinä harvoina kertoina ole sieltä löytänyt muuta kuin sen ummehtuneen hajun. Taidan omata vain asennevamman. Toisaalta mulle on terapiaa juosta kaupoilla ostelemassa kaikkea ihanaa ja uutta, joten suotakoon se ilo tälle kotimammalle.

Sellainen uutinen näissä pissakuvioissa, että me saatiin virtsarakon varjoainetutkimuksesta puhtaat paperit!!!!!!!!!!!!!!!!! Estolääkitys lopetettiin ja lisäkontrolleille ei ole tarvetta. Nyt vain toivotaan, ettei tulehduksia enää tule.

Tuli anottua Kelasta isäkuukauttakin. Kuinka monet teistä sen pitävät? Me pidetään se ihan siellä viimeisenä mahdollisena ajankohtana eli huhtikuun puolivälistä toukokuun loppuun. Ilmoittelin tuossa työnantajallekin, että jatkan hoitovapaata syyskuun alkuun vuoteen 2013. Eli noin kaksi vuotta. Pikkuisen nikottelivat, mutta hyvin yhteistyössä olivat. Sanoivat myös, että kaikki on neuvoteltavissa, jos haluan tehdä palattuani osa-aikaista sovitulla prosentilla. Kiva maku jäi suuhun. Miten teillä muilla on hoitovapaakuvioiden/työhön paluun/työn haun kanssa? Jos tällainen keskustelu on jo ollut, niin vinkatkaa!

Yritän taas aktivoitua, nyt taas virkkaus kutsuu. Kunhan peukalo vain kestää!:O

 

Täällä jatketaan soijamaidolla. Vauva on viikon ajan saanut tavallista korviketta ja oireita on tullut. Lääkäriin siis tänään oltu yhteydessä. Mä oon niin väsynyt, siis kertakaikkiaan. Pariin vuorokauteen ei juuri ole tullut nukuttua. En minä eikä vauva. Lisäksi huomenna aloitan vauvalle Nexiumin. Jos se ei auta niin sitten ei, olen ainakin yrittänyt.. Tänään ollut taas sellanen fiilis että mä en jaksa. En jaksa, en kertakaikkiaan. Vaan ei tässä muuta voi kun jaksaa.

Töihin menen heti kun saan työpaikan, siis ä-loman jälkeen.

Lapselle en aio kertoa itsestäni kaikkea. En todellakaan ala yksityiskohtaisesti kertomaan omasta menneisyydestäni. Tai jos hän joskus teininä kysyy että olinko kännissä kun tapasin hänen isänsä, niin en kerro että joo olin niin kännissä etten muista koko illasta mitään. Ja joitakin asioita voi jättää kertomatta.. jos hän kysyy että miksi olen nuorena ollut masentunut, miksi jouduin sairaalaan, niin en kerro kaikkea. Jotkut asiat ovat vain mun omiani tai sellaisten ihmisten tiedossa joille haluan kertoa.

 

Marni80 unikoulu tai siis yleensäkin se yösyöttöjen lopettaminen... siis miks en ymmärrä mikä siinä on ideana? Kertokaa joku Toisinsanoen meillä vauva on tissillä öisin edelleen, en koe sitä lainkaan riesana enkä ole väsynyt sen vuoksi, joten onko sitten ihan sama hänen antaa jatkaa sitä? Kuten jo aiemmin kerroin niin en usko sen olevan nälkään vaan osittain lohtua tms. kun ei syö tuttia. Kohta puoliin ois tarkoitus alkaa opetteleen nukahtaan omaan sänkyyn, mutta sitäkin siirrän mielessä koko ajan, yöllä hänet voi sinne kyllä siirtää. Mutta siis ei kai voi olla olemassa jotain ikää, ettei vauva saa syödä öisin vai? Siksi en usko, että on nälkään tissillä kun en ole huomannut mitään eroa öissä, vaikka iltapuuro on vakiintunut.

Rehellisyys en itse kertoisi aivan kaikkea tai ainakin kaunistelisin lapselleni asioita. Kuten täällä ollut jo puhetta niin asiat voi sanoa rehellisesti monella eri tavalla. Ja sitten kun aika on kypsä.

Auttaminen Kuulostipa Mountainin mielipide tutulta. Mulle on joskus sanottu, etten koskaan saa takaisin antamaani apua... En tarkoita, että tarvitseekaan, mutta oikeasti on käynyt mielessä, että jos mulle tapahtuis jotain hmm.. no jotain raskasta niin todella harvassa olis tosi ystävät, veikkaan, että vain 2 olisi oikeasti läsnä. Toinen näistä sanoikin just, ettei mulle varmaan koskaan sellaista tapahdukaan kun tästä puhuttiin, mutta eihän se niin ole. Lähiaikoina on ollut pari tilannetta, joissa olen todella ollut ystävänä hädässä, toinen juttu vei tosissaan mun omia voimia ja paljon. En usko, että kumpikaan heistä olisi sellaisella panostuksella mun tukena jos tarvisin : / Toivottavasti kukaan ei ymmärrä väärin, mutta meillä on miehen kanssa sellainen ajatusmaailma, että apua pyydetään erittäin harvoin niin ei tartte sitten itsekään auttaa tai siis jäädä ns. velkaa. Äh no siis ei se ihan noin ole... Joku kuitenkin nyt ajattelee sillain miten tää ei ole :O Siis pyrimme pärjäämään omillamme olematta itsekkäitä muiden avun tarvetta kohtaan kuitenkaan. :headwall: en osaa kirjoittaa sitä järkevästi. Jokatapauksessa autan todella mielelläni ystäviä kun apua tarvivat, eikä tartte olla edes iso hätä. Tänään oltiin vauvan kanssa lapsenvahteina esimerkiksi.

Rahaa lainaan aina eikä takaisinmaksulla ole kiire, velkoja on maksettu mulle sovitusti jopa vuoden kuluttua, mutta en koskaan enää anna rahaa. Sen olen karvaasti kokenut, ettei kannata. Olen antanut rahaa mm. tärkeään asiaan, mutta viinaan ne meni kun kaveria niin ahdisti ja piristi päästä baariin. Tavaraa annan helposti ystäville. Usein tarjoan jotain pientä kahvit tai drinkit jne. äh mitä tätä jauhamaan, en halua, että ymmärrätte väärin

Maito pakkaantuu mullakin nyt enemmän ku aiemmin. Oon ajatellut, että vauva ei syö enää niin paljon?!

Töihin paluu on ajankohtaista näillä näkymin syyskuussa 2012. Kohta pitäis ilmoittaa töihin ja luonnollisesti sitä ennen päättää eikä vain näillä näkymin jossitella =)

LD Aivan super iso :hug: Mietin tässä miten voisin olla avuksi kun kuitenkin aika lähellä asut, mutta just öisin on vaikeempaa olla apuna. Pyydä ihmeessä apua niin saisit itse edes nukkua. Paremmin sitten jaksaisit vauvan kanssa! Voisko se sosiaalitäti auttaa öisin? Tai sun äiti? Toivon kovasti, että vauvan vaivat helpottais pian!

 

Huomenta =)

Maidon pakkaantumisesta, muuten ihan totta, toi varmaan se syy on, et syövät kiinteiden myötä vähemmän, eikä enemmän ja siks pakkaantuu.

Yösyöttöjen lopettaminen: Sellanen pointti ainakin on, et jos on hampaita, ei oo hyvä syöttää öisin. Maitoa kun tietenkin jää sit sinne suuhun ja on niin sokerista, että saattaa reikiinnyttää hampaat.
Mutta musta ihan älytöntä, et kun vauva täyttää 6kk, pam, pitäs muka syötöt lopettaa. Meillä ainakin ihan selkeesti nälkä.. Levottomina öinä syö kyllä muutenkin kuin nälkäänsä, mutta ainakin kerran yleensä on ihan nälkäkin.

Töihin "palaan" (alotan) syksyllä 2012, tai täytyy nyt kattoo..

kaana: Pointti ymmärretty =)

Ld: Voi kurja Voimia!

Nyt lähettään esikko kouluun. Onneks kolme viidestä on ysin eikä näitä kasin aamuja!

 

LD: hurjasti voimia sinne! Tosiaan nyt apua täytyis jostain pyytää, että saisit huilata edes hetken! Onneksi nyt olette niissä tutkimuksissa, jos selviäis pian mistä oikeen on kyse. Meilläkin jo esikon kanssa näillä tienoilla oli jo helpompaa.

avun pyytäminen itse oon kanssa huono pyytämään apua. pääosin luulen, että tääkin juontaa juurensa opituista tavoista.

rehellisyys tuskin joo mikään armottoman rehellinen tulen olemaan. Mä oon saanut itse aika vapaan kasvatuksen, sain oikeastaan jo alle 15-vuotiaana mennä aika paljon viikonloppuisin kuinka lystäsin. Kuitenkaan mitään ihmeitä en ikinä "örveltänyt", ensimmäinen kunnon känni jo täysi-ikäisenä johti siihen, että en enää nykyään juo juuri yhtään, kun sain siitä aivan järkyn krapulan. En halua tehdä asioista mitään peikkoa lasten edessä, mutta munkin ajatukset on nyt vuosien mittaan vähän kiristynyt. Ympäristönpaine voi tosiaan jo tuollaisilla teineillä olla kova. Toivottavasti omilla kasvatustavoilla saan lapseni ajattelemaan omilla aivoillaan.

Toivottavasti saisin olla kotiäitinä vielä pitkään.

Niin ja ihana poika siellä tintillä!

Mindi83

 

Kiitos teille!! :hug:

Vauvalla nyt puskee ikenestä läpi eka hammas! Tuntuu sellainen kova ja terävä kun koettaa ientä, mutta mitään ei näy vielä. Se selittää aika paljon yölevottomuutta. Jotenkin en ollut tosissani koko hampaantuloa edes ajatellut, koska tuo nyt on kuolannut ja järsinyt kaikkea ihan hirveesti jo parin kk:n ajan ja ei nuo ikenet ole punoittaneet eivätkä turvonneet.

Viime yö oli jo parempi. Soijamaitoa siis saanut 1,5vrk nyt taas.

Yösyöttämisen koen itse raskaana, siksi minä ainakin unikoulua harkitsen sitten kun tää allergiajuttu ym on saatu selvyyteen. Tai mun omaan jaksamiseen ainakin vaikuttaa se kun heräilee tunnin välein syöttämään vauvaa. Mutta tosiaan varmaan sitten eri juttu jos itselle se heräily ei tuota ongelmia