Maalismussukat - syntyneet

Meillä neidin 5kk neuvolassa: 7030g (syntyessään 3745/51,5/34) (paino noussut kuukaudessa 195g), pituutta 63,8cm ja PY 41,7cm. Pituutta meillä on tullut aina semmonen 2cm/kk lisää. Rokotteista ei tullut tälläkään kertaa mitään.

Mies jää täällä myös isäkuukaudelle. Itse menen kuudeksi viikkoa töihin joista viimeisen viikon pidän talvilomaa. Töihin pitäisi mennä siis 18.11. Tämän jälkeen jään sitten hoitovapaalle, siitä kuinka kauaksi niin en tiedä, riippuu siitä kuinka rahallisesti pärjää.

Kiinteät ruuat aloitettiin tasan 4kk päivänä ja hyvin on mennyt lähes kaikki. Perunasta olen huomannut että meinaa mennä kovalle vatta, olen sitten yrittänyt välttää välillä sitä.

Uusiakin oli tullut mukaan, tervetuloa :wave:

 

perhepäivähoitajasta mä luulen, että se voi olla jopa rankempaa työtä , kuin jos olisi muualla... siitä syystä ainakin ite oon kieritellyt ajatusta jo parisen vuotta, toteuttamatta vielä... Mietityttää se valtava vastuu toisen lapsesta... että oisko musta oikeasti siihen vai ei.
Olisiko sitten meillä oleva koira muuten esteenä tähän työhön? Mulla on kaksi tutun lasta, jotka varmasti ainakin tulisi meille hoitoon, mutta entä sitten ihan vieraat... ja kaikki nukkumisjärjestelyt sun muut päikkäreitä varten... ja paljon oon miettiny sitäkin, että haluanko mä oikeasti tehdä mun kodista mun työpaikan??? menetänkö mä sen siinä mielessä, etten osais iltaisin enää rentoutua, vaan "olisin töissä" aamusta iltaan..
Arvostan suuresti, niitä ketä hoitajina on. Ei tosiaan mikään tuosta noin vain -päätös..
Tarttis tehdä etukäteen varmaan ihan ruokalistat ja lukujärjestykset, että mitä tehdään minäkin päivänä..
Mutta taidan soittaa huomenna oman kaupungin päivähoito-toimistoon ja kysyä mikä ois homman nimi täällä, mitä rahoja ite sais sun muuta.
Vielä en oo ihan vakuuttunut että alalle siirryn.

soseista peruna teki kamalat ilmavaivat. nyt jätin sen taas pois. maissisoseen ostan valmiina, muut teen itse. nyt tosin kun aloitettiin kana ja liha, oon ostanut valmiina, ja pieninä satseina lisänny itse tekemääni.
musta on kans kiva näperrellä pakkaseen pieniä annoksia jääpala-muottiin
hedelmäsoseita en tee ite, ne ostetaan. lemppareina päärynä ja mango
Muksun hedelmäistä puuroa ostin kans, se menee oikein kauhomalla

marr no teillä on siis kivasti yhteistä aikaa edessä miehen kanssa kiva!!!

vauvan rytmi haki uudet uomat nyt kokonaan.... syö tasan neljän tunnin välein. tähän mennessä ollut kolmen tunnin. nyt sitten koitan sumplia päiväunet sen mukaan kans. mut vielä menee aamupäivällä yhdet ja näin iltapäivällä yhdet, neljästä kuuteen. saas nähdä kauanko näillä mennään, niin on levoton meininki ja kauhee vimma eteenpäin pääsemiseen... ja hermohan siinä kilahtaa, kun ei onnistu vielä

uus kouluviikko alkamassa, mites kaikkien tenavat sopeutui koulun käymiseen ja kellon tarkkaan arkeen kesän jälkeen???
meillä sujuu yllättävän hyvin, aamut saattaa olla kankeita viikonlopun jäljiltä, mutta pääasiassa motivaatio on ihan hyvä

sitten jos hiukan siivoilis vielä, kun pikkuneiti koisaa vielä

 

Mä kans valmistan osan soseista itse. Kun alettiin noin kuukausi sitten maistella, tein aluksi vain päivän tai parin päivän satsin kerrallaan. Viikko sitten tein ekaa kertaa kasvissosetta pakkaseen jääpalamuotteihin ja onhan se ollut todella kätevää sieltä vain sulatella sopiva satsi. En tehnyt kovin isoa satsia, joten pikkuhiljaa alan tuota pakastimessa olevaa ruokarepertuaaria lisäämään. Hedelmäsoseita ollaan myös hiljalleen alettu maistella (annan kasvissosetta aamupäivällä ja hedelmäsosetta iltapäivällä) ja ne oon ostanu kaupasta. Ehkäpä teen jossain vaiheessa niitäkin itse. Kun olin vielä raskaana, mun mies osti tämmöisen kirjan Enarvi & Koskenniemi: Kotiruokaa vauvalle ja se on mun mielestä ollu tosi hyvä opus tämmöiselle aloittelijalle. Kirjan alussa on kyl oikein rautalangasta väännetty turhankin tarkkaan, mitä ruoan laittoon tarvitaan ja se on aika turha osuus, mutta muuten on hyviä ruokavinkkejä. Itselläni ei ollu ainakaan tarkasti tiedossa, mitä ruoka-aineita ei suositella pienelle vauvalle (esim. lanttu ja nauris).

Muita kuulumisia: Kävin eilen ensimmäistä kertaa yöelämässä piipahtamassa, kun ystävä houkutteli mukaansa. Oli aika extempore reissu ja ihan mukavaa oli. Imetin vauvelin illalla ja laitoin yöunille ja sitten läksin kartsalle (poika jäi isukkinsa kanssa kotio). Noh, reilu kolme tuntia mä viihdyin tuolla, mutta sitten hipsin jo kotio. Yhden situkan join ja kun sitä yöelämämenoa katseli selvinpäin, niin aika hurja meininki oli - paikkavalinnalla taisi olla yhteys tähän asiaan. Anyway, kivaa oli käydä kuitenkin kaupungilla pyörähtämässä ja samalla tuli myös huomattua, että hyvin nuo jätkät täällä kotona pärjäsi yöaikaankin ilman mua. Parin viikon päästä olis ystävän synttärit ja sit tulee oltua seuraavan kerran ilta-/yöaikaan pois. Kattoo sitten tuleeko jatkettua yhden situkan linjaa, vai miten.

 

Täytyypä laittaa työnantajalle kyselyä tuosta isäkuukaudesta. Mies on kuukauden verran pois töistä - työt eivät valitettavasti salli kuuden viikon poissaoloa. Ajattelin pitää noin parikymmentä lomapäivää ja loput olisin palkattomalla. Kiva palata sitten parin vuoden päästä töihin, kun on reippaasti extralomiakin käytössä. Kalliiksihan tuo isäkuukausi tulee muutenkin, mutta on sitten miehelläkin mahdollisuus hypätä pois oravanpyörästä. Jos työnantaja heittäytyy oikein hankalaksi, niin pidän lomaa sitten koko ajalta. Mullakaan kun ei ole sellainen työ, jonne kannattaisi mennä muutamaksi päiväksi tai edes viikoksi.

Mies haaveilee voivansa joskus tulevaisuudessa jättäytyä pois työstä niin, että mä elättäisin perheen esim. lasten mennessä kouluun. No, on varmaan aika kaukaa haettua. Täytyy miettiä tosin asiaa. Ainahan sitä voi toinen haaveilla... Mulla on kuitenkin hyväpalkkainen työ ja jos on hyvät suhdanteet, niin myös bonukset. Onneksi nämä äippälomakorvaukset laskettiin tosi hyvän vuoden mukaan. Ja onneksi saan samaa korvausta molemmista lapsista sen ekan kymmenisen kuukautta, vaikken olekaan ollut välissä töissä. Hoitovapaalla en pystyisikään välttämättä olemaan paria vuotta, jos ei olisi säästöjä.

Mä itekin haaveilen 20-tuntisesta työviikosta viimeistään silloin, kun lapset on eka-tokaluokkalaisia just sopivasti putkeen neljän vuoden ajan. Sinne on tietty vielä aikaa. Täytyy ottaa ilo irti näistä seuraavista parista vuodesta, jotka saan heidän kanssaan kotona viettää.

Asiasta viidenteen, soseisiin. Mä olen niin ei-kodinhengetärtyyppiä, etten voi kuvitellakaan tekeväni itse soseita. Mahtavaa, kun te monet jaksatte!=) Kaupan soseilla mennään. Toki pakkasesta löytyy paljon marjoja. Tällä kertaa tulen myös varmaankin osittain sormiruokailemaan ja siirtymään tavalliseen kotiruokaan huomattavasti aikaisemmin kuin esikoisen kohdalla. En siksi jaksa ottaa tähän ylimääräistä hommaa, kun on kyse kuitenkin muutamista kuukausista nyt kun nämä ekat 6kk ollaan kerran menty pelkällä tissillä.

Ensi viikolla 6kk-neuvola, mihin tää aika on mennyt?!

 

soseiden valmistus oikeesti, ei helpompaa enää ole
mä keitän isossa kattilassa niin perunat, kukkakaalin, parsakaalin, kesäkurpitsan, kaikki samassa, isoina lohkoina. siitä sitten otan valmiiksi yhdistelmät mitä milloinkin ja soseutan tehosekoittimessa. purkkiin, jäähdytys ja pakkaseen
nyt vielä kun sais alkaa tehdä kanaa ja muita, niin ei se kyllä ainakaan vaikeaa ole. viitseliäisyyttä tarvitaan ja ymmärrän että kun on univajetta, en itekään jaksa. tosin, ennen oon tehnyt kaiken, koska silloin mies purnasi kaikesta. vaipoista ja ruuista piti säästää niin paljon kuin mahdollista.
Alkoholista ei.
tämä mies on kyllä niin järki päässä näidenkin asioiden suhteen

edesvastuuton eksä on se vaan niin jännää seurata valintoja, joista ei tule pidemmällä tähtäimellä seuraamaan mitään hyvää. toivottavasti saisin edes jotenkin omia linjauksia tähdennettyä lapsen mieleen... muuten tulee ongelmia, se on vissi, jos vaaralliselle tielle oikein sysäämällä sysätään jo kovin nuorena.....
voisinpa vain pistää kaiken sanoiksi tänne, mutta en voi. sydän on nyt huolta kuitenkin aika täynnä, miten toimia jatkossa. paluuta entiseen ei ole, enkä tiedä muuta kuin soittaa lastenvalvojalle jälleen ja kysyä miten tässä itse tulisi toimia.
en vaan haluaisi että lapsi oppisi elämän kantapään kautta isänsä tavoin, vaan oppisi varomaan tietyt jutut . pitäisikö mun kertoa lapselle totuus isästään? millaisen nuoruuden isä on viettänyt, mitkä ollut seuraukset... vai pidänkö suuni kiinni.... ei tää äidin elämä ainakaan kevyttä ole
toisaalta, mä en ole kertonut lapselle kuin pari asiaa isästään. en edelleenkään hauku tai arvostele isää. sanon vain että olen eri mieltä. en utele, saatan joskus kysyä pintapuolisesti, ja lapsi kertoo yleensä enemmän itse.
Anteeksi että taas tätä entistä puin täällä, ei tämä palsta mikään eronneiden kerho ole.... mutta jotenkin on nyt niin hämmentynyt tapahtuneesta, etten tiedä oikeasti miten toimia, antaakko olla vai aloittaa joku taistelu. ei jaksais sitäkään...

töihin paluusta siis mähän olen ollut aikoinaan liki kuusi vuotta kotiäitinä nautin suunnattomasti, vaikkakin se oli raskastakin ajoittain. mutta hinnat on kyllä paljon nousseetkin niistä ajoista. kyllä mä nytkin haluaisin jäädä kotiin, mutta en voi jättää elättämistä yksin miehen harteille, vallankin kun kaksi lapsista ei ole hänen ... ja isänsä ei maksa elatusmaksuja... Kela on pelastus, vaikkakaan se ei sitä määrää korvaa mitä lasten todellinen tarve oisi...
ja toisaalta, mä kyllä pelkään, että jos mä nyt jäisin kotiin, ei mua enää kukaan huolisikaan töihin, saatika sitten ne eläke-asiatkaan... kotiäitiydestä ei paljoo kerry...
uskon kuitenkin että voidaan tarjota hyvä lapsuus vaikka ollaankin molemmat töissä
LD:lle piti sanoa että olet sä rautaa nainen !!!! yksin päättänyt perheen perustaa, ja vielä sinnittelee vuorotöihinkin! mä oikeesti arvostan sun ponnisteluja hurjasti :hug:
Älä niinä väsyneimpinäkään hetkinä menetä itseluottamustasi, sinä jos kuka olet elävä osoitus ja esimerkki siitä, että kaikkea voi elämässä tapahtua, kaikesta voi selviytyä, kaikkeen voi itse vaikuttaa, kaikkeen on mahdollisuus. hienoa :heart:

nyt mä laitan tän masiinan kiinni, aamulla uusi päivä, tehdään kaikki siitä iloinen ja yritetään parhaamme mitä sitten ikinä tehdäänkään :wave:

 

Meidän ukkeli on löytänyt konttausasennon ja voi sitä riemua kun hoksas, että etu- ja takapää nousee sittenkin yhtäaikaa Siinä se sitten heijaa itseään aika hmm... hauskasti eestaas ja huohottaa ja hihkuu. Ei voi kuin nauraa kun sitä katsoo. Pieni miinus että öisinkin välillä silmät kiinni unissaan löytää tuon asennon ja sitten äippä joutuu laittaan takas vaakatasoon.

Soseet teen itse ja onhan super helppoa!!! 3 viikkoa on nyt syöty kasviksia, muutamaa hedelmää ja parina päivänä puuroa. Olen tehnyt kasvissekoituksia sekä yhtä lajia kerrallaan, jääpalamuotteihin ja niitä sulatellut. Kaikki on maistunut hyvin eikä vatsavaivoja ole tullut. Kaupan hedelmäsoseita olen antanut testiksi ensin ja kun nyt huomaan ettei oireita tulee niin kokeilen tehdä itse.

Nukutan lähes aina tissille. En koe ongelmaksi enkä usko, että myöhemminkään tulee ongelmia. Jos tulee niin katsotaan sitten mitä tehdään. En juurikaan stressaa etukäteen enää mitään vauvaan liittyvää. Jotenkin luotan, että kaikki menee niinkuin on mennäkseen ja jos tulee jotain vaikeuksia niin sitten katsotaan tilanne sen mukaan. Nukahtaa myös isänsä syliin, mutta koskaan en ole jättänyt itsekseen nukahtamaan. Tosin sekin olisi ehkäpä kannattanut vauvalle totuttaa...

Mitähän kaikkea pitikään kommentoida... en taaskaan muista mitään, äsken pitkät pätkät lueskelin teidän juttuja! Ai joo no tuo töihinpaluu tarttis kohta alkaa miettiin kun lokakuussa pitää töihin ilmoitella. En usko meneväni ennen syksyä 2012. Mies tosin väläytti, että kannattaako mennä ollenkaan jos sitten vuoden kuluttua alkaisi odottaa toista vauvaa :heart: Luoja tietää miten käy...

Meillä on 5kk nla vasta ensi viikolla, mittoja kerron sitten. Äh ei mulla oikeesti liiku nyt päässä mitään järkevää, koko ajan mietin ystävää, joka paniikissa soitti limatulpan irronneen ja jännittää synnärille lähtöä. Niin minäkin hänen puolestaan

Tässäpä vielä 5kk kuva, muhkeat posket, vai mitä


mökille menossa, veneessä oli aika jännää


Eka kerta sosetta

 

Hei!

Soseet joskus teen itse, joskus annan kaupan valmiita soseita. En tosiaankaan ota niistä paineita. Mun arjessa on touhua ihan kiitettävästi muutenkin, vilkkaana päivänä annan ihan surutta kaupan sosetta.

Muiden äitien arvosteleminen en arvostele ketään enkä oikein ole huomannut että muakaan arvosteltais. Oikeastaan moni ihmettelee miten tämän hevostouhun ja pienen vauvan saan yhdistettyä. Ei se ole vaikeaa, en juurikaan uhraa talliin Assin kanssa olemisen aikaa kuin tosi harvoin. Assin päiväunien/yöunien aikaan teen hommat. Assi nukkuu päivittäin 3h vaunuissa ja silloin ratsastan ja mies lykkää vaunuja, tai mun ihanat tallitytöt.

Isompien lasten koulun alku on mennyt ihan hyvin, perjantaina oli esikoisen synttärit ja oli mukavaa kun luokkakavereita tuli paljon juhliin. Poika tuntuu olevan suosittu täällä, seinajoella vuosi sitten häntä vähän syrjittiin. Eräältä lapselta tuli ihana tekstari illalla mun puhelimeen, missä kiitti juhlista ja kysyi saako tulla jatkossa meille leikkimään :heart:.
Ainoo mikä on haastavaa, on lasten taksiin laittaminen kun ei nuo aikataulut oo mulla vielä korvien välissä....

Assi-vauva yrittää ihan hullun lailla eteenpäin, meinaa jo päästäkin mutt usein peruuttaa ja sekös kiukuttaa kun lelu menee vaan kauemmaksi ja vauva taaksepäin. Ikää Assilla on reilun viikon päästä 5kk. Kierimällä on jo onnistunut siirtymään paikasta toiseen.

Flower, tsemppiä exän kanssa taikinoimiseen, meilläkin ollut nuo omat kipukohdat exän uuden vaimon kanssa mutta nyt rauhallisempaa. Perjantaina tosin exä joutui taas kantaa itkevän lapsen (keskimmäinen) autoon kun hän ei aina halua mennä isälleen, koska uusi vaimo on välillä ilkeä. Eilen illalla pojat tuli kotiin ja kyllä sydäntä lämmitti kun mieheni meni mun lasten kanssa meidän uuteen kylpytynnyriin ja niillä oli tosi hauskaa siellä, en voi kun olla onnellinen mieheni suhtautumisesta mun aiempiin lapsiin :heart:.

LDlle kovat tsempit, olet sä aika sissi. Yh:na ei aina ole niin helppoa mutta luonnetta se kyllä kasvattaa! Toivottavasti Tuomaksen vaivat helpottais nyt. On muuten todella suloinen poika sulla :heart:

Vauva nukahtaa iltaisin nyt oman sänkyyn. Laitan hänet sinne sopivan väsyneenä, itse makaan meidän sängyllä ja lueskelen koneelta kaikkea. Vauva jokeltelee ja höpöttelee sängyssään ja välillä saattaa kitistä. Maitoa annan pullollisen sänkyynpäin ja silittelen päästä. Sinne Assi nukahtaa. Öisin herää syömään kerran tai kaksi.

Nyt pitää herättää pojat aamupalalle ja laittaa koulutielle. Oikein mukavaa viikon alkua kaikille!

 

Heippa pitkästä aikaa:wave: Nyt on lomat lusittu ja tänään oli paluu arkeen. Tytöt odotti innolla hoidon alkua ja kuopus menikin innosta puhkuen hoitoon tänään. Esikoinen oksensi eilen illalla joten hänen kanssaan ollaan tänään kotona. Mistä lie näitä tauteja meille tulee?:headwall: Nyt ollaan sormet ristissä ettei muut sairastuisi kun keskimmäisellä on torstaina 3v synttärit.

soseita en ole koskaan tehnyt itse. Silkaa laiskuutta minun kohdallani:ashamed: Sain synttärilahjaksi sauvasekoittimen,josko innostuisin vaikka tekemään itse.

Meillä ei vielä kontata mutta pylly nousee komeasti lattialla ja Lenni varaa jo ´suorille´käsille. Nyt etenee kierimällä pitkin lattioita

hampaita on kaksi alhaalla edessä. Tulivat peräkkäin.

Lenni nukahtaa iltapuuron jälkeen sitteriin josta sitten siirretään omaan sänkyyn.

töihin olen ajatellu mennä osa-aikaiseksi jahka meillä hoitovapaa alkaa. Näin tein myös keskimmäisen kohdalla ja sujui hyvin. Keskimmäistä ei tarvinnut laittaa päivähoitoon vaan sumplasimme miehen kanssa niin että jompikumpi oli kotona tai sitten mummit hoitivat tyttöä. Katsellaan nyt mitä tulevaisuus tuo tullessaan....

Voimia Flowerille hankalan eksän kanssa:hug: Itse kiitän Luojaa kun tulemme eksän kanssa toimeen.

Mä olen ollut viime aikoina jotenkin äärettömän ahdistunut En keksi mitään järkevää syytä tälle mielentilalle Miehen kanssa menee hyvin ja ei meillä muutenkaan mitään sen erikoisempaa stressiä tässä ole ollut. Toisina päivinä tuntuu että pää yksinkertasesti hajoo!!! Mähän olen käynyt psykologilla jo toista vuotta mutta lääkitystä en ole halunnut. Luontaistuotteilla ja kotikonsteilla olen yrittänyt ahdistustani hillitä mutta nyt on alkanut tuntumaan ettei se enää riitä ja ensimmäistä kertaa olen harkinnut lääkitystä Mä en vaan mitenkään haluais mitään tollasia,hyvä kun panadolia edes harvoin suostun ottamaan. Mutta kaipa se sitten on pakko jos ei muu auta,ei tällaista kestä kukaan

Ihania kuvia olitte laittaneet Itsekkin voisin jos saisin aikaiseksi

Nyt siivoushommiin,yrjöpyykit odottaa pesua:x

-Naurukohtaus ja Lenni 6kk-

 

Täällä on yks 6kk ikään asti täysimettäjä! Terkka sanoi, että kun likka näin hienosti kasvaa, ei ole niin päivän päälle kiinteiden aloitus. Jos siltä tuntuu, voi muutaman viikon venyttää soseita ajattelin tehdä itse, ainakin kasvisjutut. Lihasoseet saattaa tulla kaupasta.

 

Heippa!

Taas tulee tätä valitusta, mutta.. Meillä on pikkuneidin kanssa tällä hetkellä tosi vaikee kausi menossa.. Ainut mikä mun henkireikä on, ni on nää päikkärit, mitä nukkuu nyt paremmin, kun ilmat viilenneet, se on aivan ihanaa!! Muuten ei sit muuta teekään, ku kiukkuaa.. Ei viihdy misään yksin ja illat on todella vaikeita.. Ihan selkeesti myös enemmän alettu osottaan mieltä, ei enää pelkästään uni- tai nälkämarinaa vaan nyt huudetaan täysillä ihan vaan mielenosotuksellisesti jos esim. lelu tippuu. Tai neuvolasta kun lähettiin pe, sai tajuttomat raivarit, ku piti neuvolanlelu jättää sinne. Rauhottu vasta, ku kaivoin kaukalosta oman lelun käteen.
Iltasin meillä nukahdetaan vain tissille sänkyyn. Tällä hetkellä saanu olla nukuttamassa vielä useamman kerran, yleensä pari kertaa noustaan vielä ylös, enneku sinne sit nukahtaa ja jää. On siis tosi levoton ja nyt kaupan päälle ruvennu parkuun täysillä, et "en muuten ollu ryhtymässä nukkuun" ja siin ei auta muu ku nousta ylös taas hetkeks. Mutta kun noustaan kitisee siinäkin koko ajan, koska on tosi väsyny.. Mun illat menee siis tässä nukuttamisrumbassa.. Kaiken lisäks, sit kun saan hänet nukkuun lopulta, menee yleensä noin 30min. kun jo taas siellä huutaa, jonka jälkeen joudun taas nukuttaan pitkän aikaa, tai sit noustaan taas ylös ja kaikki alkaa alusta... Päivisin nukahtaa vaunuihin heijaamalla, sinnekin huudon kanssa, nukahtamiseen menee 15min-30min. Tai nyt ei välttämättä edes heijaaminen kelpaa vaan täytyy kiertää taloa ympäri ni nurmikon töyssyt saattaa rauhottaa..
Aamusin ennen ollu tosi aurinkoinen, nyt alottaa aamunsa itkuun. Ei oo kuitenkaan kipeen olonen.. Nyt sit vielä mies tän alkuviikon aamuvarhasesta yöhön asti töissä, ni katotaan kuinka hulluks tuun.

Rokotuksista meillä nousi kova kuume, joka kesti rokotusten jälkeisestä yöstä seuraavaan iltapäivään.

Töitä alottelen syksyllä 2012, katotaan miten rahallisesti pärjätään sinne asti..

Soseita ainakin jonkun verran meinaan kans tehdä itse. Esikon kans kävi niin, et kun muutaman kerran sai kaupan soseita, ei enää mun tekemät kelvannu :O Heitin niitä sillon loppujen lopuks pakkasesta roskiin..
Nyt ollaan maisteltu kolmena päivänä perunaa. Ekana päivänä avas suuta ihan ok, mut siitä lähtien vaan huonontunu ja nyt ei meinaa enää d-vitamiinejakaan ottaa, ku nekin siis annan tietty lusikalla.

Miehen osallistuminen, tekee, kun pyytää.. Saattaa jopa maata sohvalla huutava lapsi kainalossa niin kauan et sanon, et hei, se lapsi itkee, viitsisitkö jotain tehä.. Muutenkin on sellanen, et jos vauva ei viihdy sitterissä, leikimatolla tai sylissä niin, et hän kattoo telkkaria, lykkää hänet mulle. Nyt oon vaan enemmän ruvennu vaatiin, et hän sais kans vuorostaan juosta ympäri kämppää vauva kainalossa, koska meillä tissi ei todellakaan oo nykysin enää ratkasu kaikkeen. Jos neidillä ei nälkää, huutaa täysillä jos meinaa tarjotakaan..

Noh nyt meen sohvalle, tulipas oikeen paha olo : / Rupeen oleen NIIN väsyny.. Yölläkin siis levottomuutta + heräilyjä..

kaarja ja neiti temperamentti 5kk ja 1vk

 

Kaana: Olipas hauska tuo mökkireissu kuva! Söötti lapsi sielläkin.

tikrulainen: juu ei oo mikään kiva tää 2-3v uhma. Meillä onneksi hoituu tuo nukkumaanmeno ihan hiljalleen, kun keskimmäinen on aina ollut hyvä nukkuja ja menee ihan sovulla sänkyyn. Muuten onkin sitten aamusta iltaan hirvee vääntö ja vänkäys joka asiassa... monet vauvan päikyt on ulkonakin keskeyttänyt, jos joku asia ei ole ulkona leikkiessä mennyt oman mielen mukaan.

Soseet: no osan teen edelleenkin itse ja osan ostan ihan kaupasta. Samaan tapaan kuin tiinellikin, etten jaksa stressata tässä asiassa. Ihan sama kumpaa, kunhan vauva saa vatsansa täyteen Helppoahan se on itsekin, perunatkin kun keittää koko perheelle samalla ilman suolaa niin mikäs siinä, voi laittaa pakkaseenkin. Nyt kesäkurpitsaa on mulla kanssa tullut ihan omasta maasta niin paljon, ettei ois mitään järkeä hyödyntää sitä. Pakastin on meidän perheelle pieni ja nyt oonkin miettinyt ihan arkkupakastimen ostoa.

Rahallinen tilanne kotona ollessa on kyllä välillä vähän ahdistava, mutta mulla on onneksi mahdollisuus olla kotona ja sitä nyt tässä hyödynnän. Voin kuvitella, että mies odottaa mun töihin menoa kuin kuuta nousevaa (vaikkei sitä myöntäiskään ) euron kuvat vaan vilkkuu silmissä! En varmaan vois olla kotona, jos ois hirveesti velkaa, mutta miehen tuloilla pärjää näillä menoilla ihan hyvin ja tuun muutenkin aika pienellä toimeen. Nyt oon ruokaostoksiin kiinnittänyt enempi huomiota ja koittanut minimoida roskiin menevän ruuan määrän. Täältä taisin vinkin saada tehdä "ostossuunnitelmaa" ja näin olen tehnyt, ehkäpä se on pienentänyt vähän kauppalaskua.

Koulunaloitus: on mennyt ihan hyvin, tai mun näkökulmasta ainakin Vääntöä on ollut vähän noista kotimatkoista, että tarkoitus on tulla kotiin HETI koulun jälkeen, eikä mennä jonnekin kaverille... nojoo tää alkaa ehkä pian meneen kovaan kalloon. Meidän esikoinen on vähän vilkkaampi tapaus, ja hänen kanssa tää elämä voi joskus olla aika mielenkiintoista kun tekee kaikki tempauksia ilman mun tietämättä. Mulla onkin jo tällä viikolla tapaaminen opettajan kanssa, mitäköhän hän sanoo... iiik.

Kaarjalle voimia voimakastahtoisen vauvan hoitoon!

Meillä nuo hampaat on nyt aiheuttanut ihan hirveetä meteliä vauvalle, siis on todella kipeetä tehnyt. Vauva ei ole tyytyväinen jos on yksin, sylissä viihtyy hetkisen paremmin ja onkin miltein hereillä koko ajan ollut nyt sylissä. Nyt katsoin, että voik olla että tulee nyt vielä tohon kulmahampaiden viereen molemmin puolin hampaat, kun on niin turvonneet ikenet... ääh toivottavasti ei, olis kiva sellanen pikku breikki hampaiden teossa. Joku joskus sanoi, että jos aikuisiällä tekis hampaansa, niin ihminen tulis hulluksi... tiedä siitä mutta lähellä varmaan ois

Jeps, nyt muihin askareihin.

Mindi83

 

Flowerille piti tulla vielä tuosta perhepäivähoitaja jutusta kommentoimaan... Lemmikit eivät ole este pph:n työlle ja meiltäkin niitä löytyy: kissoja kolme ja kaneja kaksi Vanhemmat ja etenkin lapset ovat olleet vaan mielissään siitä, että on eläimiä Tietty hoitoon laitetaan sellaiset lapset joilla ei ole allergioita, sen verran rajaa tietenkin. Niin ja tuosta, että omasta kodista tulee työpaikka. Niin itselläni ikävä kyllä on vähän käynyt. Sen takia välillä mietin, jos tekisinkin jotain ihan muuta työkseni mutta toisaalta työ on oikein mukavaakin. Itselleni oli hirveän tärkeää töiden jälkeen käydä vaikkapa kaupassa "nollaamassa" tilanne ja sen jälkeen pystyin palaamaan kotiin enkä töihin. Minulla oli siis ikäänkuin "työmatka" iltapäivisin Mutta riippuu varmaan paljolti ihmisestä miten tuohon asiaan reagoi.

Meillä näkyy alhaalla jo vähän hammasta ja viereen tulossa myös. Mitään suurempia itkuja ei vielä ainakaan ole ollut.

Tyttö yrittää päästä konttaamaan eteenpäin, jalat saakin jo liikkeelle. On se hieman hassun näköistä mutta suloista, kun toinen niin kovasti yrittää ja sitten onnen hymy, kun onnistaa :heart:

Mutta nyt untenmaille :wave:

 

5kk neuvola 6510g ja 62,5cm. Kasvaa hyvin kuulemma vaikka onkin pieni. Kehuja sain Venlan päivärytmistä, terkka sanoi että nyt vaan pitää siitä kiinni niin on helppo lisätä sinne muut ateriat. Rokotteet saatiin, toisen rokotteen laitto hieman epäonnistui, nirhasi pintaverisuonta eli verta tuli. Pistokohta olikin kosketus arka ja mustelma tuli. Kuumettakin nousi hieman, mutta suppo auttoi.

kaarja noi sun tekstit tytöstä ja miehestä on kuin suoraan mun näppäikseltä... Voimia sulle!

soseetolen tehny ite ja hyvin uppoo. On saanut myös kaupan soseita että ei vierasta niitä esim. reissussa.. Jääpala muotteihin olen tehny ja siitä minigrip pussiin. sieltä vaan sit ottaa kuution mitä haluaa.. Meiltä löytyy pakkasta myös mustikka, lakka ja punaherukkasosetta jotka olen ite tehny. Mustikkaa onkin 7 pakasterasiallista, punaherukkaa 3 rasiallista kun appiukko innostu keräämään Venlalle marjoja:heart:

ateriat päivällä menee jo 1/2 prk kasvissosetta ja iltapäivällä 1/2 prk hedelmäsosetta. Plus tietty maidot päälle. Nyt aloitellaan iltaan puuroa lisäksi. Ruoka maistuu niin hyvin että äippä ei kaikistellen kerkeä lusikoida niin nopeaan kun neiti tahtois..
mahalleen kääntyminen oppi viime keskiviikkona ja siitä asti on kieppunu ympäri. On muuten hankala pukea vaippaa ku neiti on mahallaan..

töihin on mentävä joulukuun jälkeen, koska rahatilanne ei muuta salli..:| Mutta joudun todennäköisesti tekemään sijaisuuksia. Lähihoitaja olen ammatiltani, niin noita sijaisuuksia riittää.. Vakipaikan haluaisin mutta täälläpäin ne on kivenalla.. Noi sijaisuudet on siitä huonoja kun saattaavat ilmoittaa aamulla että tuu töihin ni kiva siinä rueta etsimään tytölle hoitopaikkaa..:kieh:

hampaat ei vielä ole tullu. Mutta on varmaan lähipäivinä tulossa koska kuolaa tullee ja kieltä hankaa ikeniin. Ja purra jykertää sitä äippäpakkauksen purulelua.

nukuttaminen päivällä syliin, heijaamalla tai vaunuun lenkillä. Illalla nukahtaa yleensä vellipullolle, joskus pitää heijata uneen. Yleensä laitan soittorasian soimaan illalla. Omassa sängyssä nukkuu, ei edes rupea viereen enää nukkumaan. Viereen jos ottaa niin se menee leikkimiseksi ja potkimiseksi..

palsta kone tilttasi 2 viikkoa sitten, enkä päässy missään koneelle. Oli muuten orpo olo kun ei päässy tänne lukemaan juttuja. On tää vaan kyllä sellainen henkireikä, ei uskois Kiitos siitä teille kaikille!!!:heart:

korvikkeen hinta on muuten järkyttävää kuinka korvikkeen/vellin hinta voi vaihdella kaupoittain.. Meillä S-marketissa 500ml tutteli maksaa 1,28€ kun taas Maxi-makasiinissa maksaa 500ml tutteli 0,99€. Ja vellit myös S-marketissa 0,80€ ja Maxi-makasiinissä 0,44€ (210G). Vielä kuukausi sitten noi S-marketin hinnat oli vain 1,08€ tutteli ja velli 0,65€. Kauheeta rahastusta.

Mutta nyt täytyy mennä, neiti heräs unilta.

 

Tänään käytiin puolivuotisneuvolassa ja likan mitat olivat 8935g ja 67cm. Äitin oma pulleropallero.:kiss: Pituuden ja painon välinen suhde kasvaa ihan luotisuoraan +16%:ssa, asteikolla +-20%. Eli ei mitään laskuja, vaikka ollaankin menty tähän saakka täysimetyksellä. Kovasti vain neuvolassa hoputeltiin, että "nyt kiinteitä nopeutetulla aikataululla" ja "äkkiä vaan lihoihin". Siihen minä, että eihän se minusta kiinni ole, että miten nopeasti mennään, vaan vauvasta.=)

Tänään sitten maistettiin ekaa kertaa luumusosetta kamera videokuvaukselle asennettuna ja esikoinen ihmetyksestä soikeana yleisönä. Tyttö työnsi kieltä ulospäin - mikä on tissivauvoilla tapanakin - ja lopulta tuli kunnon puistatus. Aika pitkä matka on niihin lihoihin vielä. Onneksi itseltä löytyy varmuutta ja osaa neuvolan puheita suodattaa. Pääasia on, että maito maistuu ja imetys sujuu!

Ei niiden soseiden tekeminen varmasti vaikeaa ole, mutta viitseliäisyyttä ja aikaa se vaan vaatii. Musta nuo kaupan sosepurkit on nopeasti tässä maisteluvaiheessakin soppelin kokoisia, kun säilyvät muutaman päivän jääkaapissa. Totta kai tässä alussa keittelen pelkkää kukkakaalia, bataattia, porkkanaa yms. Siirryn kuitenkin pian purkkeihin ja sitten kun aika on kypsä, niin ihan normikotiruokaan. Sinne on tosiaan vielä kuitenkin matkaa.

Meillä nuo illan nukutuskuviot on taas menneet haastavammiksi. Vauva on aikas levoton, kun keinutellaan keinutuolissa. Saan hänet siinä sen verran rauhoittumaan, että SUOSTUU tissille. Meidän neiti kun syö vain virkeänä ja tooooosi väsyneenä. Sitten keinutellaan lisää ja omaan sänkyyn. Tassuttelujuttuja kokeilen vasta, kun neiti on vähän isompi. Ongelmana on kuitenkin se, että kun esikoinen viedään yläkertaan, niin hän on alkanut kiusallaan elämöimään herättääkseen vauvan. Eilenkin vauva nukahti kovan rimpuilun ja pyörimisen jälkeen, sitten esikoinen herättää nukkuvan vauvan, vauva siirretään alakertaan, herää kunnolla, yritetään saada uudelleen uneen, viedään yläkertaan, herääkin ja herättään juuri nukahtaneen esikoisen. Lopputulos on, että toinen huutaa ylhäällä, toinen alhaalla... Meillä on siis yläkerrassa yhdessä isossa tilassa makuutilat ja alhaalla oleskelutilat. Onkohan kellään tällaista, vaan teenkö jotain todella väärin?!

Nää on näitä valintoja: pienen pieni talo, pieni asuntolaina => mahis olla kotona putkeen se viitisen vuotta. Tää on se hinta sitten, minkä siitä maksaa. Talonlaajennusta odotellessa...

 

Jospa ehtisin jotain tänne kirjoittamaan pitkästä aikaa. Tuntuu, ettei nykyään riitä ollenkaan aika palstailuun, joten aika ulkona olen siitä, mitä olette kirjoitelleet... :ashamed: Tervetuloa ainakin tikrulaiselle munkin puolesta! Olikohan muitakin uusia tullut tällä välillä tänne? Kiva saada lisää aktiivisia kirjoittajia tänne, varsinkin kun meillä taitaa tikrulaisen kanssa olla melkein yhtä vanhat esikoiset? Meillä esikko on syntyny 02/09.

Meillä mennään vielä pelkällä rintamaidolla. Huomenna on neuvola, joten jännä kuulla, mitä oma täti siitä sanoo. Viime kuussa käytiin toisella terveysasemalla, joten oma täti ei ollut silloin paikalla. Kolmen viikon päästä vauveli on sen 6kk, joten eiköhän me sitten potun maistelu aloiteta.

Nyt kuuluukin hälytysääniä, joten lyhyeksi jäi tämä teksti. Toivottavasti nyt ei veny tauko vaan ehdin huomenna kirjoittamaan neuvolakuulumisia! :wave:

 

Tänään oli 5kk nla ja uudet mitat on 8600g (3810g) ja 69.6cm (54cm) sekä py 45.6cm (36.5cm). FA näitä kaipaili. Rokotuksia siirrettiin viikolla, koska poika on ollut jo jonkin aikaa räkäinen. Ei kuulemma tiedetä rokotteen tehosta mikäli virusflunssa esim. päällä. Nlatäti suositteli aterioita kolme päivässä. Nyt on maisteltu uusia makuja 3 viikon ajan ja hyvin maistuu kaikki. Tosin aterioita on ollut vain 1 noin tunti heräämisen jälkeen ja nyt parina päivänä toinen, joka pelkkää hedelmää. Pikkuhiljaa alan lisätä ja iltaan puuroa suositteli.

Katjahei vauvanruokien hinnoista olen huomannut saman! Lidlissä maksaa Piltti 4kk soseet 0,28€ tai 0,29€ ja Valintatalossa oli presis sama merkki ja maku 0,65€!!! Mun mielestä aivan järkyttävä hintaero. Eihän se konkurssia tee jos silloin tällöin (joutuu) kalliimmalla ostaan, mutta kyllä itse mielellään seuraan hintoja ja ostan sieltä mistä edullisempi. Toki en aja autolla 30km tarjouksen perässä

Vaipoissa myös tosi paljon eroa. Tarjoukset on asia erikseen, mutta Pampersin paketin saa 9,80€ tai 12,95€ ihan normihinnalla lähes vierekkäin olevista kaupoista. Tarjous kun osuu kohdalle niin silloin hamstraan. Nyt löytyy 4 x 96 kpl vaippaa vauvalle :heart: Ja oikeasti en tykkää kantaa joka toiselta kauppareissulta pakettia. Muutenkin olen sellainen kuluttaja, ettei esim. hammastahna tai ketsuppi ole loppu koskaan vaan kaapista löytyy aina vähintään 1 avaamaton tuubi. Ja sitten kaikkea ihanaa (ja ei niin tarpeellista) kosmetiikkaa yms. useita puteleita. Joskus pidän oikein kulutuskampanjoita itsekseni, etten saa ostaa yhtään uutta hiustuotetta ennen ku on vaan 1 jäljellä. Harvoin onnistuu

Ihanaa yks ystävä sai tänään tietää odottavansa ja toinen siellä edelleen tuskissaan odottaa synnärille lähtöä. Kaikille teille :hug: Olen jotenkin super onnellisella tuulella!

 

morjensta

meep tosi kiva kuulla sustakin! aloinkin tossa yhtenä päivänä muistelemaan et ketä kaikkia täällä vuosi sitten oli tiiviisti kirjoittelees... se on edelleen jotenkin harmi, ettei kaikista ole kuullu mitään. mutta kiva kyllä että oot vielä porukassa! odotan jo mitä pääset enemmän kirjottamaan.
itelle tää palsta on verraton henkireikä, vaikka on noita sosiaalisia kontakteja kyllä päivittäin, mutta tänne sitä jotenkin kaipaa oikein tarinoimaan

tikrulaisen nukuttamis-ongelmat.. mitäs jos laitat sen esikoisen nukkumaan ennen vauvan nukkumaan menoa? vai meneekö hankalaksi? saattaa olla ihan mustasukkaisuutta ja huomion kaipuuta iltaan... mulla vaikka nuo koululaiset jo onkin, kyllä hekin vielä halia ja aikaa äidiltä haluaa illalla sänkyyn mentyä joskus vauva nukahtaa ennen isompia, mutta joskus mies jää alakertaan vauvan kanssa, kun isompien on aika käydä nukkumaan.
meillä on iso aula ja molemmilla lapsilla omat huoneet ylhäällä. itse nukutaan alhaalla, vauva meidän huoneessa.
toi on haastavaa, että on kaikki samassa tilassa...
muistelin että sillon kun nää aiemmat on ollu pieniä, jaettiin esikoiselle "oma huone" matalalla hyllyllä tms , ja loppupeleissä ihan sellanen sermi. oli niin levoton käymään nukkumaan , tartti jotenkin ihan oman rauhan.
mä en nyt muista minkä ikäinen teidän esikko on....... mutta tää mun esikoinen oli sillo jotai kaks, vähän päälle... nukkumiset oli ihan yhtä sirkusta sillon, kunnes tila jaettiin ja esikko sai oman nurkan. en tiedä auttaako mut meillä auttoi sillon ja se , että vauva on pois nukuttamisen aikaan mun sylistä. että esikoinen sai AIVAN vain mun ajan. luettiin kirjaa, ja taisin jopa jättää jonkun cd:n/kasetin soimaan jotain kehtolauluja ihan hiljaiselle siihen huoneeseen.
pääasia on ettei itse hermostu, vaikka hyvä se on sanoo ettei saa hermo mennä, voi elämä mitä showta se olikaan joskus
mä en nyt muuta keksi tähän hätään, toi huoneen jakaminen auttoi siis meillä joskus takavuosina.

vauvan pituuskasvu mä nyt en jaksa olla huolissani miks meidän on niin tappi jokainen kasvaa omaa vauhtiaan, ei sille mitään voi ... kovin on kyllä pitkiä joidenkin vauvat... meidän ilopilleri tulee kasvamaan omaa vauhtiaan ite luulen, että tahtia on hidastanut nämä liikkeelle lähdön opettelut, sekä tuo hampaiden vääntäminen joka aiheutti sen ettei ruoka ihan niin hyvin maistunut moneen viikkoon.

vauvan ruokarytmi nyt siis aamuisin menee Muksu-hedelmäinen puuro. sitä noin puoli desiä ja maitoa noin 100 ml. ruoka on noin klo 12, saattaa purkillisen syödä. kalaa, kanaa, ja karjalanpaistiakin on mennyt jo. herkkuna maissi-pikku kalastajanpata yhdistettynä
hedelmäsoseen aika on mennyt kolmen tienoille. niistä inhokkeina on hedelmäseiska ja hedelmäralli. herkkuina edelleen päärynä ja mango
ruoka taas klo 17, jolloin menee jotain puoli purkillista. iltapalaksi puoli desiä puuroo. joskus klo 20. nyt alkanut heräämään maidolle jo klo 04. silloin vähintään sata milliä.
ja maitoo tasaisin väliajoin, meillä menee kaiketi noin 600 ml vuorokaudessa. en tiedä on liian vähän vai minkä verran mutta sen se juo.

päikkärit on silleen nyt, että kun vaunulenkille lähdetään koiran kanssa joka aamu puol kymmenen-kymmenen maissa, niin siinä matkalla nukahtaa ja nukkuu noin puolisen tuntia, kun mä saatan olla lenkillä liki puoltoista tuntia ja sitten nukkumaan menee yhden-kahden maissa, kaksi-kolme tuntia koisaten.
sinä aikana otan torkut itekin jos ehdin tai jos ees väsyttää.

oma jaksaminen nyt kun oon kohta kaksi viikkoo tehnyt joka päivä pitkiä kävelylenkkejä, huomaan että oonkin oikeesti paljon paljon virkeämpi päivisin
sykkeen pidän reippaana, teen kävellessä vatsarutistuksia sun muita että hiukan tulis jotain treeniä ees. hauikset saa kyytiä kun pitää koiraa mukana, ja on matkalla paljon ylämäkiä kunto kasvaa, ja vaikka mulla onkin järkyttävä nälkä jo klo 11, ei se haittaa, sillonhan kuuluukin syödä iltasyömiset oon jättäny kokonaan niin, et joskus kahdeksan maissa otan yhden voileivän. ja kun pitkin päivää on syöny aamupalan, lounaan, välipalan ja päivällisen, ei muuten illalal tule jääkaapilla juostuakaan et mitähän sitä suuhunsa laittais ei oo sellasia mielitekojakaan. kaksi viikkoa oon ollu myös herkkulakossa niin, et karkit ostettu vaan lauantaiksi. no yhtenä päivänä leivoin omenapiirakkaa ja sitä maistoin palasen, ja eilen kaksi palaa, ja nyt on taas sappi kipeä joten eipä tarvii pullaakaan haaveillakaan pitkään aikaan
mieli on hyvä, vaikkakin väsynyt välillä. onneks koittaa taas viikonloppu, niistä mä ammennan voimia aina seuraavalle viikolle

vauvan tutkimukset varsinaista selkoa ei tullut. sydämessä vikaa ei kuitenkaan ole, se on varma :wave:
epäilyn alla edelleen se raynaudin tauti, saattaa olla sukuvika. eikä sekään siis vaarallinen, lämpimästi vaan päällä niin ei oireile noin suurinpiirtein. tulehdusarvot oli koholla silloin, mutta vauvallehan nousikin se kuume juuri sinä iltana kun tutkimuksissa oli oltu, ja se oli se vauvarokko tulollaan.
no, olis laittanu lähetteen jatkotutkimuksiin tyksiin. ja uusiin verikokeisiin tänne terveyskeskukseen. kieltäydyin ja sanoin et me sitten hoidetaan tää yksityisellä. ihmetteli lääkäri puhelimessa et aijaa, no mikäs on ettei kyseisen paikkakunnan terveyspalvelut ole mieleisiä.???
sanoa pamautin viimeisimmät niin olikin hiljaa ja änkytti ja vaihtoi ite puheenaihetta.

no, nyt on sit reilun viikon päästä aika ihan lastenlääkärille, ja samalla otetaan perusverenkuva, ja tulehdusarvot kontrolloidaan. suljetaan näin pois mahdollinen vaskuliitti, joka se VOIS olla , mutta joka on erittäin harvinainen näin pienillä.
saadaan tuloksetkin vartissa.
jos ois menty lähetteen mukaan, niin ennenku ois aika ees tyksiin, kestäis AINAKI kuukauden ellei enemmän... yksityisellä onneks saadaan nyt ravata vaikka kuinka, kun omavastuut on menny. pääsee nopeasti hoitoon ja kunnollisille lääkäreille.
en siis enää ota stressiä, kaikki selviää aikanaa.

ja mä nyt oon muutenkin tämmönen, että jos joku asia painaa mieltä, puran sen joko heti pois, tai sitten jos en asialle MITÄÄN mahda, yritän kaikkeni jotta saan sen pysymään suurimmaksi osaksi taka-alalla. näin se ei vie multa energiaa jaksaa päivän touhut
ja kun tuolla ulkona tallustaa, se tekee mielelle erittäin hyvää. vauvakin on jo tottunut istuksiin vaunuissa ja katteleen maisemia, eikä enää huuda jos on hereillä ja matka jatkuu

kaikki selviää aikanaan, liika murehtiminen tekee vain hallaa...

täysin voimin eteenpäin

terveisin Flower again ja typy liki 6kk =)

 

meep: kiitos! Toivottavasti en ole ollut liian aktiivinen. Otan tästä palstasta kaiken irti, niin jaksaa aina vähän paremmin. Meillä onkin aikas samanikäiset lapsukaiset. Meidän esikoispoika syntyi 1.3.09 ja tämä pieni 28.2.11. Vain 52 minuutista jäi kiinni, etteikö olisi kaveruksilla sama synttäripäivä. Neiti halusi ihan selvästi oman päivän, kun päälaki puski kiireellä ulos jo synnytysvastaanotolla, kun nousin käyrältä pystyyn.

Pituuskasvusta meille todettiin juuri eilen, että rintamaitovauvat laahaavat monesti pituuden puolesta perässä ensimmäisen ikävuoden ja kurovat kiinni sitten sen jälkeen. Esikoinen tosin oli pitkä jo alusta lähtien (isäntä 197cm) ja tyttö lyhyempi, 67cm/6kk (minä 159cm).

Istuttamisesta kyselin eilen neuvolassa, mutten saanut selvää vastausta. Neuvolan ohje ILMAN tukea istuttamisesta oli, että vasta siinä vaiheessa, kun vauva nousee lattialla itse istumaan. Tuen kanssa kuulemma voi istuttaa joustavasti 7-10kk:n iässä. Ota siitäkin nyt selvää...

flower again: meillä on yläkerrassa muuri rajaamassa tilan kahtia eli tavallaan on kaksi huonetta. Äänieristysasiaa se ei kyllä ratkaise. Ollaan kokeiltu esikoisen laittamista nukkumaan ensin ja se meneekin paremmin. Ongelmana on vain se, ettei vauva jaksa valvoa niin pitkään, että esikoinen nukahtaisi. Parempi muutenkin, ettei lasten nukkumaanmenot veny liian pitkälle. Tarvitsen 1-2 tunnin henkireiän ennen nukkumaanmenoa.Yhtäaikaa heitä ei voi samaan tilaan nukuttaa, kokeiltu on! Esikoisen mekkalointi on tietysti huomionhakua. Eilen taas kaikki meni tosi hienosti, kun kaveri oli pari tuntia juossut pihalla alkuillasta.

Tassuttelusta. Otanpa sanani takaisin, etten kokeilisi tassuttelua näin 6kk:n kynnyksellä. Eilen nimittäin tuli oikea työvoitto. Nukuttelin vauvaa niin kuin tähänkin saakka eli keinutuolissa, tissillä, keinutuolissa ja sitten sänkyyn. No, kun laitoin vauvan sänkyyn, alkoi vääntämään pierua ja virkistyi siinä hötäkässä. Ajattelin kokeilla, että miten jäisi omaan sänkyyn. Silittelin ja pidin kättä masun/kyljen/pepun päällä (pyöri iloisena kuin väkkärä) ja välillä annoin touhuilla omiaan ja itse loikoilin sängyllä. Välillä kokeilin kääntää vauvaa kyljelleen ja pitää kättä hetken päällä. Sitten lopulta kuin taikaiskusta vauva jähmettyi paikalleen, alkoi hypistelemään rättiä ja alkoi hakea unta ihan itse ja ilman, että tassuttelin. Pari kertaa nostin tutin suuhun ja siihen nukahti!!!:O En ollut uskoa silmiäni. Voi, kun se tästä helpottaisi ja alkaisi sujua näin!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

 

Tassuttelusta, mä olen nyt n. viikon ajan tehnyt niin että olen antanut vauvan nukahtaa itekseen. Olen ollut vieressä niin että on rauhoittunut, mutta lähtenyt pois ennen kuin nukahtaa. Nyt nukahtaa ainakin yöunille ominpäin, ja oikeastaan päikkäreillekin, paitsi eilen. Eilen vaan huusi ja raivosi eikä siinä auttanut mikään. Tuon "opettelun" myötä nukkumaanmeno on helpottanut. Toki jos huutaa eikä millään rauhoitu niin otan syliin, mutta en heti mene joka pieneen inahdukseen.

 

Imetystukea tarvittaisiin täällä kyllä kipeästi... Tuntuu, että imetyksestä ei tule enää yhtään mitään. Vauva suostuu syömään vain yöllä ja illalla nukahtaa tissille. Päiväunien perään saan välillä syötettyä, kun on väsynyt mutta muuten ei mene. Tyttö vaan huutaa ja raivoaa, kääntää päätään pois Se vähä mitä saan syötettyä on sekin ihan täyttä pelleilyä.. Itsestä tuntuu todella pahalta ja koen jopa syyllisyyttä siitä, että alussa annoin pari viikkoa enemmän tuttipulloa sen takia kun imetys teki niin kipeää. Pitkään neiti sai myös lypsettyä maitoa 100ml iltaisin pullosta rinnan jälkeen. Jätti sitten itse tuttipullon pois, se ei enää kelvannut. Mutta nyt siis ei kelpaa rintakaan. Vauva huutaa vain kauhuissaan. Tätä on jatkunut jo toista viikkoa! Onko aika lopettaa imetys? Jääkö vauvalle enemmän haittaa siitä, että yritän imettää vaikka toinen ei sitä halua (en siis pakota, mutta yritän kyllä). Vieroittaako vauva nyt jo itseään? Mitä ihmettä? Ennen tissi kelpasi kaikkeen suruun mutta nykyisin se onkin kauhistus Neiti löytää aina jonkun mielenkiintoisemman jutun ja hirveä tarve liikkua ja vempuloida edes takas. Kuuluuko vain ikään vai onko tosiaan vauvalla menossa vieroitus? Mitä minun pitäisi tehdä tai olla tekemättä? Harmittaa ihan hirveästi se, että aloitettiin soseet 4kk iässä... olisi kai vaan pitänyt olla antamatta niin tätä ongelmaa ei ehkä olisi? Tosin sose ja puuro annokset ovat meillä hyvin pieniä edelleen, ihan 2tl korkeintaan. ei neiti niistäkään ole kovin innostunut. Kohta siis 6kk täynnä. Itseäni surettaa, kun olisin niiiiin halunnut vielä jatkaa imetystä, kun alkukin oli niin hankala ja kun vihdoin kaikki sujui jo oikein mallikkaasti Ei puhettakaan, että voisin tyttöä syöttää missään muualla, kun kotona... En tiedä tarjoanko rintaa liian usein vai mikä on vikana. Ensi viikosta, kun 6kk tulee täyteen pitäisi vielä lihakin aloitella :/ VINKKEJÄ??

 

Heips!

Meillä sairastetaan... Esikoisesta lähtien on ollut kipeenä keskimmäinen (onneksi nyt tervehtynyt jo), nyt tänään yöllä vauvalle nousi myös kuume ja nyt mullakin kurkkua kivistää... Ärsyttää! Mä saan aina kyllä järjestään kaikki pöpöt mitä tänne kotiin tuodaan.

Naurukohtaukselle unohtui viimeksi sanoa, että itsekin vaikkakin "lääkevastainen", niin tuossa tapauksessa, jos ei olo millään ala helppaamaan, niin harkitsisin kyllä apua siinäkin muodossa.

Pph:n työstä en muuta tiedä, kuin että ei olis mun homma...ainakaan niin, että omat lapset ois pieniä. Helposti varmaan käy niin, kun koti muuttuu työpaikaksi, että vapaa-ajallakin miettii... "mitäs sitä huomenna puuhaittais".. en tiedä, mut voisin veikata Mut näin kun flower ajattelen sua siinä hommassa, niin ainakin mun muksujen kanssa sulla on ollut semmonen tyyli olla, että voisit kyllä oikeesti olla hyvä siinä hommassa.

Mä joskus, kun keskimmäinen ei ole vielä nukahtanut ja vauva on, laitan vauvan nukkumaan vaunukoppaan ja sieltä vasta nostan sänkyyn sitten. Keskimmäistä en uskalla antaa olla vasta nukahtamaisillaan niin, että vauva omassa sängyssään... hän on kuitenkin vielä vähän arvaamaton, joskus kiipeilee vauvan sänkyyn ja muutenkin on tosi kiinnostunut, ja olen joutunut selittämään että "tää hei on ihan elävä olento... ei nukke.."

Nyt olen koittanut uutta kikkaa mun iltanapostelun minimoimiseksi. Oon syönyt oikeen kunnon iltapalan, mahdollisimman terveellisen mutta täyttävän. Lasten kanssa usein puuroa ja jotain hedelmää/marjoja. Omasta mielestä ainakin, jotenkin se on vähentänyt ainakin sitä määrää mitä oon voinut illalla puputtaa jotain makeeta ja hyvää, kun ei vaan oo mahtunut. Karkkipäivä ei mulla toimi, mä en pysty pitämään näppejä erossa herkuista, et kyllä joka päivä jotain uppoo.. jos ei oo mitään kaapissa, niin sitten leivon. Varsinkin illalla sitten se kuuluu siihen mun: lapset on nukkumassa, ihanaa rauha -rutiiniin...

Jaahas, esikoinen tuli kotiin.. nyt läksyjen pariin

Mindi83

 

marr kuinka usein vauva syö? tai syöTÄT ? mullahan kävi imetyksen kanssa jos alkuun niin, et vuavan imuvoima ja sen nälkä oli niin kova et ei siitä huudosta muuta vaihtoehtoa ollut kun pullolle mennä.
mut tässä sun kohtaa mietein, et oisko sillä sit vaan nälkä pitemmissä väleissä? mäkin koitin tunkea vauvalle ruokaa ja maitoa kolmen tunnin välein, ja suu oli tiukassa kuin mikä. hirveetä vinkumista eikä suostunu maitoakaan sylissä juomaan.
pidensin ruokaväliä neljään tuntiin, ja kas, jo maistuu annan nyt ensin sitten hiukan maitoa, että aphin nälkä menee ohi, ja sitten menee soseet jo suu apposen auki
mutta jospa sun vauva ei enää saa rintamaidosta tarpeekseen? en tiedä, ite en voi imetyksen suhteen neuvoa, mutta mitä nyt muuten tuli mieleen. ja jos oot jo nelikuisena soseet alottanu, ei pari teelusikallista taida enää olla riittävä määrä per annos..... meillä ainakin määrät kasvoi aika äkkiä, nälkähän tuollaisella on kun kauhee hääriminen on lattialla koko ajan
Eikä ehkä tarvii kokea syyllisyyttä imetyksen mahdollisesta loppumisesta. Parhaasi olet yrittänyt ja mun mielestä hienoa että jonkun imetys voi sujua noinkin kauan, kun itsellä sitä maitoa ei ole riittänyt edes kuukaudeksi......
Turha tehdä syömisistä mitään taistelu-hetkiä, anna hetki rauhaa, lisää soseiden määriä, onhan vauva jo noinkin iso. näin mä tekisin
Tsemppii ja ikävät ajatukset takaraivosta pihalle :hug:

mindi paranemisia teille!!!! jos tarviit jotain lääkettä tms, jeesiä jos itelles nousee kova kuume, voin vaik käydä teille kaupassa jos tarttee soitat vaan.
ja kiitos kehuista, kyllähän mä lasten kanssa tykkään touhuta ja pelata sitä tosiaan puntaroin eniten että miten tään kodin sais silti pidettyy kotina ja lepo-keitaana, jos hoitolapsia vilisis aamusta iltaan.... en tiedä... koko tän viikon oon soitellu eri työpaikkoihin et mä oisin valmis aloittamaan työt pian kai mut joku huolii

karkkihirmu ei sit voi oikeesti kaapissa olla mitään hyvää... näin sitä lahjakkaasti sortuu herkkuihin, jos tietää että niitä ON kaapissa
iso karkkipussi jonka kaveri toi sunnuntaina, oli kaapissa ylimmällä hyllyllä, avaamattomana.
mies mokoma menny avaan sen , ja nyt ku mä näin et se on auki, on aivan PAKKO maistaa muutama. "muutama" todellaki
no, kiristetään itsehillintää taas toinen päivä ei tätä kotona olemista niin vakavasti kannata ottaa....

 

istuttamisesta vielä mä olen tuen kanssa istuttanut jo, puoli-istuvassa on ollut kauankin. sylissä istuu jo terhakasti. ilman tukea tietenkin se menee niin, että kun lapsi ITSE istuu, niin sit sillä on valmius siihen.
syöttötuoli ja pehmuste tarttis ostaa, meillä selkeesti siihen valmius, enää ei maistu ruuat sitterissä, kun tarttis vaan päästä istumaan ja muiden kanssa yhtäaikaa pöytään

neuvolassa tuntuu joka asiaan olevan jokaisella paikkakunnalla erilaiset kytännöt... ihme juttu edelleen. luulis et sitä ois samat koulutukset kaikill terkkareilla---

 

marrr: iso voimahali sinulle tissilakkoilun/-raivareiden kanssa taistelevalle.:hug: Tässä sulle imetystukipläjäys! Olen kokenut saman useamman kerran esikoisen kanssa ja kerran tämän kuopuksen kanssa. Lohdutuksena voin sanoa, että siitä pääsee kyllä yli. Vaatii itseltä malttia, rautaisia hermoja ja jaksamista. Ei alle 1v (eikä taida alle 2v:kään) vauva vieroitu itse rinnasta, vaan syyt vieroituksen takana on aina aikuisessa. Tarkoitus ei ole syyllistää, vaan tuoda uskoa siihen, että voit tilanteeseen itse vaikuttaa.

Miksi vauva kieltäytyy rinnasta voi johtua osittaisesta lakkoilusta ja siihen liittyvistä rintaraivareista. Syyt taas näiden takana ovat moninaiset. Katso imetystukilistan artikkeleja aiheesta (alla neuvon, mitä itse tein vastaavassa tilanteessa):

Imetystukilista.net - Lakkoilu ja rintaraivarit

Imetystukilista.net - Kiinte

Kun vauva lakkoilee ja raivoaa rinnalla, niin koskaan ei tule pakottaa tissille, vaan voisi puhua enemmänkin houkuttelusta tissille. Lakkoilu harvemmin on totaalista niin kuin itsekin kerroit, että vauva syö öisin ja unisena. Se kyllä takaa riittävän nesteen saannin muutamaksi päiväksi, kunnes tilanne raukeaa. Älä siis siitä huoli, kunhan vaippoja kastuu. Voit yrittää jatkaa syöttää vauvaa unisena tai vähän unenpöppörössä. Voisitko kokeilla jotain yllättävää, rauhallistaa paikaa (imetystuessa mua neuvottiin imettämään esim. lähes pilkkopimeässä vessassa!) tai uudessa asennossa. Jos sinulla on mahdollista, niin ole paljon ihokontaktissa vauvan kanssa. Imetystuessa ohjataan pesimään vauvan kanssa peiton alla, vauva vaippasillaan, sinä yläkroppa paljaana. Houkuttaa siten mukavasti vauvaa taas rinnalle.

Sinun tilanteessasi jättäisin kiinteät muutamaksi päiväksi kokonaan pois ja keskittyisin imetyksen palauttamiseen ennalleen. Kun tilanne raukeaa, voit taas ottaa kiinteät mukaan, mutta anna niitä mielellään aina tissin jälkeen. Näin kiinteät eivät vie tilaa vatsasta maidolta ja maito pysyy ensisijaisena ravintona. Unohda neuvolan asettamat paineet siihen, milloin lihoja "pitäisi" antaa. Tuo vain stressiä ja voi varantaa koko imetyksen, mikä olisi sääli, kun vaikutat siihen motivoituneelta. Mä annoin esikoiselle lihoja vasta 8kk:n ikäisenä, kun 7,5kk:n iässä sain vasta lusikan suuhunkin.

Pahin aika (osittaisessa) lakkoilussa on yleensä pari-kolme päivää, sitten helpottaa. Älä tunne syyllisyyttä, vaan nyt uskoa ja luottamusta siihen, että kaikki palautuu ennalleen! Autan mielelläni sen minkä voin. Nimim. imetyksen haasteista kaiken kokenut ja silti onnistunut molempien kohdalla täysimettää 6kk ja esikoisen kanssa osittaisimetin 13kk:een saakka. Voimia!

 

Sellainen lisäys vielä liittyen marrr:n imetyshaasteisiin, että imetys on tärkeää pitää lapsentahtisena. Varmin tapa saada vauva vieroittumaan rinnasta on imettää kellon mukaan. Soseet (varsinkin noin pienet määrät) eivät vauvan nälkäasiaan tuo ratkaisua, koska soseiden ravintoarvopitoisuudet äidinmaitoon nähden ovat aika onnettomat. Kun saat imetyksen vain sujumaan taas, niin tiheämpi imetys (jos vauva suostuu ja haluaa) tehostaa nälän poistamista yhdessä soseannosten (pientenkin) tehokkaammin kuin isojen sosemäärien lappaaminen tissimaidon kustannuksella.

Tosiaan kaiken tällä saralla kokeneena olen ehtinyt viimeisen 2,5v aikana keräämään ison tietomäärän. Jaan sitä mielelläni, jos koet (tai joku muu kokee) siitä olevan apua. Esikoisen kohdalla olin aivan yksin ja ymmälläni koko aiheesta ja kantapään kautta tässä on kaikki haasteet tahkottu läpi. On se vaan niin mahtava juttu se imetys, että kaiken sen eteen olen ollut valmis tekemään. =) Tällä en halua painostaa muita, vaan nimenomaan kannustaa niitä, jotka itse HALUAVAT jatkaa, mutta kokevat matkan varrella vaikeuksia.