Maalismussukat - syntyneet

sairastelusta, mä en onneks ole ollut sairaana eikä vauvakaan *koputtaa puuta* En muista edes milloin olisin viimeks ollut flunssassa, en muistaakseni raskausaikanakaan, vai olikohan mulla jotain pientä.. Kauhulla odottelen millon tänne meidänkin huusholliin tulee sairautta.

Perhepäivähoitajaksi en ryhtyis ikinä. Ei kiitos mun hommaa. En ole mitenkään erityisen lapsirakas. Ennen kuin oma lapsi syntyi, mun mielestä lapset oli lähinnä rasittavia eikä kiinnostanut kenenkään lapsijutut.

Vauva on ollut nyt kohta viikon maidottomalla ja kyllä se tehoaa. Yöt olleet paljon parempia vaikka yhä syö 2-3 kertaa yössä. Mut pääasia että nukkuu syöttöjen välit. Kakka on kiinteää eikä ole pulautellut juuri yhtään.

Itse sain vähän uudistettua omaa ilmettä kun värjäsin hiukset ja hommasin uudet silmälasit Rillit oli kyllä pakkohankinta kun näkö huonontunut ja entiset ihan naarmuilla.

Imetyksestä en tiedä mitään.

Vauva yrittää alkaa päikkäreille. Tuolla se on sängyssä n. 20min äännellyt, mutta ei huuda. menen sitten vasta hyssyttelemään kun alkaa itkemään. Se pitää monesti yninää ja ininää ennen kuin nukahtaa.

 

imetyksestä pakko kommentoida sen verran, että se on hienoa ja arvostettavaa, mutta jos jo liki puoli vuotta on onnistunut, ei ole mun mielestä pelin luovuttamista jos sen lopettaa tuohon ikään. nuo imetyksen hehkuttamis-palstat tottakai puoltaa imetystä sen hyötyjen puolesta. mutta jos siitä tulee itku, tappelu ja hankaluuksia, miksi ei vain antaisi pulloa?
ei korvike-vauvat ole sen flunssa-alttiimpia olleet mulla ainakaan ja voinen kuvitella kuinka herkkä aihe tämä on sellaiselle, joka viimeiseen tippaan saakka imettää. siinä on varmaan hyvä jutella jo neuvolaankin, jos henkisesti ottaa asian raskaasti.
itse en oo kertaakaan ottanu imetys-tukeen yhteyttä. ehkä olis pitäny, mistäs sen tietää.toisaalta, vaikka ois millainen guru, jos maito ei riitä niin ei se riitä

suukotatteko suulle vauvaa/ muita lapsianne???? tuli vaan mieleen tää, kun katoin eilen sen kiinteistövälittäjä- kaisan siinö se tapasi aikuisen tyttärensä, ja ne suukotti toisiaan suoraan suulle....
ite en...

 

ehtoota

fa pohti nesteen riittävyyttä ja hyvin typy saa nestettä. Mulle neuvolassa sanottiin et tän ikäisen vauvan nesteen tarve on 600ml / vrk

imetys mä imetän vaan yöllä, ainakin toistaseksi. Ihan siksi et poika ei suostu päivällä rinnalle ollenkaan. Muutamana päivänä ottanut pullosta korviketta ja muutamana päivänä ei edes sitä. Tuntuu et pullonkin anto pakko syöttöä.
Itsellä kovin ristiriitaset tunteet, haluis imettää, mut silti helpottavaa jos imetys loppuu. Tuntuu etten oikein itsekään tiedä haluunko imettää vielä vai en. Mä uskon et tämä mun elämän tilanne vaikuttaa tosi paljon imettämiseen. Koko ajan kova tressi päällä ja paljon hoidettavaa ja tehtävää.

Mistä tietää et vauva haluu tissille???? siskon poika ilmottaa selkeesti, mut mun poika ei. Mä en vieläkään tiedä koska on tissinälkä!!! en ole missään välissä tunnistanut, mä vaan tarjosin tissiä joka välissä. ekat 4 kk olikin ihan helppoo. Ylipäätään mun poika ei ilmota koska nälkä, varmaan ei tarvi kun hysteerinen äiti aina tajoamassa pulloa, tissiä, sosetta. Mulla menee hermo koko ruoka touhuun, soseisiin ja tissittelyyn.
Jotenkin imetyksen lopettaminen tuntuu kauheelta ajatukselta ja välillä syyllinen olo kun en yritä enemmän, mut sit taas ajatus ettei imetys tee täydellistä äitiä. Poika saanut jo 5 kk tissiä ja imetyksen loppuminen ei ole maailman loppu. Ja sit Marr, jos sun lapsesi saa tarpeeksi nestettä niillä muutamilla imetyskerroilla. Ainakin mun terkka sano, et voi olla et tällähetkellä poikani voi saada riittävän nestemäärän yöllä ja siksi rinta ei kelpaa päivällä. Samoten mun "kerhoryhmässä" moni sanoi et tissi jäänyt vähemmälle kun kiinteitä antanut, mut sit jonkin ajan päästä tissi taas kelpaa paremmin.

uniasento Meillä on alettu nukkumaan mahallaan. Jos käännän selälleen, niin ei mene kauaa kun kääntää itsensä takas mahallee. Olen antanut nukkua, mut terkka nyt sano et mitä jos pulauttaa, mut osaahan tän ikäinen jo kääntää päätä, kääntyä selälleen, nostaa päätä ja kiljasta apua????

Meillä on alettu harrastaan yöajan levotonta liikkumista. mä vaan kuuntelen ja itsestään on poika takasin nukahtanut, mut omat unet vähissä kun kuuntelet pojan tohinoita ja sit imetys päälle, sit kun enemmän ääntä otan rinnalle, mut ei sillonkaan itkua vaan ääntelee huhuu äänteitä. aikasemminhan otin aina heti rinnalle kun pikkusen ähisi yöllä.


suukottelu en suukottele suulle, ettei vauva saa suuhunsa mun pöpöjä. Ainoa ketä suukotan suulle on toi mun rakas aviomieheni. muutenkin suukottelu ällä esim ystävien kesken, ei kuulu mun tapoihin

istuttaminen me saatiin lupa istuttaa pieniä hetkiä, koska istumaheijasteet tulee pojalle. Samoten poika istuu ihan selkäsuorana. Tosin istutan vaan sylissä luvasta huolimatta ja sylissä istuu ajoittain ilman tukea, olen antanut treenata lihaksiaan, kun niin kovasti punkee, kädet vaan ympärilel niin ettei pääse putoamaan. makuulla ei viihtys ollenkaan. tosin en istuta syöttötuolissa vielä. sitterissä syödään ja vaunuissa ihan kopassa ollaan, ei mulla ole kiire istuttaa poikaa, mut pojalla tuntuu olevan kiire istua ja hänen tahtiin olen antanut treenata, mut rajaa pitänyt kuitenkin.

Mä sain tilattua jätehuollon. netit on siirretty, ovi ja postilaatikon kyltti tilattu. Mut missä viipyy sähkömies!!!! kamalan raastavaa aikaa tämä loppu. ja ikävä kyllä ei päästä elokuun lopussa muuttaan, mit toivon mukaan syyskuun puoles välissä. viimestään 30.9 tai mennään jonkun nurkkiin asuun hetkeksi. Huomenna alan sit tosissani pakkaan ja tekeen inventaariota.

Nyt kauniita unia piltit


sane ja eero

 

fa Kiva, että muakin on vähän kaivattu. Monesti tuntuu, että omat tekstit hukkuu tänne, kun harvoin ja aika lyhkäsiä tekstejä kirjoittelee. Mutta tykkään tästä palstasta ja haluaisin kyllä kirjoittaa enemmän tänne. Nyt ei vaan tahdo aika riittää.

tikrulainen Voiko sellaista ollakaan kuin liian aktiivinen palstalainen? Ainakin tuntuu, että mitä enemmän täällä on tekstiä, sen parempi. Hurjaa, että teidän lapsille on sattunut synttäripäivät noin lähekkäin.

marr Muilta onkin tullut sulle hyviä vinkkejä. Jospa jokin auttaisi! Itselle tuli mieleen, jos vauvalla on alkanut kiinnostaa ympäristö niin paljon, että siksi ei malttaisi päivällä olla tissillä. Tuo ympäristö kiinnostuminenhan tapahtuu näihin aikoihin. Meillä ainakin selvästi huomaa, että välillä isoveljen touhut tai tv vie huomion tissistä, vaikka olisikin nälkä. Auttaisiko teillä imetystilanteen rauhottaminen eli tv, radio yms. kiinni ja te kaksistaan johonkin rauhassa, vaikka sinne peiton alle ihokontaktiin?

sanelle Tsemppiä rakennusurakan loppumetreille! Muutama viikko vielä ja sitten saatte muuttaa omaan kotiin! Hurjaa ajatella, että itse olin tuossa tilanteessa reilu vuosi takaperin. Nyt tuntuu kuin tässä talossa olisi asunut aina.
Mäkin tarjoan varmaan turhan usein vauvalle tissiä, kun aina en oo ihan varma, miksi kitisee. Mutta sillon tiedän, että on varmasti nälkä, kun vauva hamuaa esim. mun kaulaa, kun on sylissä.
Esikoista aloin nukuttamaan mahallaan suunnilleen näihin aikoihin, kun meni kans itse mahalleen ja se tuntui auttavan mahakipuihin eli nukkui niin paremmin. Itse kans järkeilin silloin, että jos osaa kerran itse mennä mahalleen niin eiköhän osaa ainakin ilmoittaa, jos jotain hätää tulee.

Minä en suukottele vauvaa suulle, mutta isoveljeä kyllä silloin, kun hän itse haluaa. Mäkään en halua levitellä pöpöjä vauvan suuhun, mutta isoveli on nähnyt, miten ihmiset pussailee toisiaan ja haluaa välillä pussata mua ja isäänsä. :heart:

Meillä neuvolassa täti kokeili, miten meidän vauva istuu ja sanoi, että hienosti osaa pitää selän suorassa. Sanoi, että välillä saa vähän istuttaa, mutta ei vielä jatkuvasti.

 

tikrulainen olikin antanut jo marrille erinomaisia vinkkejä ja linkit imetystukisivustolle Lue ihmeessä, tuolta linkeistä ainakin minä olen saanut apua ja ennenkaikkea uskoa silloin kun tuntui, että ei tästä tuu mitään.

Minä olen kanssa hyvin vahvasti imetyksen kanalla, mulla on vahva usko sen terveysvaikutuksiin ja onhan se halvin ja luonnollisin tapa ruokkia lasta. Kannattaa yrittää jatkaa!

Meillä tytöllä on ollut kahdesti tuossa neljän kuukauden iässä päivän pituinen rintalakko. Olenkin tainnut niistä tänne kirjoittaa. Tässä nyt jotain meidän kokemuksia:

Ihan ekana neuvoisin, että juo ja syö hyvin. Varmista, että maitoa tulee. Ja älä murehdi, lapsi syö kyllä sitten kun on sen aika. Tarjoa rintaa usein, mutta lopeta heti jos ei kelpaa. Houkuttele, mutta älä tyrkytä. Meillä tehoaa usein tutti, eli laitan tutin vauvan suuhun, jos hän imee voimakkaasti nappaan tutin pois ja laitan äkkiä rinnan tilalle. Jos ei huoli tuttia, niin kokeilen sormella samaa. Eli annan oman sormenpään tytön suulle, kun yrittää ottaa sitä suuhun vedän sormea rintaa kohti ja kun tyttö tuo päätä sormea kohti annan rinnan tilalle. Jos ei huoli sormea eikä tuttia en edes yritä enää rintaa, ei kelpaa. Pidän väliä aina ainakin n. 10 minuuttia ennenkuin kokeilen uudestaan. Jos koko ajan tyrkytän tissiä tyttö vaan hermostuu. Pidän tommosen 10-15 min tauon ja sitten voikin olla jo ihan toinen fiilis, molemmilla

Tärkeää on tarjota rintaa silloin, kun lapsi on rauhallinen. Ja tilanteen pitää olla miellyttävä, ei meteliä. Meillä tytöstä on tullut tosi helposti metelistä häiriintyvä. Samoin kun hän herää päikkäreiltä, jos en heti huomaa heräämistä ja riennä syöttämään ei hän suostu syömään. Sitten vaan kokeilen koska neiti suvaitsisi syödä. Eli enää ei syötetä tyttöä torilla tai yleisessä vessassa tai kaverin kanssa samalla jutellessa. Lapsi huomioi ympäristöä enemmän ja siksi imetystilanteen pitää olla rauhallinen.

Minusta pahimmalta noissa lakoissa tuntui, kun lapsi kävi aivan huutamaan kun näki edes mun rinnan. Ja kun mun tissi kuitenkin sai aikanaan sen ensihymyn :'( Mutta sitten se tunne kun lapsi lakon jälkeen vihdoin söi! Ja hymyili leveästi rinnalle :heart:

Minusta imetys on tosi tärkeää ja tuo Imetystukilista on todella hyvä juttu. Suomessa ei neuvoloissa ja sairaaloissa valitettavasti noudateta noita ohjeita miten imetykseen pitäisi kannustaa, ei vaikka on tehty virallisia ohjeistuksia asiasta. Terveydelliset vaikutukset kun kuitenkin on ihan tutkittua tietoa. Joten kannattaa uskoa itseensä ja jatkaa imetystä. En oikein tiedä miksi Suomessa ollaan ehkä jopa vähän imetysvastaisia ja todella, todella harva imettää suositusten mukaan. Kun kuitenkin lähes kaikilla se maito riittää kun vaan muistaa syödä ja juoda ja antaa vauva syödä omalla tahdillaan. Ja tosiaan alle puolivuotias (ei edes vuotias) vauva ei itseään rinnalta vieroita.

Ei ole tarkoitus syyllistää ketään enkä usko kenenkään tätä niin lukevankaan, tahdon silti sitä korostaa. Mutta Suomessa ei imetetä suositusten mukaan ja minusta se on ihan miettimisen ja mainitsemisen arvoinen asia. Kun kuitenkin se olisi kaikken luonnollisin, terveellisin (sekä lapselle että äidille) ja halvin tapa ruokkia lastaan.

Nukuttamisesta: Minä ensimmäisen lapsen äitinä en ole osannut edes ajatella, että miten pitäisi nukuttaa. Olen vaan laittanut lapsen sänkyynsä ja sinne se yleensä nukahtaa. Itse olen siis lähtenyt ihan eri huoneeseen. Jos huutelee, niin käyn hissukseen antamassa tutin tai muuttamassa asentoa tai jos ihan huutaa, niin otan syliin ja rauhoitan. Ja en mene ennenkuin huomaan, että on oikeasti asiaa, en siis reagoi joka inahdukseen. Nähtävästi on ollut säkää ja tämän muksun kanssa tämä on toiminut, ainakin tähän asti

Mulla on kamala ahdistus kun meidän siis pitäisi mennä naimisiin vielä tänä vuonna ja mitään ei olla saatu asian eteen aikaiseksi. Ei ole hääpaikkaa, ei pitopalvelua, ei bändiä, ei kuvaajaa. Olen kyllä yrittänyt etsiä, mutta ei ole oikein motivaatiota tehdä kaikkea yksin kun joku pelaa vaan sitä v*tun pesäpalloa... Ja meille tulee suht isot häät ja joka paikkaan mahtuu max 100-150 ja se ei siis riitä. Tyhmää. Ja ollaan etsitty omaa taloakin ettei tarvis tässä kerrostalossa asua mutta ei ole löytynyt.

Tavallaan tämän pitäisi olla kai mun elämän ihaninta aikaa, mutta ei nyt ihan ole ollut. Häät ja talon osto ja pesis ja kaikki stressaa liikaa. Pah.

 

mahallaan nukuttaminen meillä on kans se ongelma et vuva kähisee öisin, ja viime aikoina onkin ollu mahallaan, ja pää pystyssä... laitan seljälleen takaisin. en anna nukkua mahallaan, kätkytkuoleman riski siinä kuitenkin on. kyljellään nukkuu myös mielellään. vauva yrittää vaunuissakin kääntyä mahalleen nukkumaan.... olis aivan järkyttävää löytää se joku kerta elottomana ...
nyt annoin hetken nukkua mahallaan kerran oon ite hereillä. ja äsken kun menin kattomaan, nukkui sikeästi, mutta pää suoraan kohti patjaa :O vaikka jätin sen silleen että pää oli kääntyneenä sivulle.
käänsin kiireesti kyljelleen. enää en anna mahallaan nukkua, en enää.....hui...

istuttaminen mä voihdoin vaunukopan ratas-osaan jo aika päivät sitten, siinä on puoli-istuva asento jossa vauva PALJON mieluullin on, kuin kopassa. mietinkin ite et aika turhake tuo koppa taisi ollakin kun niin vähän aikaa oli käyttöä, neljä kuukautta vain. no, mutta minkäs teet kun eräs oli sitä mieltä että pystyasentoon mars
välillä nostan selkänojan ihan kokonaan istuvaan asentoon, turvavaljailla saa napakasti tuen, ja peitolla tuettua myös. siinä viihtyy hyvin, mutta en oo kans uskaltanut liikaa. noin 10 minuuttia korkeintaan kerralla.
hienoo se onkin nähdä kun tyyppi sitten itse istuu :heart:

suulle suukottelu kuuluu meillä vain mulle ja miehelle en oo halunnu opettaa isommillekaan, poskelle kyllä annetaan ja monta suulle antaminen tuntuu jotenkin oudolle tavalle.... ja juurikin nuo pöpöt kun tarttuu niin helpolla...

mutta nyt kohti viikonloppua, me tehdään pieni yhden yön reissu sukulaisiin pitäkää peukkuja, että tullaan tekemään loistavia kirppis-löytöjä

häistä piti vielä kommentoida meillä päädyttiin vihkimiseen ihan vaan mun lasten ja molempien vanhempien läsnä ollessa. sekä kaaso ja bestman. vieraslista ois tehnyt jokseenkin saman määrän kuin escapen. mieletön sressi järjestelyineen sekä onhan nuo häät aika hintavatkin pitää..... laitettiin siis kasaan vain pienet kemut.sukulaisia on niin valtavasti, ja miksi toisaalta kutsua kaikki sedät ja tädit ja serkut, joita näkee hyvä jos kerran vuodessa???
no, tää oli meidän ratkaisu, jotkut voi tykätä toisenlaisesta. mutta meille tää oli helpoin ja sitä voidaan juhlia joskus myöhemmin isommin jos huvittaa. kumpikaan kun ei ees nauti suurista tilaisuuksista missä itse ois silmätikkuna. vaikka päivä prinsessana-ajatus, toisaalta oli kiehtova meillä ei vaan kaikki sukulaiset tykänneet ettei päässeet mukaan juhlaan. mut mitäs väliä sillä sitten on..... no, mut onnea hää-suunnitteluihin :wave: jotenkin kurjaa jos joutuu yksin kaiken järkkäämään, sehän on kahden ihmisen tärkeä päivä. meillä kävi niin, että mies hoiti kukat ja siivosi ja teki oikeastaan vaikka mitä tuon päivän eteen, ja itse juhlapäivänäkin. ja mikä mulle oli tärkeää, vaikkei tähän asiaan liitykkään, oli täysin selvinpäin vihki-tilanteessa
olin sitä toivonutkin, mutta en paheksunut jos oisi yhden "rohkaisevan" ottanutkin. ite on kokenut omalla kohdalla toisenlaisen tavan, ja nähnyt kavereita, jotka on olleet aika maistissa jo tuossa vaiheessa... ikäviä muistoja. siitä syystä tämä liitto saikin erilaisen mutta onnellisemman alun
jooh,
mitäs tässä vielä pölpötän, nyt maksan muutamat laskut ja sitten herättelemään koululaisia viikon viimeiseen koulupäivään

nauttikaa säästä, syökää hyvin, levätkää hyvin, nauttikaa lapsistanne :heart:

 

Imetyksestä, tosi hyvä kirjoitus Escape, myös Tikrulainen antoi hyviä neuvoja.

Itse olen täysimettänyt kaikki lapset puolen vuoden ikään, ja se on sopinut meille hyvin. Koen imetyksen tärkeäksi, paitsi lapselleni, myös itselleni. Se on ollut myös helppoa ja halpaa ruokaa ilman pullorumbaa tmv.

Ymmärrän täysin Escapen pointin: ei varmasti ole tarkoitus syyllistää ketään, joka on imettämisen jättänyt, syystä tai toisesta. Mä arvostan myös sitä, joka rehellisesti myöntää, että lopetti imettämisen koska ei pitänyt siitä.

Silti voi tosiaan vain ihmetellä, että miksi niin harva täysimettää, tai jatkaa osittaisimetystä. Neuvolan täti sanoi mulle, että olen ensimmäinen äiti pitkään aikaan, joka on imettänyt lastaan näin pitkään. Ja asumme sentään pääkaupunkiseudulla, jossa asiakkaita riittää.

Mä luulen, että oikeasti monesti kyse on itseluottamuksen puutteesta - ei uskota, että maito riittää, tai että on ihan normaalia aluksi, että vauva on rinnalla koko ajan.

Tai sitten on tietysti niitä, jotka kokevat imettämisen liian sitovaksi, koska haluavat päästä jo aikaisin liikkumaan ilman vauvaa.

Niin tai näin, kaikki tekevät omat ratkaisunsa, mutta ketään sen enemää tölväisemättä: jos joku kysyy neuvoa miten imetyksen saisi jatkumaan, niin minusta on hieman outoa jos siihen vastataan, että mikset anna pullosta? Toisille imettäminen on tärkeää.

Luin muuten Vauva-lehdestä mielenkiintoisen jutun, jossa suomalainen lähetystyössä (muistaakseni) asuva pariskunta asui alle vuosikkaan kanssa Nepalissa. Siinä kerrottiin, että siellä suurin osa lapsista imetetään kolmevuotiaiksi! Sen jälkeen alkavat syödä suoraan riisiä! Siinäpä olisi haastetta kerrakseen!

 

sanelle tsemppiä hässäkkään. Mäkin tarjosin jatkuvasti vauvalle maitoa kun pullolle siirryttiin.

imetyksestä.........., tottahan se on, että suomessa imetetään ihan liian vähän ja moni ei edes yritä tarpeeksi (itseni mukaan lukien). Minä ainakin luovutin nyt 4kk jälkeen. Ensimmäsistä kertaa koin valtavia harmituksen tunteita kun se loppui. Kadun edelleen usein lopettamispäätöstäni. Ekan lapsen aikana imetys oli koko ajan ahdistavaa ja olin helpotttunut sen loputtua. Toisen lapsen kohdalla olisin voinut imettää ties kuinka kauan mutta vauvalla oli voimakas takaisinvirtaus joten korvikemaito pysyi paremmin sisällä. Se oli ihan kamalaa kun vauva oksensi kaaressa jo siinä vaiheessa kun rinta oli ollut suussa 5min. Yritin kaikkeni, lypsää ennen imetystä, kokeilin eri asentoja jne. Moni joka sen näki, oli kauhuissaan eikä ollut koskaan nähnyt vauvan oksentavan sellaisia määriä.

perhepäivähoitajan työ voisin tykätä. Mä rakastan lapsia, omia ja vieraita. Itseasiassa mulle tarjottiin pph:n töitä äippäloman jälkeen, kun asioin kaupaúngintalolla lasten koulukyytiin liittyvissä asioissa. Mullahan on kesken jäänyt lastenohjaajan koulutus taustalla. Aikoinani jätin sen kesken kun sain opiskelupaikan ypäjän hevosopistosta . En sitten tiedä kuinka moni vanhempi toisi lapsensa mulle hoitoon, päivän touhuihin kun kuuluisi hevosten ja lampaiden yms. hoitamista.

Meillä on päivittäin vieraita, tallin takia ja muutenkin. Eilen esim. pelattiin miehen kanssa jalkapalloa kera koko kylän lapsilauman illalla. Me nautitaan lasten leikittämisestä kumpikin, kesällä iltaisin täällä pelattiin vaikka mitä. Keitin sitten illalla ohrapuuroa ja ruokapöytä oli täynnä nälkäisiä lapsia, omat ja vieraat. Tarjoatteko te lastenne kavereille ruokaa?
Mä kuulin yhdeltä kaverilta, että heillä ei saa vieraat lapset syödä ja että kuinka häntä ärsyttää jos notkuvat ruoka-aikaan keittiössä nälkäisinä. Kauheaa!!! Meillä saa jokaikinen ihminen syödä aina. En voisi kuvitellakaan olla tarjoamatta lapselle ruokaa, varsinkaan jos on nälkäinen.

Mun kotiin on kaikki tervetulleita.

Meillä ollut flunssa reilun viikon. Pojilla ja Assilla nenät vähän vuoti mutta mies ja minä ollaan oltu pahemmin kipeitä. Viime yö oli Assilla levoton, voiskohan olla hampaat tulossa kun yleensä ei itkeskele öisin tällä tavalla. Tuntui olevan kipuitkua ja annoinkin yöllä panadolia minkä jälkeen rauhoittui mutta levottomasti pyöri ja ähisi koko yön.

 

imetys itse en koe saaneeni neuvolasta siihen tukea, kuten en myöskään kiinteiden aloittamiseen. Vaikak jo alussa kerroin toiveeni täysimetykseen. oma tavoitteni oli täys imettää 6 kk, mut se vaan matkanvarrella muuttu, kun ensi tuo huonompi tissi sano stopin. alusta asti siitä tuli huonosti ja lopulta vauva vaan huusi kun näkikin sen rinnan. ekalla kerralla pääsimme vaiheen yli, kun sitkeesti vaan yritin, mut tokalla kerralla kun tämäraivari touhu alkoi uudestaan, niin lopetin yrittämisen.
Viime yönä poika söi taas kauan ja hartaasti tissiä ja aamullakin otti pikaset huikat. Katsotaan nyt mihin tämä päätyy.

kätkytkuolema Minä en halua turhaan pelätä, kun viime kädessä sitä ei voi itse estää tekisit sit vaikka mitä. Vielä tänäpäivänäkään ei tiedetä mistä kätkytkuolema johtuu ja sen vuoksi sitä ei pysty myöskään ehkäisemään. Monia syitä epäillään, mut ei kuitenkaan tiedetä.
vauvalla on jo syntyessään hengissäselviytymisrefleksi, siis ei anna itsensä tukehtua, vaan kääntää aina päätä niin, et saa hengitystiet auki, jo yhden päivän vanhana. Meillä vauva kääntyy ihan unissaan mahalleen ja jos käännän selälleen niin alta minuutti on taas kääntynyt mahalleen unissaan. Jos ruokailussa pitää uskoa vauvaan ja hänen tarpeisiinsä niin miksei nukkuessakin? Minusta vauva ei tee mitään mikä vahingooittaisi häntä.


Nyt paluu arjen askareihin, ettei pojan laatu aika mamman kanssa kärsi siivouksesta

sane

 

Huomenia!

Imetys: no niin mulla on ollut tää imetyshistoria aika vaihtelevaa, esikoisen kanssa jäi lyhyeksi jo noiden mahavaivojen takia, samoin alku oli ihan erilainen kun kotona pumppailin neuvolanlaina vehkeellä ja vein sairaalaan jääkaappiin sen ekan viikon. Keskimmäisestä pitkään täysimetin ja osittain imetin 1,5v asti, siinä sitä sitten olikin ja hän skippasikin välistä pullot ja tutit. Tämän kanssa jo mainitsinkin joskus, että mun imetysinto ei ehkä ollut parhaimmillaan hänen syntymän jälkeen. Mulla on myös tollanen ns. huonompi rinta ja siitä loppui jo ajat sitten imetys, nyt olen kuitenkin toisesta vielä jatkanut ja se onkin nytkin kun vauva sairastaa niin ollut hyödyksi. Niin tää on kanssa mun mielestä semmonen asia, ettei kantsi stressata, toki jos haluaa imettää pitkään niin hyviä vinkkejä jakoikin escape ja tikrulainen. Mä en oo koskaan noilla sivuilla käynyt :ashamed:

Toki annan ruokaa lasten kavereille. Musta olis aika huvittavaa kutsua omat ipanat syömään ja käskeä kaverit nurkkaan odottamaan. Lapset on kuitenkin usein sellasia, että välttämättä ei aina leikin keskellä maistu ruoka, joten aika usein teen jotain minkä tiedän maistuvan, kuten lettuja tai jotain pannaria, mikä on myös helppoa ja nopeeta.

Tiinellin "Tila" kuullostaa kyllä unelma lastenhoito paikalta, ainakin varmasti lasten silmissä

Suukottelu: no tää vauva on kyllä niin söpö, että usein kyllä läheltä suuta liippaa, mutta en kuitenkaan ihan suoraan suulle Poskia hän tykkää itsekin kun pusuttelen ja usein nauraa kihertää tällöin. Ystäviä en suukottele Miestä tietenkin.

Kiinteistä meillä menee, kesäkurpitsa, porkkana, bataatti, hedelmistä oon antanut mangoa ja mustikkaa. Meillä on vielä aika pieni tää kiinteiden määrä, menee ehkä noin 5 tl kerrallaan, maitoa menee vaihtelevasti, useimmiten noin 160ml.

Sattuukohan meidän vauvalla tää hampaiden teko tavallista enemmän, kun molemmilla kerroilla on tehnyt 2 hammasta samaan aikaan. Nää kulmahampaat oli pahat, mut nyt jo helpottaa kun ovat tulleet kunnolla läpi tuolta.

Kiitos flower tarjouksesta, tosi kivasti tehty! Onneks nyt alkaa viikonloppu niin saa sitten mieskin vähän autella

jeps nyt takaisin sairastamaan :snotty:

Mindi83

 

Moi!!

Miekin ajattelin pitkästä aikaa tulla kertoilee tännekin kuulumisia . Taustalla kyl lueskelen joka päivä tein juttuja mut en oo jaksanu oikeen kirjotella.

Mein neiti nukkuu yöt vaihtelevalla menestyksellä, välillä koko yön herrämättä mut useimmiten 1-3 herätystä yössä. Päiväunia neiti nukkuu myös hyvin vaihtelevasti, 15min-4h kerrallaan.

Eka hammas pilkistää alaleuassa ja kovin kärttyseks tekee tuon tyttösen.

Meillä oli tuossa joku aika sitten eka korvatulehdus :| mut onneksi ei oo uusinu sen jälkeen.

Edelliset mitat 4kk neuvolassa oli 7105g ja 67cm (synt. 3430g ja 52cm], eli pitkä mut hoikka tyttönen meillä. 5.pvä ois sit 5kk neuvola edessä.

Taidoista sen verran et kääntyy selältä mahalleen ja sängyssä kääntyy myös toisin päin ja liikkuu kovaa vauhtia mittarimato tyylillä mut lattialla siis ei vielä. Sängyssä nousee myös kontilleen.

Suukottelu Meillä isommat lapset suukottaa vauvaa suulle mut minä en..

Tällästä meille tällä kertaa, nyt mentävä kun kutsuhuuto kuuluu lattialta :heart:

 

Heippa :wave:

marr: loistavia vinkkejä täällä jo annettukin Itse en osaa mitään sen enempää sanoa, kuin että teette niin kuin teille itsellenne parhaaksi tuntuu. :hug:
Ja meillä kanssa ryhdytty tekeen tissillä kaikennäköstä ja välillä vaan kaikki muu kiinnostaa enemmän. Vaikka mekin oikeestaan vielä täysimetyksellä mennään (perunaa hyvä jos kipenä sillon tällön vatsaan menee, viikko nyt siis sitä kerran päivässä maisteltu). Meillä neiti ruvennu myös ihan leikkiin tissillä. Heittäytyy välillä katsoon maailmaa väärinpäin, nousee takas, ottaa muutaman imasun ja taas tekee saman. Se on aika huvittavaa

katjahei: nää nimimerkit välillä täällä vaan vilistää, mut tosiaan sä oot tainnu kans joskus samantyyppisiä juttuja kirjotella? Ku muistan täältä lukeneeni jopa hämmentävän lähellä omaa elämääni olevia juttuja. Niin ihanaa et joku todella tietää

Meillä ollu nyt himppasen helpompaa, mut tahtoa tolta likalta löytyy. Tänääkin sai raivarit, ku en antanu hänelle rintapumppua omaan käteen. Ihan erilainen ku esikko, joka on ollu koko elämänsä todella kiltti ja rauhallinen.

Ruokaa meilläkin saa myös kaverit

Mä oon tosi kova suukottelija, mut harvemmin kanssa ihan suulle..

Ihanaa!! huomenna päästään esikon kanssa kahestaan kaupoille, ku mieheke lupas olla pienemmän kans. Tosi ihanaa saada olla esikon kaa liian pitkästä aikaa kaksin. Noh mut, nyt tekeen miljoona tsiljoona muuta asiaa, ku pitäs hoitaa.

 

kamiliya ilmeisesti tarkoitit kommenttisi kuitenkin mulle, mähän sitä pulloa ehdotin.
en missään vaiheessa vähätellyt asian tärkeyttä, kuten en tee nytkään. kirjoittaja kysyi neuvoja, minä vastasin omilla pohdinnoillani.
Joka imettää, on se hieno asia. ja mun mielestä, oikeasti, jos se asia huolettaa niin ei ole huono pointti jos huolensa kertoo myös neuvolassa. tai jos käy jossain juttelemassa.
Tarkoitus ei ole ollut vähätellä asiaa, tottakai imetys on tärkeää. Harmi, että mun kirjoitus ymmärrettiin väärin.

kätkytkuolema kaverini on sairaanhoitaja. sen kans aamusella juteltiin tästäkin asiasta. Ja mut palautettiin jämäkästi maan kamaralle
eli turhaa huolehtimista tässä asiassa. hahaha, näin sitä huomaa, kuinka ne todelliset ystävät on kivoja, ne osaa sanoa suoraan silloin kuin sitä tarvitaan, et hei NYT loppu tollaset puheet
Ihana ystävä, sanoi mulle että nyt sitten ja äkkiä tekemään se toinen lapsi siihen kaveriksi, niin lakkaa turhan hössötykset, hahahah
totta

eli myönnän oman vajavaisuuteni ja poistun viikonlopun viettoon rakkaiden kanssa :heart: lienee unen puute kun saa mustakin ihan höpsön

 

FA, en mä sanonutkaan, tai ymmärtänyt, että sä olisit vähätellyt imetystä. Lähinnä meinasin sitä, että kun toinen selvästi haluaa imettää, ja kysyy apua siihen, niin ehkä silloin ei kannata tarjota ratkaisuksi pulloa

En tosiaankaan halunnut sillä tölväistä ketään. Toi on vähän sama kun jos joku vaikka kysyy vinkkejä laihtumiseen, mutta toinen vaan sanoo että sä oot hyvä noin. EHKÄ, mutta siitä ei ollut kysymys.

Tosta mahallaan nukkumisesta vielä - mulla on ollut sellainen käsitys, että se on ihan ok silloin kun vauva osaa itse kääntyä myös siitä pois. Vai onko tää joku vanhentunut käsitys?

Lasten kaverit ovat aina tervetulleita meille. Itse asiassa tykkään siitä että ovat täällä (saa lapsi toki kyläilläkin). Sillä, että lapset viihtyvät kotona kavereiden kanssa on iso merkitys muutaman vuoden kuluessa. Ainakin tietää kenen kanssa lapsi liikkuu ja mitä touhuaa.

Ja ruokin kyllä lapset, jotka ovat kylässä! Musta on tosi omituista se, että vain omat lapset söisivät. Yhtä lailla oma lapseni saattaa joskus syödä muualla, jos on siellä ruoka-aikaan tai siellä on juuri vaikka leivottu.

 

Tuun vielä pikaseen, ku monta kertaa pitäny lähettää sanelle tsempitykset loppurutistukseen!! Aina unohtunu, mut nyt muistin Meillähän on tääkin kämppä myös vielä kesken, ens kesänä kuitenkin tarkotus muuttaa väliaikaseen, ku mies alkaa rakentaan taas uutta, johon sit muutetaan parin vuoden päästä.. huoh.. Meillä mies yrittäjä, nytkin nähtiin sunnuntain jälkeen eilen eka kerta, ku lähteny niin aikasin ja tullu myöhään.. Et en vaan tajua mil ajal se meinaa taloa rakentaa? ku ei tätäkään meinaa ehtii tekeen loppuun. Joka tapauksessa siis, osaan samaistua myös sun "yh-arkeen" ja jaksamista siihenkin vielä näin loppuun ja onneks teillä jo suht pian hommma valmis, ni pääsette normaaliin arkeen kiinni!

Noniin, nyt taas täytyy kiitää, neitikin heräs

 

Mut ehkä oli tarkoitus lieventää sitä syyllisyydentunnetta, että se on turhaa... noissa imetysasioissa meinaan!

Musta usein tuntuu, että mun jutut on vähän niinkuin huhhei, liirumlaarum ja niistä ei ole kyllä apua kellekkää. Hirveen vaikee muistaa mitään esikoisen/keskimmäisen ajoilta, täytyy turvautua muistiinpanoihin... Ehkä mun täytyy alkaa tekemään muistiharjoituksia Myös huomaan kirjoittavan usein asioista, jotka on edellisellä sivulla jo käsitelty. No tykkään kuitenkin kirjoitella tänne, oon muutenkin huomannut että jutut on tässä pinossa tosi monipuoliset.. ei oo pelkkää asiaa vauvan kakan koostumuksesta

Mä täällä vaan sairastelen, huonopuoli asiassa on ... nettisurffailun määrä, törmäsin tälläseen

biggu

juu, oli pakko tilata vauvallekin :heart:

 

Moikka!

Luulen et perheet joissa viihdytään ulkona ja tykätään eläimistä antais varmaan mieluusti lapsensa Tiinellille hoitoon! Itse kun miettii niin olisi kiva jos lapsilla olisi oikeasti hoitopaikassa puuhaa eikä vain se leikkipuisto jne. Itse olin sellaisella perhepäivähoitajalla jossa oli hevosia, koira, kissoja ja iso piha. Kävimme myös useasti metsäretkillä jne. Muuta en sit muistakaan... Paitsi, että mun lempipuuhaa oli vissiin isojen ratsastussaappaiden ja kypäröiden kokeilu eteisessä

Mahallaan meilläkin nukutaan. Peppu pystyssä. Se on ehdoton lempiasento

Pääasia et lapset saa ruokaa... Se mistä se tulee on jokaisen oma asia (ja taas ) Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että stressataan itseä väkisin joillakin asioilla. Joskus voi valita vauva-arjessa tai lapsiarjessa sen helpoimmankin reitin eikä siitäkään pitäisi olla sanottavaa kenelläkään! Kuitenkin aika hektistä tää arki on monesti eikä ongelmatonta niin miksi turhaan lisää sitten sitä stressiä elämäänsä... Sanoo joku joka ottaa kaiken kiireen keskelle lisää hommaa koiranpennun muodossa... :headwall:

Mutta olen sit varmaan ainoa joka ei voi sanoa suoraan et tottakai meillä saa kaveritkin syödä! Jos mietin et meillä pyöris harva se päivä pari poikien kaveria ja ikää olis jo ala-asteen verran niin saattais kyllä ruokakulut alkaa nousemaan. Meinaan kyllä sen ikäiset pojat jo syö eikä se ruoka ole ilmaista! Se tietty riippuu mitä syödään mutta itse kun kelailen ruokalistaa niin ei mulla olisi kyllä varaa ruokkia jatkuvasti (tyyliin kolme kertaa viikossa) muidenkin lapsia (tosin en sitten odota sitä muiltakaan) : / Joko olen köyhä tai pihi... Tiedä sit... Veikkaan molempia

Vauva yrittää kovin nousta seisomaan kaikkea vasten. Konttauskypärällä on taas käyttöä. Kontatessa horjumisia ei enää tapahdu oikeastaan ollenkaan mutta tuo onkin sitten toinen juttu... Nauttii kun saa olla pystyssä ja harjoitteleekin hienosti tasapainoa sillä tavalla, että pidän käsistä kiinni. Siitä se sitten taas lähtee Kulkemismatkat on pidentyneet ja saattaa jo mennä omalla vapaalla tyylillään huoneesta toiseen... Tai sitten jäädä kiinni siihen ettei pääse ylös jotain vasten ja vain huutaa paikallaan. Tällä on sama tapa kuin esikolla oli, että uuden asian tullessa kuvaan se on vain ja ainoastaan sitä uutta asiaan 24/7 ja kun ei onnistu niin sen kyllä kuulee

Vauvan koko... Muuta mittaa en taas ole saanut mutta hervoton jalka tuolla on!!! Koon 19 tennarit on nyt käytössä eikä ole paljoakaan kasvuvaraa. Pituutta on varmaan nyt 70cm ja paino siinä 8kg kohdilla.

Tämä päivä on mennyt vauvalla 39 asteen kuumessa. Panadolista huolimatta siinä kohdin pyöritään.

Mindi: Ristikoita! Se on kuulemma hyvää aivojumppaa sanoo eläkeläiset jotka ratkoi mut pöydän alle hetkessä :wave: (pitänee harjoitella...)

 

Toivottavasti marrr on saanut apuja imetykseen, hyviä vinkkejä on tullut monilta! Mä olen myös samaa mieltä, että ei imetyksen takia kannata järkeään menettää, mutta tiedon saaminen, muiden kokemusten kuuleminen sekä tarvittaessa imetystukeen soittaminen kaikki yhdessä ja ajan kanssa helpottavat asennoitumaan kaikkiin imetyksen kompastuskiviin rauhallisesti. Rintaraivarit ja lakkoilut ovat monilla ihan normaali osa imetystä eikä siis mitenkään harvinaista. Kokemus tuo varmuuden ja uskon siihen, että vaikeuksien kautta päästään voittoon. Kun uusia haasteita eteen tulee, niin voi taas todeta, että "ai niin tää oli tätä ja näin tästä mennään yli".

Olen myös törmännyt monta kertaa siihen, että jos joku äiti (joka nimenomaan HALUAA jatkaa imetystä) kysyy vinkkejä imetysongelmiin, niin toiset äidit ovat usein siihen heti liputtamassa imetyksen lopettamisen puolesta, ettei vaan tulisi "ylimääräistä" itkua tai muuta stressiä ja kova vakuuttelu päälle, että luovuttamisesta huolimatta olet silti hyvä äiti (jolla nyt ei muutenkaan ole mitään tekemistä imetyksen kanssa, kun otetaan faktat käteen). Yleensä näiden neuvojen antajilla on itsellään syystä tai toisesta imetys päättynyt aika aikaisessa vaiheessa ja ehkä asiaan liittyviä (käsittelemättömiä?) tunteita ja siten oma lehmä ojassa. Vaikkei imetykseen olisi itse erityisemmin perehtynytkään, niin jos näkee toisen olevan motivoitunut jatkamaan, niin suosittelen enemmänkin kannustusta ja uskon valamista sekä vinkkejä siitä, mistä apua voi saada ja pitää tällöin omat kokemukset ja tunteet erillään.

Ei ole pitkäkään aika, kun luin lehdestä, että vain 1% äideistä imettävät neuvolan suosituksen mukaan eli 6kk täysimetystä ja 1v asti osittaisimetystä. Olen miettinyt, että mistä se oikein johtuu. Itsekin yritin lukea imetyskirjallisuutta esikoisen raskausaikana, mutten oikein päässyt sisälle aiheeseen, kun se tuntui niin vieraalta maailmalta. Sitä kun on vähän hankalaa kuivaharjoitella. Sitten kun vauva syntyy ja apua tarvitsisi, niin äidit voivat olla liian väsyneitä siinä vaiheessa keräämään tietoa, jos sitä ei ole helposti saatavilla esim. neuvolassa. Monet taas eivät jaksa näitten em. kompastuskivien kanssa taistelua, kuten usein esim. maidon yhtäkkisen "loppumisen" osalta voi käydä, kun tietoa puuttuu ja muutenkin on univelkaa, masuvaivaa sun muuta. Monet imetykset olisivat varmasti jatkuneet pidempään, jos tukea ja tietoa olisi saanut hankittua varhaisessa vaiheessa ja helposti.

Toiset eivät halua/jaksa/osaa jatkaa imetystä pitkään, toiset eivät halua imettää ollenkaan. Jokainen löytää oman tapansa toimia. Kunhan asian kanssa on itse sinut eikä koe tarvetta lähteä väheksymään muiden valintoja ja defensiivisiivisesti puolustamaan omiaan. Tätä en tarkoita kenellekään täällä, vaan ihan yleisesti ottaen.

Oli se sitten asia kuin asia, yritän kovasti avartaa mieleni erilaisille toimintatavoille ja hyväksyä sen, että oma tapa ei välttämättä ole se ainoa oikea tapa. Sen takia tämä palsta on hyvä, että voi kuulla muiden arjesta ja sieltä saada jotakin oivalluksia, joita voisi soveltaa omaankin tilanteeseen.

Nyt viettämään hetki omaa aikaa telkkarin ääreen ja sitten nukkumaan!

 

Imetyksestä en kyllä tiedä oikein mitään niin kuin jo aiemmin sanoinkin.. Mutta en mä nyt sitä sanois, että jos joku vilauttaa ajatusta pulloruokinnasta sellaiselle jolla imetys on mennyt vaikeaksi, se kertoisi siitä että itsellä on käsittelemättömiä tunteita imetyksen kanssa tms. En tiedä, itse olen sellanen että haluan päästä helpolla, ja koin imetyksen vaikeaksi ja ikäväksi niin pulloruokinta tuntui paremmalta vaihtoehdolta, MEILLE. Suoraansanottuna en ymmärräkään sitä että miksi imetystä pitää työn ja tuskan kanssa jatkaa jos se ei onnistu. Ja tämä ei nyt tarkoita sitä että kehotan antamaan automaattisesti pullosta. Jos haluaa mielummin selvitä imetyshankaluuksista kuin mennä (kenties) helpoimman vaihtoehdon kautta niin senkus. Mutta kuten sanoin niin mä en tiedä imetyksestä mitään kun en vauvaa imettänyt kuin kuukauden

 

Tulin vain pikaisesti kiittämään kaikkia hyvistä vinkeistä imetyksen suhteen! Olen varmaan yrittänyt syöttää vauvaa ihan liian usein, kun ihan reilu 4h syöttövälikin tuntui auttavan asiaa. Tänään on mennyt jo paremmin ja syy rinnalla riehumiseen on kaiketi se, että vauva ei vaan malta. Nyt olen laittanut avaimet kaulaan ja vauva nyplää niitä samalla innoissaan ja huomaamattaan maito meneekin tosi hyvin Hyvä, että en luovuttanut vaikka raskaalta tuntuikin. Itsekin mietin, että onko pullosta hyötyä vai haittaa vaikeassa tilanteessa... mutta toisaalta, jos vauva on nälkäinen eikä suostu rintaa ottamaan niin kyllähän pullosta tietenkin annan. Imetyksen ei kuulu olla missään nimessä vauvalle ikävää. Tänään taas tissi oli vauvalle todella tärkeä juttu, eilen suurin kauhistus - vaihtelee siis paljon. Toivottavasti jatkossa menee paremmin. Vauva tarvii siis ilmeisesti rinnallekin "virikkeitä" - No mutta ainakin saa syötyä ja se on pääasia.

Itse en ketään arvostele tai ylistä imetyksen suhteen. Jokainen tekee kuten parhaaksi näkee. Itselle se vaan on ollut tärkeä juttu. Todella vaikeasta alusta huolimatta. Alku oli kamalempaa mitä olin osannut ajatella, kipu oli valtava monta viikkoa ym.

Itse en ymmärrä sitä, että jotkut ylpeilevät sanalla TÄYSimetys. Onhan se hieno asia mutta en vaan ymmärrä sen TÄYS sanan korostamista ollenkaan. Välillä ihan huvittaa, kun aikuiset ihmiset arvostelee toisiaan sen perusteella miten paljon on imettänyt. Periaatteessahan sen vesihuikan tai laitoksella lisämaitoa saanut vauva ei ole enää täysimetetty. Itse en ainakaan olisi raaskinut pitää vauvaa helteillä ilman vetä (josta nautti suunnattomasti) vain sen itsekkään ajatuksen takia, että minähän haluan täysimettää. En myöskään ymmärrä, että miksi pitää täysimettää vaikka vauva ei kasva kunnolla (näitäkin olen kuullut paljon) vaan sen takia, että äiti haluaa. Tai, että vauva on puolinälässä sen takia, että maito ei vain riitä mutta äiti täysimettää itsekkäästi ajattelematta vauvaansa. Vauvan tarpeet menee kuitenkin ykköseksi. Tämä ei ollut täällä kenellekään osoitettu vaan yleistä pölinää, kun nyt samasta aiheesta tuli mieleen En siis missään nimessä ole täysimetystä vastaan tai mitään sellaista vaan puhun imetyksen puolesta noin muuten ja voisin hyvin mahdollista seuraavaa lasta täysimettää sen puoli vuotta. Huvittaa vaan tuon sanan täys korostaminen joillakin ihmisillä (en edelleenkää tarkoita nyt ketään täällä vaan yleisesti.)

Mutta nyt nukkumaan

 

Littledeath: tuota juuri tarkoitinkin eli jos imetyksen lopettaminen on hyvä ratkaisu TEILLE, se ei välttämättä ole sitä jollekin toiselle, joka haluaa jatkaa, mutta vain tarvitsisi siihen apuja. On hyvä pitää oma tilanne erillään ja antaa toisenlaista tukea äidille, jolla lähtökohdat ovat erilaiset.

Marrr: hienoa, että tilanne on rauhoittunut ja voitte jatkaa entiseen malliin. Onnittelut!=) Jälkeenpäin on helppo katsoa, että mistä tilanne ehkä johtui, mikä auttoi ja taas ollaan viisaampia seuraavalla kerralla. Nuo vauvelit on niin omanlaisiaan, ettei sitä ulkopuoliset voi aina asiaa ratkoakaan.

Vielä tuosta TÄYSimetysasiasta. Mulla on taas sellainen kokemus, että vaikka olenkin molemmat imettänyt suositusten mukaan, niin mun tulisi jotenkin peitellä sitä vältteekseni aiheuttamasta muille jotakin epävarmuuden/alemmuuden yms. negatiivisia tunteita. Tuntuu, etten ole oikeutettu sanomaan, että "mä olen täysimettänyt puoli vuotta ja olen helvetin ylpeä siitä". Aina ajoittain kohtaa vähättelyä ja kommetteja siitä, miten imetys ei nyt ole niin välttämätöntä ja korvikkeellakin pärjää. Eihän siitä ole kysymys. Harvemmin saan sellaisia kommentteja kuin "hieno juttu" tai "ole ylpeä siitä". Näinkin päin voi olla. Tuntuu, että teki niin tai näin, on aina jotenkin altavastaaja.

Viikko sitten kävi sellainen tapaus, että miehen siskon perhe oli meillä kylässä. Kun he kuulivat vauvan saaneen tähän saakka pelkkää tissimaitoa (vauva oli viikkoa vaille 6kk), niin miehen sisko otti vauvan syliin ja totesi säälinsekaisella äänellään vauvalle, että "voiiiii, eikö sulle oo annettu vielä mitään muuta kuin tissimaitoa", johon minä iloisesti, että "Ei. Pelkkää herkkua vain." Meni vähän hiljaiseksi.

No, toivottavasti tällä palstalla kaikki saa tehdä niin kuin haluaa ilman arvottamista!=)

Meillä ollaan palattu iltanukahtamisissa taas pieni askel taaksepäin. Saan vauvan sentään puoliksi hereillä sänkyyn nukahtamaan itse, mutta monta kertaa pitää keinutella ja taas laittaa takaisin. En vain jaksanut sitä parin tunnin nukutussessiota tassutellen. Sitä paitsi alkoi jo deadline tulemaan vastaan sen osalta, että vauva piti saada uneen, jotta esikoinen pääsi samaan tilaan nukkumaan. No, pääasia on ettei tarvitse ahdistua ja pieni pääsee hyvillä mielin nukkumaan. Kyllähän tää vaihe ihmiselämässä on kuitenkin niin lyhyt.

 

Imetys: Tuskimpa kovinkaan moni on oikeasti kiinnostunut siitä kuka imettää ja kuka ei. Kovin kummalta kuulostaa, että sitä nyt tuntisi alemmuudentunnetta jne. jos ei imetä! Käsittääkseni se ei liity tippaakaan mihinkään! Lapset kasvavat terveiksi aikuisiksi ilman tissiäkin ja vanhemmuuden mitat löytyy ihan jostain muualta. Kuitenkin pääasia on, että lapsi saa ruokaa!
Mulle on kaikki muu ihan sama mutta täytyy kyllä sanoa et parivuotias tissillä on jo aika oksettavaa... Sitäkin siis saa jokainen tehdä mutta koen, että siinä on kyse enemmänkin äidin tarpeesta olla kiinni lapsessa kuin lapsen tarpeesta saada tissiä. Jokseenkin olisi outo ajatus iskeä oma esikko tissille...
Tosin vaikea sanoa kun on itse omasta halusta niin pian kuin suinkin lopettanut koko touhun! Tuntematta siitä tippaakaan mitään muita kuin helpotuksen tunteita! Maitoa olisi tullut pienen meijerin verran mutta sanotaan et en pitänyt imetyksestä, en pitänyt rintaraivoista, en jaksanut stressata eikä ollut aikaa pumpatakaan. Enkä kyllä pitänyt tärkeänä sitä äidinmaitoa niiden ekojen viikkojen jälkeen jolloin sai suurimman osan maidosta siis silloinkin pumpun kautta toimitettuna. Nautin vapaudestani mennä ja tulla halutessani... Ja olen iloinen siitä Varmasti jos olisin pitänyt asiaa tärkeänä olisin "taistellut" asian kanssa mutta se ei vaan ole mun juttu. Hatunnostot kuitenkin niille jotka jaksaa ongelmista huolimatta yrittää/jatkaa!!!

 

Kisakin kanssa olen samaa mieltä, että taaperoimetys on jotenkin.. no, mun mielestä se ei ole tarpeen/normaalia. Ja kyse nimenomaan siitä että äidille tuottaa vaikeuksia vierottautua, lapselle imettämisestä ei varmaan siinä iässä ole enää mitään hyötyä ainakaan ravinnollisesti. Toisaalta eihän siitä haittaakaan varmaan ole, mutta mun mielestä on vaan jotenkin ällöttävää siinä vaiheessa kun lapsi osaa puhumalla pyytää jo tissiä. Mutta tämäkin vaan mun mielipide.

Mulle on ihan sama jos joku sanoo täysimettäneensä puoli vuotta, en koe alemmuuden tunteita. Hyvin täällä on poika kasvanut korvikkeellakin ja terveenä pysynyt No nythän joku voi päästä sanomaan että sen mahdollinen maitoallergia johtuu siitä kun en ole imettänyt. No, kuka tietää.. Pojan isällä on ollut maitoallergia lapsena.

 

Mun täytyy kyllä rehellisesti myöntää, että enpä oo tainnu ikinä ajatella imetystä noin syvällisesti. Taidan olla enempi sellanen, että meen vähän niinku fiilispohjalta näissä lastenhoito asioissa, ehkä siinä syy miksi en muista niin hyvin .

Erimieltä oon kuitenkin siinä, että täysimettäjä ois joku altavastaaja... ennemminkin sellanen äiti jolla sitä maitoa ei vain tule.

Ei vitsit kun sellanen kolmevee purasis tissiin kiinni.. kääk Tän vauvan mielestä äitin kiljunta tällöin on sitten niin äly hauskaa.

Hyvä kuitenkin marrr että homma onnistuu taas!

Mulla alkaa olo kohentua ja luultavasti voin tänään vähän kaupoillakin käydä. Venetsialaiset taitaa kyllä jäädä väliin

Kaikille hauskaa lauantaina!

Mindi83

 

En mäkään omia lapsia imettäis yli kaksvuotiaaks, 1,5v alkaa olemaan jo mulla raja. Vauvat tissillä on söpöjä, sellanen yli 2v ku osaa ite sanoa "tissiä" ei ehkä niin..

Oon kyllä ite tyytyväinen, ettei oo suurempia ongelmia ollu rintaruokinnassa, voi olla ettei halu ja kiinnostus olis niin suurta, että hirveesti jaksais sen puolesta taistella... Mutta oon kyllä hiton tyytyväinen että (täys)imetys on onnistunut näin hienosti kolmen lapsen kanssa mä en oo yhtään sen tyylinen ihminen, että mun mielestä pulloruokinta olis helppoa. Tai mitä vanhempi lapsi niin onhan se sitten helppoa, jos huoneenlämpöinen korvike käy. Ite oon vaan laiska ja rahaton

Kurjin tilanne musta on, että haluais imettää ja se ei syystä tai toisesta onnistu. Jokainen tekee niinkuin itselle ja lapselle on parempi (ei meilläkään imetys ole allergioita estänyt tai sen ihmeempiä "terveysvaikutuksia" ollut..)

Mahallaan tuo likka on nukkunut jo pitkään, heti kun oppis kääntymään. Puolelta toiselle menee