<<< MAALISMASUJEN MAALISKUU >>>

Huomenta!
Pitkäkoipi kyseli nukkumisesta. Minä ainakin vetelen 12h yöunet sikeästi vailla mitään ongelmii. pissahätä herättää, mut seki hoituu nopeasti ja samantien tulee uni ku sänkyyn pääsee takas..
Ainut ärsyttävä asia on se et mieheni uni on jotenkin paljon herkempää nyt ja joka kerta ku pissalle nousen niin se kysyy et onko kaikki hyvin? oon yrittäny sille sanoa et kyllä mä hänet mukaan sitten otan kun lähtö tulee

Tänään aamusta oli neuvola taas...
painoa taas tullut 1,6kg vajaassa viikossa =((
paineet oli noussu ihan hiukan, mut kuuluu kuulemma hiukan noustakin.
pissa puhdas jne jne...

Toi turvotus on kyllä jäätävää, miettii et et nyt 4 viikon sisällä tullut ripiät 6kg painoo. yli kolmas osa koko raskaus ajasta...
Tietääpähän ainakin sit syyn miksi kärrytellä vauvan kans kun sen joskus ulos tuolta saa.

Seuraava neuvola onki jo torstaina ja ens viikon maanantaille varattiin vielä yks aika. Sain myös Tyksiin puhelinnumeron mihin vois varata yliaikais kontrollii. Se olis sit tiedossa ensi viikon perjantaina 11.4. Jos noin pitkälle mennään, niin vaavi syntyykin hittovie lähempänä jo toukokuuta =((

Käytiin myös koiran kanssa eläinlääkärissä tikkien poistossa ja hyvin oli polvi lähtenyt paranemaan. Nyt annetaan suoraan niveliin pistoksina lääkettä neljän viikon ajan!
Eiköhän sekin siitä!

Itse mietin tässä ihan samaa et miten tämän päivän kuluttais... Mies on jälleen vessan kimpussa ja mä voisin mennä vetään päikkärit. Oonhan kuitenkin herännyt jo aamu kasilta joka on mulle tosi aikaisin.

Mukavaa viikon alkua kaikille ja reipasta mieltä !!!

Minä + Voice 40+1

 

Hei!

Meidän pieni prinsessa syntyi 23.3.2008 kello 00.39 rv 41+4. Pituutta neidillä oli 52cm ja painoa 3970g. Neiti on terve ja äitikin voi hyvin, jos vain saa tyynyn takapuolen alle =)

Synnytys alkoi lievillä supistuksilla lauantai aamuyöllä ja koveni lauantai aamupäivällä. Kotona oltiin kuitenkin ilta seitsemään asti, koska supistelut eivät tuntuneet kovin pahoilta. Sairaalassa sain epiduraalipuudutuksen mikä hävitti kaikki kivut enkä tuntenut supisteluita enää ollenkaan ponnistusvaiheessa. Lääkäriä tarvittiin lopulta auttamaan tyttö imukupilla maailmaan.

Sitten alkoi ongelmat. Olin menettänyt huolestuttavan paljon verta. Supistukset oli niin heikkoja, ettei istukkaa saatu ulos. Minut siirrettiin kiireellä leikkaussaliin ja nukutettiin. Vauva jäi mieheni kanssa kaksin synnytyssaliin. Istukka irroitettiin nukutuksessa ja hurjan verenhukan takia jouduin jäämään heräämöön koko yöksi. Kun heräsin nukutuksesta itkin ihan hysteerisesti :'(

Joskus aamuyöllä mieheni ja vauva kävivät katsomassa minua heräämössä, mutta eipä se paljon lohduttanut. Minä olin molemmista käsistä kiinni letkuissa enkä pystynyt edes koskemaan vauvaa. Pääsin osastolle vasta aamulla puoli kymmeneltä.

Saimme onneksi perhehuoneen, koska muuten vauvan hoidosta ei olisi tullut mitään. Mieheni hoiti vauvaa tiistaihin asti melkein yksinään, koska minulla oli käsissä vielä tippaletkujen piikit kiinni. Imetyskään ei tahtonut onnistua aluksi mitenkään ja lisämaitoa tarvittiin.

Aloin voida nopeasti paremmin kun pääsin nousemaan ylös sängystä ja pystyin liikkumaan. Keskiviikko iltana oltiinkin sitten jo kotona.

Koko raskausaika sujui ilman mitään ongelmia. Olisin voinut käydä töissäkin vielä viimeisellä viikolla. Ainoat kivut tulivat tuossa ponnistuvaiheessa ja sen jälkeisissä komplikaatioissa. Mutta niin ihana tyttö tuolla pinnasängyssä nyt nukkuu ettei niitä synnytyskipuja tahdo enää edes muistella ikävästi.

Onnea kaikille muillekin vauvan jo saaneille ja vauvaa odottaville!

Ilona-mamma ja Emma tyttö 8 vrk.

 

Onnea Ilonalle prinsessasta :heart: :flower: :heart: Hurja synnytys sullakin takana,onneksi kaikki nyt kuitenkin hyvin :heart:

 

nostellaanpas meitä hiukan...

Paljon Onnea Ilonalle pikkuneidistä :heart:

Nyt mä olen sitten saanut siivottua, mietin, että kuinkahan monta kertaa sitä ehtiikään vielä mopata nuo lattiat ennenkuin lähtö synnärille koittaa..Huomenna kyllä pesen ikkunat jos ei ole oloon muutoksia tullut.

Täällä on ollut puhetta tuosta vatsan toiminnasta..Niin olikos löysä "juna" enteillyt joillain synnyttämään lähtemistä?

ainakin Pimmi on ilmeisesti lähtenyt jo tositoimiin?


ootus 40+5

 

Meille syntyi poika 25.3.08 klo 12.29 rv 42+1,ja tässä tulee synnytystarinaa..

25.3 klo 8.00 mulla oli varattu käynnistysaika tyksiin,ja kun pääsin sinne niin ensin otettiin sydänkäyrää ja sitten ultrattiin ja tutkittiin kohdunkaulan tilanne,olin 3cm auki ja kanava oli hävinnyt jo kokonaan,ja tuon jälkeen menin odottelemaan että koska pääsen synnytyssaliin ja sinne pääsin tuossa klo 10.00 ja olin tuommoisen 1h verran ettei tapahtunut mitään,ja tuossa klo 11.30 puhkaistiin kalvot ja siitä noin 10min alkoi kunnon supparit,ja noin klo 12.20 olin jo kokonaan auki ja sain luvan ruveta ponnistamaan,se oli kyllä kovan työn ja tuskan takana,mut onnex ilman repeämiä selvittiin ja saatiin täyden 10 poika!!synnytyksen kesto kokonaisuudessaan oli vain 50min

 

ja pojun mitat olivat 4800g,52cm ja py 36

 

Paljon paljon Onnea taaperotx3, mojovankokoisen pikkuherran olette saaneet :heart: :heart:

 

Taaperotx3 Onnea pikku prinssistä :heart: :flower: :heart:

Ootus meillä taitaa olla yhtä tylsät päivät ku täällä vaan palstalla roikutaan

 

Meillähän on maaliskuussa saatu ihan komeen kokosiakin vauvoja hienosti ulos..joten ehkä mullakin on vielä toivoa saada tää möykkynen täältä ulos. Onnea taaperotxille!

Mä kävin äsken lenkillä eikä mitään fiiliksiä. Oon ollu koko päivän nestemäisillä ja suolattomilla ton turvotuksen takia ja nyt alkaa mennä hermot....Suunnittelin et koht hyppään autoon ja hurautan heselle hakee jonkun ökymättösetin ja syön itteni ihan halki :kieh: Ottaa niin päähän tää touhu. Neiti onneks tuntuu voivan hyvin, äsken hikkaili pitkään ja nyt rummuttelee mun kylkiluihin.

Kyllä se vaan jotenkin tuntuu niin hullulta ajatukselta että siellä on jo ihan valmis vauva mahassa, kun ei vaan olis noin jääräpäinen :heart:

 

Ootus meillä taitaa olla yhtä tylsät päivät ku täällä vaan palstalla roikutaan

Sanos muuta... :ashamed: vaikka sitä on taas tehnyt vaikka mitä, niin ei sitä riitä koko päivälle, saatikka enää sitä halua/kärsivällisyyttä. Sitä kun on jo pari kuukautta ollut sitä "omaa aikaa", niin alkaa sekin jo riittämään.

voi ihana Hän olisi, kun syntyisi jo..... :saint:


ootus 40+5

 

Meidän perheen kuulumisia:

Meillä on arki alkanut pyörimään hienosti, vauva vaan syö ja nukkuu, seurustelut on nyt ajoittunut aamuyöhön, n. klo 04-06 hän ei malttais nukkua vaan tapittaa mua ihanilla silmillään :heart: :heart: . Täällä on koko perhe aivan haltioissaan ja niin rakastunut uuteen perheenjäseneen kuin vain voi olla :heart: :heart: Mulla on maitokin alkanut vihdoin nouseen kunnolla, ostin eilen sähköisen rintapumpun et sain purettua ne ihanat muhkurat rinnoista pois. Neiti on kyllä saanut nan:ia lisäksi kun sairaalassa sanoivat mulle et kannattaa antaa lisämaitoa vielä kunnes oma maito noussu kunnolla.

Ristiäispäivää ei olla vielä edes mietitty, nimi on jo valmiina ja toi Alexandra jää toiseksi nimeksi, etunimi pysyköön toistaiseksi salassa mut on ruotsinkielinen kun meidän sukunimikin on ni pitäähän niiden yhteen sopia.

Voisin pikaisesti kertoa meiän synnytyksen kulusta jos jotakuta kiinnostaa...
Eli keskiviikkona 26.3 mulla oli aika äitiyspolille noin klo 09.30 ja siellä tehtiin ne rutiinijutut taas ennen lääkärillepääsyä, eli kävin verikokeissa ja sit käyrille noin puoleksi tunniksi. Sit pääsinkin jo lääkärille missä lääkäri ja kandi teki molemmat sisätutkimuksen jossa todettiin ettei mitään muutosta edelliseen kertaan ollu tapahtunu, eli kohdunsuu edelleen kahdelle sormelle auki ja kanavaa se 2,5 cm jäljellä :kieh: Mut onneks mulla oli se tosi mukava lääkäri joka oli ollu mulla joskus aiemminkin ja laittoi mut sitten osastolle käynnisteleen synnytystä. Osastolla mulle laitettiin cytoecia kohdun suulle 2 kertaa, ensin klo 11 ja toinen laitettiin klo 18. Kovemmat supistukset alkoivat seuraavana yönä noin klo 02, säännölisiksi ne muuttuivat klo 04 jolloin mut laitettiin taas käyrille, silloin vauvan sydänäänet olivat "monotomiset" (mitä lie tarkoittanut :ashamed: ) ja lääkäri määräs käyrille uudestaan klo 05. Ja kun ne äänet olivat sitten viideltäkin vielä monotomiset niin mut lähetettiin synnytyssaliin parempaan tarkkailuun, miehelle soitin klo 05.10 et nyt pitäis lähtee tuleen...

Synnärille siirryin sit n.klo 05.20, mies tuli siitä hetken päästä. Sitten alkoi kivut olla jo aika kovat, kätilö ehdotti ilokaasua ja sitä koitinkin mut kun osannu sitä oikeella hetkellä ottaa ni vaadin saada epiduraalin. Mutta koska kohdunsuu oli vielä niin epäkypsä niin päätettiin puhkaista kalvot ja se saikin ihmeitä tapahtumaan, kohdunkanava hävisi ja sitten tulikin anestesialääkäri laittaan epiduraalia. Sitäkin sitten ronkittiin ja ronkittiin kunnes mun oli pakko nousta istuun et saatiin paikalleen. Tämä ilmeisesti sen takia kun mulla tuli siinä vaiheessa supistukset jo 1-2 min. välein ja tosi kipeinä niin mun oli tosi vaikee pysyä paikoillaan. Epiduraali saatiin kuitenkin paikoilleen ja kello tais olla silloin jo 07.30 tai jopa enemmänkin. Ah sitä taivasta mikä avautui kun lääke alkoi vaikuttaan! Mut sit alkoikin jo ihan samantien kauhee paineen tunne pyllyssä ja jokanenhan tietää mitä se tarkoittaa =)

Kahdeksan aikaan sain luvan alkaa ponnistaan kun olin jo kokonaan avautunut ja kun yhteistyö sujui aivan täydellisesti kätilön kanssa niin meidän neiti näki päivänvalon torstaiaamuna 27.3.2008 klo 08.11. Ilman tikkejä, ilman repeämistäselvittiin ja alakerta on jo nyt kuin ennenkin, mitä nyt häpyluu on välillä kipeä, mutta noin yleisesti kaikki siellä onneksi kunnossa!

Kun neidiltä mitattiin happisaturaatio reilun tunnin ikäisenä oli se alle rajojen, alarajan kun heillä 95, hänellä lukema vaihteli 85 ja 93 välillä. Sitten kutsuttiin lastenlääkäri paikalle ja hän passitti vauvan keskolaan :'( Sinne mut sit jätettiin yksin kun mies lähti viemään vauvaa hoitajan kanssa keskolaan hoitoon. Siellä hän vietti ensimmäisen vuorokautensa infektioepäilyn vuoksi ja sai hän vähän lisähappeakin, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin, oli ilmeisesti vain hörppässyt lapsivettä ja se oli vaikeuttanut hengitystä. Kaikkien kokeiden tulokset olivat hyviä ja perjantaina hän pääsi mulle vierihoitoon. Lauantaina saimme kotiutumisluvan ja nyt totutellaan siis vauva-arkeen!!!

Että sellanen tarina! Tuun sit korjaileen noita tarkkoja aikoja kun saan neuvolasta synnytyspaperit! Mut synnytyksen kesto tais sit olla 4h 11min, ponnistusvaihe 11 min.

Sit vielä lopuksi kärvistelijöille iso :hug: ja rutistus, koittakaa jaksaa vielä!!!

Taaperox3 onnittelut komean kokoisesta pojasta, melkein samat mitat kun meidän neidillä Millä osastolla olitte TYKS:ssä? Ja milloin kotiuduitte? Oltiinkohan samaan aikaan paikalla?

Nyt meen syömään ennen kuin muru herää ja vaatii oman ruokansa =)

:heart: :Ninni ja Alexandra 4 vrk :heart:

 

Hiljaista on ku heinä pellossa --ettei täällä olis loputkin tehtailemassa vauvojaan ulos.

Mä kiusasin mun miestä tänään ja tuumasin hänelle et meitä on kusetettu koko 9kk eikä meille mitään vauvaa edes oo tulossa. Kuhan nyt muuten vaan oon 20kg painoo ottanu jne...
Pakko se huumori on jostain repii...

Kävin kaupungilla "näyteikkuna ostoilla" kuluttamassa lähinnä vaan aikaa ja nyt kotona ihmettelen et mitä tekis.. tvstä ei tule mitään. Ihan hyvin vois olla vauva jo seurana.. plaah!

ei siis tämän järeempiä tällä erää...

Ps. Mites tehdäänkö vielä maaliskuiset huhtikuussa pino vaiko jatketaanko täällä? Eihän meillä periaatteessa ole edes päivittäjää enää ku Ninnikin sai pienokaisensa jo.
Mielestäni voitas mennä tän palstan kans loppuun asti.. Mitä mieltä te muut ootte?

Voicen äiti 40+1

 

mun puolesta voidaan ihan hyvin roikkua täällä...me muutamat kurjat joita jäljellä enää on. Jutut rupee kuihtuu muutenki ku pinnat kiristyy eikä tuu ku ärääpäitä ulos suusta

Siinä oot ongel niin oikeessa et tää on niin tylsää. Nää on tälläsiä ihan outoja väliinputoamis päiviä. Henk. koht. en ainakaan jaksa kaikkia ihmisiä tavata, kun ei jaksa kaikkien uteluita ja lässytyksiä et kyllä se siitä ja voi että miten iso maha jne. jne. jne. Ei jaksa kuunnella ei! No huomenna mulla on edessä taas remppasiivoa...kivaa. Tuntuu niin tyhmältä tuolla kyykkiä, kantaa ja puunata paikkoja kun on yli aikojensakin jo raskaana. Mun pitäis olla jo tuskailemassa pakkautuneiden rintojen kanssa ja valitella väsymystä kun vauva valvottaa

Kuka ikinä meistä onkin viimeinen niin voi kurjuus sitäkin kunnia-asemaa. Toivottavasti me edes angelin kanssa ollaan tyksissä samaan aikaan kun ollaa samalla viivalla. Muuten tulee iso kateus, itku ja hammasten kiristys :ashamed:

minä taas vaihteeks 40+1

 

Munkin puolesta jatketaan vaan tässä samassa pinossa,tuskinpa meiltä enää kovin montaa sivua juttua tulee ku alkaa olee aika hiljasta jo nyt

*muoks*ei muuten tullut sitä kaivattua maalisvauvaa

 

Ninni78:me oltiin osastolla 311,millä osastolla te olitte??me päästiin kotiin perjantaina kun pikkuherra joutui myös pariksi päivää keskolaan sokereiden ja infektio epäilyn vuoksi,mut kaikki oli loppujen lopux hyvin

 

Eiköhän tämä ketju riitä, kun tuntuu hiljenevän sitä tahtia...

Huomenna olisi sitten se aprillipäivä....koko syksyn ollaan naureskeltu, että asukki syntyy kuitenkin aprillipäivänä...nyt se on sitten käsillä, saapa nähdä miten käy.

Olen tässä raskauden edetessä huomannut, että ihan omituiset asiat alkavat ottaa päähän. Siis varsinkin tuttujen kommentit. Tuossa jonkin aikaa sitten hermoja raastoi, kun moni oli vertailemassa mahaani jonkun toisen mahaan tai sanomassa, että "ei se nyt vielä mikään iso ole" tms. Juu eipä, jonnekin se 15kg on kasaantunut!! Kasvukäyrä on silti koko ajan ollut keskiviivalla, joten on tehnyt mieli tokaista aina vaan, että "se on kuule just sen kokonen kun se pitäiskin" tai jotain sinne päin. Nyt olen myös oppinut sen, etten ikinä soittele/viestittele/kysele joka päivä viimesillään olevalle kaverilleni, että joko, joko, joko... Ihan kun mä olisin täällä vielä, jos voisin itse siihen vaikuttaa...
Onneksi tämä on pian ohi...

Tänään on muuten ollut poikkeuksellisen hyvä vointi illalla. Selkää särki tuossa iltapäivällä todella mojovasti, mutta illalla olisin jaksanut taas tehdä vaikka mitä. Omituista... Huomenna lääkäriin.

Simppu 40+2

 

Juu piitsi sen sano: ei tullu maalisvauvaa ei. Hassua, tosi hassua. Ulkona on kyllä ihan yhtä harmaata ja ankeeta kun täällä mun ajatuksetkin. Noh onneks mutsi tulee koht pitää seuraa ja ruvetaan siivoomaan tota alakerran remonttikaaosta, onpahan jotain tekemista. Mä en oo kyl ikimaailmassa osannu kuvitella et millasia tunteita tällanen yliaikasuus tuo tullessaan; hysteriasta, epäuskosta, suruun, pelkohin jne.

Sit aina tulee tällasia etappeja et no nyt ois la. nyt vois syntyy, no nyt ois aprilli päivä nyt vois syntyy, seuraava vissiin on sit toi 4.4 ku on tasapäivä niin vois syntyy jne. ja sit kuitenkin ne päivät vaan lipuu ohi ja vauvaa ei kuulu ei näy. Sori ...iso synkistely viesti. Mulle nää aamut on vaan jotenki nii raskaita. Kyllä tää tästä taas...

40+2

 

Meille syntyi melko pitkän käynnistyksen jälkeen toinen tyttö 27.3. Pituus 52cm, paino 3730g, pipo 35,5.

Tippa laitettiin 9.00 ja tyttö syntyi 21.17

Kaikki meni hyvin vaikka kyllähän se raskasta oli. Eilen päästiin kotiin. Sain sairaalassa flunssan ja nyt on vielä 38 astetta kuumetta.

Myöhemmin sitten lisää kunhan tässä parannutaan.

Krisu ja vaaleanpunainen nyytti

 

Huhtikuista huomenta maaliskuiset :/ mitä myö täällä vielä tehdään

On ainaski Pimmi tainnu saada maalisvauvan ja Viivikin on hiljentynyt supistusten alettua näinköhän on sielläkin tullut matka nyytin haku reissulle,onnea vaan molemmille,jos siellä olette :heart:

Ei tullu ei tänne maalisvauvaa :| mut täs kuussa syntyy kyl viimeistään jotain positiivist se on tästäkin koitettava hakea,ku mielialat heittelee ihan laidasta laitaan,nyt haluisin tän justiinsa syliin ja hetken päästä se taas joutais siellä köllötelläkin viel vaikka pari päivää :/ koita siinä nyt sit elää ittesä kanssa :headwall: Tuskinpa tää ihan heti pihalle tulee ku ei niin mitää tuntemuksia,huomenna ois viimonen neuvola käynti ainakin toivottavasti ja ens tiistaina sit koksiin yliaikaiskäynnille :|

Piitsi 40+3

Kokeillaas uusiks,jos tää jo vaikka suostuis lähettää tän
Krisulle onnea vaaleanpunaisesta nyytistä :heart: :flower: :heart:

 

Uus aamu tosiaan...aamu kaikkien muiden huonojen aamujen joukossa... voin niin yhtyä pitkäkoiven fiiliksiin... Eilen mies ihmetteli kun koko ajan pyrkisin nukkumaan.. ei saanut mitään aikaiseksi... torstaina sit ehkä käynnistellään, jos Tyksissä ollaan sitä mieltä. Nyt vaan haluais nukkua siihen asti... Se klassinen yliaikaisten äitien aatos mielessä: Mikä on kropassa vikana, kun en saa lasta syntymään. Lääketiedettä tarvitaan apuun, että sais ees supistuksia aikaan :'(
Ja karvistellään vaan täällä pinossa (maaliskuisten tuhkien raunioilla).

Onnea kuitenkin krisulle ja taaperolle!!! Ainut mikä sai hymyilemään.. :heart:

Ensimamma ja makkis 41+3

 

ensimamma :hug: sinne,suthan se ois sieltä ensimmäisenä pois saatava tietä tukkimasta :/ koitanpa taas avittaa asiaa puhaltelemalla niitä supistuksia sinulle,ettei tarttis käynnistykseen mennä *puhkun ja puhallan*

*muoks*jokohan se on ootuskin lähteny yöllä,ku ei oo mitää kuulunut :/

 

En mä ole mihkään päässyt, paitsi aamulla päätin lähteä kaupungille heilumaan ja hoitelemaan asioita pitkän saunomisen jälkeen. Aamusauna rentouttaa...
Mä yhdyn teidän muiden kirjoituksiin tästä "yliaikaisuudesta"...voi että tää on rankkaa, en ois kyl uskonut, että tämä ottaa näin tunteiden päälle.

Ja ei tullut maalisvauvaa...mutta nyt keskitytään saamaan tämä kaveri ulos tässä huhtikuun aikana, ennen vappua..
Myös taitaa jäädä aprilli-vauva saamatta, mikä ei tosin kyllä haittaa, mutta näitä "etappipäiviä" kun on tässä ollut, ja mennyt...karkauspäivä, pääsiäinen, aprilli...enää voi vain tähdätä siihen sunnuntaihin, lottopuku-vauvaan. Alkaa tosin sunnuntait olemaan vähissä... :/

Tänään mulla vielä neuvola, ja saa nähdä mitä sielä tuumaillaan...ja milloinkas aletaan varailemaan käynnistyspäivää. Mä olen myös miettinyt, että mikä tätä kroppaa vaivaa kun ei anna meille jo vauvaa...mutta sitten toisaalta, onhan mulla tässä vielä aikaa, kun on "vasta" kuusipäivää yli la:n...

Täällä onneksi paistaa aurinko.
Jumittikos muuten muilla eilisillasta aamuun nämä sivut? Meinasin saada vieroitusoireita kun ei päässyt tasasin väliajoin tarkastelemaan kuulumisia

nyt syömään!

ootus + mahatakiainen 40+6

 

Toi oli hyvä...masutakiainen! Niitä nää kyllä on nää meidän pikku mussukat! Ensimammalle isot :hug: . En ois ikinä uskonut et mustakin tuntuis surulliselta ja "epäonnistuneelta" se ajatus et jos joudutaan käynnistään. Yritin miehelle jutella näistä tunteista ja se ei kyl ymmärtänyt yhtään...sano vaan et no eihän se naisen vika oo jos se ei sieltä synny. Sitä on vaan niin vaikee selittää miks tulee jollain lailla sellanen olo. Mut luojan lykky meille nykynaisille et on on lääketiede sitten apuna niin saadaan vauvamme ulos keinolla jos toisella. Varmaan myös joillain sektioäideillä, tai niillä joilla imetys ei onnistu niin tulee näitä tällasia oloja. Ollaan me naiset vaan niin naisia. Musta on kuitenkin hienoa et asioita voi sanoa äneen ja puhuu niistä paskoistakin fiiliksistä. Se kuitenkin lopulta helpottaa.

Noh täällä painettu koko aamu ahkerasti siivoushommia alhaalla. Edelleen niukahkolla, nestepainotteisella suolattomalla shittiruuaalla mennään. Mutsi keittelee tuolla mulle just suolatonta kasvissoppaa mis kaalia ja selleriä ja sen sellasta. Jos auttais turvotuksiin. Tänäänkin vettä mennyt jo vajaa 2 litraa sisään ja ulos tullut vaan yks pienen pieni pissa :headwall: Tukisukat onneks vedin heti jalkaan kun heräsin ni ei jalkoja pistele ja kirvele. Nyt sitten neiti protestoi tuolla mahassa kun koko aamun on joutunut oleen huonossa mykkyrässä kun oon siivonnut...potkii kylkiin ja yrittää tehä tilaa. Tulis ulos mokoma niin pääsis sohvalle äitin kans köllöttelee ja sais oikoa pitkiä koipiaan ihan rauhassa

ja eikun homma jatkuu...

 

Poika tuli!

Sunnuntaina 30.3 syntyi meidän herra. Pituutta 53cm ja painoa 4,5kg, pipo 37,5cm. Synnytys meni hyvin, kestoa 17tuntia. Kotiuduttiin tänään ja jatkan juttua paremmalla ajalla.

 

Paljon Onnea Veera-81:lle ja perheelle pojasta! :heart: