MAALISMAMMAT 5

[Vanilla 11+1]

Taidan ottaa selvää mitä olen tienannut vuonna 2005, että voin varmistaa tulot äitiyslomalle... Mulla on periaatteessa mahdollisuus vaikuttaa tuloihin vähän kun mulla on pieni provvisio peruspalkan lisäksi.. (kun luulen että mulla on 20% paremmat tulot viime vuodesta siinä ja hilkulla..)

Pelottaa mennä töihin. Enää en oksentele niin paljon, mutta töitten kiire saa stressaantumaan ja se ei oo kivaa, mutta näin on varmasti monella muullakin.

Voi, olisipa mukava tietää jo Pikkuisen sukupuoli. Katelle se oli varmasti mukava valopilkku huolen keskelle. Näkeekähän ne sitä neuvolan ultrassa vielä rv 15, vai ei? Meillä on sillon ultra. Ois kiva jos suostuisivat kertoa..

Voi, niin odotan että tuntisin jo Pikkusen liikkeet! Siihen taitaa vielä tovi mennä. Nyt meillä on just pyörähtäny rv 12 käyntiin..

Tällästä tällä kertaa,
MOi.

 

[Tuutikki81]

Maanantaita =)

Mä olin eilen jumppailemassa, menin jopa pyörällä sinne (no, ei se matka ollut kuin 3 km yhteensä, mutta kuitenkin).. Oli tosi kivaa pitkästä aikaa, vaikkakin nyt on paikat tosi kipeenä. Kurjaa oli huomata miten nopeasti se kunto on karissut alaspäin, kun on ollut 2 kk tekemättä mitään. no, tästä suunta ylöspäin.

Mä kyselinkin jo aikaisemmin siitä, että onko teillä perheessä lemmikkieläimiä tai lähinnä koiria?? Kukaan ei harmi kyllä vastannut. Ajattelin vain, kun itse tässä pohdiskelen miten koiruus mahtaa suhtautua, kun on tottunut olemaan meidän elämän keskipiste.. No, senhän näkee sitten, mutta jos muilla on jo kokemusta asiasta, niin olisi kiva kuulla miten teiän koiruus on suhtautunut tulokkaisiin..

Tuutikki81 14 + 6

 

[DiuDiu]

Meillä on koira ja kissa, jotka saavat luvan sopeutua uuteen tulokkaaseen. Koirasta en niinkään ole huolissani, se tulee hyvin toimeen kaikkien kanssa, ja pitää lapsista. Onhan se tietysti eri juttu kun vaavi tulee meille asumaan, mutta uskon että koira silti ottaa mukaan laumaan. Kissasta sen sijaan on vaikea sanoa, ei auta kuin antaa ajan näyttää miten se tulee suhtautumaan.

 

[heta]

Meillä myöskin on koira ja kissa.Koira on kylläkin vasta 4kk vanha, mutta kissa on vanhempi ja tottunut lapsiin, oma tytär retuuttanut sitä joka paikkaan ja joka paikasta.
Sit neuvola kuulumisia, paino noussut n.3ja puol kiloa alusta ja verenpaineet kunnossa ja hemppari oli 124, et ihan hyvät olivat.Vauvan sydämmensykkeenkin kuulimme, jumputti 150-155 tahtiin.Mahtavaa kuulla et siellä masussa on kaikki kunnossa. Sykettä otettaessa neuvolatäti sanoi et taitaa potkiskella jo, mut en oikein ole varma siitä vielä, jonkin laista kuplintaa olen ollut tuntevinani, mut varmaksi en sano.
Meillä rakenneultra 4 viikon päästä, kivaa nähdä masuasukki taas uudestaan.
Mut nyt täytyy lähteä ton hurtan kanssa päiväkävelylle, kun pitkästä aikaa paistaa aurinko täällä pohjoisessa.

Heta rv tasan 15

 

[Miuku]

Tuutikki81: Meillä ei eläimiä ole mutta ystävän kautta on asiasta kokemusta. Heillä oli ärhäkkä terrieri, joka oli tottunut saamaan jakamattoman huomion iltaisin molemmilta omistajilta ja joiltakin läheisimmiltä vierailta. Miksipä ei, kun kilpailijoita ei ollut ;o) Suojeli myös omistajiaan ärhäkästi jos tilanne oli hiukkuakaan uhkaava. Purrut ei ketään koskaan, mutta ärhenteli kyllä siitäkin edestä. Sukulaiseni otti asian puheeksi (kuinka tutustuttaa koira vauvaan) perhevalmennuksessa tai jossain vastaavassa (hänellä taisi olla jotain julkisen puolen psykologikäyntejäkin, jotka kuuluivat ko. sairaalan asiakkaiden äitiyshuoltoon.) Siellä sitten käsiteltiin miten muutos olisi koiralle mahdollisimman helppo jne.

Konkreettisinta lienee se, kun miehen piti viedä vauvan kakkavaippa sairaalasta kotiin koiralle tutkittavaksi muutamaa päivää ennen kuin itse äiti ja vauva kotiutuivat ) Ja taisivat tuoda sieltä myös jotain vauvalta tuoksuvia vaatteitakin. Näin koira oppi tunnistamaan uuden perheenjäsenen hajut jne. Äitin ja vauvan saavuttua kotiin, vauva oli eteisessä heti ulko-oven sisäpuolella kantokopassa, ja koira sai valvotusti äidin ja isän läsnäollessa haistella ja tutustua vauvaan ennenkuin hänet kuljetettiin eteistä pidemmälle. Jokaisesta pienestäkin ärhentelystä tai muusta rangaistiin heti.

Mitä kaikkea muuta tuohon "koulutukseen" kuului, en enää muista...

On ihanaa ollut huomata, että entinen "sillon tällöinen" ärhentelijä on muuttunut itsekin vauvaksi, ja kerjäsi/kerjää nytkin huomiota entistä enemmän. Esimerkiksi jos leikki vauvan kanssa, ja koira oli nukkumassa, niin kohta hän jo halusi leikkiin mukaan, tai tuli ainakin katsomaan mitä tapahtuu ja seurasi vieressä! Nykyisin antaa myös kaikkien silittää ja alistuu mahalleenkin välillä hellittäväksi. Kaikki uusia piirteitä vauvan myötä! Ihaninta oli myös nähdä kuinka hauva suojeli/suojelee vauvaa/lasta. Kun vauvan kanssa leikki, koira tuli viereen vahtimaan ettei vaan vauvalle satu mitään ) Jos vauva vaikka alkoi itkeä koira "hauskuutti" häntä, ja katsoi samalla leikittäjää (jonka oletti itkun aiheuttavan) "vihaisesti". Oli siis "sopivan" suojeleva. Lieneekö sitten koira jotenkin älynnyt että kun vauva huutaa ja hän menee ottamaan "omaa häntäänsä kiinni", itku yleensä loppuu ja nauru tuli tilalle...

Nykyään tuo neiti on jo lähellä 5 vuotta, ja heistä on tullut erottamattomat kumppanit. Neiti saattaa vetää hauvaa hännästäkin tai muuten kiusata (kun ei valvojaa ole...), ja koira vain lähtee pois, vaikka sohvan alle nukkumaan. Ei siis ole moksiskaan. Ennen olisi varmaan näykännyt.

Olisikohan jossain koiran kasvatuskirjassa tai täällä netissä jotain tuohon liittyen? Jos ei niin kysy ihmeellä asiaa neuvolasta! Kun näihinkin tilanteisiin kerta on selviä ja toimivia neuvoja. Yksin en ehkä alkaisi asiaa sitten hoitamaan, varsinkaan jos koira on iso...

 

[Hena ja papunen]

G: Meidän talouteen ei kotieläimiä kuulu. Äidilläni ja siskollani on kyllä.
Olipas rankka viikonloppu. En saanut nukuttua kunnolla, kierin vain kaikki yöt sängyssä. Ihan outoa, oli semmoisessa unen ja valveillaolon välitilassa. Nyt on sitten ihan zombimainen olo. Ei mitenkään tappavan väsynyt, mutta ihan pihalla. Onneksi kohta pääsee kotiin, tai no, piti tulla julkisilla kulkuneuvoilla loppu työmatka, kun tämä Helsingin keskusta on täysin sekaisin ASEM-kokouksesta. Perjantaina seisoin jonossa puoli tuntia. Se riitti. Ennemmin katselen maisemia ja rentoudun lehden parissa ratikassa ja metrossa (ja sitten vielä päättäriltä autolla), kun raivoan jonossa. Vaihtelu virkistää.
Blaah, tapahtuisi nyt jotain kivaa ja piristävää!

Hena rv 11+5

 

[Lentiäinen]

Tervehdykseni taas todella, todella pitkästä aikaa!!!!

En edes muista mitä kaikkea olette kirjoitelleet, vaikka kaikki olen lukenutkin. Mutta ultrakuulumisia oli iloisina monilla, onnea teille! Katella on ollut aika rankkaa, ja toivon todella, että kaikki olisi hyvin. Voimia teille!!

Meillä käytiin myös np-ultrassa viimeviikolla. Kaiken kauhean jännittämisen kukkuraksi huomasin vessareissulla veristä vuotoa juuri ennen kun olimme lähdössä ultraan. Meinasin seota huolesta!!! Siihen sängylle kun pääsin, en uskaltanut edes hengittää. Kätilö rauhallisella äänellä " siinä hän on, ja siinä sykkii sydän", kyyneleet valuivat pitkin poskia ja vihdoin uskalsin hengittää. Liikkumaan piti kaveria hoputella, oli pieni kait päikkäreillä. Kaikki siis hyvin, koko vastasi viikkoja ja np-mitta oli 1,1m. Kätilö antoi meidän oikeen herkutella ja katsella hartaasti ja kunnolla. Meillä oli tuleva isovelikin mukana (4v.) ja ihmeissään katseli. Sovittiin etukäteen, että jos näyttää huonolta, niin mies lähtee välittömästi pois pojan kanssa. Onneksi siitä tuli meille kuitenkn onnellinen perhetapahtuma =) Olipas omaanapaa!!!

Koirasta: Meillä on isokokoinen koiruli, kiltti, mutta koohottaja. Esikoisesta jännitin ihan samoin kun Tuutikki. Mutta kaikki meni omalla painollaan. Sairaalasta isi toi vauvan pissavaipan nuuskintaan ennen kun kotiuduimme. Kun tultiin kotiin, laskettiin vauva kaukalossaan eteiseen ja minä menin ensin paijaamaan ja tervehtimään koiran yksin ja yhdessä mentiin sitten katsomaan vauvaa. Koira oli niin iloinen ja innoissaan, että ei raukka tiennyt kumpaa olisi nuuskinut ja nuollut (annoin nuolla, kunhan ei nyt ihan avoimeen suuhun , minua vai vauvaa. Tosi hellä ja varovainen osasi olla vauvan kanssa. Myöhemmin, kun poika alkoi liikkua ja tietenkin meni koiran ruoka kipoille (kielsin tietenkin, mutta aina ei ehdi , niin koira murisi ja näytti hammasta. Otin koiralta ruokakipot, pojan syliin ja annoin pojan läträtä ruualla ( melko siivo, kun koiralla oli siinä vanhat kalakeiton jämät). Koira katseli vieressä nöyränä ja lipoi huuliaan, annoin välillä koiralla ja taas pojalle jne... Siitä lähtien koira aina väistyi, kun poika tuli "aterioimaan". "Söivät" vuorotellen Oli pakko kongretisoda koiralle se, että hän on edelleen lauman "alin" jäsen. Poika on nyt kohta jo 4v. ja hienosti on mennyt. On välillä koira saanut sellaista kyytiä, että heikompia heikottaa, mutta koira yleensä vaan poistuu ja jopa häpeää itse jos vingahtaa. Luulee raukka, että on tehnyt jotain väärää. En todellakaan salli, että poika kiusaa tai satuttaa koiraa, mutta niitä tilanteita valitettavasti tulee väistämättä. Kyllä meillä jäähypenkillä iatuskellaan, jos tahallaan kiusaa, tai satuttaa. Opetin koiralle myös sen, ettei ota pojalta ruokaa tai mitään syötävää, kun ruokakupistaan. Meillä koira ei ota edes ruokapöydästä tippuvia sattumia, enne kun poika on syönyt, poistunut pöydästä ja minä anna luvan "siivota" pöydänalusen. Ei vaan tuntunut kivalta, kun koira kokoajan skarppasi ja päivysti jokaista lusikallista, että kuinka paljon tippuu ja syöksyi heti kolistelemaan ja hounimaan läydän alle. Nyt odottelee ja makoilee kauempana rauhalliseti, ja helposti oppi senkin.
Aikaa ja kärsivällisyyttä tämä kaikki vaatii, mutta kannattaa. Ja kaikille koiraperheille löytyy ne omat toimivat jutut. Jokainen tuntee kuitenkin sen oman koiransa ja osaa tämän kanssa parhaiten näitä juttuja suunnitella ja toteuttaa.

Lentiäinen 13+6

 

[Iines]

Heippa!
Koira löytyy meidänkin perheestä, ja hieman todella jännittää miten suhtautuu sitten vauvaan kun on ollut meidän perheen vauva tähän asti... Eli saanut kyllä jakamattoman huomion molemmilta. Onneksi on kuitenkin tottunut lapsiin.
Hetalla oli mukavia kuulumisia neuvolasta, itse menen huomenna ja pääsen kuuntelemaan pikkusen sydämen sykettä!
Liikkeitä odotan kovin, ystäväni, joka myös ensimmäistä odottaa oli tuntenut rv16 paikkeilla kuplia ja 17 selviä potkuja. Toivon että itsekkin tuntisen ne noin aikaisin.
Eipä taas muuta, työt kutsuu.
Iines 14+

 

[Vanilla]

Moi!

pahoinvointi alkaa väistyä, eikä työkään nyt NIIIN pahalta tunnu. Hassua, kun syksy antaa odottaa itseään ja kes vaan jatkuu. Ihan kiva kuitenkin, että saa tehtyä kaikki pahoinvoinnin takia rastiin jääneet pihatyöt. Ehkäpä nyt on alkanut mulla se energinen vaihe. Toivotaan niin. Tänään alettiin miehen kanssa todella miettiä kylppäriremonttia. Ennen se on vaan ollut jossain kaukana tulevaisuudessa - kiirettä kun meillä ei ole asian kanssa. Nyt kuitenkin on sellanen fiilis, että jos vaan mahdollista niin tehdään se ennen vauva tuloa.. Ihanaa! sitten saan sen kylpyammeen! =).

Onneksi Lentiäisellä on ollut kaikki hyvin, vaikka jouduitkin pelästymään ennen ultraa. Ihanaa, että se vauva siellä olikin oikein hyvässä kunnossa!

Lemmikistä.. Meillä ei ole lemmikkiä, joten vaikea kommentoida aiheeseen sen kummemmin..

G: Haluatteko tietää lapsen sukupuolen etukäteen?

Minä olen aina ajatellut että haluan sen tietää. Luin kuitenkin tuosta yhdestä ketjusta -varmasti joku muukin on sen lukenut-, että se ei välttämättä olisikaan hyväksi vanhemmille, tai että synnytyksen huipennut jäisi sitten kokonaan väliin. Mietin tätä eilen ja nyt en olekkaan varma haluanko tietää, vaikka oikeasti ehkä haluaisinkin..

Mutta mutta, tälläkertaa ei kummempia kuulumisia. Anteeksi omanapaisuus. kirjotelkaahan kuulumisia. Olette kaikki mun edellä, joten kiva lukea mitä on tulossa ehkä vastaan lähiaikoina..

Vanilla rv 11+4 -VASTA!

 

[Moppi]

Moi!
Noista eläimistä tuli mieleeni eräs kultainen noutaja. Koira oli alusta alkaen ollut erittäin innoissaan auttamassa vauvan hoidossa. Vauva oli jo hiukan vanhempi ja äiti oli jättänyt viltille lattialle selälleen, ja oli itse keittiössä. Hetken kuluttua oli vauva alkanut itkemään, ja äiti oli huhuillut et kohta tullaan. No, itku vaihtui nauruksi ja äiti meni katsomaan et mitä ihmettä tapahtuu. Koira oli seissyt vauvan yläpuolella ja se oli laittamassa tuttia vauvan suuhun ihan tohkeissaan. Mutta tutti olikin vahingossa mennyt väärinpäin, eli tuttiosa oli koiralla itsellä suussa ja tietenkin vauvaa kutitti koiran viikset. Et silleen, voihan noista koirista tosissaan tulla hyviäkin hoitotätejä))

Meillä on 2 kissaa, eikä itseäni oikeastaan pelota miten suhtautuu vauvaan. Täytyy yrittää suhtautua niihin samanlailla kuin ennenkin. Molemmat kissat ovat meillä erittäin kilttejä ja sosiaalisia. Sama kuin koirienkin kanssa heti vaan päästää tutustuun kun laitokselta kotiutuu.

Neuvolassa tuli käytyä maanantaina, sydänäänet kuului hienosti ja muutenkin kaikki hyvin. Pahoinvointia on ollut reilun viikon iltaisin, jonka vuoksi täti laittoi lääkärille. Kirjoitti heti viikon lomaa ja sanoi vielä et jos jatkuu niin sit uudestaan. Verenpaine oli laskenut, huh, alapaine siis vielä kuukausi sitten 90, nyt 74. Hemoglobiini oli nyt 134, kun aikasemmin 150. Eli hienosti kai menee, vielä kun tuosta pahoinvoinnista pääsis. Paino oli tippunut kilon, eli yhtään ei ole vielä kiloja tullut.

Mites teillä muilla on tulevat isovanhemmat suhtautuneet asiaan, ovatko jo kovasti ruvenneet hössöttään. Mulla meinas jo eilen mennä hermot omaan äitiini. Tais olla hiukan herkkä päivä, no eiköhän se tästä.
Hyviä vointeja kaikille!

Moppi 14+

 

[Np]

Heippa taas pitkästä aikaa!

Mikähän siinä on että kirjotteleminen jää niin vähälle, ei vain virtaa oikeen riitä... työ imee kaiken energian! Onneksi tuo väsymys on alkanut pikkuhiljaa hellittää
En millään jaksais oottaa että olis jo seuraava neuvolakäynti!! vielä kaks viikkoa olis jäljellä.. Maha alkaa kyllä tosissaan jo näkyä, vaikka kyllä tuo pinta vielä on aivan pehmoa, taitaa uusi asukas ponnistaa kaiken "ylimääräisen" tuohon esiin. Housut on alkanut jo tuottaa ongelmaa, nappia ei voi enää pitää kiinni tai pitää vain jotain löysiä housuja käyttää. Pitäis varmaan käydä jo housuostoksilla, täälläpäin on vaihtoehdot kyllä aika minimissa, hankalaa! Joko muut ootte ostanu mammakoon vaatteita?

Niin koiruuksista, meillä ei ole koiraa, on kyllä ollut suunnitelmissa että otettais mutta kyllä se nyt jää varmaan johonkin tulevaisuuteen. Veikkaan että tämä tulokas vie sen verran huomiota ja ajan ettei koirapentua jaksa alkaa opettamaan, ainaskaan vielä

Tämä sukupuoliasia on kyllä vaikea, aluksi olin ihan varma kans että haluan tietää onko tyttö vai poika jo ennen synnytystä, mutta nyt tarkemmin aateltuna en enää tiedä.. Onhan siinä oma jännityksensä sitten odotella! Mutta taas vaatteiden ym. ostaminen olisi helpompaa kun tietäisi kumpi on tulossa. Mies on sitä mieltä että ooteltais, saa nähä!!

Mutta nyt telkkarin eteen rentoutuun
Kaikille hyvää vointia!!

 

[Np]

ei voi olla totta, ei semmosta kertaa ettenkö unohtais noita viikkoja laittaa tuohon viestiin...

t. Huonomuistinen Np 14+2

 

[Hena ja papunen]

Voi tätä väsymystä... En taas saanut viime yönä nukuttua. En tiedä miksi! Pyörin vaan sängyssä yli puolen yön, ja sitten oli pakko nousta jo puoli seitsämältä. No, viikonlopuksi lähden äidin luokse maaseudun rauhaan...
Jee, mulla on nyt virallisesti 12 viikkoa täynnä! Tuntuu, että on jonkunlaisen rajapyykin ylittänyt. Muuten ei vissiin mitään uutta, välillä tulee huono-olo, ruoka ei aina meinaa maistua, väsyttää vielä välillä, ja alavatsaa repäisee jos nousee nopeasti seisomaan.

Oletteko jo alkaneet rasvailemaan vatsaa/rintoja? Siis enemmän kuin normaalisti. Itse olen vähintään joka toinen päivä lätrännyt rasvapurkin kanssa, kun ennen tein sen vaan pari kertaa viikossa. Ihan tavallista body lotionia olen toistaiseksi käyttänyt. Kunhan tuo purkki tyhjenee, niin ajattelin sitten hankkia jotain öljyisempää. Epätoivoinen taistelu raskausarpia vastaan on siis alkanut...

Jesh, aamupalalle!

Hena rv 12+1

 

[Tuutikki81]

Moikka kaikille =)

Mulla oli ne pahoinvoinnit pari viikkoa poissa ja nyt yks`kaks yllättäin tällä viikolla on ollut pari - kolme huonovointista päivää.. Olin salilla maanantaina ja siellä se yökkiminen alkoi, ennenkuin olin edes ehtinyt tehdä mitään liikkeitä. No, tältä viikolta on sitten jäänyt salilla + jumpassa käymiset, kun fiilis on ollut niin huono. Ulkoilu koiran kanssa helpottaa, raitis ilma tekee hyvää.

Päätinkin, että tänään ilmoitan, etten jatka tämän kuun jälkeen siellä liikuntakeskuksessa. Täytyy sitten keväällä synnytyksen jälkeen palata asiaan uudestaan.

Mä oon ennen raskautta ajatellut, etten halua tietää sukupuolta etukäteen, mutta raskaaksi tulon jälkeen, tuntuu siltä, että kyllä mä sitten haluan. Mies on samaa mieltä.

Soitin tänään kahteen Helsinkiläiseen yksityisklinikalle ja tiedustelin siitä 4D -ultrasta.. Hinnaltaan se on 210 €, kelan korvauksen jälkeen maksettavaa jää 150 €. Viikosta 20 sitä kuulemma tehdään. Mä ajattelin, että varaan ajan joulukuulle esim. viikolle 50, silloin olisi viikkoja 29. Siellä se sukupuoli viimeistään sitten selviää suhteellisen luotettavasti.

Mun vanhemmat on 110 %:sti mukana tässä odotuksessa.. Heille tämä on ensimmäinen lapsenlapsi. Ovat hankkineet jo vaikka mitä vauvan tavaroita ( kaksin kappalein.. heidän kotiin ja meidän kotiin ) ja vaatteita.. Mun isä lupasi ostaa meille vaunut, oli kuulemma käynyt mun siskon kanssa jo katsomassa jotain Brion vaunuja, mutta lopullisen päätöksen tehdään minä ja mun mies. ( Kummatkohan tässä nyt enemmän odottaa )

Lisäksi mun äiti on suunnitellut pitävänsä lomaa töistänsä sen jälkeen, kun mun miehen isyysloma loppuu.. Eli voi auttaa mua sitten jos musta tuntuu siltä. Oon ihan tyytyväinen näistä mun tukijoukoista.

Mä en oo ostanut vielä mitään suurempaa vaatetta, kuin normaalistikaan käytän eli koossa 36/38 pysytään vielä. Osan housuista olen kyllä joutunut jättämään kaapin pohjalle, kun ei mahdu, mutta onneksi on näitä lantion mallisia farkkuja, joita voi oman koon mukaan ostaa ja maha tulee sitten siihen "päälle".. Vaikkei se siinä roiku, mutta pömpöttää.

Mä lähden nyt ruokkimaan itseni ja pienokaisen kanasalaatilla..

Tuutikki81 15 + 2

 

[Vanilla]

Moi!

Täällä mahaa kiristellyt koko eilisen illan ja vieläkin vähän. En tiedä mikä ihmeen kasvupyrähdys siellä nyt on, mutta illalla menen kyllä kävelylle, ei tämä elämä muuten oikein suju...

Odottelen myös seuraavaa neuvolakäyntiä malttamattomasti. Vielä ois reilu 2 viikkoa odotettavaa. Mulla on ollut hieman ylipainoa, mutta ei kauheasti, joten siitä ei ole neuvolan täti mitään puhunut. Nyt pahoinvoinnin aikana kiloja oli tippunut 3 pois, joten näillä mennään.. En noista arvoista kauheasti tiedä, mutta äitiyskortissa lukee että hemoglobiini on ollu 130 ja verenpaine 120/70, eli ilmeisesti ihan ok. Minä en siis näistä mitään tiedä.

Meillä miehen vanhemmat on aika lailla hössöttänyt. Tai siis pääasiassa anoppi. Mitään ei ole onneksi vauvalle mitään ostellut, kun meillä tuo maku asioissa aika lailla on erit, mutta varmaan sitten vähän myöhemmin alkaa se hankintavimma. Mun vanhemmat on ottanut asian iloisesti, mutta rauhallisesti. Äiti on ollut hyödyksi siinä, että on kertonut konkreettisia asioita raskauden kulusta ja tuntemuksista. Se jotenkin lohduttaa/rauhoittaa mieltä, kun ei oikein aina tiedä mikä saa sattua ja mikä ei..

Minä käytän jo mammavaatteita osittain. Töissä mulla on mammahousut, kun se tekee tästä istumisesta huomattavasti inhimillisempää.. Jotenkin tuntuu että nyt masusta on tullut selkeästi sellainen vauvamasu.

Mulla on atooppinen ihottuma, joten muutenkin joudun rasvailemaan ihoa päivittäin, niin samalla tulee tuo masukin rasvailtua.. .

Tuutikki, miltä klinikalta kyselit tuota 4Dtä? Kun todennäköisesti mennään sinne vielä joskus joulukuussa, kun ainoa ultra (neuvolan tarjoama) on meillä jo lokakuussa ja siitä ei ehkä malteta oottaa maaliskuulle, ennen kuin nähdään vauveli seuraavan kerran.. Luulempa että siellä tulee se sukupuolikin kysyttyä kuitenkin. Tai sitten ei. Tai sitten joo.. Hmn..

Vanilla 11+5

 

[Hena ja papunen]

Tänään muuten ekaa kertaa käytössä BellyBelt täällä töissä, ja täytyy sanoa että on loistava! Olen tässä loppu kesästä käyttänyt farkkuja, mutta nyt halusin suorat housut päälle. No eihän ne menneet läheskään kiinni!! Tässä Beltissä on mukava joustonauha joka antaa sopivasti periksi kun istuu ja pitää kuitenkin housut ylhäällä kävellessä. Aivan paras!

Mammavaatteista olen hankkinut vasta 2 paitaa. Mulla on sen verran löysiä neuleita talveksi, että luulisin niillä ainakin aluksi pärjäävän. Trikoopaitoja löytyy myös. On vaan ollut niin pitkään muodissa lyhyt helmaiset puserot, onneksi tänä syksynä on jo näkynyt pidempääkin helmaa. College housut täytyy varmaan käydä ostamassa mamma-mallia, ne tuntuu vähän jo ahdistavilta lenkillä käydessä.

Jaiks miten kallis tuo 4D on... Tekisi kyllä mieli käydä. No, päätän sitten rakenneultran jälkeen, mitä teen. Kunhan nyt menisi viikko nopeasti niin pääsisi taas neuvolaan, ja sitten parin päivän päästä ultraan.. Jokohan ne sydänäänet kuuluisi ensi viikolla? Miten niitä muuten kuunnellaan?

Mun äiti on kanssa ihan innoissaan ensimmäisestä lapsenlapsestaan. Mieheni vanhemmille tämä on jo kolmas. Itse ostin eilen aivan uskomattoman hellyyttävän ja suloisen potkupuvun.. sellaisen valkoisen, jossa on vaalean vihreä kengurun kuva. Hankin myös netistä neulontaohjeita ja aloitin pikkusten tossujen neulomisen. Printtasin myös pari neuletakin ohjetta, mutta taitaa tuleva mummi saada ne neulottavakseen.

Missäs kaikki luurailee?

Hena

 

[Tuutikki81]

Vanilla :

Mä soitin Femedaan ( puh nro. 09/ 7510 1000.. Kalevankatu 9 A 2, Hki ), sinne eivät varaa vielä aikoja.. Sanoivat, että riittää, kun soittaa pari viikkoa ennen sitä ajankohtaa, jolloin haluaa mennä.

JA

Soitin myös klinikalle nimeltä Felicitas ( puh nro. 09 - 6122750, Urho Kekkosenk. 4 - 6 A, Hki ). Siellä olisivat varanneet mulle ajan heti sinne viikolle 50 tai 51 jolloin haluamme mennä.

Molemmissa hinta oli sama eli 150 € kelan korvauksen jälkeen, muuten 210 €.

Ajattelin varata ajan tuolta Femedasta sitten joulukuun alussa.

 

[DiuDiu 13+1]

Tervehdys täältäkin. Huomenna sitten np-ultraan, jännitys kasvaa.. Muuten ei kuulu sen kummempia, samaa rataa on edetty. Pahoinvoinnin osalta on helpottanut, mutta toisaalta välillä on päiviä, jolloin pahoinvointi on jopa pahempaa kuin kuin silloin 8-10 viikoilla.

4D-ultrasta ei olla tehty päätöksiä, katsellaan sitten rakenneultran jälkeen miltä tuntuu.

 

[Vanilla]

Missä kaikki luuraa? Täällä on ollut kovin hiljaista, muutamia lukuunottamatta. Kai se on sitten kausiluontoista..

Kiitos Tuutikki tarkoista tiedoista, kirjoitin ne itselleni ylös.

Meillä tulee huomenna rv 12 tasan ja ollaan ihan innoissaan.
Mies ei ole meinannut pysyä housuissaan tämän vauva asian kanssa ja olisi halunnut kertoa siitä koko maailmalle kauan sitten. Nyt olen vasta antanut luvan kertoa siitä muille. Vähän pelottaa, että jos sitä sitten sattuukin jotain vielä, mutta ei sitä voi kauaa enää piilotellakkaan. Onpahan sitten taustatukea jos sitä tarvii. Toisaalta vauva on jo nähty ja samoin sydänäänet kuultu, joten ei tässä nyt suurta mahdollisutta mihinkään pahaan ole.

Viikonloppu ollaan vihdoinkin kahdestaan kotona, ilman että mennään kylään tai kukaan tulee meille. Taitaa mennä kirpeän syysilman nauttimiseen ja remontointiin tämä viikonloppu. Ihanaa!!!

Vaunuista. Jotenkin olen nyt tykästynyt tuohon Brioon. Malli on jotenkin hyvä ja kyllä sieltä värikin kai löytyy. Mietin vaan että onkohan Brion vaunukoppa kuinka pieni, kun haluaisin nukuttaa vauvan ulos mahdollisimman pitkään. Taidan laittaa siitä kyselyn tänne seuraavaksi. Juu...

Onko normaalia että selkää ja masua välillä jomottaa vähän menkkamaisesti. Varsinkin selkää? Kun ei se vauva vielä niin iso ole. Sitten on niitä kohdun kasvukipujakin vielä. Pelottaa aina että joku tuntemus on vääränlainen.

Hyvää viikonloppua kaikille, jos en enää ehdi kirjoittelemaan, toivottavasti tulee viikonlopun aikana jotain kuulumisia ketjulaisilta!

Vanilla 11+6

 

[Kate31]

No niin, nyt on flunssakin jo väistynyt. Odottelen rauhassa ensi viikon tutkimuksia ja puuhastelen sillä aikaa kotona; tänäänkin tulee joukko ystäviä illalliselle, joten paistia tässä jo kovasti valmistellaan. Olen viime aikoina ihan olan takaa rakentanut kotia (kriisi?), hankkinut uusia astioita 10 v. vanhojen tilalle, lapsille uusia verhoja, kirpparilta hienoja reseptikansioita jne. Ja ostin minä sieltä kirpputorilta pienen keltaisen ammeenkin 2 eurolla... Ajattelin, että jos sille ei nyt keväällä löydy käyttöä, niin kuitenkin sitten myöhemmin. Ja voihan siinä vaatteitakin liottaa, vaikka haaveissani siinä kylpee terve poikavauva.

Olen pitänyt mammahousuja jo monta viikkoa ja minulla on ennestään olemassa mammapaitoja, jotka olen ostanut ihan "normaalitilassa", kun ne oli niin kivoja. Nyt en kuitenkaan hanki vähään aikaan mitään odotukseen liittyvää.

Ensi viikolla siis lisää tietoa (ehkä), ihan ok tässä kaikki muuten...

15+2

 

[Plankton]

Kate31, mihin tutkimukseen olet menossa?

Itse olen ollut vähän maassa ... seerumiseulan tulos positiivinen ja eilen olin sitten lapsivesipunktiossa... Tuloksia pitää odottaa pari kolme viikkoa ... Ultrassa eilen kaikki oli ok ja silloin NT-ultrassa turvotuskin vain 0,9mm, mutta siis seerumiseula (pelkkä verikoe viikolla 15-16 + ikäriski) seuloi mut siihen 5%:n porukkaan kenelle tarjotaan lisätutkimuksia. Pelkään pahinta, toivon tietysti parasta. Lapsivesipunktio oli kivuton ja lepäilen nyt pari päivää ettei se aiheuttaisi keskenmenoa (riski vain alle 1%).

Luen kyllä viestejä, mutta taidan kirjoitella lisää sitten kun tulokset tulevat. Toivottavasti pysyn listalla, sillä jos saamme huonoja tuloksia niin päädymme vissiin keskeytykseen vaikka se jo ajatuksenakin tuntuu tosi pahalta. En kuitenkaan uskalla ostaa mitään ja töissä koitan salata raskauden niin kauan kuin saan tulokset...

Viikot ainakin 16+2

 

[Vanilla]

Voimia Kate ja Plankton! Muutan en osaa sanoa. *rutistus*

Vanilla

 

[Hena ja papunen]

Paljon haleja Katelle ja Planktonille! Jotenkin itseänikin on alkanut pelottaa tuo np-ultraan meneminen.. täytyy vaan yrittää olla ajattelematta ja uskoa jonkinlaiseen kohtaloon.

Vanilla, mäkin olen miettinyt Brioja, Kombi tai Nova on ollut mielessä. Täytyisi päästä testailemaan johonkin liikkeeseen.

Ei mutta, nyt äkkiä työt valmiiksi niin pääsen lähtemään!!

Terv Hena rv 12+2

 

[kipsun äippä]

heipati rallaa. Piitkästä aikaa.

Tuosta koira-asiasta. Meillä oli maailman ihanin Belgianpaimenkoira,4-vuotias uros. Joka ei ikävä kyllä hyväksynyt uuttatulokasta,vaikka me myös roudattiin synnäriltä vaippaa,vaatteita. Koira ei tehnyt muuta kun murisi pinnarin edessä,murisi kun syötin,murisi kun hoidin...Jouduttiin lopulta luopumaan. Vieläkin ikävä vaivaa.

 

[Cloud]

Heipä hei kaikille pitkästä aikaa. Ei oo tullu käytyä täällä piiitkään aikaan ja syy on ehkä siinä et on tuntunu ettei oo tarvetta käydä ku kaikki on mennyt niin hyvin. Pahoinvointia ei oo ollut varmaan kuukauteen, se loppu sitte kertaheitolla. Olo on ollu tavallistakin pirteämpi ja siitä oon niin kovin onnellinen Ultrassa kävin tuossa pari viikkoa sitte ja se oli niin ihana kokemus. Siellä se pikkunen näytti voivan erittäin hyvin, pyöri niin ettei kuvaa meinattu saada Näytti olevan isän näköinen vai kuvittelinkohan vaan Mahaa alkaa jo kovastikkin näkymään mutta mamma vaatteita en oo ostanut vaan tyytyny käyttämään matalavyötäröisiä farkkuja ja pitkiä (tiukkoja) paitoja...Tällaista tänne. Vkoja nyt 13+5