Maalismammat 2013 :)
- Viestiketjun aloittaja Myy*
- Ensimmäinen viesti
Faelivrin
Huomenia jälleen! 
Noss1 - Täällä kärsitään myös päänsärystä, melkein päivittäin. Ei oo tosiaan mitään kauheen mukavaa. Mutta onneksi mulla ainakin vielä auttaa jos lähtee vähän pihalle haukkaamaan raitista ilmaa. En mielelläni normaalistikaan syö mitään lääkkeitä, joten en varsinkaan sitten nytkään. Tähän asti oon pärjännyt vielä ilman, vaikka pää on välillä ollu ihan todella kipeä. Saas nähä miten jatkossa..
Tigerina - Kuulostaa tällä hetkellä ihan normaalilta toiminnalta. Minäkin aloitin viime sunnuntain heti herätessäni kiukuttelulla ja ihan vaan sen takia, että mies oli jo herännyt ja eikä ollut herättänyt minua. Suutuin sitten siitä, että piti yksin herätä vaikka oli sunnuntai. Ihan fiksua..
Kiva tosiaan kuulla välillä sunkin kuulumisia, aLime
Myy* - Kiitoksia pienen liikkeiden kuvailemisesta. Mä luulen kyllä, että mä en oo vielä ollut niin onnekas, että olisin niitä tuntenut. Kovasti odottelen kyllä jo.
Tääl on kans toinen, joka jostain kumman syystä tuntee olonsa tosi alakuloiseksi, vaikkei mitään varsinaista syytä oliskaan. Tuntuu aina vaan harmittavan kaikki, mutta sitten tarkalleen ei osaa sanoa oikein mitään asiaa, joka harmittais. Mutta löytyy sitten onneksi niitäkin hetkiä kun kaikki onkin ihan äärettömän hauskaa. Eilen mm. pyysin miestä hieromaan sohvalla mun jalkoja ja kun hän otti sukan pois mun jalasta ja heitti sen vaan huolimattomasti niin jäikin se mun sukka kiinni meidän kattolamppuun, eikä meinannut mulla tulla siitä naurusta loppua.
Amarinwa - Kiitos sinullekin kun kuvailit, että miltä ne pienen liikkeet tuntuu.
Ja hyvin on lenkillä vielä jaksettu. Välillä vaan alkaa jostain syystä mahaa vihlomaan, erityisesti jos kovalla tahdilla menee, mutta sitten täytyy vaan ottaa vähän rauhallisemmin. Kyllä meinasin lenkkeillä ihan niin pitkälle kun kroppa vaan sallii. Tulee kumminkin aina niin hyvä olo siitä.
Ja kiva kuulla, että ei sun tarvitse enää siitä kohdun tuntemisesta olla huolissas.
Tervetuloa mukaan savonmama86! Ja paljon onnea maha-asukista. Onko kyseessä esikoinen vai löytyykö jo aiempia pieniä perheestä? Kerrohan vähän muutenkin taustoistas.
Täällä sorruttiin eilen kirpparireissulla ostamaan pienelle sen ensimmäinen vaate. Oli ihan käyttämättömän näköinen body ja hinta oli hurjan euron. Se oli vaan niin suloinen, etten voinut jättää sitä sinne. Hypistelinkin sitä bodya koko automatkan takaisin kotiin ja voi että, miten jännä tunne oli ajatella, että ei enää kovin kauaa ja saisi pistää sen omalle pienelle päälle.
Faelivrin 14+6
Noss1 - Täällä kärsitään myös päänsärystä, melkein päivittäin. Ei oo tosiaan mitään kauheen mukavaa. Mutta onneksi mulla ainakin vielä auttaa jos lähtee vähän pihalle haukkaamaan raitista ilmaa. En mielelläni normaalistikaan syö mitään lääkkeitä, joten en varsinkaan sitten nytkään. Tähän asti oon pärjännyt vielä ilman, vaikka pää on välillä ollu ihan todella kipeä. Saas nähä miten jatkossa..
Tigerina - Kuulostaa tällä hetkellä ihan normaalilta toiminnalta.
Minäkin aloitin viime sunnuntain heti herätessäni kiukuttelulla ja ihan vaan sen takia, että mies oli jo herännyt ja eikä ollut herättänyt minua. Suutuin sitten siitä, että piti yksin herätä vaikka oli sunnuntai. Ihan fiksua..Kiva tosiaan kuulla välillä sunkin kuulumisia, aLime
Myy* - Kiitoksia pienen liikkeiden kuvailemisesta.
Mä luulen kyllä, että mä en oo vielä ollut niin onnekas, että olisin niitä tuntenut. Kovasti odottelen kyllä jo. Tääl on kans toinen, joka jostain kumman syystä tuntee olonsa tosi alakuloiseksi, vaikkei mitään varsinaista syytä oliskaan. Tuntuu aina vaan harmittavan kaikki, mutta sitten tarkalleen ei osaa sanoa oikein mitään asiaa, joka harmittais. Mutta löytyy sitten onneksi niitäkin hetkiä kun kaikki onkin ihan äärettömän hauskaa. Eilen mm. pyysin miestä hieromaan sohvalla mun jalkoja ja kun hän otti sukan pois mun jalasta ja heitti sen vaan huolimattomasti niin jäikin se mun sukka kiinni meidän kattolamppuun, eikä meinannut mulla tulla siitä naurusta loppua.
Amarinwa - Kiitos sinullekin kun kuvailit, että miltä ne pienen liikkeet tuntuu.
Ja hyvin on lenkillä vielä jaksettu. Välillä vaan alkaa jostain syystä mahaa vihlomaan, erityisesti jos kovalla tahdilla menee, mutta sitten täytyy vaan ottaa vähän rauhallisemmin. Kyllä meinasin lenkkeillä ihan niin pitkälle kun kroppa vaan sallii. Tulee kumminkin aina niin hyvä olo siitä.
Ja kiva kuulla, että ei sun tarvitse enää siitä kohdun tuntemisesta olla huolissas.
Tervetuloa mukaan savonmama86! Ja paljon onnea maha-asukista. Onko kyseessä esikoinen vai löytyykö jo aiempia pieniä perheestä? Kerrohan vähän muutenkin taustoistas.
Täällä sorruttiin eilen kirpparireissulla ostamaan pienelle sen ensimmäinen vaate. Oli ihan käyttämättömän näköinen body ja hinta oli hurjan euron. Se oli vaan niin suloinen, etten voinut jättää sitä sinne. Hypistelinkin sitä bodya koko automatkan takaisin kotiin ja voi että, miten jännä tunne oli ajatella, että ei enää kovin kauaa ja saisi pistää sen omalle pienelle päälle.
Faelivrin 14+6
Joo elikkäs olen kahden pojan äiti. (-02, -06) Kolmas siis tulossa. Sain ensimäiseni ns. teiniäitinäja
yllätyshän se raskas silloinkin oli mutta hieman erilainen ja muistan kuitenkin miten jo silloin osasin olla onnellinen. Ja nyt vielä onnellisempi. Tämä vaan odotti tuloaan hiemankauemmin, kuin nuo aikasemmat. Kierto ollut jo aikoja todella sekaisin, tyyliin menkat 3kk välein, siksi en edes huomannut olevani raskaana. Kuitenkin yritetty jo pitkä aika tätä kolmattaja kun ei alkanut kuulua tuudittaudun aijatukseen että "onhan meillä jo kaksi tervettä lasta".
Olen siis kerennyt hävittää kaiken vauva tavaran pois, siis hamstraaminen alkakoon uudestaan.
Asumme tällaisessa pikkukylässä omakotitalossa. Olen lähihoitaja ja terveyskeskuksessa töissä.
Luin kaikkia teidä aikasempia keskusteluja ja kuulosti nuo "vaivat" niin tutuilta Onneksi kamala väsymys helpottanut ja olen taas jaksanut olla kotonakin vähän aktiivisempi.
Oletteko voineet käydä normaalisti urheilu harrastuksissa? Minä harrastan säännollisesti zumbaa ja hikijumppaa, mutta olen ollut pois tässä tämän väsymykseni ja pahoinvoinnin takia monta viikkoa. Täytyy aloitella uudestaan vaan.
Todella kiva kun täällä on niin mukavaa porukkaa odottamassa.
Mahan kasvatus siis alkakoon
-Savonmama86 rv12+6
yllätyshän se raskas silloinkin oli mutta hieman erilainen ja muistan kuitenkin miten jo silloin osasin olla onnellinen. Ja nyt vielä onnellisempi. Tämä vaan odotti tuloaan hiemankauemmin, kuin nuo aikasemmat. Kierto ollut jo aikoja todella sekaisin, tyyliin menkat 3kk välein, siksi en edes huomannut olevani raskaana. Kuitenkin yritetty jo pitkä aika tätä kolmattaja kun ei alkanut kuulua tuudittaudun aijatukseen että "onhan meillä jo kaksi tervettä lasta".
Olen siis kerennyt hävittää kaiken vauva tavaran pois, siis hamstraaminen alkakoon uudestaan.
Asumme tällaisessa pikkukylässä omakotitalossa. Olen lähihoitaja ja terveyskeskuksessa töissä.
Luin kaikkia teidä aikasempia keskusteluja ja kuulosti nuo "vaivat" niin tutuilta
Onneksi kamala väsymys helpottanut ja olen taas jaksanut olla kotonakin vähän aktiivisempi. Oletteko voineet käydä normaalisti urheilu harrastuksissa? Minä harrastan säännollisesti zumbaa ja hikijumppaa, mutta olen ollut pois tässä tämän väsymykseni ja pahoinvoinnin takia monta viikkoa. Täytyy aloitella uudestaan vaan.
Todella kiva kun täällä on niin mukavaa porukkaa odottamassa.
Mahan kasvatus siis alkakoon
-Savonmama86 rv12+6
Pitkästä aikaa (tai no maanantaina viimeksi) täällä taas Tuli käytyä toisella puolen suomea viittomakielen koulutuksessa.Huh,melko rankat 3päivää
Amarinwa : Anopilta tuo reaktio oli ihan odotettavissa,se on aina sitä mieltä ollu ettei lapsia tähän maalimaan kannata tehä. No,jääköön omaan arvoonsa mielipiteineen!
Faelivrin: Mies on suhtautunut toisen tytön tuloon hyvin. Tokihan meille tässä oli tärkeintä että saatais välissä terve lapsi. Toki esikoinen on rakkaampi kuin mikään muu maailmassa mutta elämä yhdenkin keharin lapsen kanssa on haastavaa ja raskasta. Siksi tässä ei sukupuolella ollut väliä vaikka mies kyllä odotti poikaa ( jo esikoisen aikaan). Mutta sukupuolen selvittyä tokas vaan että tosi rakastajat ne tekeeki vaan tyttöjä
savonmama86: onnittelut plussauksesta ja tervetuloa joukkoon!
hankinnoista; ite olen sen verran hysteerinen ja taikauskonen etten uskalla hankintoja tehdä kun vasta myöhemmässä vaiheessa. Tokihan pienenpieniä vauvanvaatteita pitää joka kauppareissuilla hypistellä
mamma_84 14+3
Tuli käytyä toisella puolen suomea viittomakielen koulutuksessa.Huh,melko rankat 3päivää Amarinwa : Anopilta tuo reaktio oli ihan odotettavissa,se on aina sitä mieltä ollu ettei lapsia tähän maalimaan kannata tehä. No,jääköön omaan arvoonsa mielipiteineen!
Faelivrin: Mies on suhtautunut toisen tytön tuloon hyvin. Tokihan meille tässä oli tärkeintä että saatais välissä terve lapsi. Toki esikoinen on rakkaampi kuin mikään muu maailmassa mutta elämä yhdenkin keharin lapsen kanssa on haastavaa ja raskasta. Siksi tässä ei sukupuolella ollut väliä vaikka mies kyllä odotti poikaa ( jo esikoisen aikaan). Mutta sukupuolen selvittyä tokas vaan että tosi rakastajat ne tekeeki vaan tyttöjä
savonmama86: onnittelut plussauksesta ja tervetuloa joukkoon!
hankinnoista; ite olen sen verran hysteerinen ja taikauskonen etten uskalla hankintoja tehdä kun vasta myöhemmässä vaiheessa. Tokihan pienenpieniä vauvanvaatteita pitää joka kauppareissuilla hypistellä
mamma_84 14+3
savonmama86, tervetuloa ja onnea hyvistä uutisista! Hoitoalalla itsekin, sairaanhoitajana sairaalassa
Vauvalle vaatetta olen katsonut ja kuolannut joka ikisessä kaupassa mutta en ole kyllä vielä uskaltanut ostaa, lähinnä vain tutustunut että minkä näköistä ja kokoista on tarjolla ja mitä sitä sitten tultaisiin tarvitsemaan.. Kirpparilla käytiin tänään mutta eipä sieltä tarttunut mitään matkaan, valtavasti toki oli vauvalle vaatetta myynnissä mutta ei tullu kaiveltua niitä laatikoita. Haluan itsepintaisesti odottaa sitä rakenneultran tulosta
Neuvolan terkkari mulle tänään sanoi ku soitin, et todellakin estrogeenista johtuu tämä nuhainen olo jota nyt siis jo 7 viikkoa jatkunut, huhhuh!! Nenäliinoja kuluu...
Alkaa olemaan tää uus kotikin jo melkein kunnossa, jokunen laatikko vielä mitä pitäis purkaa mut menee oma aikansa ku keksii mihin tätä tavaraa oikein latoo ku liikaa kaappitilaa ei todellakaan oo tarjolla... Mut aika minimaalisella stressillä selvisin ku oli onneks niin paljon kavereita auttamas
Nyt yöpuulle ni jaksaa vielä tehdä huomisen työpäivän, sit olisikin rento viikonloppu taas edessä!
Tigerina 13+6 (huomenna...!!!)
Vauvalle vaatetta olen katsonut ja kuolannut joka ikisessä kaupassa mutta en ole kyllä vielä uskaltanut ostaa, lähinnä vain tutustunut että minkä näköistä ja kokoista on tarjolla ja mitä sitä sitten tultaisiin tarvitsemaan.. Kirpparilla käytiin tänään mutta eipä sieltä tarttunut mitään matkaan, valtavasti toki oli vauvalle vaatetta myynnissä mutta ei tullu kaiveltua niitä laatikoita. Haluan itsepintaisesti odottaa sitä rakenneultran tulosta
Neuvolan terkkari mulle tänään sanoi ku soitin, et todellakin estrogeenista johtuu tämä nuhainen olo jota nyt siis jo 7 viikkoa jatkunut, huhhuh!! Nenäliinoja kuluu...
Alkaa olemaan tää uus kotikin jo melkein kunnossa, jokunen laatikko vielä mitä pitäis purkaa mut menee oma aikansa ku keksii mihin tätä tavaraa oikein latoo ku liikaa kaappitilaa ei todellakaan oo tarjolla... Mut aika minimaalisella stressillä selvisin ku oli onneks niin paljon kavereita auttamas
Nyt yöpuulle ni jaksaa vielä tehdä huomisen työpäivän, sit olisikin rento viikonloppu taas edessä!
Tigerina 13+6 (huomenna...!!!)
Hjelou herrasväki ja mukavaa alkavaa viikonloppua( minulla se yllätys yllätys vierähtää töissä, ja arvatakaapa onko motivaatiota moiseen....öööh ei )
No mutta mutinoista toiseen. Täällä vihdoin ja viimein kaikki verikokeet otettu ja nyt van odotellaan jännityksellä tuloksia että mitä sanovat, ensi viikolla siis pitäisi olla täällä. Unohdin...siis kuvitelkaa...unohdin mennä verikokeeseen tiistaina, joten paniikissa sinne sitten soitin et ei hemmetti soikoon, mä ihan totaalisesti unohdin että mun piti tulla verikokeeseen ne naureskeli siellä puhelimessa ja sanoi että et oo ensimmäinen raskaana oleva nainen joka soittaa samaa asiaa menin siis uusiksi eilen. On kyllä niiiiiin hatara pää tällä neidillä että hävettää oikeen...
Faelivrin: Eipä mitään, toki kuvailen mutta tossa juuri lueskelin että kuvailut oli kyllä aika ympäripyöreitä, toivottavasti sait edes hieman käsitystä miltä se tuntuu Eilen oli jonkinnäkönen rivitanssi meneillään minillä kun menin sänkyyn kattomaan telkkua, sen sortin muljaus siellä kävi että ei siis tietysti taaskaan tehnyt kipeetä eikä mitään, mut siis siellä se jotain kovasti touhus, minun pieni <3
Tosta alakuloisuudesta tietysti oon hieman lukenu ja on ihan normaalia kunhan ei kovin syvälle mee, eli ettei tuu prenatal depression, olisko se sit vaan raskauden aikainen masennus suomeks tj. Itellä niin heittelee tää mieliala et hulluks tässä taitaa tulla ennen ku pieni on maailmassa siippa osaa piristää kyllä ja ymmärtää että on vaikeeta, varsinkin välillä kun tarttee ikävöidä kaikkia samaan aikaan, siippaa ja perhettä ja ystäviä suomessa. ei aina ihan helppo yhdistelmä.
savonmama86: Ite kävin päivittäin salilla body atackissa, body combatissa ja bodybumpissa mut nyt ei voi kun ne on aika rajuja ja raskausaikana ei suositella niitä. oon sitten aktiivinen koiran kanssa lenkkeillessä ja töissä tietysti oon jaloillani kokoajan ja liikkeessä. Uimassa käyn joskus, mut jotenkin niin tukalaa se kun on niin lihava olo, tiiän että on vähän pinnallinen sen suhteen, mut en vaan jotenkaan siitä tykkää että oon ku valas pienessä kireessä uikkarissa niin ja sellasia lihaskuntojuttuja teen kotona jotka on suositeltu raskaana oleville anyway Mut voihan sitä aikalailla kaikkee harrastaa, kunhan nyt ei mee ihan extreme Niin ja kiva kun kerroit taustoistasi, on aina jotenkin helpompi puhua asioista täällä kun tietää toisen taustoja jne.
Tässä siipan kanssa laskeskeltiin että josko hän ei ole paikanpäällä rakenneultrassa niin en halua tietää sukupuolta vaan mennään sitten yhdessä yksityiselle ultraan jossa katsotaan kaikki vauvan rakenteet että ne on kunnossa ja sukupuoli ja kaikki siis 3 tai 4d:nä, sieltä saa videon ja kuvat mukaan ja se tapaaminen kestää 45 minuuttia on siis tosi perusteellinen ja ei ollut kun 120 puntaa eli sovittiin että mennään siihen, hän kun ei tykkää ideasta että siltä jää väliin kaikki ultrat. ja ymmärrän hyvin että asia harmittaa. Harmittaahan se muakin että toinen ei oo täällä kun tunsin ekan kerran minin jumpat, tai näkemässä kun vatsa pyöristyy jne. mutta nää on näitä elämän valintoja...
Olimpas mä tänään kovin ruikutuspainotteinen, anteekspyynnöt siitä, ilmeisesti ei niin ihana päivä taasen tänään..haha toivotaan että tämänkin jörön nassulle tulisi se hymy pian
Voikaa hyvin <3
Myy*+Mini 15+1
)No mutta mutinoista toiseen. Täällä vihdoin ja viimein kaikki verikokeet otettu ja nyt van odotellaan jännityksellä tuloksia että mitä sanovat, ensi viikolla siis pitäisi olla täällä. Unohdin...siis kuvitelkaa...unohdin mennä verikokeeseen tiistaina, joten paniikissa sinne sitten soitin et ei hemmetti soikoon, mä ihan totaalisesti unohdin että mun piti tulla verikokeeseen
ne naureskeli siellä puhelimessa ja sanoi että et oo ensimmäinen raskaana oleva nainen joka soittaa samaa asiaa menin siis uusiksi eilen. On kyllä niiiiiin hatara pää tällä neidillä että hävettää oikeen...Faelivrin: Eipä mitään, toki kuvailen mutta tossa juuri lueskelin että kuvailut oli kyllä aika ympäripyöreitä, toivottavasti sait edes hieman käsitystä miltä se tuntuu
Eilen oli jonkinnäkönen rivitanssi meneillään minillä kun menin sänkyyn kattomaan telkkua, sen sortin muljaus siellä kävi että ei siis tietysti taaskaan tehnyt kipeetä eikä mitään, mut siis siellä se jotain kovasti touhus, minun pieni <3Tosta alakuloisuudesta tietysti oon hieman lukenu ja on ihan normaalia kunhan ei kovin syvälle mee, eli ettei tuu prenatal depression, olisko se sit vaan raskauden aikainen masennus suomeks tj. Itellä niin heittelee tää mieliala et hulluks tässä taitaa tulla ennen ku pieni on maailmassa
siippa osaa piristää kyllä ja ymmärtää että on vaikeeta, varsinkin välillä kun tarttee ikävöidä kaikkia samaan aikaan, siippaa ja perhettä ja ystäviä suomessa. ei aina ihan helppo yhdistelmä. savonmama86: Ite kävin päivittäin salilla body atackissa, body combatissa ja bodybumpissa mut nyt ei voi kun ne on aika rajuja ja raskausaikana ei suositella niitä. oon sitten aktiivinen koiran kanssa lenkkeillessä ja töissä tietysti oon jaloillani kokoajan ja liikkeessä. Uimassa käyn joskus, mut jotenkin niin tukalaa se kun on niin lihava olo, tiiän että on vähän pinnallinen sen suhteen, mut en vaan jotenkaan siitä tykkää että oon ku valas pienessä kireessä uikkarissa
niin ja sellasia lihaskuntojuttuja teen kotona jotka on suositeltu raskaana oleville anyway Mut voihan sitä aikalailla kaikkee harrastaa, kunhan nyt ei mee ihan extreme Niin ja kiva kun kerroit taustoistasi, on aina jotenkin helpompi puhua asioista täällä kun tietää toisen taustoja jne. Tässä siipan kanssa laskeskeltiin että josko hän ei ole paikanpäällä rakenneultrassa niin en halua tietää sukupuolta vaan mennään sitten yhdessä yksityiselle ultraan jossa katsotaan kaikki vauvan rakenteet että ne on kunnossa ja sukupuoli ja kaikki siis 3 tai 4d:nä, sieltä saa videon ja kuvat mukaan ja se tapaaminen kestää 45 minuuttia on siis tosi perusteellinen ja ei ollut kun 120 puntaa
eli sovittiin että mennään siihen, hän kun ei tykkää ideasta että siltä jää väliin kaikki ultrat. ja ymmärrän hyvin että asia harmittaa. Harmittaahan se muakin että toinen ei oo täällä kun tunsin ekan kerran minin jumpat, tai näkemässä kun vatsa pyöristyy jne. mutta nää on näitä elämän valintoja...Olimpas mä tänään kovin ruikutuspainotteinen, anteekspyynnöt siitä, ilmeisesti ei niin ihana päivä taasen tänään..haha
toivotaan että tämänkin jörön nassulle tulisi se hymy pian Voikaa hyvin <3
Myy*+Mini 15+1
Faelivrin
Ihanaa perjantai iltaa mammoille.
savonmama86 - Tosiaan kiitos kun kerroit nuista taustoistas. Ja tuntuu varmasti erityisen ihanalta nyt tämä raskaus kun olette jo pidempään koittaneet.
Tigerina - En ole vielä aiemmin tainnut sanoa, joten paljon onnea uuteen kotiin! Muuttaminen on kyllä rankkaa, mutta kyllä se mun mielestä palkitseekin sitten kun on kaiken saanut paikalleen ja voi vaan nauttia uudesta kodista.
Myy* - Ei täällä onneksi ainakaan vielä ole huolta liian kovasta alakuloisuudesta. Oon huomannut, että se enemmänkin nostaa päätään silloin kun oon päivät yksin kotona, mutta viikonloput menee aina tosi kivasti ja viikollakin jos on jotain seuraa.
Tuo ikävöinti käy kyllä välillä todella raskaaksi. Muistan kun ite asuin vain Turussa ja oma perhe täällä Jyväskylässä niin kyllä välillä oli itku herkässä kun ei aina voinutkaan nähdä kaikkia juuri silloin kun halusi. Nyt ollaankin sitten todettu, että mies kestää tuon ikävän paljon paremmin kuin minä, hänellä kun siis on edelleen koko perhe siellä varsinais-suomessa. Jospa säkin pian pääsisit kaikkia rakkaita tänne Suomeen tapaamaan niin varmasti taas helpottaisi ainakin joksikin aikaa.
Mulle nyt kehkeytyi tänään taas pienoinen huoli.. Juttu on siis tämä: Käytiin miehen kanssa tänään Rossossa syömässä ja söin paistettua lohta ja perunamuusia. Nyt sitten tuli huoli siitä, etten vaan voisi saada jotain esim. pahimmassa tapauksessa listeriaa tästä ruuasta kun alkoi epäilyttää, että kypsentääkö ne sen kalan siellä keittiössä ihan alusta asti itte, vai onko ne jo tavallaan jossain valmiina kypsennettyinä ja sitten ne siellä keittiössä vaan nopeasti ne lämmittää pannulla tms? Kellään mitään hajua? Se ruoka kun ei mitään kovinkaan kuumaa ollut kun se pöytään tuotiin vaan sellaista lämmintä. Jooo.. kuulostan varmaan taas ihan hörhöltä, mutta minkäs taas teet. :/ Jos voisin olla huolehtimatta niin olisin. Oletteko te muut uskaltaneet syödä ravintolassa ihan hyvällä mielellä?
No, mutta tänään siirryttiin taas uudelle viikolle, elikkä siis..
Faelivrin + hippunen 15+0
savonmama86 - Tosiaan kiitos kun kerroit nuista taustoistas. Ja tuntuu varmasti erityisen ihanalta nyt tämä raskaus kun olette jo pidempään koittaneet.
Tigerina - En ole vielä aiemmin tainnut sanoa, joten paljon onnea uuteen kotiin! Muuttaminen on kyllä rankkaa, mutta kyllä se mun mielestä palkitseekin sitten kun on kaiken saanut paikalleen ja voi vaan nauttia uudesta kodista.
Myy* - Ei täällä onneksi ainakaan vielä ole huolta liian kovasta alakuloisuudesta. Oon huomannut, että se enemmänkin nostaa päätään silloin kun oon päivät yksin kotona, mutta viikonloput menee aina tosi kivasti ja viikollakin jos on jotain seuraa.
Tuo ikävöinti käy kyllä välillä todella raskaaksi. Muistan kun ite asuin vain Turussa ja oma perhe täällä Jyväskylässä niin kyllä välillä oli itku herkässä kun ei aina voinutkaan nähdä kaikkia juuri silloin kun halusi. Nyt ollaankin sitten todettu, että mies kestää tuon ikävän paljon paremmin kuin minä, hänellä kun siis on edelleen koko perhe siellä varsinais-suomessa. Jospa säkin pian pääsisit kaikkia rakkaita tänne Suomeen tapaamaan niin varmasti taas helpottaisi ainakin joksikin aikaa.
Mulle nyt kehkeytyi tänään taas pienoinen huoli.. Juttu on siis tämä: Käytiin miehen kanssa tänään Rossossa syömässä ja söin paistettua lohta ja perunamuusia. Nyt sitten tuli huoli siitä, etten vaan voisi saada jotain esim. pahimmassa tapauksessa listeriaa tästä ruuasta kun alkoi epäilyttää, että kypsentääkö ne sen kalan siellä keittiössä ihan alusta asti itte, vai onko ne jo tavallaan jossain valmiina kypsennettyinä ja sitten ne siellä keittiössä vaan nopeasti ne lämmittää pannulla tms? Kellään mitään hajua? Se ruoka kun ei mitään kovinkaan kuumaa ollut kun se pöytään tuotiin vaan sellaista lämmintä. Jooo.. kuulostan varmaan taas ihan hörhöltä, mutta minkäs taas teet. :/ Jos voisin olla huolehtimatta niin olisin. Oletteko te muut uskaltaneet syödä ravintolassa ihan hyvällä mielellä?
No, mutta tänään siirryttiin taas uudelle viikolle, elikkä siis..
Faelivrin + hippunen 15+0
savonmama86 Teilläpä on todellinen yllärivauva, paljon onnea! Mukavasti sinulla menneet nuo alun piinaavat viikot, kun ei ole tiennytkään odottavansa. Tervetuloa mukaan! =)
Faelivrin Uskaltauduin tuossa aamulenkillä muutamaan otteeseen hölkkäillä, mutta ei vaan tunnu mukavalta. Ehkä se on niin jumissa vaan nyt korvien välissä, ettei sen takia tunnu kivalta. En ole ennen osannut arvostaa kävelyä liikuntamuotona, mutta täytyy myöntää, että sai kyllä hikeä pintaan kun hakeutui mäkiseen maastoon =)! Ja pääasia, että tuntui kropassa hyvältä ja pää sai tuuletusta! Ihanaa kun olet päässyt bodya hipelöimään! Kuulostipa tuo kaksimieliseltä Tuosta ruokajutusta ajattelisin, että koita olla stressaamatta. Varmasti olisit itse huomannut, jos kala olisi raakaa. Vaikka se olisi aiemmin kypsennetty ja uudelleen lämmitettu, niin en ymmärrä millä logiikalla se olisi pilalla. Kunhan on jäähdytetty nopeasti. Noinhan kotiruoankin kanssa toimitaan, toisena päivänä tehdään ja toisena syödään. Mutta joo, ei se ole helppoa hellittää stressaamisesta, ja kun saa jonkun "ällin" päähänsä niin ei se hevillä lähde.
Tigerina Muutitteko vauvan tulon takia vai oliko teillä muutenkin suunnitelmissa muuttaa? Kuulostaa ärsyttävältä tuo jatkuva nuha! Silloin kun mulla on raskauden takia on ollut nenä tukossa, niin se on ollut vain tukkoinen, mutta ei vuotanut.
Myy Onneksi pääsit vielä verikokeisiin, vaikka et ihan ekalla yrittämällä muistanutkaan. Pään hataruutta on täälläkin! Ei noin merkittävää asiaa, mutta olin meidän kaupungin fb-kirppikseltä bongannut lämpörullat, jotka olin luvannut hakea eilen klo 16. Sitten hiukan ennen kuutta vilkaisin vahingossa kalenteria ja kirosin hiukan pääni hataruutta. No, lähdin saman tien rullia hakemaan ja onneksi siellä oltiin kotosalla. Itse asiassa kovinkin viimeisillään olevalta naiselta rullat ostin. En ole moisia koskaan omistanut, ehkä nyt olisi aika opetella kikkaroiden tekoa. Onpa kiva, että aiotte mennä 3D- tai 4D-ultraan. On varmasti huikeita kuvia =)!
Tuosta alakuloisuudesta, jos kätilö yhtään vaikuttaa siltä, että haluaisit asiasta hänelle puhua, niin kehottaisin puhumaan. Voisi mahdollisesti auttaa. Onhan raskauden aikaista masennusta, eikä se ole mitenkään harvinaista. Toki tilanteessasi varmaan vaikuttaa se, että olet aika paljon yksin, niin kuin kirjoititkin. Kovasti voimia! En ole raskausajan alakulosta kärsinyt, mutta esikoisen syntymän jälkeen oli jonkin aikaa hankalaa ja alakuloista. Ekana äitienpäivänä, joka oli myös ristiäispäivä, itkin aamusta lähtien, etten ole ansainnut juhlia mitään äitienpäivää, koska poika ei mielestäni hymyillyt minulle, vaan kaikille muille vain. Tämä päivä on jäänyt päälimmäisenä mieleen. Tällä sepustuksella koitan sanoa, että vaikka elät taatusti elämäsi onnellisinta aikaa, niin muutokset, joita mielessä, kehossa ja hormonitasapainossa tapahtuu, ovat aivan valtavia. Musta ainakin oli todella ristiriitaista, että olin juuri saanut hartaasti toivotun ja odotetun elämäni kultakimpaleen ja silti itketti päivästä toiseen. Äidiksi syntyminen otti siis ekalla kerralla aika koville. Onneksi seuraavan lapsen kohdalla syntyi enää vain vauva, äiti kun oli jo olemassa.
Onneksi en nykyään heräile kukonlaulun aikaan yhtä usein kuin muutama viikko sitten. Tänä aamuna kuitenkin kävi niin, että kun poika huusi klo 4 laittamaan peittoa päälleen, niin unet loppuivat siihen. Tulipa tehtyä reilun tunnin reipas lenkki ennen kuin taivas aukesi. Nyt on tuoretta sämpylää poppoolle, kun viimeinkin klo 8 heräsivät =).
Saatiin ekan kerran tuntumaa siihen, miten kalliita lasten harrastukset voivat ollakaan. Kaikki alkoi ihan viattomasti ajatuksesta mennä pojan kanssa luistelukouluun. Luistimet ostettiin viime keväänä, kun olivat hyvässä alessa. Mutta sen lisäksi tarvitaan kypärä. No isäntä kun oli ostosreissulla, niin mukaan tarttui pojalle visiirillinen kypärä, polvisuojat ja kaulasuoja. Koko lysti oli sitten 100 euroa! Tuohon päälle luistelukoulun maksu, noin 70 e. Toivoa sopii, että poika innostuu luistelusta. Luistelukouluun kun olisi riittänyt ihan tavallinen kypärä ilman visiiriä eikä mitään suojia olisi tarvittu. Kiekkokouluun vaaditaan sitten nuo muut varusteet.
Nyt herkuttelemaan tuoreilla sämpylöillä ja kahvilla! Näyttää niin sateiselta, että taidetaan lähteä tästä uimahalliin ennen iltavuoroani.
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Faelivrin Uskaltauduin tuossa aamulenkillä muutamaan otteeseen hölkkäillä, mutta ei vaan tunnu mukavalta. Ehkä se on niin jumissa vaan nyt korvien välissä, ettei sen takia tunnu kivalta. En ole ennen osannut arvostaa kävelyä liikuntamuotona, mutta täytyy myöntää, että sai kyllä hikeä pintaan kun hakeutui mäkiseen maastoon =)! Ja pääasia, että tuntui kropassa hyvältä ja pää sai tuuletusta! Ihanaa kun olet päässyt bodya hipelöimään! Kuulostipa tuo kaksimieliseltä
Tuosta ruokajutusta ajattelisin, että koita olla stressaamatta. Varmasti olisit itse huomannut, jos kala olisi raakaa. Vaikka se olisi aiemmin kypsennetty ja uudelleen lämmitettu, niin en ymmärrä millä logiikalla se olisi pilalla. Kunhan on jäähdytetty nopeasti. Noinhan kotiruoankin kanssa toimitaan, toisena päivänä tehdään ja toisena syödään. Mutta joo, ei se ole helppoa hellittää stressaamisesta, ja kun saa jonkun "ällin" päähänsä niin ei se hevillä lähde.Tigerina Muutitteko vauvan tulon takia vai oliko teillä muutenkin suunnitelmissa muuttaa? Kuulostaa ärsyttävältä tuo jatkuva nuha! Silloin kun mulla on raskauden takia on ollut nenä tukossa, niin se on ollut vain tukkoinen, mutta ei vuotanut.
Myy Onneksi pääsit vielä verikokeisiin, vaikka et ihan ekalla yrittämällä muistanutkaan. Pään hataruutta on täälläkin! Ei noin merkittävää asiaa, mutta olin meidän kaupungin fb-kirppikseltä bongannut lämpörullat, jotka olin luvannut hakea eilen klo 16. Sitten hiukan ennen kuutta vilkaisin vahingossa kalenteria ja kirosin hiukan pääni hataruutta. No, lähdin saman tien rullia hakemaan ja onneksi siellä oltiin kotosalla. Itse asiassa kovinkin viimeisillään olevalta naiselta rullat ostin. En ole moisia koskaan omistanut, ehkä nyt olisi aika opetella kikkaroiden tekoa. Onpa kiva, että aiotte mennä 3D- tai 4D-ultraan. On varmasti huikeita kuvia =)!
Tuosta alakuloisuudesta, jos kätilö yhtään vaikuttaa siltä, että haluaisit asiasta hänelle puhua, niin kehottaisin puhumaan. Voisi mahdollisesti auttaa. Onhan raskauden aikaista masennusta, eikä se ole mitenkään harvinaista. Toki tilanteessasi varmaan vaikuttaa se, että olet aika paljon yksin, niin kuin kirjoititkin. Kovasti voimia! En ole raskausajan alakulosta kärsinyt, mutta esikoisen syntymän jälkeen oli jonkin aikaa hankalaa ja alakuloista. Ekana äitienpäivänä, joka oli myös ristiäispäivä, itkin aamusta lähtien, etten ole ansainnut juhlia mitään äitienpäivää, koska poika ei mielestäni hymyillyt minulle, vaan kaikille muille vain. Tämä päivä on jäänyt päälimmäisenä mieleen. Tällä sepustuksella koitan sanoa, että vaikka elät taatusti elämäsi onnellisinta aikaa, niin muutokset, joita mielessä, kehossa ja hormonitasapainossa tapahtuu, ovat aivan valtavia. Musta ainakin oli todella ristiriitaista, että olin juuri saanut hartaasti toivotun ja odotetun elämäni kultakimpaleen ja silti itketti päivästä toiseen. Äidiksi syntyminen otti siis ekalla kerralla aika koville. Onneksi seuraavan lapsen kohdalla syntyi enää vain vauva, äiti kun oli jo olemassa.
Onneksi en nykyään heräile kukonlaulun aikaan yhtä usein kuin muutama viikko sitten. Tänä aamuna kuitenkin kävi niin, että kun poika huusi klo 4 laittamaan peittoa päälleen, niin unet loppuivat siihen. Tulipa tehtyä reilun tunnin reipas lenkki ennen kuin taivas aukesi. Nyt on tuoretta sämpylää poppoolle, kun viimeinkin klo 8 heräsivät =).
Saatiin ekan kerran tuntumaa siihen, miten kalliita lasten harrastukset voivat ollakaan. Kaikki alkoi ihan viattomasti ajatuksesta mennä pojan kanssa luistelukouluun. Luistimet ostettiin viime keväänä, kun olivat hyvässä alessa. Mutta sen lisäksi tarvitaan kypärä. No isäntä kun oli ostosreissulla, niin mukaan tarttui pojalle visiirillinen kypärä, polvisuojat ja kaulasuoja. Koko lysti oli sitten 100 euroa! Tuohon päälle luistelukoulun maksu, noin 70 e. Toivoa sopii, että poika innostuu luistelusta. Luistelukouluun kun olisi riittänyt ihan tavallinen kypärä ilman visiiriä eikä mitään suojia olisi tarvittu. Kiekkokouluun vaaditaan sitten nuo muut varusteet.
Nyt herkuttelemaan tuoreilla sämpylöillä ja kahvilla! Näyttää niin sateiselta, että taidetaan lähteä tästä uimahalliin ennen iltavuoroani.
Mukavaa viikonloppua kaikille!
Faelivrin, kiitos kiitos, kyllä nyt ehdottomasti parempi mieli kun ei tarvi stressata mahtuuko vauvan tarvikkeet ja vaatteet kaksion tiloihin.
Amarinwa, kyllä me puhuttiin ja suunniteltiin et kolmio olis ehdottomastia otollisempi asunto vauvan kannalta, siellä pystyy sitten kasvattamaan lasta tai kahtakin pidemmän aikaa ennen kuin alkavat tarvita omia huoneita. Ja kyllä nyt stressi onkin paljon vähäisempi, kuten tossa ylempänä jo sanoinki, ettei tarvi miettiä päätä puhki, miten kalusteet järjestetään niin et vauvalla on tilaa olla jal liikkua ja pinnasänkykin mahtuisi.
Nuhasta kysyin terkkarilta neuvolasta ja se naureskeli ja sanoi vaan et ihan tyypillinen hormonien aiheuttama reaktio, ikävä vaan et sitä ei oikein sais helpottaa millään nenäsuihkeilla mis on lääkeainetta, tukkoisuutta voi yrittää helpottaa keittosuolasuihkeella, eli näillä mennään niin pitkään ku on tarvis
Eilen sain kaverilta ison pinon vauvalle vaatteita :heart: täytyypä viikata ne heti jo valmiiksi kaappiin
Onneksi saa tuntumaa vauvanhoidosta jo tällä "harjoituskappaleella", meillä toinen kissa olisi ihan jatkuvasti sylissä! Yritän kyllä vähän rajoittaa sitä kun en tykkää ideasta että kissat astelee vuoronperään mahan päällä, mutta ihan käsittämätön katti, on niin mun perään että välillä huutelee makuuhuoneen ovellakin aamuyöllä! Eilen oli taas sellainen päivä etten mihinkään saanut mennä ilman häntä, en edes vessaan! Sinne se katti tuli istumaan syliin ja seurasi mua koko päivän ku hai laivaa. Ihanaa mut välillä ärsyttävää!
Mua on myös mietityttänyt tuo raskauden jälkeinen tunneryöppy mikä osin hormoneista aiheutuu. Tässä kun miettii, niin tuntuu ihan käsittämättömältä, miten voisin mahdollisesti olla tosi ONNETON vauvasta kun tää on niin toivottu ja rakastettu jo ennen syntymäänsä, mutta tosiasia taitaa olla se ettei hormonien aiheuttamalle tunteidenpurkaukselle mahda juuri mitään. Mutta missä kohtaa pitää sitten huolestua, että muuttuuko ihan tosissaan masennukseksi? Kokemuksia?
En sitten hirveesti muistanu tulla perjantaina poksumaan, joten mennään näillä
Tigerina 14+2
Amarinwa, kyllä me puhuttiin ja suunniteltiin et kolmio olis ehdottomastia otollisempi asunto vauvan kannalta, siellä pystyy sitten kasvattamaan lasta tai kahtakin pidemmän aikaa ennen kuin alkavat tarvita omia huoneita. Ja kyllä nyt stressi onkin paljon vähäisempi, kuten tossa ylempänä jo sanoinki, ettei tarvi miettiä päätä puhki, miten kalusteet järjestetään niin et vauvalla on tilaa olla jal liikkua ja pinnasänkykin mahtuisi.
Nuhasta kysyin terkkarilta neuvolasta ja se naureskeli ja sanoi vaan et ihan tyypillinen hormonien aiheuttama reaktio, ikävä vaan et sitä ei oikein sais helpottaa millään nenäsuihkeilla mis on lääkeainetta, tukkoisuutta voi yrittää helpottaa keittosuolasuihkeella, eli näillä mennään niin pitkään ku on tarvis
Eilen sain kaverilta ison pinon vauvalle vaatteita :heart: täytyypä viikata ne heti jo valmiiksi kaappiin
Onneksi saa tuntumaa vauvanhoidosta jo tällä "harjoituskappaleella", meillä toinen kissa olisi ihan jatkuvasti sylissä! Yritän kyllä vähän rajoittaa sitä kun en tykkää ideasta että kissat astelee vuoronperään mahan päällä, mutta ihan käsittämätön katti, on niin mun perään että välillä huutelee makuuhuoneen ovellakin aamuyöllä! Eilen oli taas sellainen päivä etten mihinkään saanut mennä ilman häntä, en edes vessaan! Sinne se katti tuli istumaan syliin ja seurasi mua koko päivän ku hai laivaa. Ihanaa mut välillä ärsyttävää!
Mua on myös mietityttänyt tuo raskauden jälkeinen tunneryöppy mikä osin hormoneista aiheutuu. Tässä kun miettii, niin tuntuu ihan käsittämättömältä, miten voisin mahdollisesti olla tosi ONNETON vauvasta kun tää on niin toivottu ja rakastettu jo ennen syntymäänsä, mutta tosiasia taitaa olla se ettei hormonien aiheuttamalle tunteidenpurkaukselle mahda juuri mitään. Mutta missä kohtaa pitää sitten huolestua, että muuttuuko ihan tosissaan masennukseksi? Kokemuksia?
En sitten hirveesti muistanu tulla perjantaina poksumaan, joten mennään näillä
Tigerina 14+2
Kiitos kaikille lämpimästä vastaanotosta tänne maalismammojen joukkoon
Itsekin olen ollut hieman enemmän "nuhainen", eli voi johtua siis raskaudestakin eikä pitkittyneestä flunssasta.
Eilen kerroimme lapsille että heistä tulee isoveljiä, ja asia otettiin hyvin vastaan. Mutta luulen että maanantaina sitten tietää koko pikkukylämme Mutta sehän ei tietysti haittaa.. Maha ei kyllä ole vielä ihme kyllä alkanut kovin kasvaa, vain pientä turvotuksen merkkiä. Kun muistelen aijempia raskauksia olin jo rv 12 ultran aikaan peittelemättömästi raskaana.
Viimeyönä kun heräsin mietiskelin hyvinkin "ajankohtaista" asiaa. "tarvitaanko maaliskuun lopussa vielä vauvalle kunnon toppapukua vai pärjäisikö vanupuvulla?" Nauratti oikein aamulla, että eiköhän tässä ole aikaa vielä tuollaisia miettiä.
Tigerina:Onnea uuteen kotiin!
Mutta nyt tekee mieli jotain suolaista, mukavaa sunnuntain jatkoa kaikille..
Itsekin olen ollut hieman enemmän "nuhainen", eli voi johtua siis raskaudestakin eikä pitkittyneestä flunssasta.
Eilen kerroimme lapsille että heistä tulee isoveljiä, ja asia otettiin hyvin vastaan. Mutta luulen että maanantaina sitten tietää koko pikkukylämme
Mutta sehän ei tietysti haittaa.. Maha ei kyllä ole vielä ihme kyllä alkanut kovin kasvaa, vain pientä turvotuksen merkkiä. Kun muistelen aijempia raskauksia olin jo rv 12 ultran aikaan peittelemättömästi raskaana.Viimeyönä kun heräsin mietiskelin hyvinkin "ajankohtaista" asiaa. "tarvitaanko maaliskuun lopussa vielä vauvalle kunnon toppapukua vai pärjäisikö vanupuvulla?"
Nauratti oikein aamulla, että eiköhän tässä ole aikaa vielä tuollaisia miettiä.Tigerina:Onnea uuteen kotiin!
Mutta nyt tekee mieli jotain suolaista, mukavaa sunnuntain jatkoa kaikille..
Faelivrin
Heips ja hyvää uutta viikkoa maalismammoille!
Amarinwa - Kiva, että oot uskaltautunut taas lenkkipolulle, vaikket ihan juoksemaan pystykään. Kyllä se kuntoilusta käy se reipas käveleminenkin.
Täällä ollaan jo taas paremmalla mielellä tuon ruokajutun kanssa. Välillä vaan aina huoli iskee ihan kummallisista jutuista.
Tigerina - Voi mikä hellyyden kaipuu sun kissiin iskenyt. Meillä on kanssa tuo katti kyllä osittain muuttunut ihan kuin eri kissaksi. Se on aiemmin ollut sellainen, että sylissä viihtyy korkeintaan minuutin ja silloinkin siten, että se joka sitä sylissä pitää, on seisoviltaan. Ei siis koskaan suostunut olemaan sylissä esim. sohvalla. Mutta en tiedä mikä kumma siihen on iskenyt kun nykyään aina kun katotaan illalla telkkaria sohvalla niin kissan on pakko änkeä syliin nukkumaan tai jos vaikka päikkäreitäkin nukkuu niin kissan tulee ihan kylkeen kiinni. Se on kyllä ihan kiva vaan kun tuo katti on aiemmin ollut melkonen riiviö.
Minä kävin tänään aamusta neuvolassa. Oli kyllä mukava taas käydä. Siellä oli tällä kertaa sen th:n lisäksi myös joku opiskelija tyttönen, mutta oli kyllä ihan pätevän oloinen vaikka välillä pieni epävarmuus paistoikin läpi.
Sain ensimmäistä kertaa elämässäni kuulla myös oman veriryhmäni. Aina on tullut mietittyä, että mikäköhän se mahtaa olla ja nyt sain sen sitten selville. Verikokeista sain myös tulokset ja kaikki oli ok. Toksoplasmaa en ole sairastanut, joten kissan jätösten siivoamisen jätän edelleen tuolle miehelle (ei haittaa mua kyllä yhtään).
Painoa oli tullut kilon verran lisää, mutta se on kuulemma ihan hyvä määrä.
Ja pikkuisen sydänäänet tietenkin kuunneltiin. Syke oli siinä 150 paikkeilla.
Seuraavan kerran menenkin neuvolaan sitten marraskuun alkupuolella ja se aiemmin puhuttu lääkärin tarkastus on kuulemma joskus joulukuussa.
Tällaista tänään meillä. Mitäpä teille kuuluu?
Faelivrin 15+3
Amarinwa - Kiva, että oot uskaltautunut taas lenkkipolulle, vaikket ihan juoksemaan pystykään. Kyllä se kuntoilusta käy se reipas käveleminenkin.
Täällä ollaan jo taas paremmalla mielellä tuon ruokajutun kanssa. Välillä vaan aina huoli iskee ihan kummallisista jutuista.
Tigerina - Voi mikä hellyyden kaipuu sun kissiin iskenyt.
Meillä on kanssa tuo katti kyllä osittain muuttunut ihan kuin eri kissaksi. Se on aiemmin ollut sellainen, että sylissä viihtyy korkeintaan minuutin ja silloinkin siten, että se joka sitä sylissä pitää, on seisoviltaan. Ei siis koskaan suostunut olemaan sylissä esim. sohvalla. Mutta en tiedä mikä kumma siihen on iskenyt kun nykyään aina kun katotaan illalla telkkaria sohvalla niin kissan on pakko änkeä syliin nukkumaan tai jos vaikka päikkäreitäkin nukkuu niin kissan tulee ihan kylkeen kiinni. Se on kyllä ihan kiva vaan kun tuo katti on aiemmin ollut melkonen riiviö. Minä kävin tänään aamusta neuvolassa. Oli kyllä mukava taas käydä. Siellä oli tällä kertaa sen th:n lisäksi myös joku opiskelija tyttönen, mutta oli kyllä ihan pätevän oloinen vaikka välillä pieni epävarmuus paistoikin läpi.
Sain ensimmäistä kertaa elämässäni kuulla myös oman veriryhmäni. Aina on tullut mietittyä, että mikäköhän se mahtaa olla ja nyt sain sen sitten selville. Verikokeista sain myös tulokset ja kaikki oli ok. Toksoplasmaa en ole sairastanut, joten kissan jätösten siivoamisen jätän edelleen tuolle miehelle (ei haittaa mua kyllä yhtään).
Painoa oli tullut kilon verran lisää, mutta se on kuulemma ihan hyvä määrä.
Ja pikkuisen sydänäänet tietenkin kuunneltiin. Syke oli siinä 150 paikkeilla.
Seuraavan kerran menenkin neuvolaan sitten marraskuun alkupuolella ja se aiemmin puhuttu lääkärin tarkastus on kuulemma joskus joulukuussa.
Tällaista tänään meillä. Mitäpä teille kuuluu?
Faelivrin 15+3
Veriryhmästä tuli mieleen, kiitos vaan Faelivrin ku toit asian esille, niin, mun veriryhmähän on AB-, ja neuvolan terkkari tuumas et "jaaha, susta pitää sitten ottaa vähän lisää kokeita" olin ihan et woooot? Kertokaa please viisaat et mitähän tarkoitusta varten musta tarvitaan lisäkokeita??
woooot? Kertokaa please viisaat et mitähän tarkoitusta varten musta tarvitaan lisäkokeita??Tigerina: Eikö tuo AB veriryhmä oo harvinaisin :O Jossain oli et AB+ ois suomessa 8% ja AB- 1%. Onko sit kuinka paikkaansa pitävä tuo prosenttien määrä mut monet sanoo että se on harvinaisin tosiaan noista veriryhmistä. Muuta en sit tiiäkkää Ylihuomenna ois neuvolalääkäri ja verikokeet. Kiva päästä neuvolanki laitteella sydänääniä kuunteleen vaikka niitä päivittäin on tulluki kuunneltua tuolla dopplerilla.
mamma_84 ja uus vko 15+0
Ylihuomenna ois neuvolalääkäri ja verikokeet. Kiva päästä neuvolanki laitteella sydänääniä kuunteleen vaikka niitä päivittäin on tulluki kuunneltua tuolla dopplerilla.mamma_84 ja uus vko 15+0
Jep, näin on, Suomen harvinaisin veriryhmä on kyseessä, mutta mä jotenki tässä asiaa tutkittuani päättelen, et lisätutkimukset johtuu tuosta miinus-merkistä, elikkäs reesustekijästä.... olis vaan tosi kiva tietää et minkänäköisiä kokeita otetaan ja koska aattelin et olisko ollu muita samaan asiaan törmänneitä...??
aattelin et olisko ollu muita samaan asiaan törmänneitä...??Morotus mammat! =)
savonmama86, tervetulleeksi toivottaa myös tämä uutukainen foorumimami! Onnea ylläribebestä!
Kauhia kiire ollut, pikaisesti olen käynyt pariin otteeseen lueskelemassa kuulumisianne, mukavaa että keskimäärin hyvä vire kaikilla, jes! Tseppiä pääkipujen ja alakulojen kanssa, ohimeneviä toivottvasti! Tulen paremmalla ajalla turisemaan kunnolla, pakko mennä pehkuihin kun on tuhannen taalan mahis kerrankin ajoissa! Hyvää vointia jokaiselle säädylle!
Mun oma-napaiset kuulumiset ja paljon höpöhöpöä voi käydä lukemassa täältä:
Kuka siellä?
Taruselli + vuokralainen 16+3
savonmama86, tervetulleeksi toivottaa myös tämä uutukainen foorumimami! Onnea ylläribebestä!
Kauhia kiire ollut, pikaisesti olen käynyt pariin otteeseen lueskelemassa kuulumisianne, mukavaa että keskimäärin hyvä vire kaikilla, jes! Tseppiä pääkipujen ja alakulojen kanssa, ohimeneviä toivottvasti! Tulen paremmalla ajalla turisemaan kunnolla, pakko mennä pehkuihin kun on tuhannen taalan mahis kerrankin ajoissa! Hyvää vointia jokaiselle säädylle!
Mun oma-napaiset kuulumiset ja paljon höpöhöpöä voi käydä lukemassa täältä:
Kuka siellä?
Taruselli + vuokralainen 16+3
Viimeksi muokattu:
Tigerina tossa sulle tuommoinen linkki minkä löysin Raskaudenaikaiset veriryhmävasta-aineseulonnat tärkeitä jokaisessa raskaudessa
Eli siis ensimmäisessä raskaudessa harvemmiten ongelmia tulee mutta jos syntyvän lapsen rh on + saat vasta-ainepiikin ja ei syytä huoleen nykyjään kun tietämys ja seuranta on aivan eri luokkaa kun joskus 70-luvulla =)
Täällä on ollut nyt muutaman päivän ajan paljon kovemmat kohdun kasvukivut kun aiemmin ja selkeesti maha vaan kasvanut ja läskifiilistä täälläkin podetaan. Tänään sain lisää vettä myllyyn kun kävin ostamassa hm liikkeestä äitiysfarkut ja piti ottaa kokoo 46 mikä on sen kaupan isoimmat housut, mitä ihmettä mistä oikeesti isot raskaana olevat naiset löytää niitä vaatteita?! Ja mä en kuitenkaan paina kun sen 75 kg, mä miellän 46 kokosen naisen hieman lähemmäs satakiloiseksi kuitenkin ennemmin.... mammasukkahousut ostin myös ja petyin hieman kun olisi saanut olla masun kohdalta paljon joustavammat =(
Meillä myös kissat alkaneet vieläkin normaalia enemmän viihtymään kyljessä kiinni mutta ehkä se on sitä eläinten vaistoa
Mutta hyviä vointeja kaikille =)
Pallosalama ja möykky 15+4
Eli siis ensimmäisessä raskaudessa harvemmiten ongelmia tulee mutta jos syntyvän lapsen rh on + saat vasta-ainepiikin ja ei syytä huoleen nykyjään kun tietämys ja seuranta on aivan eri luokkaa kun joskus 70-luvulla =)
Täällä on ollut nyt muutaman päivän ajan paljon kovemmat kohdun kasvukivut kun aiemmin ja selkeesti maha vaan kasvanut ja läskifiilistä täälläkin podetaan. Tänään sain lisää vettä myllyyn kun kävin ostamassa hm liikkeestä äitiysfarkut ja piti ottaa kokoo 46 mikä on sen kaupan isoimmat housut, mitä ihmettä mistä oikeesti isot raskaana olevat naiset löytää niitä vaatteita?! Ja mä en kuitenkaan paina kun sen 75 kg, mä miellän 46 kokosen naisen hieman lähemmäs satakiloiseksi kuitenkin ennemmin.... mammasukkahousut ostin myös ja petyin hieman kun olisi saanut olla masun kohdalta paljon joustavammat =(
Meillä myös kissat alkaneet vieläkin normaalia enemmän viihtymään kyljessä kiinni mutta ehkä se on sitä eläinten vaistoa
Mutta hyviä vointeja kaikille =)
Pallosalama ja möykky 15+4
pallosalama87:lle kiitosksia hyödyllisestä linkistä!
Kummiasiaa: me pohdittiin miehen kanssa eilen illalla, että tarviiko se lapsi monia kummeja. Tultiin aika raa'asti tulokseen, että meillä ei yksinkertaisesti ole tarjota mun puolelta yhtään luotettavaa tai lapsen hoitoon sitoutumiskykyistä kummiehdokasta, mun kaveripiiri yksinkertaisesti ei ole niin laaja, sukulaisista nyt ei tarvi edes puhua! Miehen puolelta todettiin et se yksi ja ainoa jonka sekä minä että mies kelpuutamme, on miehen paras ystävä, jonka kanssa kasvanut natiaisesta saakka. Riittääkö se? Eihän kaikilla lapsilla ehkä ole yhtään kummia?
Kummiasiaa: me pohdittiin miehen kanssa eilen illalla, että tarviiko se lapsi monia kummeja. Tultiin aika raa'asti tulokseen, että meillä ei yksinkertaisesti ole tarjota mun puolelta yhtään luotettavaa tai lapsen hoitoon sitoutumiskykyistä kummiehdokasta, mun kaveripiiri yksinkertaisesti ei ole niin laaja, sukulaisista nyt ei tarvi edes puhua! Miehen puolelta todettiin et se yksi ja ainoa jonka sekä minä että mies kelpuutamme, on miehen paras ystävä, jonka kanssa kasvanut natiaisesta saakka. Riittääkö se? Eihän kaikilla lapsilla ehkä ole yhtään kummia?
Faelivrin
Huomenta!
Tuosta veriryhmästä vielä.. Kun tajusin, että mulle sanottiin vaan, että mun veriryhmä on B. Ei plussaa eikä miinusta, niin mitäs tämä sitten meinaa? Olin käsittänyt, että se on jompi kumpi, vaikö?
pallosalama87 - Älä huoli, minäkin olen huomannut, että jos aikoo hennesiltä ostaa housut niin pitää aina ottaa vähintään yksi koko normaalia isompi. Mä kävin kans niitä mammahousuja kokeilemassa kun ei enää mene jalkaan kuin yhdet omat farkut, mutta en sit kuitenkaan jostain syystä raaskinut niitä ostaa. Myöhemmin sitten. Ellen päätä mennä koko raskausaikaa hameilla ja sukkiksilla.
Tigerina - Tottakai yksi kummi riittää. Eihän siihen ole mitään tiettyä määrää. Parempi vaan, että on yksi hyvä kummi kuin useampi ei niin hyvä. Meidän lapselle ei tule kummeja laisinkaan. Mies kun ei kuulu kirkkoon ja minä kuulun sellaiseen uskontoon, jossa lapselle ei oteta kummeja. Miehen kanssa vaan kinastellaan siitä, että tuleeko lapselle sama uskonto kuin minulla vai ei mitään. Mies siis ei haluaisi, että lapsi kuuluisi mihinkään kirkkoon. Onneksi tässä on vielä aikaa väitellä.
Täällä on kärsitty viime päivät ihan järkyttävästä päänsärystä. Ei enää helpota ees ulkoilu niin kuin aiemmin. Ja lääkkeitä en mielelläni syö. Kauheeta tämmönen. :/ Kellään mitään hyviä vinkkejä? Vettähän pitäis kanssa muistaa juoda paljon. Se kun multa tuppaa aina unohtumaan..
Faelivrin 15+4
Tuosta veriryhmästä vielä.. Kun tajusin, että mulle sanottiin vaan, että mun veriryhmä on B. Ei plussaa eikä miinusta, niin mitäs tämä sitten meinaa? Olin käsittänyt, että se on jompi kumpi, vaikö?
pallosalama87 - Älä huoli, minäkin olen huomannut, että jos aikoo hennesiltä ostaa housut niin pitää aina ottaa vähintään yksi koko normaalia isompi. Mä kävin kans niitä mammahousuja kokeilemassa kun ei enää mene jalkaan kuin yhdet omat farkut, mutta en sit kuitenkaan jostain syystä raaskinut niitä ostaa. Myöhemmin sitten. Ellen päätä mennä koko raskausaikaa hameilla ja sukkiksilla.
Tigerina - Tottakai yksi kummi riittää. Eihän siihen ole mitään tiettyä määrää. Parempi vaan, että on yksi hyvä kummi kuin useampi ei niin hyvä.
Meidän lapselle ei tule kummeja laisinkaan. Mies kun ei kuulu kirkkoon ja minä kuulun sellaiseen uskontoon, jossa lapselle ei oteta kummeja. Miehen kanssa vaan kinastellaan siitä, että tuleeko lapselle sama uskonto kuin minulla vai ei mitään. Mies siis ei haluaisi, että lapsi kuuluisi mihinkään kirkkoon. Onneksi tässä on vielä aikaa väitellä. Täällä on kärsitty viime päivät ihan järkyttävästä päänsärystä. Ei enää helpota ees ulkoilu niin kuin aiemmin. Ja lääkkeitä en mielelläni syö. Kauheeta tämmönen. :/ Kellään mitään hyviä vinkkejä? Vettähän pitäis kanssa muistaa juoda paljon. Se kun multa tuppaa aina unohtumaan..
Faelivrin 15+4
Faelivrin sulla on aika varmasti + koska negatiiviseen neuvolan täti olisi reagoinut ja eikös sen nää neuvolakortista, mulla on ainakin siinä näkyvissä.
Ja noista housuista en mä sitä kokoo ehkä niinkään mutta mietin jos hirveesti paisun niin mistä ihmeestä saan seuraavat housut kun hm koot loppuu juurikin tuohon 46 kokoon =D
Miten mulla on joku typerä käsitys että kummeja pitää olla kaksi? Meillä on tulossa kaksi kummia mutta kauhukseni ajattelin, että jos saamme toisen lapsen niin ainakaan minun puolelta ei ole ketään kenet kummiksi haluaisin ellei sitten nyt tuleva kummitäti halua vielä yhden kummilapsen lisää Me ei kumpikaan miehen kanssa kuuluta kirkkoon mutta mä valitettavasti joudun liittymään uudestaan vaan sukulaisten takia. Anoppi haluaa että meidän muksu kastetaan samassa typerässä perinne mekossa missä hänetkin on aikanaan kastettu. Musta on jotenkin tekopyhää, että meidän muksu kuuluu kirkkoon ja vanhemmat on pakanoita... Itse haluaisin pitää lapselle nimiäiset.
Päänsärkyyn ei kai ole mitään satavarmaa keinoa, itse kärsinyt siitä ihan alkuraskaudesta lähtien, juoda tosiaan pitäisi ja para tabsia saa ottaa mutta kun sekään ei jokaikiseen auta. Nyt ei ole enään päivittäistä mutta aivan järkyttävä selkäkipu iski tänään aamuyöllä, missään asennossa ei vaan ollut hyvä, itku meinas tulla kun mietin että tästäkö sitä nyt sitten vielä kärsitään loppuun asti :'(
Ja noista housuista en mä sitä kokoo ehkä niinkään mutta mietin jos hirveesti paisun niin mistä ihmeestä saan seuraavat housut kun hm koot loppuu juurikin tuohon 46 kokoon =D
Miten mulla on joku typerä käsitys että kummeja pitää olla kaksi? Meillä on tulossa kaksi kummia mutta kauhukseni ajattelin, että jos saamme toisen lapsen niin ainakaan minun puolelta ei ole ketään kenet kummiksi haluaisin ellei sitten nyt tuleva kummitäti halua vielä yhden kummilapsen lisää
Me ei kumpikaan miehen kanssa kuuluta kirkkoon mutta mä valitettavasti joudun liittymään uudestaan vaan sukulaisten takia. Anoppi haluaa että meidän muksu kastetaan samassa typerässä perinne mekossa missä hänetkin on aikanaan kastettu. Musta on jotenkin tekopyhää, että meidän muksu kuuluu kirkkoon ja vanhemmat on pakanoita... Itse haluaisin pitää lapselle nimiäiset.Päänsärkyyn ei kai ole mitään satavarmaa keinoa, itse kärsinyt siitä ihan alkuraskaudesta lähtien, juoda tosiaan pitäisi ja para tabsia saa ottaa mutta kun sekään ei jokaikiseen auta. Nyt ei ole enään päivittäistä mutta aivan järkyttävä selkäkipu iski tänään aamuyöllä, missään asennossa ei vaan ollut hyvä, itku meinas tulla kun mietin että tästäkö sitä nyt sitten vielä kärsitään loppuun asti :'(
Kummeista Jotenkin mäkin oon siinä uskossa että kummeja tulee olla vähintään kaksi. Jos siis on kyse ihan kristinuskosta (vai evankelis-luterilainen mikä se nyt lie)... Meidän esikoisella on kummeja 4+1 Eli 4 virallista ja yksi "ystäväkummi" joka ei kuulu kirkkoon niin ei saanut kummitodistusta. Hänetkin pyydettiin ystäväkummiksi vain sen takia että hänen aviomiehestään tuli sylikummi ja jotenkin se tuntui itsestä oudolta että naimisissa olevasta pariskunnasta pyydettäisiin vain toinen :S toiselle ei vielä pahemmin olla mietitty edes.
pallosalama87 Jos te ette kuulu kirkkoon, ettekä halua lapsenne kuuluvan niin mun mielestä siihen ei oo anopilla eikä kellään muulla mitään sananvaltaa! Sen kun pidätte nimiäiset, laitatte vaikka sen perinnemekon sinne, jos sen pitäminen nyt niin tärkeetä on. Mun mielestä kuitenkin ne on vanhemmat joiden mielipidettä näissä asioissa kuuluu kunnioittaa kun lapsi ei vielä itse voi valita! Jos lapsi vanhempana haluaa liittyä kirkkoon niin sehän on todella helppoa. Esim mun ystävä liittyi omasta halustaan rippikouluikäisenä rippikoulun yhteydessä
Päänsärystä Mulla oli tossa viikonloppu väliä että ei särkenyt pää ollenkaan. Olin ihan että "jei! Nyt se loppui" mutta kuinkas ollakaan niin se tuli takasin maanantaina ja taas särkee Eikä kyllä auta ulkoilma mullakaan...
Eli 4 virallista ja yksi "ystäväkummi" joka ei kuulu kirkkoon niin ei saanut kummitodistusta. Hänetkin pyydettiin ystäväkummiksi vain sen takia että hänen aviomiehestään tuli sylikummi ja jotenkin se tuntui itsestä oudolta että naimisissa olevasta pariskunnasta pyydettäisiin vain toinen :S toiselle ei vielä pahemmin olla mietitty edes.pallosalama87 Jos te ette kuulu kirkkoon, ettekä halua lapsenne kuuluvan niin mun mielestä siihen ei oo anopilla eikä kellään muulla mitään sananvaltaa! Sen kun pidätte nimiäiset, laitatte vaikka sen perinnemekon sinne, jos sen pitäminen nyt niin tärkeetä on. Mun mielestä kuitenkin ne on vanhemmat joiden mielipidettä näissä asioissa kuuluu kunnioittaa kun lapsi ei vielä itse voi valita! Jos lapsi vanhempana haluaa liittyä kirkkoon niin sehän on todella helppoa. Esim mun ystävä liittyi omasta halustaan rippikouluikäisenä rippikoulun yhteydessä
Päänsärystä Mulla oli tossa viikonloppu väliä että ei särkenyt pää ollenkaan. Olin ihan että "jei! Nyt se loppui" mutta kuinkas ollakaan niin se tuli takasin maanantaina ja taas särkee
Eikä kyllä auta ulkoilma mullakaan...
Viimeksi muokattu:
Faelivrin
Nyt joudun kyllä näköjään perumaan sanani. Netistä juuri luin eri seurakuntien sivuilta ja sieltä selvisi, että kyllä niitä kummeja täytyy olla vähintään kaksi. Minä oon aina ollut taas siinä uskossa, että itse saa sen määrän päättää, mutta ei näköjään. Ylärajaa ei kuitenkaan ilmeisesti ole määritelty.
Joo ylärajaa ei vissiin ole määritelty mutta noin niinkuin "yleensä" mun mielestä tavallisin määrä on se 2-4.. Tosin poikkeuksiakin on. Mun siskolla laskettu aika lokakuun alussa ja lapselle tulossa 6 kummia. Ite pidän sitä kyllä liioitteluna mutta makunsa kullakin... Seuraavallekin lapselle on tulossa meillä maksimissaan se 4 mut näyttää siltä että varmaan vähemmänkin Ei oo kuitenkaan niin kauheasti tarjontaa kummeilla kun en ketään puolituttua halua ottaa enkä sukulaisia joiden kanssa ollaan muuten vaan harvoin tekemisissä...
Ei oo kuitenkaan niin kauheasti tarjontaa kummeilla kun en ketään puolituttua halua ottaa enkä sukulaisia joiden kanssa ollaan muuten vaan harvoin tekemisissä...Tigerina: Mun mielestä se kummien määrä ei ainakaan ole tärkein,vaan se että lapsella on joku hänestä välittävä ihminen lähellään. Meidän esikoisella on 4 kummia,joista 2 pitää yhteyttä säännöllisesti,yks joskus ja yks on käyny ristiäisissä ja 1v synttäreillä (tyttö nyt reilu 4vuotta). Mielummin oisin aikonaan vaikka ottanu vaan nuo 2 kummia. Tulevalle on tiedossa 4 kummia.
Hei mutta apua,tulikin tässä mieleen että on miehen kanssa erottu kirkosta,joten voiko kummeja edes ottaa vai miten se menee nyt :O voisko joku viisaampi valaista asiaa?
Mites mammat,onko mahat alkanu näkyä? Mies tossa yks päivä tokas tosiaan että "sullahan on maha kasvanu" ja täytyy se itsekin todeta ettei tässä asiaa peitellä. Töissä kun en vielä oo esimiehelle ja johtajalle kertonu Maatessakin vatta hieman pömpöttää. Dopplerilla kuunnellessa kuuluu äänet tosi selvästi ja liikeviuhahdukset myös. Huomista neuvolalääkäriä odotellen
mamma_84 15+1
Hei mutta apua,tulikin tässä mieleen että on miehen kanssa erottu kirkosta,joten voiko kummeja edes ottaa vai miten se menee nyt :O voisko joku viisaampi valaista asiaa?
Mites mammat,onko mahat alkanu näkyä? Mies tossa yks päivä tokas tosiaan että "sullahan on maha kasvanu" ja täytyy se itsekin todeta ettei tässä asiaa peitellä. Töissä kun en vielä oo esimiehelle ja johtajalle kertonu
Maatessakin vatta hieman pömpöttää. Dopplerilla kuunnellessa kuuluu äänet tosi selvästi ja liikeviuhahdukset myös. Huomista neuvolalääkäriä odotellenmamma_84 15+1
mamma_84 Millä ihmeellä olet onnistunut vieläkin pitämään raskauden töissä salassa?! Ihmettelee hiukan kateellinen, jonka turvonnutta pötsiä ei ole voinut aikoihin peitellä. No, onneksi turvotus on nyt helpottanut, tai ei sitä ollutkaan muualla kuin masun seudulla. Teki olon välillä aika tukalaksi. Jos ette miehesi kanssa kuuluu kirkkoon, niin ristäisiä ei silloin voi pitää. Toki kummeja voi lapselle pyytää ja viettää nimiäisiä (tai millä nimellä haluaakin niitä kutsua), mutta mihinkään virallisempiin kirjoihin kummeja ei merkitä. Ristiäisten pitämiseen riittää, että toinen kuuluu kirkkoon. Meillä minä kuulun, mies ei.
Tigerina Neuvolassa kartoitetaan synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä kyselyllä, joka teetetään ihan kaikille äideille. Tarvittaessa voidaan äiti ohjata eteenpäin. Masennusta hurjempi on mun mielestä synnytyksen jälkeinen psykoosi, mutta se on harvinainen, 2/1000 sairastuu. Työssäni näitä ihmisiä hoitaneena voi vain toivoa, että sellaiselta säästyisi.
Hyi hittolainen kun närästää! Tuossa tuli tunnin verran oltua huonossa asennossa lasten iltatoimia tehdessä ja nukuttaessa. Niin vaan aikaisemmin ja aikaisemmin iskevät nämä vaivat : /. Pikkumuru on on ollut muutaman päivän rauhallisempi muuveissaan joten tänään täytynee kiusata häntä vähän dopplerilla. Heti kauheat paranoiat päällä kun kokeilin juoksua lenkillä..
Meillä meni viikonloppu aivan päin peetä kun mies lähti lauantaina yhdelle ja palasi sunnuntaina aamulla kotiin. Ei tietenkään ilmoitellut mitään. Meni sitten kaksi yötä 4 tunnin unilla. Näitä reissuja on ollut aiemminkin, mutta ei taas ainakaan vuoteen. Paha vain, että tässä pienessä asunnossa emme saaneet ollenkaan asioita puhuttua rauhassa ja lapset väkisinkin kuulivat välien selvittelyä. Eihän tuo tyttö vielä juuri ymmärrä, mutta 3,5v ymmärtää enemmän kuin olisin uskonut. Illalla koitettiin sängyssä kuiskia asioita ja mietin sitten ääneen, että mitä mun pitäisi oikein tehdä. Pojan sängystä kuului: "äiti, sun pitäisi tehdä lihapiirakkaa". =) Tänään poika oli sitten kysynyt äidiltäni, että mikä on juoppo? Tuli niin hyvä äiti-fiilis, voi jessus.. Tuota sanaa kun taisin muutamaan otteeseen eilen viljellä. Tekisi mieli vieläkin jatkaa miehelle mykkäkoulua, mutta ei lasten kanssa sellainen onnistu. Toista oli silloin kun oltiin vielä kaksin.
Mutta nyt dopplerilla musiikkia korville ja sitten unille jotta jaksaa aamuvuoroon =)! Mukavaa viikon jatkoa!
Amarinwa ja pikkumuru 16+0
Tigerina Neuvolassa kartoitetaan synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä kyselyllä, joka teetetään ihan kaikille äideille. Tarvittaessa voidaan äiti ohjata eteenpäin. Masennusta hurjempi on mun mielestä synnytyksen jälkeinen psykoosi, mutta se on harvinainen, 2/1000 sairastuu. Työssäni näitä ihmisiä hoitaneena voi vain toivoa, että sellaiselta säästyisi.
Hyi hittolainen kun närästää! Tuossa tuli tunnin verran oltua huonossa asennossa lasten iltatoimia tehdessä ja nukuttaessa. Niin vaan aikaisemmin ja aikaisemmin iskevät nämä vaivat : /. Pikkumuru on on ollut muutaman päivän rauhallisempi muuveissaan joten tänään täytynee kiusata häntä vähän dopplerilla. Heti kauheat paranoiat päällä kun kokeilin juoksua lenkillä..
Meillä meni viikonloppu aivan päin peetä kun mies lähti lauantaina yhdelle ja palasi sunnuntaina aamulla kotiin. Ei tietenkään ilmoitellut mitään. Meni sitten kaksi yötä 4 tunnin unilla. Näitä reissuja on ollut aiemminkin, mutta ei taas ainakaan vuoteen. Paha vain, että tässä pienessä asunnossa emme saaneet ollenkaan asioita puhuttua rauhassa ja lapset väkisinkin kuulivat välien selvittelyä. Eihän tuo tyttö vielä juuri ymmärrä, mutta 3,5v ymmärtää enemmän kuin olisin uskonut. Illalla koitettiin sängyssä kuiskia asioita ja mietin sitten ääneen, että mitä mun pitäisi oikein tehdä. Pojan sängystä kuului: "äiti, sun pitäisi tehdä lihapiirakkaa". =) Tänään poika oli sitten kysynyt äidiltäni, että mikä on juoppo? Tuli niin hyvä äiti-fiilis, voi jessus.. Tuota sanaa kun taisin muutamaan otteeseen eilen viljellä. Tekisi mieli vieläkin jatkaa miehelle mykkäkoulua, mutta ei lasten kanssa sellainen onnistu. Toista oli silloin kun oltiin vielä kaksin.
Mutta nyt dopplerilla musiikkia korville ja sitten unille jotta jaksaa aamuvuoroon =)! Mukavaa viikon jatkoa!
Amarinwa ja pikkumuru 16+0
Amarinwa: Meillä on töissä sellaset essut tossa jotka peittääpi mahan näkyvyyttä Tosin oon ollu muutenki mahan kohalta ollu pyöreämpi
Tää kävi just neuvolalääkärillä,kohdunsuu oli jossain kaukana ja tuntu ettei se saa otetta Ihmetteli ääneen että miten sulla on kohtu näin alhaalla ja minähän tietenki siinä kerkesin säikähtää jo että helvetti mitäs tämä nyt on. Mutta sitten lääkäri totesi että oli luullut minulla olevan viikkoja jotain 12+ kun yleensä meilläpäin sillon on eka neuvolalääkäri ja sanoi että kohtu on ihan normaalissa kohdassa mun viikkoihin nähden. Mulla siis oli nyt vasta tuo lääkäri koska haluttiin odotella ne punktion vastaukset ensin. Verikokeitakin otettiin tänään,sinne lähti helsinkiin toiselle puolelle suomea veriryhmänäyte. Toki tiedän että se on 0+. Viime synnytyksessä kun tarvitsin verensiirron. Paino oli tippunut ekasta neuvolasta kilolla ja siitä ei neukkutäti ollut kovin riemuissaan. Epäili etten syö mutta sanoin että syön kyllä normaalisti,toki pienempiä annoksia kun ennen mutta taas useammin. Esikoisesta mulle tuli yli 20kg painoa lisää joten ei kyllä yhtään haittais jos tästä tylleröstä ei painoa mulle niin paljon kertyis,alotuspainoakin kun on liikaa :/
Mutta joo,melko omanapaiset keskustelut tällä kertaa.
mamma_84 15+2
Tosin oon ollu muutenki mahan kohalta ollu pyöreämpi Tää kävi just neuvolalääkärillä,kohdunsuu oli jossain kaukana ja tuntu ettei se saa otetta
Ihmetteli ääneen että miten sulla on kohtu näin alhaalla ja minähän tietenki siinä kerkesin säikähtää jo että helvetti mitäs tämä nyt on. Mutta sitten lääkäri totesi että oli luullut minulla olevan viikkoja jotain 12+ kun yleensä meilläpäin sillon on eka neuvolalääkäri ja sanoi että kohtu on ihan normaalissa kohdassa mun viikkoihin nähden. Mulla siis oli nyt vasta tuo lääkäri koska haluttiin odotella ne punktion vastaukset ensin. Verikokeitakin otettiin tänään,sinne lähti helsinkiin toiselle puolelle suomea veriryhmänäyte. Toki tiedän että se on 0+. Viime synnytyksessä kun tarvitsin verensiirron. Paino oli tippunut ekasta neuvolasta kilolla ja siitä ei neukkutäti ollut kovin riemuissaan. Epäili etten syö mutta sanoin että syön kyllä normaalisti,toki pienempiä annoksia kun ennen mutta taas useammin. Esikoisesta mulle tuli yli 20kg painoa lisää joten ei kyllä yhtään haittais jos tästä tylleröstä ei painoa mulle niin paljon kertyis,alotuspainoakin kun on liikaa :/Mutta joo,melko omanapaiset keskustelut tällä kertaa.
mamma_84 15+2