Täällä kanssa siirrytään huomenna vkolle 28...HUI, kuinka nopsaan aika menee. Toisaalta sitä jo odottaa maaliskuuta, että näkee oman pikkaisensa ja pääsee vähitellen tästä mahasta eroon eli toivoo, että sen myötä selkä/jalka vaivat taas helpottaisi.
Meidän joulun viettoa (joka pitkästä aikaa ollaan oltu vapailla molemmat) himmentää tuo appiukkoni joutuminen sairaalaan alkuviikosta, on siellä edelleen, ei mitään vakavampaa, huonokuntoinen jo muutenkin ja vaikka mitä ongelmia kotona selviytymisessä ja niin jääriä molemmat, ettei puhettakaan, että me saataisiin auttaa. Enkä ehkä kauheasti jaksaisikaan auttaa, kun on itsekin jo raskaassa hoitotyössä töissä.
Sekä hivenen syyllinen olo, kun mun vanhemmat pitkästä aikaa Suomessa joulun, olivat kyllä Aaton meillä, mut jotenkin on sellainen olo, että olisi pitänyt nähdä enemmän, mutta toisaalta sit anoppi on ollut yksikseen pyhät niin ollaan siellä käyty.
Ja oli kyllä TOOOSI masentavaa käydä Aattona sairaalassa, ei oikein kovin joulumieltä kohottavaa. Vähän eri rooli olla omaisena kuin hoitajana tuollaisissa paikoissa :ashamed:
No nyt on tulossa mieheni tytär poikaystävänsä kanssa syömään sekä anoppi, jänskättää nähdä tuo poikaystävä, HUI, kuinka vanhaksi sitä tuntee itsensä ja vähän jänskättää sekin, että melkein aikuinen tytär on saamassa itselleen vielä yhden sisarpuolen, kun voisi jo itsekin olla äiti....Aika koominenkin ajatus, vaikkei mitenkään ihmeellistä nykymaailmassa
Eli vapaista ja sairaslomasta ollaan nautittu sentään ja selkäkin parempi, eli ehkä pitää harkita ensi viikolla töihin menemistä kokeilumielessä ainakin....
Eiköhän se ensi joulu sitten korvaa kaiken, kun on pieni pyörimässä mukana :xmas: