**Maaliskuun murut** Heinäkuussa

Niinuli On se minustakin aika aikaisin, mutta minä itse kävin jo kuun alussa neuvolassa, viikkoja oli silloin aikalailla samat, 6+4.

Mä oon kuullut, että joillakin oksentelun sijaan kaikki tulee ripulina.. Ja ei kuulemma sekään ole kivaa.

Itse olisin maailman onnellisin, jos nyt olis jotain raskausoireita..

Mutta tsempit ja voimia pahoinvoiville! Tiedän, ettei sekään helppoa ole!!

 

Tervetuloa kaikki uudet plussanneet!

Karenina ja audree lisätty listoille.

Mayinka mulla on ollu käytös pääasias david testei, eikä niis kyl oo tullu vielä ainakaa yhtä vahvaa viivaa molempiin. Muutaman kerran oon kokeiluu digillä ja se riittää mulle, ku se kertoo, että raskaana selkesti.

Villaruusulle paljon tarrasukkia matkaan.

Täällä käytiin keskustelua kahvista. Itse juon kahvia tosi vähän muutenkin, mutta nykyään juon sitäkin vähemmän. Tee maistuu paljon paremmalle ja sen vuoksi juonkin teetä mieluummin.

 

Heippa!

Ilmottautuisin mukaan, plussan sain viikko sitten
Tänään olin 5+2 ja laskettu näillä näkymin 12.3.

Varhaisultraan olen menossa yksityiselle 29.7
Ja eka neuvola on 30.7

Niin ja kolmatta odotellaan tänne!
Mut voi lisätä listalle Kultasiipi85/27v/3 lapsi/ KOS/ laskettu 12.3

Kultasiipi85 5+2vko

 

Täällä olisi maaliskuun odottaja. Ihan todella aikaisessa vaiheessa olen vielä. Kotona testailin ja joka toinen näytti negaa ja joka toinen plussaa. Tänään verikokeissa joissa tuli positiivinen, mutta istukkahormonia on vähän. Eli toivotaan että hormonia on näille viikoille nähden ihan sopivasti kuitenkin, kyllä ne labrasta toivotteli ihanaa raskausaikaa. Viikkoja minulla on 3+5 suurinpiirtein.

Arell/ 27v./ toinen lapsi/ alustava la 24.3

 

laitoin myös pyynnön Maaliskuun murusiin

 

Villaruusulle paljon tarrasukkia ja tsemppiä! :hug:

Tervetuloa minunkin puolestani kaikille uusille!

Minä sain tänään tietää uudesta työpaikasta, alkaa elokuun alusta. Jännittää kovasti ja lisänsä siihen tietysti tuo tämä raskaus, että milloin sitten kertoa ja miten jne.

Minua on tänään hieman huolettanut kovat "kuplinnat" vasemmalla puolella alavatsalla. Ihan samantuntuista, kuin vauvan hennot potkut, kuplii ja möyrii. Kai ne vaan on ilmavaivoja, mutta ennen ei ole ollut tällaista, niin alkoi heti mietittyttämään. Mitään kipuja ei ole ollut. Sitten taas tämä lähestulkoon oireettomuuskin ahdistaa. Kaikilla tuntuu olevan oireita vaikka muille jakaa, mutta mulla ei ole juuri mitään. Pissalla ramppaaminenkin vähentynyt kovasti, tissit ei ole olleetkaan arat, pahoinvointia ei ole (aiemmissa kyllä alkanut vasta 6-7 viikolla) ja menkkakivutkin vähentyneet, eikä niitä repäisykipujakaan ole. Ainoa "oire" tuo väsymys... :/

Anteeksi valitukseni, yritän skarpata!

Äitee rv 4+6

 

Heippa!

Täällä on rentouduttu 4 päivää mökillä. Kesälomaa vielä ensi viikko jäljellä, aaah! Varasin tänään varhaisultran maanantaille 22.7. kun ei ollut aiemmin aikoja. Taitaa olla gynet lomilla, mutta onneksi sain sentään naisgynen (viimeksi oli vanha mies, yöh..) Oireista sen verran, että tissit on kipeet ja kun tykit (sanoo mun mies ) ja eilen aamulla jouduin oksentamaan (senkin tein ihan hymyssä suin, on kerrankin oireita!) Tänään on ollut muutaman kerran etovaa oloa, mutta ei oo tarvinnu oksentaa. Kovaa yskiessä tuntuu pientä kipua jossain päin mahaa ja nukkuessa kerran vihlas oikein kunnolla kun käännyin.

Hyvältä siis ainakin vielä vaikuttaa, toivottavasti tää on nyt tämä kolmas kerta kun toden sanoo ja kaikki menis hyvin. Kahdelle kaverille oon kertonut ja äiti tietää myös. Viime raskaudessa (siis 2.) ei kerrottu kenellekään ja kun sekin meni kesken, niin sit oli ikävä kertoa jälkeenpäin mitä oli käynyt. Nyt ajateltiin ottaa sama linja kuin ensimmäisellä kerralla ja kerrotaan perheillemme ja siskolle ja veljille.

Pupulin ja 6+2 nahkavekkari

 

Heippa, täälläpä on saatu uusia oireita ja ne alkoivat muutaman päivä sitten. Järkyttävä aamupahoinvointi ja maha vetelänä. Seuraavana aamuna en noussut ennen kuin olin syönyt ja se hieman auttoi. Tänä aamun ei sitten ehtinyt yököttää yhtään kun vedin yöpöydältä evästä ennen ylös nousemista.

Kertomisesta: Kerromme lähimmille, koska kertoisimme keskenmenostakin. Vanhin siskoni on kuulemma jo vainunnut raskauteni ennen juhannusta mutta ei vaan sanonut mitään. Näytän kuulemma siltä kuin olisin raskaana. Hän on luullut minun olleen raskaana jo äitienpäivänä. Ehkäpä meikäläinen on vaan leventänyt takamusta kesän ansiosta..

Lemmikit: Koira löytyy. Lapsiystävällinen ja iloinen, mutta ei erityisemmin perusta taaperoista vaan juoksee lähinnä karkuun. Menee varmasti hyvin kun pienokainen saapuu meille.

 

knyte, täytyy tunnustaa että olen ollut himotestaaja, tätä lasta on toivottu ja "tehty" niin kauan että nyt kun plussa tuli, tahtoisin niin kovasti sen myös pysyvän. Testailin ensimmäisen viikon joka päivä ja viiva vahveni tasavahvaksi, josta se on nyt haalentunut puoleen. Testasin kun oireet alkoivat ihan vähän vähentyä eli reipas viikko sitten, silloin oli ihan vähän haaleampi, nyt jo selvästi. Toivon että kaikki on hyvin mutta ennen varhaisultraa en voi luottaa raskaustuntemuksiin.

Äitee kahdelle, täällä raskaus alkoi yli kahden viikon jatkuvalla menkkakouristelulla, joka herätteli öisinkin ja välillä sai olla melkein kaksinkerroin. Jos vuotoa ei ole, kipu voi olla vaan kohdun kasvukipua. Kamalampaa on, kun se loppuu Ymmärrän erittäin hyvin että oireettomuus ahdistaa, olen ihan sydän käpristyneenä huolesta kun pidän kirjaa jatkuvasti vähenevistä oireista. En osaa enää mitään muuta ajatellakaan kuin että onko pieni enää elossa. Siksi kai tämä ketju onkin, että saadaan vertaistukea, niin hyvässä kuin pahassakin. Ollaan kuitenkin kaikki niin alussa ettei ole välttämättä ketään jolle puhua IRL. En viitsi avautua äidille tai anopillekaan, kerron sitten ultran jälkeen toivottavasti hyvät uutiset tai jos ultra tuo suru-uutisen, sitten huonot. Toivon vain niin kovasti että voisin kertoa hyviä uutisia!

Lemmikeistä, meiltä löytyy kolme kissaa ja koira. Koira on pienikokoinen ja helppo joten vauvan kanssa tuskin tulee mitään ongelmia, puudelilla kuitenkin on tuota ikää jo viisi vuotta joten aivotkin on ehtineet vähän kasvaa Kissat on sen verran oman arvonsa tuntevaa sakkia että tuskin välittävät vauvasta mitään näin aluksi, pitää vain vahtia etteivät koskaan pääse samaan tilaan nukkuvan vauvan kanssa etteivät käytä pientä nukkuma-alustana. Kissanvessaa en ole plussasta saakka putsannut toksoplasmoosin pelossa mutta muuten arki eläinten kanssa on säilynyt muuttumattomana, mitä nyt käsiä tulee pestyä useammin.

 

Taidan olla täällä toistaiseksi pienimmillä viikoilla, toivottavasti en putoa joukosta
Raskaus oli kovin toivottu <3 Toivon niin, että saisimme kokea koko raskauden ja lopulta saisimme pienen vauvan <3
Näillä viikoin (3+5tai6) se on vielä epätodennäköistä jatkuuko raskaus

Arell ja pieni kaveri, joka saa nyt todella pitää kiinni lujaa <3

 

Jepjep, kyllä tää oli nyt sitten tässä. :'( sellasta settiä tullut, etten mitenkään usko pienen pysyneen turvallisesti kolossaan. Vuoto on silti aika maltillista, joten eiköhän tästä selvitä ilman mitään lääkärikäyntejä.

minut voi poistaa listalta..

Toivon todella sydämestäni, että teidän muiden oireettomien pienet murut voivat masuissanne hyvin ja kasvavat ja syntyvät ajallaan<3 sekä tietysti kaikille muillekin tarrasukkia pienille rakkaille, eihän se oireellisuuskaan estä sitä, keskenmenoa. Oikein mukavaa raskausaikaa teille kaikille <3

särkynyt Villaruusu

 

Villaruusulle :hug: Jaksamista ja toivottavasti pääset pian plussailee taas!

Minulla ei myöskään ole mitään raskausoireita.

Arell rv3+5

 

Kultasiipi, samoilla luvuilla mennään! Tosin meille neljäs tulossa!

 

Iltaa kaikille!
Menkat 1 pvä myöhässä, turvonnut vatsa ja väsyttää. Testi näytti aamulla kyllä negatiivistä mutta mutta... Kahen muksun äitinä ja kellotarkat kuukautiset omaavana luulen olevani raskaana.
Tekemäni testi oli 20miU eli ei välttämättä näytä vielä. Nyt ootellaan postia kuljettavaksi uusia testejä. Pieni paikkakunta, niin ei kehtaa apteekkiin mennä. Roikun siis mukana kunnes tulee tarkempaa tietoa

 

Täälläkin yks toivottavasti maaliskuun murusta odottava mutta en halua listoille ihan vielä Laskettu aika ois 23.pv.

Kolmena päivänä oon jo saanut haamuja testeihin, kyllä hiukkasen vahvempia joka päivä mutta silti vähän vielä epävarma olo. Kuukautiset pitäis alkaa kyllä vasta tämän päivän ja maanantain välillä että ehkä siksi viiva ei ole ollut hirveän vahva eikä ollut mitään herkkiäkään testejä.

Arell et ole ainoa, mullakin on vasta 3+5

Kolmas ois lapsi tulossa ja mitään keskenmenoja yms. ei ole koskaan ollut että siksikin varmaan mietityttää voiko kolmaskin kerta mennä hyvin alusta loppuu. Mitään tuntemuksia ei ole eikä oireita, ei ole ollut noissa edellisissäkään kuin vasta rv 5-6 alkanut pahoinvointi ja oksentelu. (jotka sitten kestääkin loppuun asti :saint: )

Meillä on lapset nyt 2v5kk ja 9kk.
Kiva kun täällä oli muitakin pienellä ikäerolla odottajia =) Meille ois tulossa jos (toivottavasti) kaikki hyvin menee siis 1v 5kk ikäeroa, siitä on jo kyllä kokemusta jo ennestään kun esikoisen ja kuopuksen välissä on 1v 8kk.

Villarusuusu Paljon jaksamista sinne! :hug:

 

Villaruusulle jaksamista! :hug:

 

Nyt tulee hyvin nopea ja omanapainen postaus.. :ashamed:

Alaselkää pistää toispuoleisesti. Eihän enteile pahaa?


juff ja *nimetön* 7+1

 

Tervetuloa uusille :wave:

Villaruusulle jaksamisia ja voimia :hug:

Nyt sitten alkoi täälläkin liman sekainen ruskea tuhru.. Esikoisen aikaan tuli kyllä myös ja kaikki oli kuitenkin hyvin.. Toivottavasti nytkin..

Sekopo ja MiniMe 4+4

 

Villaruusu, olen todella pahoillani sun puolesta :hug: Mikään ei varmaan riitä nyt lohduttamaan kun suru ja menetyksen tuska on suurin, mutta olet ajatuksissa.

(.) Nyt kaikki raskausoireet ovat loppuneet. Testiviivahan on haalennut jo aiemmin, aamulla heräsin rinnat pehmeinä ja täysin kivuttomina. Muut oireet ovat hiljalleen hiipuneet ja kadonneet viikon sisällä, ainoastaan tuo rintojen kosketusarkuus ja kipu olivat ainoat pysyvät merkit siitä että kohdussa on pieni elämä. Ikävä kyllä meidän pikkuisen sydän on tainnut lakata lyömästä :'(

Terveyskeskuksessa oltiin samaa mieltä, että todennäköisesti keskeytynyt keskenmeno, ja käyn lääkärin jutuissa parin tunnin päästä. Tekee sitten lähetteen ultraan, kun tuolla ei vissiin ole laitteita. Pahinta on että joudun kokemaan tämän yksin kun mies on tekemässä 16 tunnin työvuoroja järkkärinä enkä halua herättää kun saa nukkua 6 tuntia välissä. Aamu on alkanut itkulla, toivottavasti pystyn edes lääkärille puhua ilman pillitystä. Todella paha olla.

 

Voi Mayinka.. :'( Ajatuksissa olet.. Voima hali :hug:

 

Kiitos sekopo.

Kopsaan tämän tähän tuolta kolmekymppisistä esikoisodottajista. En nyt jaksa enkä halua käsitellä asiaa enää toisen postauksen muodossa juuri nyt.

Lääkäri ei saanut sydänääniä kuuluviin. Koska vuotoa ei ole ollut, kyseessä ei kuitenkaan ole hätätilanne enkä pääse sairaalaan ultrattavaksi vaan joudun odottamaan maanantaihin. Jos vuoto alkaa, pitää soittaa uudelleen ja sitten ilmeisesti pääsisi heti ultrattavaksi. Toivon kuitenkin ettei alkaisi, ja että olisi edes pieni mahdollisuus että kantaisin vielä elämää kohdussani. Tällä hetkellä olo on täysin tunteeton, ja mietin vain surullisena miten iso kolaus tämä on miehelle kun joudun kertomaan asian kesken työvuoron. En kuitenkaan halua näin isoa asiaa salata, miehelläkin on oikeus tietää ettei kaikki välttämättä ole ihan kunnossa.

Pitäkää meille peukkuja. Epätoivoista ehkä takertua vielä toivonkipinään mutta kun en tiedä nyt mistään mitään eikä mikään ole enää varmaa. Listoilla roikun kunnes saan 100% varmuuden.

 

Mayinkalle paljon tsemppiä ja tarrasukkia, toivon todella, että kaikki menisi hyvin ja pieni siellä mukana pysyisi! :hug:

Sekopolle myös pidän peukkuja, että tuhru olisi ihan vaaratonta!

Kertomisesta... Meillä tietää minun vanhemmat ja sisko sekä pari kaveria. Aina on kerrottu aikaisessa vaiheessa, tuntuu, ettei tällaista asiaa halua pitää salassa lähimmiltä ihmisiltä. Miehen vanhemmille kerrotaan varmaan tässä heti sen alku-ultran jälkeen, jos kaikki on hyvin tai ehkäpä jo sitä ennen, jos nähdään appivanhempia.

Lemmikeistäkin oli puhetta, eli meiltä löytyy pitkäkarvainen kissa sekä kääpiöluppis-kani.

ON: Tein tänä aamuna VIIMEISEN testin, cb:n digi näytti nyt rv 5+0 2-3 viikkoa, kun tasan viikko sitten näytti 1-2, eli ehkäpä kaikki on ok. Haukottelen ihan koko ajan ja voisin nukkua, nukkua, nukkua...

Äitee rv 5+0

 

Koskahan tonne maaliskuun murusiin pääsee? :/

Arell 4+0 poks

 

Voi kurjuus, täällä olikin huonoja uutisia. :'( Villaruusu ja Mayinka kovasti tsemppiä ja jaksamista! :hug:

Tervetuloa uusille!

Arell kerhon ylläpitäjän tms. pitää hyväksyä sinut, kukahan se meistä olikaan...?

Sekopolle myös peukkuja, et olis vaaratonta!

Alkaa itseäkin pelottaa, kun lukee muiden ongelmista, kun tätä ikääkin jo on... Mutta yritän kuitenkin nauttia, vaikka tiedän että tästähän se stressaaminen vasta alkaa! Oliko se jotenkin niin, että lasten saaminen on sitten elämän kestävä huoli; ja pienet lapset, pienet huolet ja isot lapset ja isot huolet. Esikoisen kanssa pelkään, kun kulkee mopolla liikenteessä, ja ton pienen (1v 2kk) unta valvon edelleen, että HENGITTÄÄKÖ se... Nämä esimerkkeinä. Siis kaiken tämän laumani kanssa stressaan millon mitäkin, ja lisää vaan tulossa, mutta kyllä näistä nautitaankin! =)

Lemmikkejä meillä on liikaakin, eli kaksi koiraa, kolme pupua, akvaario ja hevosia... Olisin vielä halunnut kuukausi sitten koiranpennun, mut onneks mies oli taas se järkevä!

Onpa muuten melkoinen tää väsymys jo tässä vaiheessa, ihan PAKKO ollu saada joka päivä ainakin pienet päikkärit... Ja aamulla ei jaksais nousta sängystä. Onneks en oo töissä, eli voin elää lasten kanssa omaan tahtiin, mutta ensi kuussa 4v menee päiväkotiin (3pvää/vko), niin sit pitää vissiin alkaa heräämään ja viemään se ajoissa. Toisaalta se tuo taas rytmiä viikkoon; tälläkin viikolla mulla ollu päivät ihan sekaisin.

Ruoka ei maistuis, ja eilenkin Hesessä jäi melkein puolet ateriasta syömättä. Taitaa jonkinasteinen pahoinvointi olla hiipimässä tännekin. :/ Tai jugurttia ja jotain raikasta tekis mieli mättää, ja kova jano ollu, ku yleensä oon huono juomaan. Mut oikeeta ruokaa ei tee mieli. Ja siitä kahvista, niin kahdessa edellisessä raskaudessa kahvinjuonti loppui jo melko alussa, ei vaan uponnut. Varsinkin kolmosen kohdalla oli hankalaa, kun olin vielä töissä enkä ollu kertonu siellä, niin pakko oli aina ottaa kahvia vähän ja muka juoda, ettei pomo arvannu. Sit siirryin pussikaakaocappuccinoon, jota join myös viime raskauden. Saattaa olla kohta taas edessä. On siinäkin jotain pikakahvia, mut ei närästä, kun ei juo kun kerran-kaks päivässä.

Nyt täytyy lähteä jatkamaan nurmikonleikkaamisurakkaa helteeseen, ja muutenkin pihahommia riittäis...

Vointeja ja aurinkoista viikonloppua kaikille!

bambiina & pieni 5+1

 

Mayinka ihan hulluna voimia sinullekin raskaaseen tilanteeseen :hug: Mulla kävi valitettavasti just noin, oireet alko vähetä ja sittten tein testin joka ei ollutkaan vahva plussa.. Toivon todella, että sulle ei käy samoin! Tsemppiä, ja toivotaan tosiaan et pieni pysyis matkassa mukana. Peukut pystys täällä!

Kiitos kaikille muistaneille. Olo on jo parempi, vaikka mieli maassa vielä on ja uskon sen itkukohtauksen tulevan vasta myöhemmin, kun oikeesti ymmärtää, ettei meille vielä tulekaan vauvaa.. Mutta kiitos ja kumarrus, nyt poistun täältä. Tsempit vielä kaikille.