Ai niin ja se ei mittaa multa hemoglobiinia vaikka syön rautaa alhaisen hb:n takia, jonka tämän terkkarin sijainen laittoi. Sokerirasitustestissä se otettiin ja oli vieläkin 113, niin ei vain mittaa ja minä en ole muistanu kysyä. No ens viikolla pitää yrittää muistaa.
**Maaliskuun murut 2014** tammikuussa <3
- Viestiketjun aloittaja Cassyput
- Ensimmäinen viesti
Hirveesti tuntuu olevan kuntakohtaisia eroja neuvoloiden käytännöissä :O
Esikoisen ajoilta muistan etten käynyt kertaakaan lääkärin luona ennen synnytystä, siellä tuli lääkäri tarkistamaan kohdunsuun tilanteen. Tässä raskaudessa ihmettelin asiaa neuvolassa ja nykyisin täälläpäin on yksi käynti määrätty kaikille, käytäntö kuulemma viime kerrasta muuttunut. Se oli siis se viikolla 26 ollut neuvolalääkäri-aika. Sitten taas kuulee että toisilla on automaattisesti 3 kertaa lääkärikäynti, viimeinen juurikin n. 36 viikolla. En usko että tälläkään kertaa pääsen lääkärin pakeille ennen synnytystä, ellei neuvolan täti huomenna huolestu näistä supistuksista, että olis jotain tehneet alapäässä. Sinänsä minua ei haittaa, kun perusterve ongelmaton olen ollut (lukuunottamatta liitos ym. kipuja), mutta sinänsä haittaa koska jos kohdunkaula olisikin huomaamattaan lyhentynyt ja olisin auennut niin mitäs sitten..
Esikoisen ajoilta muistan etten käynyt kertaakaan lääkärin luona ennen synnytystä, siellä tuli lääkäri tarkistamaan kohdunsuun tilanteen. Tässä raskaudessa ihmettelin asiaa neuvolassa ja nykyisin täälläpäin on yksi käynti määrätty kaikille, käytäntö kuulemma viime kerrasta muuttunut. Se oli siis se viikolla 26 ollut neuvolalääkäri-aika. Sitten taas kuulee että toisilla on automaattisesti 3 kertaa lääkärikäynti, viimeinen juurikin n. 36 viikolla. En usko että tälläkään kertaa pääsen lääkärin pakeille ennen synnytystä, ellei neuvolan täti huomenna huolestu näistä supistuksista, että olis jotain tehneet alapäässä. Sinänsä minua ei haittaa, kun perusterve ongelmaton olen ollut (lukuunottamatta liitos ym. kipuja), mutta sinänsä haittaa koska jos kohdunkaula olisikin huomaamattaan lyhentynyt ja olisin auennut niin mitäs sitten..
Meillä myös kuuluu ne kolme lääkärintarkastusta neuvolaan ja lisää aikoja saa jos on tarvetta. Tuntuu olevan monessa kunnassa säästölinja, että lääkäriin mennään vain erityistarpeesta. Siinä tilanteessa näkisin, että terkkarin pitää tarkkaan kysellä, onko supistuksia tms, koska ei kaikki varmasti tajua "huolestua" ja vaatia lääkäriaikaa. Onneksi usein huolet on turhia ja kaikki onkin kunnossa, mutta kuten just viime viikolla lääkärin kanssa juteltiin, on kaikista tärkeintä, että ne pienet ihmiset saadaan pysymään kohduissaan mahdollisimman pitkään.
Olin äsken reipas ja tiskasin ja pesin pyykkiä ja nyt sitten selkää juilii ja on kuuma ja suututtaa. Prkl.
Olin äsken reipas ja tiskasin ja pesin pyykkiä ja nyt sitten selkää juilii ja on kuuma ja suututtaa. Prkl.
Tännehän on tullut tekstiä hurjasti, hienoo! 
Nyt kun vielä muistaisi kaiken, mitä piti kommentoida. Pumpuista joku kyseli, suosittelen itse Ainun mini electriä Ainu Medela Sähkö- ja paristokäyttöinen rintapumppu / Tuotteet / Etusivu - Ainu ja samalla suosittelen, että jos lähistöllä on kauppa, joissa pumppuja myydään, sellaisen hankkii vasta kun tietää että useamman kympin sijoitukselle on todella tarvetta. Jotenkin ensikertalaisilla ainakin tuntuu unohtuvan (myös itse tein vähän saman), että kaupat ovat auki vielä senkin jälkeen kun synnyttää, ihan kaikkea ei kannata eikä tarvii hamstrata etukäteen Mieskin voi osallistua, kunhan kerää tarkat tiedot mitä tarvitsee ja mistä, kun tietää oikean tarpeen.
Taysin alueella synnytystoiveet on pitänyt ilmoittaa jo etukäteen sähköisesti. Viimeksi rustasin aika yksityiskohtaisia toiveita, nyt melkein laitoin, että toiveena säilyä hengissä ja suuremmitta vammoitta. Synnytystä kun ei voi suunnitella tarkkaan, vaikkakin kannattaa miettiä, miten voisi reagoida ja toivoa, jos synnytys etenee tietyillä tavoilla. Se itseltä unohtui ekalla kerralla kokonaan, että tosiaan, synnytyksessä voi mennä joku ihan totaalisesti pieleen ja kannattaisi edes jotenkin henkisesti yrittää varautua siihen kiireelliseen sektioon. Meillä meni kaikki hyvin, mutta kyllä se säikäytti pitkäksi aikaa, että hullusti olisi voinut käydä ja alakautta yrittäessä ja kotiin pitkäksi aikaa jäädessä tulos olisi voinut olla huono. Onneksi lähdin sairaalaan tunnin sisällä supistusten alusta, kun ne tulivat samantien päälle parin minuutin välein niinkuin napista painettuna. Sairaalassa todettiinkin heti sydänäänten lasku, eikä sektiopäätöstä odoteltu sen jälkeen kuin noin tunti. Enkä tietenkään halua pelotella ketään, näin vain kävi itselle, ja mietin mitä nyt teen, kun en uskalla jäädä sekunniksikaan kotiin supistusten alettua, varsinkin kun suvussa on taipumusta syöksysynnytyksiin. Sen toki toivoin, että kaiken hyvin mennessä, toivon nopeaa kotiutumista tai sitten pääsyä potilashotelliin pienen esikoisen takia. En vain pysty olemaan reilun vuoden ikäisestä esikoisesta pitkään erossa, kun olemme melkoisessa symbioosissa vieläkin.
Se, mihin en myöskään osannut yhtään varautua, eikä kukaan siitä minulle kertonut etukäteen, olivat hormonien vaikutus tunteisiin. Olen molemmissa raskauksissani aika tasainen tunteissani, ei itketä eikä ketuta. Esikoisesta se pelko menettämisestä tai maidon nousun myötä oksitosiinin vaikutus sai aikaan sen, että itkin kuin niagara noin kahden viikon ajan. Ihan käsittämätöntä. Kaikki itketti; miten olisi voinut käydä huonosti, miten kauheasti omaa lasta rakastaa, lapsi kasvaa ja muuttaa kohta kotoa yms. ihan päätöntäkin (mitä jos sitä kiusataan koulussa, mitä jos me riidellään verisesti joskus, mitä jos se ei löydä omaa paikkaansa elämässä yms). Itkin onnesta ja helpotuksesta ja siitä mielettömästä uudenlaisen rakkauden tunteesta. Toinen asia, mitä kukaan ei kertonut, oli se, että suolistoonkin voi sattua viikkoja synnytyksen jälkeen. Voi toki johtua sektiostakin. Ilmavaivat olivat järkkyjä, kun suolisto haki uutta paikkaansa mahan tyhjennyttyä! Itse en tuntenut jälkisupistuksia, mikä voi johtua siitä, että sektion puudutteet kestivät melkein vuorokauden ajan, ja sen jälkeen oli tarjolla kipupumpun ihanuudet.
Muuten täällä jatkuu elo normaalina, liitoskivut ovat jatkuvana seuralaisena, uutena on tullut jo ne kuuluisat sukkapuikkovihlaisut alakerrassa. Onneksi pääsen taas vajaan kk:n päästä lääkärille, niin näkee ainakin sitten, ovatko ne vaikuttaneet mihinkään. Liikunnan suhteen nyt muutenkin joudun kipujen kanssa olemaan aikalailla hissukseen, mitään juoksulenkkejä en tosiaan voi tehdä
Niin, sheivaamisessa on mies avustanut jo muutamaan otteeseen, kun oma tulos on semmoinen niinkuin sokea olisi ollut asialla. Ihan hyvin meni näin edelliselläkin kerralla. Eikö se oo tärkeääkin antaa miehen osallistua?
Nynaeve ja Nuppi 31+5
Nyt kun vielä muistaisi kaiken, mitä piti kommentoida. Pumpuista joku kyseli, suosittelen itse Ainun mini electriä Ainu Medela Sähkö- ja paristokäyttöinen rintapumppu / Tuotteet / Etusivu - Ainu ja samalla suosittelen, että jos lähistöllä on kauppa, joissa pumppuja myydään, sellaisen hankkii vasta kun tietää että useamman kympin sijoitukselle on todella tarvetta. Jotenkin ensikertalaisilla ainakin tuntuu unohtuvan (myös itse tein vähän saman), että kaupat ovat auki vielä senkin jälkeen kun synnyttää, ihan kaikkea ei kannata eikä tarvii hamstrata etukäteen
Mieskin voi osallistua, kunhan kerää tarkat tiedot mitä tarvitsee ja mistä, kun tietää oikean tarpeen.Taysin alueella synnytystoiveet on pitänyt ilmoittaa jo etukäteen sähköisesti. Viimeksi rustasin aika yksityiskohtaisia toiveita, nyt melkein laitoin, että toiveena säilyä hengissä ja suuremmitta vammoitta. Synnytystä kun ei voi suunnitella tarkkaan, vaikkakin kannattaa miettiä, miten voisi reagoida ja toivoa, jos synnytys etenee tietyillä tavoilla. Se itseltä unohtui ekalla kerralla kokonaan, että tosiaan, synnytyksessä voi mennä joku ihan totaalisesti pieleen ja kannattaisi edes jotenkin henkisesti yrittää varautua siihen kiireelliseen sektioon. Meillä meni kaikki hyvin, mutta kyllä se säikäytti pitkäksi aikaa, että hullusti olisi voinut käydä ja alakautta yrittäessä ja kotiin pitkäksi aikaa jäädessä tulos olisi voinut olla huono. Onneksi lähdin sairaalaan tunnin sisällä supistusten alusta, kun ne tulivat samantien päälle parin minuutin välein niinkuin napista painettuna. Sairaalassa todettiinkin heti sydänäänten lasku, eikä sektiopäätöstä odoteltu sen jälkeen kuin noin tunti. Enkä tietenkään halua pelotella ketään, näin vain kävi itselle, ja mietin mitä nyt teen, kun en uskalla jäädä sekunniksikaan kotiin supistusten alettua, varsinkin kun suvussa on taipumusta syöksysynnytyksiin. Sen toki toivoin, että kaiken hyvin mennessä, toivon nopeaa kotiutumista tai sitten pääsyä potilashotelliin pienen esikoisen takia. En vain pysty olemaan reilun vuoden ikäisestä esikoisesta pitkään erossa, kun olemme melkoisessa symbioosissa vieläkin.
Se, mihin en myöskään osannut yhtään varautua, eikä kukaan siitä minulle kertonut etukäteen, olivat hormonien vaikutus tunteisiin. Olen molemmissa raskauksissani aika tasainen tunteissani, ei itketä eikä ketuta. Esikoisesta se pelko menettämisestä tai maidon nousun myötä oksitosiinin vaikutus sai aikaan sen, että itkin kuin niagara noin kahden viikon ajan. Ihan käsittämätöntä. Kaikki itketti; miten olisi voinut käydä huonosti, miten kauheasti omaa lasta rakastaa, lapsi kasvaa ja muuttaa kohta kotoa yms. ihan päätöntäkin (mitä jos sitä kiusataan koulussa, mitä jos me riidellään verisesti joskus, mitä jos se ei löydä omaa paikkaansa elämässä yms). Itkin onnesta ja helpotuksesta ja siitä mielettömästä uudenlaisen rakkauden tunteesta. Toinen asia, mitä kukaan ei kertonut, oli se, että suolistoonkin voi sattua viikkoja synnytyksen jälkeen. Voi toki johtua sektiostakin. Ilmavaivat olivat järkkyjä, kun suolisto haki uutta paikkaansa mahan tyhjennyttyä! Itse en tuntenut jälkisupistuksia, mikä voi johtua siitä, että sektion puudutteet kestivät melkein vuorokauden ajan, ja sen jälkeen oli tarjolla kipupumpun ihanuudet.
Muuten täällä jatkuu elo normaalina, liitoskivut ovat jatkuvana seuralaisena, uutena on tullut jo ne kuuluisat sukkapuikkovihlaisut alakerrassa. Onneksi pääsen taas vajaan kk:n päästä lääkärille, niin näkee ainakin sitten, ovatko ne vaikuttaneet mihinkään. Liikunnan suhteen nyt muutenkin joudun kipujen kanssa olemaan aikalailla hissukseen, mitään juoksulenkkejä en tosiaan voi tehdä
Niin, sheivaamisessa on mies avustanut jo muutamaan otteeseen, kun oma tulos on semmoinen niinkuin sokea olisi ollut asialla. Ihan hyvin meni näin edelliselläkin kerralla. Eikö se oo tärkeääkin antaa miehen osallistua?
Nynaeve ja Nuppi 31+5
Moikka pitkästä aikaa!
Täällä vointi on suht hyvä, pientä kipuilua paikassa jos toisessa, mutta sehän kuuluu vaan asiaan =) Tofferiina, sähän oot Kajaanista kans? Käytkö keskusneuvolassa? Kuulostaa niin tutulta tuo sun neuvola homma, että mietin josko sulla on sama täti ku mulla ennen ku muutettiin, nimikirjaimet on E.M.?
Vauvaa varten alkaa olla kaikki muut valmiina, paitsi pinnasänky. Saadaan se esikkojen kummeilta lainaan ja piti hakea se jo pari viikkoo sitte, mutta niille tuliki vesirokko ja ei oo vielä päästy sitä hakemaan, josko ens viikolla saisi senki asian kuntoon, niin saisi sitten rauhassa outella tulokasta
Synnytyksen suhteen itellä ei kauheesti toiveita oo, mennee niinku mennee, meillä tulokas viihtyny lähen koko ajan perätilassa ja on siis edelleen siellä ja 10.2 on aika äippäpolille synnytystapa arvioon, saa nähä mitä ne siellä sitte sannoo.
Kaksoset synty aikanaan A alakautta ja B hätäsektiolla, kun kerkesi kääntyä vaakatasoon sillä välin ku A synty, eikä sitte kääntö enää onnistunu. Sängyssä makasin 2 päivää ennenku sain luvan alkaa hiljoksiin liikkua ja yhteensä sairaalassa oltiin 9 päivää. Vaikka synnytys oliki aika hurja, niin onneksi ei mitään peikkoja siitä itelle jääny, sen verran hyvin käytiin kätilön ja lääkärin kans se jälkeenpäin läpi
Vointeja vaan kaikille!
Sukuti+nyytti 35+4
Täällä vointi on suht hyvä, pientä kipuilua paikassa jos toisessa, mutta sehän kuuluu vaan asiaan =) Tofferiina, sähän oot Kajaanista kans? Käytkö keskusneuvolassa? Kuulostaa niin tutulta tuo sun neuvola homma, että mietin josko sulla on sama täti ku mulla ennen ku muutettiin, nimikirjaimet on E.M.?
Vauvaa varten alkaa olla kaikki muut valmiina, paitsi pinnasänky. Saadaan se esikkojen kummeilta lainaan ja piti hakea se jo pari viikkoo sitte, mutta niille tuliki vesirokko ja ei oo vielä päästy sitä hakemaan, josko ens viikolla saisi senki asian kuntoon, niin saisi sitten rauhassa outella tulokasta
Synnytyksen suhteen itellä ei kauheesti toiveita oo, mennee niinku mennee, meillä tulokas viihtyny lähen koko ajan perätilassa ja on siis edelleen siellä ja 10.2 on aika äippäpolille synnytystapa arvioon, saa nähä mitä ne siellä sitte sannoo.
Kaksoset synty aikanaan A alakautta ja B hätäsektiolla, kun kerkesi kääntyä vaakatasoon sillä välin ku A synty, eikä sitte kääntö enää onnistunu. Sängyssä makasin 2 päivää ennenku sain luvan alkaa hiljoksiin liikkua ja yhteensä sairaalassa oltiin 9 päivää. Vaikka synnytys oliki aika hurja, niin onneksi ei mitään peikkoja siitä itelle jääny, sen verran hyvin käytiin kätilön ja lääkärin kans se jälkeenpäin läpi
Vointeja vaan kaikille!
Sukuti+nyytti 35+4
Sukuti, oon pienemmältä paikkakunnalta Kainuusta. Täällä on vain yks vaihtoehto terkkarille, ei pysty vaihtamaankaan : /
Millasia kokemuksia muuten sulla on Kaksilla synnyttämisestä ja nelososastosta paitsi tuo hurja kokemus? Olis tosi kiva kuulla!
Toivotaan että vaavi kääntyisi oikein päin.
Millasia kokemuksia muuten sulla on Kaksilla synnyttämisestä ja nelososastosta paitsi tuo hurja kokemus? Olis tosi kiva kuulla!
Toivotaan että vaavi kääntyisi oikein päin.
Ei mulla mitään pahaa sanottavaa synnäristä ole, ainaki sillon 6 vuotta sitten oli mukavat kätilöt ja lääkärit Osastolla nyt oli muutama hoitaja, joitten kans ei oikeen tultu juttuun, mutta muuten olin kyllä ihan tyytyväinen, kun siellä tosiaan tuli pitempi tovi vietettyä niin kerkesi tulla hoitajat ja kätilöt tutuksi. Olin jo ennen synnytystä vajaan viikon osastolla kun epäilivät raskausmyrkytystä, mutta pääsin sitte kuitenki vielä viikoksi kotiin ennen synnytystä
Osastolla nyt oli muutama hoitaja, joitten kans ei oikeen tultu juttuun, mutta muuten olin kyllä ihan tyytyväinen, kun siellä tosiaan tuli pitempi tovi vietettyä niin kerkesi tulla hoitajat ja kätilöt tutuksi. Olin jo ennen synnytystä vajaan viikon osastolla kun epäilivät raskausmyrkytystä, mutta pääsin sitte kuitenki vielä viikoksi kotiin ennen synnytystä Mitenkäs sen päivittäjän kanssa, kuka jatkaa ensi kuussa?
Hoitajien ja asiakkaan kemiasta Varsinkin synnyttäneiden osastolla on herkkämielisiä naisia osasto täynnä, joten mielestäni hoitajalta vaaditaan hurjasti tahdikkuutta etenkin herkempien naisten suhteen Itse muistan että yksi synnytystä hoitanut kätilö vuorollaan oli aivan kammottava, hän ei kuitenkaan ole onneksi enää töissä sairaalalla. Osastolla kätilöt olivat aivan ihania ja voinkin vaan kuvitella miten inhottavaa siellä olisi ensikertalaisena herkkänä uutena äitinä jos hoitajat olisivat tylyjä :/
Hoitajien ja asiakkaan kemiasta Varsinkin synnyttäneiden osastolla on herkkämielisiä naisia osasto täynnä, joten mielestäni hoitajalta vaaditaan hurjasti tahdikkuutta etenkin herkempien naisten suhteen
Itse muistan että yksi synnytystä hoitanut kätilö vuorollaan oli aivan kammottava, hän ei kuitenkaan ole onneksi enää töissä sairaalalla. Osastolla kätilöt olivat aivan ihania ja voinkin vaan kuvitella miten inhottavaa siellä olisi ensikertalaisena herkkänä uutena äitinä jos hoitajat olisivat tylyjä :/Joo kyllä kätilöiltä/hoitajilta tosiaan vaaditaan tietynlaista herkkyyttä asiakastyössä. Ikinähän ei voi kemiat kaikkien kanssa kohdata, mutta kyllä nyt vähintään peruskohtelias ja ymmärtäväinen pitää olla. Tiedän kyllä kätilöitä, joilla menee herkästi hermo esim. ensareihin, jotka kyselee paljon, mutta onneks suurin osa on mukavia Minä oon miettiny, että miten hemmetissä osaan olla potilaana sitten synnytyksen jälkeen omalla työpaikalla. Muutenkin oon semmoinen, etten viitsi vaivata muita jos vaan suinkin pystyn asian itse hoitamaan. Varmaan kirjaisinkin itse itsestäni jos se olis luvallista
Tuntuu, ettei enää osaa ajatella muuta kuin vauvan tuloa. Uskomatonta, miten jokin asia voi vallata pään ihan kokonaan! Nyt on pari päivää ollut kipujen kannalta hyvä olo, joten olen yrittänyt siivota ja pyykätä, jotta olisi muutakin ajateltavaa. Mä varmaan laskisin minuutteja synnytykseen, jos se olis mahdollista!
Tänään on muuten poksahdus 33 häntäpäässä tullaan, mutta perässä kuitenkin!
Saaju ja Enni
Minä oon miettiny, että miten hemmetissä osaan olla potilaana sitten synnytyksen jälkeen omalla työpaikalla. Muutenkin oon semmoinen, etten viitsi vaivata muita jos vaan suinkin pystyn asian itse hoitamaan. Varmaan kirjaisinkin itse itsestäni jos se olis luvallista Tuntuu, ettei enää osaa ajatella muuta kuin vauvan tuloa. Uskomatonta, miten jokin asia voi vallata pään ihan kokonaan! Nyt on pari päivää ollut kipujen kannalta hyvä olo, joten olen yrittänyt siivota ja pyykätä, jotta olisi muutakin ajateltavaa. Mä varmaan laskisin minuutteja synnytykseen, jos se olis mahdollista!
Tänään on muuten poksahdus 33
häntäpäässä tullaan, mutta perässä kuitenkin!Saaju ja Enni
Niin ei tietenkään voi aina natsata kemiat, itsekin hoitoalalla työskennelleenä tiedän sen, eikä kaikista tarvitsekaan pitää, kunhan ei tuo sitä ilmi Tietysti minun mielestä hoitohenkilökunnankaan ei tarvitse kaikkea sietää. Mutta tosiaan tuo synnyttäneiden osasto on varmasti yksi niitä osastoja missä sitä erityistä herkkyyttä vaaditaan normaalia enemmän
Täällä toinen minuuttien laskija! Juuri eilen neuvolassa sanoinkin että oon niiiiin kypsä. Ajattelen synnytystä joka hetki kun vaan ei ole muuta tekemistä ja sitähän mulla ei kotona mahdottomasti ole päivisin
Ai niin, niitä neuvola-kuulumisia. Pissa oli puhdas, RR ok, painoa tullut +800g :ashamed: eli huomaa jotta kotona ollaan oltu Alaselkäkivuista sanoi, että olen selkeästi selkäsupistelija, jolloin synnytyksen lähestyessä pitää muistaa kiinnittää kipuun huomiota myös selän puolella, ettei tule kiire lopussa.. Sf-mittaa en muista ja täti unohti kirjata ylös kun se kortti jäi kotia, joten en voi sitä nyt sanoa. Edellisellä käynnillä näytti olleen 28cm viikolla 32+1 ja meni täysin keskikäyrää, joten en usko sen hirveästi käyrältä heittäneen kun ei maininnut mitään. Seuraava käynti 12.2 ja sittenhän sitä pääsee viikon välein ravaamaan.. Jeeee, lopun merkkejä sekin!
Babytwo 35+1
Tietysti minun mielestä hoitohenkilökunnankaan ei tarvitse kaikkea sietää. Mutta tosiaan tuo synnyttäneiden osasto on varmasti yksi niitä osastoja missä sitä erityistä herkkyyttä vaaditaan normaalia enemmän Täällä toinen minuuttien laskija!
Juuri eilen neuvolassa sanoinkin että oon niiiiin kypsä. Ajattelen synnytystä joka hetki kun vaan ei ole muuta tekemistä ja sitähän mulla ei kotona mahdottomasti ole päivisin Ai niin, niitä neuvola-kuulumisia. Pissa oli puhdas, RR ok, painoa tullut +800g :ashamed: eli huomaa jotta kotona ollaan oltu
Alaselkäkivuista sanoi, että olen selkeästi selkäsupistelija, jolloin synnytyksen lähestyessä pitää muistaa kiinnittää kipuun huomiota myös selän puolella, ettei tule kiire lopussa.. Sf-mittaa en muista ja täti unohti kirjata ylös kun se kortti jäi kotia, joten en voi sitä nyt sanoa. Edellisellä käynnillä näytti olleen 28cm viikolla 32+1 ja meni täysin keskikäyrää, joten en usko sen hirveästi käyrältä heittäneen kun ei maininnut mitään. Seuraava käynti 12.2 ja sittenhän sitä pääsee viikon välein ravaamaan.. Jeeee, lopun merkkejä sekin!Babytwo 35+1
Meillä synnytysvalmennuksessa joku tuleva äiti mainitsi, että hänen mielestään henkilökunnalla on iso rooli siinä, millainen mieli synnytyksestä jää. Toinen äiti sitten sanoi, että kuulemma kätilöä saa vaihtaa jos ei tunnu tulevan toimeen. Valmennusta vetävä terkkari repesi nauruun, en tiedä mikä siinä nyt niin hauskaa oli.. Luotan siihen että saan hyvän kätilön ja yritän olla itsekin mahdollisimman siedettävä hyvähän se on lupailla etukäteen, kun kyse on ekasta synnytyksestä! kuitenkin käy niin, että olen se kaikista kamalin asiakas, josta puhutaan kahvipöydässä vielä pitkään
Mahan koosta, onko teille vielä tultu kommentoimaan mahan kokoa?
Itse olen saanut kuulla hyvinkin rumia kommentteja. Kun jäin joulukuun puolen välin aikaan pois koulusta joululomalle, opettaja kysyi miksen tule keväällä takaisin. Tuijotin siinä hetken suu auki ja totesin että jään äitiyslomalle tammikuussa. Opettaja ei ollut kuulemma huomannut mitään. Ei ollut eka tapaus joka ei ollut huomannut raskautta.. Kriiseilin tän asian kanssa pitkään, kun oon ollut aina litteä mahainen, mutta raskausmaha ei vaan näyttäny raskausvatsalta. Monet varmasti luulivat mun vaan lihoneen ja multa jopa kysyttiin että onko mun lapsi ihan normaali, kun mulla on niin pieni maha :O
hyvähän se on lupailla etukäteen, kun kyse on ekasta synnytyksestä! kuitenkin käy niin, että olen se kaikista kamalin asiakas, josta puhutaan kahvipöydässä vielä pitkään Mahan koosta, onko teille vielä tultu kommentoimaan mahan kokoa?
Itse olen saanut kuulla hyvinkin rumia kommentteja. Kun jäin joulukuun puolen välin aikaan pois koulusta joululomalle, opettaja kysyi miksen tule keväällä takaisin. Tuijotin siinä hetken suu auki ja totesin että jään äitiyslomalle tammikuussa. Opettaja ei ollut kuulemma huomannut mitään. Ei ollut eka tapaus joka ei ollut huomannut raskautta.. Kriiseilin tän asian kanssa pitkään, kun oon ollut aina litteä mahainen, mutta raskausmaha ei vaan näyttäny raskausvatsalta. Monet varmasti luulivat mun vaan lihoneen ja multa jopa kysyttiin että onko mun lapsi ihan normaali, kun mulla on niin pieni maha :O
Joo se se on kyllä kumma homma että hoitoalalla onkin jotkut täysiä mulkkuja. Vaihtaisivat alaa semmoset...
Kiitos Sukuti vastauksesta. Siellä synnytyssalissa olevat kätilöt vaikuttivat mukavilta, mutta sit kun käytiin yläkerrassa, niin oli joillain hoitajilla vai kätilöillä en tiiä kumpia oli, tympeet ilmeet siellä. Täytyy vaan toivoa että ei osuis kohdalle sellaset, minä oon kyllä herkkä ja ensisynnyttäjäkin.
Mahan koosta ei ole kukaan tullu mulle kommentoimaan, toiset vilkuilee sitä, mut enimmäkseen ei kukaan kiinnitä mitään huomiotakaan. Jotkut vanhemmat naiset hymyilee mulle, mikä on ihan mukavaa. Kaupungissa käydessä saa olla varovainen, siellä isossa marketissa saattaa jotkut puskee ostoskärryllä vaikka suoraan päälle ei ne huomaakaan että on raskaana tai sit ne ei vaan piittaa. Koita Essi olla välittämättä semmosista kommenteista, kaikilla on omanlaisensa raskausmaha
Mulla on nyt kolmatta päivää kipuillu alavatsan ja häpyluun seutu melko kovasti. Sekö on nyt sitä kuuluisaa liitoskipua ja aiemmin oli jotain muuta?
Tofferiina 34+1
Kiitos Sukuti vastauksesta. Siellä synnytyssalissa olevat kätilöt vaikuttivat mukavilta, mutta sit kun käytiin yläkerrassa, niin oli joillain hoitajilla vai kätilöillä en tiiä kumpia oli, tympeet ilmeet siellä. Täytyy vaan toivoa että ei osuis kohdalle sellaset, minä oon kyllä herkkä ja ensisynnyttäjäkin.
Mahan koosta ei ole kukaan tullu mulle kommentoimaan, toiset vilkuilee sitä, mut enimmäkseen ei kukaan kiinnitä mitään huomiotakaan. Jotkut vanhemmat naiset hymyilee mulle, mikä on ihan mukavaa. Kaupungissa käydessä saa olla varovainen, siellä isossa marketissa saattaa jotkut puskee ostoskärryllä vaikka suoraan päälle ei ne huomaakaan että on raskaana tai sit ne ei vaan piittaa. Koita Essi olla välittämättä semmosista kommenteista, kaikilla on omanlaisensa raskausmaha
Mulla on nyt kolmatta päivää kipuillu alavatsan ja häpyluun seutu melko kovasti. Sekö on nyt sitä kuuluisaa liitoskipua ja aiemmin oli jotain muuta?
Tofferiina 34+1
Viimeksi muokattu:
Ei ole minullekaan mahan koosta liiemmin huomauteltu, lähinnä nyt loppua kohden kun se kasvaa vauhdilla, niin on ääneen ihmetelty miten isoksi se venyykään Mutta tiedän myös niitä joilla maha ei vaan näy vaikka haluaisivatkin ja sitten ei tosiaan edes huomata koko raskautta. Koita olla vaan välittämättä, tiedämme kaikki että raskaana oleva nainen on herkkä poimimaan korvillaan tuollaisia kommentteja, mutta onneksi tämä hormonihöyryinen olotila minkä itsekin omistan, haihtuu aikanaan
Tofferiina Voisko olla että kipuilu johtuu myös nopeasta loppuraskauden vatsan kasvusta? Itse ainakin olen huomannut että loppua kohden vatsan iho kutiaa todella paljon ja kipuilu on muuttanut muotoaan/vaihtanut paikkaa kun vatsa kasvanut vauhdilla. Olen ottanut viikoittain kuvia vatsasta ja juuri tänään vertaillessani huomasin huikean eron ihan 3 viikon välillä! :O Ihme ettei niitä arpia ole syntynyt.. Vaikka olen kyllä Ceridalin + kosteusvoiteiden suurkuluttaja, myönnän.. Niin, ja tosiaan liitoskipuilu vähentynyt huomattavasti ja vaihtunut iskias-kipuun ja nivus-kipuihin, samoiten sukkapuikko-kivut ovat ilmenneet. Vetääkö muilla muuten nivusista suonta heti jos rasittuu? Ei meinaa kävelystä tulla enää mitään kun järkyttävät suonenvedot nivusissa heti..
Mutta tiedän myös niitä joilla maha ei vaan näy vaikka haluaisivatkin ja sitten ei tosiaan edes huomata koko raskautta. Koita olla vaan välittämättä, tiedämme kaikki että raskaana oleva nainen on herkkä poimimaan korvillaan tuollaisia kommentteja, mutta onneksi tämä hormonihöyryinen olotila minkä itsekin omistan, haihtuu aikanaan Tofferiina Voisko olla että kipuilu johtuu myös nopeasta loppuraskauden vatsan kasvusta? Itse ainakin olen huomannut että loppua kohden vatsan iho kutiaa todella paljon ja kipuilu on muuttanut muotoaan/vaihtanut paikkaa kun vatsa kasvanut vauhdilla. Olen ottanut viikoittain kuvia vatsasta ja juuri tänään vertaillessani huomasin huikean eron ihan 3 viikon välillä! :O Ihme ettei niitä arpia ole syntynyt.. Vaikka olen kyllä Ceridalin + kosteusvoiteiden suurkuluttaja, myönnän..
Niin, ja tosiaan liitoskipuilu vähentynyt huomattavasti ja vaihtunut iskias-kipuun ja nivus-kipuihin, samoiten sukkapuikko-kivut ovat ilmenneet. Vetääkö muilla muuten nivusista suonta heti jos rasittuu? Ei meinaa kävelystä tulla enää mitään kun järkyttävät suonenvedot nivusissa heti..
Viimeksi muokattu:
Babytwo, se voisi tosiaan olla sitä nopeasta kasvusta johtuvaa kipua varsinkin se alavatsan kipu. Mies oli neljä päivää reissussa ja kotiin tuli, huomasi heti että on kasvanu maha. Se häpyluun kipu olisi sitten varmaan sitä liitoskipua. Mullekaan ei ole arpia tullut ja rasvaan kans melkein päivittäin aqualanin perusrasvalla. Jostain lukenu että raskausarpia tulee enempi nuorille. Vanhemmiten taitaa olla tuota ylimäärästä nahkaa jo hehheh
[video=youtube;m9QndNXcnCU]https://www.youtube.com/watch?v=m9QndNXcnCU[/video]
Katsokaa mitä on kohta tiedossa. Ihanan hauska video
Katsokaa mitä on kohta tiedossa. Ihanan hauska video
Ah, sunnuntai ja päivä täysiaikaisuuteen Hirveästi pitäisi tehdä kaikenlaista tänään mutten jaksa nyt stressata yhtään, teen mitä huvittaa ja ehdin. Pikkusisko tulee tänne päivemmällä mun seuraneidiksi ja leivotaan jotain kivaa yhdessä samalla kun juorutaan Sitä ennen pitäisi vähän siistiä paikkoja, kämppä on taas ihan sen näköinen kuin henkilökunta olisi lomalla. Ja niinpä se on ollutkin
Olossa ei ole ihmeempiä, keskiviikkona supisteli oikein huolella. Sain kokea ensimmäiset kipeämmät supparit, ihmettelin aluksi että mikä mua nyt vaivaa ja mitä olen muka tehnyt kun selkää löi kivun aallot mutta sitten tajusin että perhana, nämä on supistuksia! Ei käynyt aluksi pienessä mielessäkään kun menkat tai harkkarit ei ole koskaan tuntuneet selässä. Jossain vaiheessa tajusin kokeilla mahaa kun kinnasi ja kappas, ihan kivikovahan se Suppareita tuli koko illan, aluksi kuutisen tuntia 10-20 minsan välein ja sitten alkoi liestyä ensin puolen tunnin väleihin ja lopulta puoliltaöin loppuivat kokonaan. Yö meni ihan mukavasti. Torstaina tuli muutama supistus selkään, perjantaina ei yhtään, eilen taas pari. Kroppa harjoittelee ja "kiusaa" muttei meinaa varmaan hetkeen päästää tositoimiin.
Keskiviikkona synnytystapa-arvio. Huomenna poksuu!
Mayinka & Nyytti 36+6
Hirveästi pitäisi tehdä kaikenlaista tänään mutten jaksa nyt stressata yhtään, teen mitä huvittaa ja ehdin. Pikkusisko tulee tänne päivemmällä mun seuraneidiksi ja leivotaan jotain kivaa yhdessä samalla kun juorutaan Sitä ennen pitäisi vähän siistiä paikkoja, kämppä on taas ihan sen näköinen kuin henkilökunta olisi lomalla. Ja niinpä se on ollutkin Olossa ei ole ihmeempiä, keskiviikkona supisteli oikein huolella. Sain kokea ensimmäiset kipeämmät supparit, ihmettelin aluksi että mikä mua nyt vaivaa ja mitä olen muka tehnyt kun selkää löi kivun aallot mutta sitten tajusin että perhana, nämä on supistuksia! Ei käynyt aluksi pienessä mielessäkään kun menkat tai harkkarit ei ole koskaan tuntuneet selässä. Jossain vaiheessa tajusin kokeilla mahaa kun kinnasi ja kappas, ihan kivikovahan se
Suppareita tuli koko illan, aluksi kuutisen tuntia 10-20 minsan välein ja sitten alkoi liestyä ensin puolen tunnin väleihin ja lopulta puoliltaöin loppuivat kokonaan. Yö meni ihan mukavasti. Torstaina tuli muutama supistus selkään, perjantaina ei yhtään, eilen taas pari. Kroppa harjoittelee ja "kiusaa" muttei meinaa varmaan hetkeen päästää tositoimiin.Keskiviikkona synnytystapa-arvio. Huomenna poksuu!
Mayinka & Nyytti 36+6