**Maaliskuun murut 2014** Helmikuussa <3

Mira meidän pikkupojilla pidetään yhteiset synttärit keväällä, kun viralliset päivät on 9 päivän välein (laskettu aika oli molemmilla sama! ) ja viviimeksi ei tietty ollu ongelma, mut oon miettinyt, et pitääkö tulevaisuudessa tehdä kaks kakkua ja olla omat kynttilät ym. No, tänä vuonna ei ainakaan pienempi vielä osaa vaatia mitään.

Tipetsu sä oot kyllä päässyt tosi pitkälle noiden kaksosten kanssa, hyvä juttu. Ei käy yhtään kateeksi, varmaan tosi tukala olo jo...

Onko totta, ettei kukaan maaliskuinen ole vielä synnyttänyt? Fb:n puolella? Kohta niitä alkaa tulemaan ja tänne sit heti kertomaan kun jotain tapahtuu, että saadaan yhdessä jännittää.

Mulla on perjantaina synnytystapa-arvio ja sitä odotan eniten tällä hetkellä. Mä oon ihan totaalisen kyllästynyt näihin kipuihin ja tähän olotilaan ja haluan tietää, missä kokoarviossa mennään. Vauva ei jotenkin tunnu mahtuvan tonne mahaan; viimeks ei todellakaan ollu näin tuskasta. Mahaan koskeminenkin sattuu ja välillä on tosi vaikea pukea noita pikkupoikia, kun maha ei kestä nojata. Sf oli viikko sitten 32cm (34+5) ja just sain vatsanympärykseksi 117cm! Taitaa tulla joku ennätys meillä, vaikka en kyl muista enää mitä edelliset ollu. Paino oli viimeks vielä pudonnut melkein kilon, kiitos radi-dieetin. Nyt tullu ehkä 10 kiloa ekasta neuvolakäynnistä. Hb oli kans pudonnut vielä pykälän eli 104. Viikon päästä taas neuvola.

Jaksamista kaikille ja toivottavasti kohta päästään jännittämään.

Bambiina & Veera-Valtteri 35+5

 

Moikka kaikille pitkästä aikaa

En ole aikoihin kirjoitellut, pahoittelut siitä!! Täällä mennään viikoissa 34+3:heart: Nopeasti tuo aika vaan kuluu.

Muutamia kertoja olen joutunut päivystyksessä lähiaikoina piipahtamaan kipeiden supistusten takia, jotka ajoittain hyvinkin säännöllisiä. Nyt viimeisin käynti 4.2, jolloin viikkoja oli 32+0. Kohdunsuuta jäljellä kuitenkin reilut 3cm, kiinni, mutta pehmentynyt, mikä lienee normaalia jo noilla viikoilla kun kävin. Supistukset edelleen ajoittain tulevat säännöllisesti ja ovat kovin kipeitä, mutta en ole niistä enää tuon käynnin jälkeen kauheasti huolestunut koska tilanne oli nuinkin hyvä Sairaslomaa kuitenkin kirjoitti äitiysloman alkuun asti eli näihin päiviin.Tuolloin katsottiin myös vauvan koko, painoarvio oli siis 4.2 1,9kg. Nyt pitäisi pikkuisen olla jo reilusti 2kg:heart:

24.2 minulla on synnytystapa arvio äitiyspkl:lla voimakkaan synnytyspelon vuoksi. Olen käynyt pelkopolilla juttelemassa ja tämä on valitettavasti ainoastaan voimistanut pelkoja. Esikoisen olen synnyttänyt alateitse ja synnytys oli suht normaali, mutta siitä kuitenkin jäänyt voimakas pelko:'( Toisaalta niinkuin kätilökin minulle useaan kertaan vakuutteli että kivunlievitys keinot ovat toki kehittyneet, edellisestä synnytyksestä kun kohdallani on 12v.

Ensi viikolla ollaankin sitten virallisesti äitiyslomalla. Vielä olisi vaunut noutamatta liikkeestä. Emmaljungan Super Nitroihin kantokopalla päädyttiin. Kääntyvät etupyörät vähän mietityttää mutta kaipa niillä kaupungissa suht hyvin eteen päin pääsee. Sänkykin on vielä hankkimatta, joten valmistelut vauvaa varten ovat vielä vaiheessa. Vaatetta on reilustikin, onneksi Juuri yhtään en ole itse ostanut vaan saanut kaverilta joka vuosi sitten sopivasti sai tytön:heart:

Tsemppiä kaikille viimeisille viikoille, kohta se meidän kuukausi sitten on:heart:

 

Helou!

Nyt on sitten neuvolassa käyty ja aikanaan tätin mukaan ei pitäisi iso vauva olla tulossa. Mittausten ja käsikopelon perusteella sanoi, että syntyessään olisi n. 3,5kg, mikä oliski ihanne juttu Nyt pitäis vaan itte rajoittaa tuota sokerin syömistä kun se on mulla jokapäivänen pahe, etten itse aiheuta painon nousua vauvalle, ja toki mullekin. Siihen on vaan jäänyt niin hiton koukkuun ja kun kotona päivät pyörii yksinään niin sokerihan se lohduttaa :/
Streptokokki-näyte otettiin täälläkin, on siis kuulemma uusi valtakunnallinen suositus. Mutta sitten taas meidän kunta karsii neuvola-kerroista, seuraava vasta rv 39+0, eli ei enää viikoittaisia käyntejä.
Sf-mitta rv 36+6 on nyt siis 32cm, viimeksi 34viikolla 31cm. Mahanympärys kotimitalla 106cm, joten kasvua tullut, ei se ihme jos kiristää. Mitkään vaatteet ei oikeastaan enää menis päälle, käytän paria löysää toppia vuoropäivinä ja neuletakkia päällä. Takki kinnaa jo mahan kohdalta, mutta sinnittelen vaikka väkisin sillä, en jaksa uutta ostaa.

Tietääkseni yhtään syntynyttä ei vielä ole ilmoittanut itsestään, osaako tosiaan joku fb-ryhmäläinen valaista asiaa? Olishan se aika ihme, ja toki hyväkin että tänne asti ovat pienet jaksaneet masussa asustaa

Taidanpa laittaa tilauksen itsekin Amazoniin vetämään kunhan äippärahat tulee, halvalla on näkyy imetyspaitoja ja kaikkee hiplettä siellä..

 

Onpa kiva kuulla harvemminkin kirjoittavien kuulumisia Tukalia päiviä ja viikkoja on meillä vielä edessä, mutta onneksi palkinto on mitä mahtavin! Mietin tuossa, että onneks tämä on naisten hommaa eikä miesten. Ei sitä valitusta jaksais kuunnella, ne kun tuntuu kuolevan pelkästä flunssasta

Mullakin on nuita kipeitä suppareita taas ollu, muttei ole tarvinnu lähtee päivystykseen. Sen verran olen uskaltanut odotella ja seurailla, että ovatkin sitten loppuneet Kaksi viimeistä iltaa on kyllä ollu tosi vaikeita.. Supistuksia, kiristelyä, vauva liikkuu todella paljon ja liikkeet tekee kipeää :/ välillä tuntuu että peräsuoli repeää, kun vauva painaa ja on ummetusta ja puuuh!! Eilen kävin viemässä avaimet töihin niin sanoivat, että nyt ei kannata supistella, on niin kiirettä ollu sekä salissa että osastolla

Turvotusta on täälläkin jonkin verran, mutta ihan olen pystynyt korkkareilla vielä kipittämään tosin pelkkä sukkahousu mahtuu enää väliin.

AMAZON kuulostaa teidän puheiden perusteella ihan unelmalta, mutta kaikki mitä minä sieltä etsin, oli samoissa hinnoissa tai kalliimpaa kuin suomessa

Elkäähän synttäreiden järjestäjät ajako itseenne ihan piippuun! Välillä voi mennä sieltä, missä aita on matalammalla

Kohta junaan ja Kuopijjoon käymään vanhempien luona vielä viimeisen kerran yhtenä kappaleena!

Saaju ja Enni 34+5

 

Huakotuksen haukotus, kuinka voikaan väsyttää koko ajan näin paljon? Toki yöunet on välillä katkonaisia jne, mutta luulisi nyt kaksien päikkäreiden tilannetta korjaavan.

Eilen oli aito mammalomapäivä: kävin kirpparilla pyörimässä ihan itsekseni ja sen jälkeen kosmetologilla laittamassa "karva-asiat" kuntoon Nyt kelpaisi lähteä synnyttämään.... Pitkään aikaan en ole sokeroinnissa ehtinyt/jaksanut käydä, mutta nyt kun jo pelkkä bikinirajan harominen tuotti liian suuria vaikeuksia, niin samallahan tuon sitten siisti kokonaankin. Kidutuksen päälle oli vielä rentouttava kasvohoito, ihanaa.

Lääkärineuvola oli ma, vauva ei kai miltään jätiltä vaikuttanut tälläkään kertaa. Kiinnittynyt on ja kohdunkaula ihan pehmeä, joten olen toiveikas, että ihan maaliskuun puoliväliin ei ainakaan tarvitse odotella. Paino oli myös pysynyt aivan samana kuin edelliskerralla - heti, kun toimistotuolin jättää taakseen ja touhuilee kotona, niin kroppa kiittää. Toki supistelee ja nivuset on iltaisin aika tulessa, mutta muuten paljon vähemmän turvonnut ja angstinen fiilis, vaikka väsyttääkin.

Yöt on välillä olleet tosi haastavia: herään helposti, enkä saa enää unta. Sitten tuleekin jo nälkä ja uusi pissahätä... Välillä saatan valvoa 3-4 tuntia keskellä yötä. Ihan kuin ei saisi kohta valvoa noita aamuöitä ihan tarpeeksi :kieh:

Turvotusta on tällä kertaa ehkä vähän enemmän kuin aiemmin, mutta silti hyvin maltillisesti. Kaikki normikengät siis menevät edelleen jalkaan ja sormukset sormiin. Ei käy kyllä kateeksi tuo vaiva. Omalta osaltani voisin kyllä ilolla luopua närästyksestä, joka viihtyy seuranani päivin ja öin. Herkuttelu ei sitä vaivaa ainakaan vähennä, mutta mielenterveyssuklaat on kyllä vedettävä melkein joka päivä.

No, eipä tässä mitään merkittävää asiaa tainnut ollakaan. Tsempit vaan itse kullekin!

Töttöröö & joku 36+2

 

Ja taas kysymyksiä hankinnoista Mikä on paras kuumemittari vauvalle ja miksi? Kertokaa te kokeneemat ensikertalaiselle..

Täällä iskee välillä jännitys ku facen maaliskuussa synnyttävistä poksahtelee harvasepäivä joku kahteen osaan.. En kyllä usko että täällä ollaan vielä valmiita tulemaan. Itelle varmuuden vuoksi laittanut herkkkuja laukkuun ja vauvallekkin melkeen kassi valmiina ettei tarvii miehen niiden kanssa sitten hermostua. Edelleen kuitenkin uusi pinnasänky ostamatta minkä tarkoituksena muuttaa ennen vauvaa kotiin.. Hetkittäin tuntuu että monta viikkoa vielä vauvan tuloon sitten taas toisena hetkenä että aika loppuu..

 

Kirjotin äsken vaikka kuinka pitkän viestin ja se hävisi kun yritin lähettää, en muka ollu kirjautunu :stick: Enpä muista enää mitä kaikkea kirjotin. Saajun kommentti nauratti siitä miesten flunssasta, sama homma täällä

Neuvolalääkäri oli tänään, painoarvio 3000g ja syntymäpainoarvio 3500g, että oikeen hyvä. Raivotarjonnassa oli edelleen ja lääkärin mielestä olis jo kiinnittynyt kun oli tuntenut pään heti, tosi alhaalla oli vauva mutta kohdunsuu vielä kiinni, oli kuitenkin lyhentynyt kolmesta sentistä kahteen senttiin. Pissa oli puhdas ja paineet hyvät, streptokki näytteen otti täälläkin.

Kysymyksiä kokeneemmille täältäkin: onko teillä tuttipullojen sterilointilaite ja mikä olis hyvä?
Minä tilasin sellasen kuumemittarin jolla saa otettua lämmön otsasta ja korvasta. Ja joku sanoi että korvakuumemittari ei sovi vauvan korvaan, onko totta?

Sairaalakassissa on jo hammasharja ja -tahna, näin se homma etenee
Kaukalopussi on tilauksessa Huomenna aijon ostaa herkut kassiin eli kokista ja suklaata nam nam nam

Tofferiina 35+6

 

Tutuilta kuulostavat vaivat.
Kuumemittari on sellainen otsa-korva mittari, mutta aion vielä hommata tuttimittarin,
tahtoo kokeilla sellaistakin, sillä en ole koskaan kokeillut, tosin eipä miun pojat tuttia oikein imeneetkään.
Mutta on ne vaan niin söpöjä, että muutama tarvii hommata

 

Onhan tuolla facen puolella vauvoja jo syntynyt, ensimmäinen jo tammikuun lopussa, olikohan just viimeinen päivä. (muutama enkelivauvahan syntyi jo puolenvälin jälkeen )

Noita maaliskuun faceryhmiä on muuten kaksi, en tiiä otetaanko tuohon toiseen vielä uusia, kyllä kai, se on aika pieni. Tai ainakin oli silloin joku aika sitten.

Meillä on kuumemittari ollut ihan perinteinen ja ollaan mitattu pyllystä, tosin ei meidän muksut ole kumpikaan (3v ja 1v4kk) olleet kuumeessa kuin ehkä 1-2 kertaa. Korvamittari on myös mutta vauvalta ei ole tarvinnut mitata, en edes tiedä mahtuisko vauvan korvaan kun ei ole kokeiltu mutta ainakaan kuopukselta ei saatu oikeaa tulosta kun kääntelee päätään ja tuo mittari taitaa olla aika tarkka asettelusta, en ole saanut aina itsekään oikeaa tulosta sillä. Tekeeköhän sellaisella mittarilla mitään joka mittaa otsasta?

Olisin jo niin valmis synnyttämään paitsi että en ole valmistautunut kyllä ollenkaan, vauvanvaatteet sentään etsitty muttei pesty vielä. Kunhan nuo 37viikkoa ois täynnä ja esikoisen synttärit juhlittu niin sais jo tulla Mutta tuskin, varmasti venyttää viimeiseen saakka ihan kiusallaan

saraheinä 35+3

 

Enkelivauvat saavat aina surettamaan, jotenkin toisen kanssa pelkää vielä enemmän että jotain käy ja syntyisikin kuolleena ja hui.. Siksi vahtaan liikkeitä jatkuvasti että onhan varmasti elossa..

Kuumemittarista meillä ihan perinteinen muumi-kuumemittari, jolla kainalosta mitannut jos tarvis. Jostain luin että ei tarvitsisi enää pyllystä mitata kuin ihan pieneltä vauvalta. Ainakin itse olen kokenut luonnollisemmaksi tuon kainalosta mittauksen mutta ollaan myös harkittu korvamittarin ostoa, se on niin nopea ja helppo kun meillä ei ainakaa mittarista tykätä.

Sairaalakassin herkuista sellainen vinkki että ainakin meillä synnytyssalissa äidille oli limpsaa, mehua, leipää ja joitain herkkujakin valmiina viileäkaapissa, vasta osastolle siirryttäessä omat herkut saattaa tulla tarpeeseen. Itse en ainakaa tajunnut ajatella mitään nameja siellä pyöriessäni, tosiaan ne kuivatut luumut oli ainut toiveeni kun pelkäsin niin sitä kakkosella käyntiä :S Ei paljoa tehnyt mieli ylimääräisiä syödä, veikkaan että käy samoin... Toki limppa on hyvä verensokerin ylläpitäjä jos tuntuu että synnytys vei voimia

 

Hu huu te kokeneet konkarit, millä viikoilla teille on tehty kääntöyrityksiä/synnytystapa-arvioita yms?
Oma tilanne siis se että rakenneultrassa (21+2) pikkutyyppi vastasi viikkoja 22+2 ja silloin ennustettiin nelikiloista ukkelia tulevaksi. Nyt neuvolassa (5.2) Pikkukaveri köllötteli tyytyväisenä poikittain ja sf-mitta oli 36 cm.
Neuvolasta annettiin aika tavalliseen neuvolalääkäriin 28.2, jolloin siis viikkoja 37+6 ja pikkukaveri mahdollisesti jo viikkoa isompi.
Eikö esimerkiksi kaikki kääntöyritykset ole jo mahdottomia noin isoilla viikoilla?
Vai tuomitaankohan mut lyhyenä (162cm) suoraan sektioon ilman kääntöyrityksiä kun odotettavissa on kohtalaisen iso poika? Ainakaan potkujen perusteella pikkumies ei ole viikon aikana älynnyt omatoimisesti kääntyä...
Muita kokoarvioita tuon rakenneultran jälkeen ei ole tehty eikä neuvolantädit ole kukaan sanoneet mitään omia painoarvioitaan. Mutta tuo sf-mittahan on siis mennyt kokoajan yläkäyrän yläpuolella... En tiedä välillä pelottaa iha tosissaan sekä omasta että vauvan puolesta... Ehkä tätä epävarmuutta lisää se että neuvolassa henkilökunta vaihtuu jatkuvasti, nyt menossa täti nro5...

Tulipas synkkää ja oma napaista tekstiä.. Ehkä huomenna elämä näyttää valoisammalta ja ehkä ukkeli päättää yön aikana tehdä täyskäännöksen...

Hyviä närästyksettömiä öitä ja kauniita unia kaikille!

 

Kengännäuha: Meillä oli kääntöyritys eilen, viikkoja 36+6. Muksu on majaillut perätilassa "aina", ei siis ole liikkuskellut ja oli nyt jo vähän laskeutunutkin. Kuten arvata saattaa, ei suostunut kääntymään. Ilmeisesti ihan nätissä linkkuveitsi-asennossa ja todella siro kaveri; painoarvio nyt vain 2,5kg. Olen saman mittainen kuin sinä, mutta halukas kokeilemaan perätilasynnytystä vaikka esikoisesta onkin kyse, joten ensi viikolla on magneettikuvat lantion koosta. Sitten tiedetään voiko yrittää vai mennäänkö suosiolla sektioon.

Kääntämisestä sen verran, jos joku asian kanssa tuskailee, että ei ollut ollenkaan kamalaa. Mentiin aamulla sairaalalle ja hoitaja otti puoli tuntia sydänkäyrää. Sitten siirryttiin lääkärin huoneeseen joka vilkaisi kohdun suun ja katsoi ultralla asennon. Totesi, että supistelee, antoi supistuksia vähentävän pillerin ja passitti odottamaan puoleksi tunniksi aulaan. Sitten taas lääkärin luo, jossa hoitaja piteli ultraa kun lääkäri yritti kääntää. Painoi voimakkaasti alavatsalta vauvan takapuolta yläviistoon ja samalla ylhäältä yritti ohjata päätä heittämään kuperkeikan. Näytti hikiseltä hommalta mutta tuntui lähinnä epämukavana paineena. Lopussa alkoi ylävatsan vääntö tuntua siltä kuin joku tökkisi tuoretta mustelmaa -> kipeää mutta ei silti kamalaa sekään. Hyvin sain oltua rentona vaikka olen melko kipuherkkä. Parissa minuutissa todettiin, ettei onnistu ja sitten taas kökimme sydänkäyrillä, nyt 1h. Kamalinta oli se, että mitään ei ollut saanut syödä ja mulla tulee siitä helposti huono olo. No, desin mehukeittoa olin juonut aamulla kotona ja loppukäyrillä hörppäsin miehen kokiksesta kulauksen etten oksenna.

 

Hurjalta tosiaan kuulostaa nuo kääntöyritykset. Mutta jos tulosta tapahtuu niin toki kokeilisin. Minä myös olisin valmis perätila-synnytykseen jos kohdalle sattuisi sellainen tilanne. Minulle se sektio on jotenkin tosi pelottava asia ja toivonkin ettei siihen tarvitsisi koskaan joutua. En siis väheksy synnytys-tapana, itseäni leikkaus vaan pelottaa :/

Täällä tänään alaselkä ollut aivan jumissa, vauva tuntuu taas laskeutuneen ja kävely on jo täyttä tuskaa. .

Onko muilla venähtäneitä vatsalihaksia? Oon huomannut että öisin vasemmalta oikealle käännös on täyttä tuskaa kun oikean puolen vatsalihakset jotenkin revähtäneet. Ovat siis todella kipeät. Muutenkin öisin joka paikkaan koskee mutta vielä en ole suostunut kipulääkettä ottamaan. Myös levottomat jalat ovat tulleet seuraksi...

 

Hyvää ystävänpäivää

Kirjottelin äsken pitkän tekstin, mutta kone sekos ja kaikki katosi. Menee kyllä hermot..

Eilen käyty neuvolassa ja viikko sitten lääkärissä. Kohdunsuu kiinni ja kiinteä, eli ei mitään edistystä. Ei edes supistuksen supistusta ole ollut. Itse olen varautunut, että yliajalle mennään SF mitta vain 30cm, mutta vauva ei terkkarin mukaan tunnu mitenkään pieneltä. Arvioi että olisi LA 3100g. Nyt näyttäisi myös siltä että olisi kääntynyt RT. No se on varmaa vasta sitten synnytyksessä, joka on muuten alkanut pyörimään mielessä lähes päivittäin.
Paino noussut turvotuksien kera 1,7kg/vko. Yhteensä järkyttävät 25kg |O Hirvittää, että mihin lukemiin se vielä nousee, jos sama jatkuu. Itse en siitä stressiä ota, kun on loppu elämä aikaa tiputella kiloja, mutta terkkari alkoi kyselemään, että tiedänkö yhtään mistä voisi johtua.

Sairaalakassit olen pakannut vauvalle ja miehelle. Itselle on vasta myslipatukoita ja tuoremehua. Tuntuu, että tarvitsen kaikkia tavaroita, joten olen tehnyt listan, jonka mukaan mies voi sitten pakata lähtiessä.

Ainiin mulle voi päivittää iäksi 22

Mimmi92 37+3

 

35 POKS!!! Mammaloman eka päivä, tosin se ei sairaslomailun jäljeen näy mitenkään erityisenä asiana

Hyvää ystävänpäivää!

 

Hello ja hyvää ystävänpäivää!


Tulipahan käytyä neuvolassa toissapäivänä. Siellä nyt ei mitään kummaa tapahtunut,jutusteltiin synnytyksestä. Jotenkin helppo jutella terkan kaa kun hän on ollut aiemmin kätilö. Siltikin mua pelottaa synnytys vaikka terkka siitä lempeästi puhelikin...Ei edes varattu uutta aikaa,kun käski soitella ensi viikon äitipoli-reissun jälkeen että mitä siellä päätettiin; sektio/käynnistysaika kenties..

Mutta painoa tullu +700g/vko yhteensä nyt tullut semmonen 15kg. Ei kuulemma ees mitenkään hirveesti terkan mukaan. No jaah,kun ne kaikki on tullu ahteriin ja reisiin niin kyllä ne kilot näkkyy. Sitten itketään ja sulatellaan niitä kiloja : /
Turvotus +
RR 137/87 Missähän kohtaa pitää huolestua kun alapaine noussu koko ajan?
pissa puhdas
Hb 130 noussut vaan viime aikoina. Terkka sanoikin että olen harvinaisuus
Sf-mitta oli kevyt 40 Kasvua tammikuiseen käyntiin 6cm.


Eilen illalla tuli jotain supistuksia tms. Kiristävä/kirveltä/jomottava tunne alamahalla ja selässä. Huomasi että tuli,kesti hetken,meni pois ja tuli taas; neljä kertaa peräkkäin. Mietin vaan että olikohan syynä asento kun epämääräisesti mutkalla makasin sohvalla. Kun sitten nousin sohvalta,hävisi nuo tuntemukset loppuillaksi. Mutta kun mä en oikeesti tiiä mikä on supistus!!! |O :headwall: Mistä mä siis voin tietää millon nämä syntyy.. Kaikki sanoo että kyllä sä sen tiiät sit kun on oikeita suppareita..juuh,mutta silti,en tiiä mille ne tuntuu..:ashamed:
Toivoisin synntyksen alkavan vesien menolla kahden viikon päästä,kiitos. Terkka sanoi että kun vedet menee niin heti sairaalaan,käy mulle! Mutta kun sitäkään ei voi ennustaa alkaako vesien menolla vai just näillä pirun suppareilla, ja että meneekö ne ehkä ohikin,lähenkö sairaalaan samantien vai tunnin vai kolmen tunnin päästä jne.
Siis tämä on niin epäselvää mulle ja siksi synnytys ja sen käynnistyminen pelottaa kun en hallitse tapahtumia itse... Siksi sektio kuullostaa "helpommalta" mulle vaikka haluaisin ehkä synnyttää oikeellakin tavalla,lapsiluku kun meillä täynnä näiden poitsujen myötä.


Mutta nyt kai tässä pitäs viimein vaihtaa jo yökkäri päivävaatteisiin,vai kävisinkö eka suihkussa..? Mukavaa päivää kaikille!



-Tipetsu ja tuplakupla 35+4-

 

Tipetsu, en ole kuullut ikinä, että joku ei olisi tajunnut, milloin on oikeita supistuksia. Juuri nuo kuvaamasi tuntemukset ovat varmasti niitä olleet, mutta toki vielä harjoituskappaleita. Ja sitten kun on kyse synnytyssupistuksista, ne on oikeasti kipeitä (kunnon supparin aikana harva pystyy esim puhumaan) ne tulee säännöllisesti alle 10 min välein (supparin alusta seuraavan alkuun) ja kestää noin minuutin kerrallaan. Voivat tuntua mahassa, selässä ja reisissä. Tihenevät ja kovenevat pikkuhiljaa. Joku joskus kuvaillut, että tuntuu kuin polttavaa vannetta kiristettäis äärimmilleen vartalon ympärillä. Yleensä sanotaan, että sairaalaan tulee lähteä sitten kun säännöllisiä supistuksia on tullut parin tunnin ajan tai sitten kun tuntuu, ettei kotikonstit (panadol, suihku, lämpötyynyt tms.) enää auta.

 

Heips! En tiedä muistaako kukaan, mutta olin tässä ryhmässä alkumetreillä mukana, tipahdin 12. viikolla matkasta. Ajattelin teitä, kun omakin "vanha LA" lähenee, joten ajattelin tulla toivottamaan onnea loppumetreille! Itsellä matka vielä (toivottavasti) edessä, kun sain eilen hyviä varhaisultrakuulumisia!

Sydäntähti 8+4

 

Ihana kuulla sydäntähti että olet päässyt uuteen alkuun, onnea odotukseen!

Tipetsu tiedän tuon turhauttavan tunteen, itsellä lähti esikoinen vesien menolla käyntiin ja nyt mietin samaa että mistä tiedän mitkä supistukset on sellaisia että on mentävä sairaalaan? Entä jos etenee nopeasti ja sairaalaan ei kerkeäkään? Toki koin niitä ekassakin synnytyksessä normaalisti mutta jos nyt ei vedet mene merkiksi synnytyksen alusta niin en yhtään osaa sanoa millon lähteä. On sanottu että kun ei kestä enää kotona mutta omaan suht korkean kipukynnyksen ja jos etenee nopeesti niiin onko silloin jo liian myöhä.. huoh.. Mutta sen osaan sanoa, että kyllä sinä tiedät kun ne on niitä oikeita. Harkkasupparit ei satu -läheskään- yhtä paljon kuin oikeat. Saaju sanoikin hyvin, että oikeiden supistusten aikaan en itsekään voinut puhua, muuta kuin sitä vittuperkelesaatana-mantraa

 

Muuten, meille sanottiin synnärillä että jos lapsivedet menee, pitää heti soittaa ambulanssi ja mennä lepäämään odotellessa, että siinä on napanuoran esiinluiskahtamis ja lapsen kuoleman vaara.

 

37rv *POKSPOKSPOKS!*

Supistuksia ei tänään vielä yhtään, on kyllä ollut lepopäivä.
Tiistaina oli joku 30min yhtäjaksoista, mikä vaikeutti kävelyäkin.
Sairaalakassi raahattu enemmän näkösälle, jotta tulisi vihdoin pakattua! Saanut sentään heitettyä dödön, laturin ja huulirasvan sen päälle
Tänään herkutellaan ihan luvalla...alkaa nyt!

 

Jos lapsi on laskeutunut ja kiinnittynyt niin ei tuota napanuoran esiinluiskahtamisvaaraa ole. Mulle lääkäri juuri viimeksi sanoi, että jos vedet menee niin tarvitse kiirehtiä sairaalaan ja siis meillä vauveli on laskeutunut ja kiinnittynyt.

Meillä esikoisen synnytys käynnistyi supistuksilla ja kyllä ne tosiaan tunnisti synnytyssupistuksiksi. Toisaalta olisihan se erilainen kokemus jos tällä kertaa käynnistyisi vesien menolla. Mutta sitten varmaan vähän ripeämmin menisin sairaalaan, supistusten kanssa pelkään, että jään kotiin liian pitkäksi aikaa kun yleisempää kai on, että toinen syntyy esikoista nopeammin.

Täällä podetaan pientä flunssaa, onneksi ei ole kuumetta mutta aika vetämätän olo. Toivottavasti menis nopeasti ohi.

Tulikohan kamalasti kirjoitusvirheitä kun puhelimella näpyttelin.

Elluska ja pikkuinen rv37+3

 

Hyvää Ystävänpäivää kaikille!

Tofferiina eikös se esiinluiskahtamisvaara ole perätilassa? Jos on rt, ja kiinnittynyt, ei pitäis olla hätää.

Onnittelut sydäntähti uudesta pikkuisesta! :heart:

Oltiin tänään äitipolilla synnytystapa-arviossa ja kokoa ultran mukaan 2,8kg eli edelleen keskikäyrällä. Kohdunkaulan tilanne sama kuin 2,5 viikkoa sitten. Uusi aika 3.3. maanantaina, jolloin rv 38+3 ja jos tilanne sallii ja saleissa tilaa, niin käynnistys. Joka tapauksessa sitten seuraavana tai lähipäivinä. Eli reilu 2 viikkoa enää tätä odotusta jäljellä enkä tajua sitä kyllä ollenkaan! Mutta niin väsynyt oon, et meinasin alkaa itkemään, kun kätilö kysyi vointia... En tosiaan enää jaksais, varsinkaan tätä arjen pyörittämistä eli koti, lapset ja hevoset tän mahan kanssa. Kai mä sit tajuan vauvan tulevan, kun oon salissa supistusten kourissa tai viimeistään vauva sylissä.

Tänään oltiin myös katsomassa esikoisen vanhojen tanssit. Että oli tytöt upeita ja mun poikani tanssi hienosti ja täysillä mukana. Itkua sai pidätellä koko ajan.

Vauvan jutut on viimein valmiina ja sairaalakassiin menee sopivia juttuja, kun tulee mieleen. Tai no, vaipat ym ostettavat puuttuu, tänään ostin pari purkkia vastiketta varalle. Luulen, ettei tää kuitenkaan ennen sitä käynnistystä tule, joten en oo pitäny kiirettä. Hukkaan tuntuu menevän kaikki kovatkin supistukset.

Jaksamista kaikille ja pitäkäähän ajantasalla! Tylsää, kun on pitkä lista maaliskuisia eikä päivity... Onneks täällä vielä sentään osa porukasta jäljellä.

Bambiina & Veera-Valtteri 36+0

 

Yääää, toivottavasti tänne ei rantautunut joku wannabe-mahatauti. Kävin äsken vessassa kakkosella, nyt tekee pahaa ja pidättelen tässä ettei tarvitsisi yökätä. Oksentaminen on ihan haitarista! Toisaalta tyhjäys voisi tehdä paremman olon mutta kun mä en haluu! Onneksi ei tarvitse mennä mihinkään, saa vain olla ja möllöttää jahka vain saisin itseni raahattua koiran kanssa ulos. Pihalle on onneksi hyvä puklata jos pukkaa spontaania Yäk, toivottavasti muille ei iske mitään loppuajan mahalenssuja!

Tänne ei kummempaa, nyt on kokeiltu vyöhyketerapiaa ja vadelmanlehtiteetä ja päivittäin tulee jokusia harkkareita ja parempina päivinä muutama vähän kinnaavampikin supistus. Sitä en tiedä tekevätkö mitään tuolla alakerrassa vai eivät, vauva ei ainakaan ole edes laskeutunut vielä joten hukkaan taitavat mennä. "Enää" kolme viikkoa käynnistykseen jos ei sitä ennen ymmärrä tulla ulos. Hitsi että pitkä aika, ei parane ajatella edes sinne asti! Sairaalakassi on hätävarjelun liioitteluksi pakattu vaikkei sille vielä tarvetta näykään

Mayinka & Nyytti 38+4

 

Kengännauha, noin ittekseen ne lapsukaiset kääntyilee vielä loppumetreillä (just tänään lääkäri kertoi jostain, joka kääntyi 41+0), joten aika yksilöllistä tuntuu olevan se, miten on tilaa kääntyä. Meillä on arvioiden mukaan tuommonen pikkunen kirppu tulossa ja hyvin se vielä (37+5) kieppuu. Takana tosin kaksi käännösyritystä ilman toivottua tulosta. Eka oli ihan jees, lääkäri oli hellävarainen, vaikka hiki näyttikin valuvan. Ja tää toinen sitten... Se sattu niin, että kyyneleet vaan valui poskilla. Lääkäri runnoi oikein kunnolla, mutta teki sen varmaan ihan tarkotuksella. Mutta ei kääntynyt nuori herra mihinkään, joten turhaa oli sekin runnominen.

Tofferiina, mä muistelen, että olisin saanut tuon saman ohjeen esikoisen aikaan, kun vauva ei ollut vielä kiinnittynyt. Kun se sitten ruuvaa pienen päänsä kunnolla jumiin alapäähän, napanuoran luiskahdukselle ei pitäisi olla vaaraa. Saman ohjeen sain tosin tänään kätilöltä, mutta tällä kertaa vauva onkin perätilassa.

(.) Mä oon niin kade teille, joille on noita käynnistyksiä jo lupailtu ja aikojakin sovittu. Musta tuntuu, että nyt alkoi ne raskauden pisimmät viikot. Tähän asti tää raskaus onkin mennyt ihan tosi vauhdilla. Mutta joo, Kättärillä kävin nauttimassa palvelusta parin yön verran. Toissapäivänä vauva tuntui olevan TOSI hiljainen ja jossain vaiheessa jo sitten soittelin tonne päivystykseen. Kun vauvaa on seurattu pienen koon vuoksi muutenkin vähän tiukemmalla silmällä, niin käskivät mahdollisimman pian käymään. Sydänkäyrä vaikutti olevan ihan ok, mutta liikkeitä en edelleenkään tuntenut kun muutaman. Lääkäri ultrasi ja vauva oli RT. Kaikki virtaukset ja muut oli hyvät, mutta kun tosiaan on tota historiaa vauvankoon suhteen, niin jättivät osastolle yöksi. Seuraavana aamuna uusi ultra, jossa vauva pötkötteli poikittain. Lääkäri yritti kääntään, mutta eihän tuo reppana mihinkään kääntynyt. Seurailivat kuitenkin vielä käyrillä eilen useaan otteeseen ja tänään vielä ultrattiin. Tänään vauva oli perätilassa, joten kummasti se on siellä liikuskellut . Kaiken sanottiin olevan mallillaan, mutta jostain syystä tiukka syyni jatkuu niin, että joudun nyt käymään Kättärillä käyrillä joka päivä ainakin seuraavan viikon . Mikäli mitään hälyyttävää ei käyrissä ilmaannu, seuraava lääkäri on torstaina uuden painoarvion vuoksi. Toki jos alkaa olla viitteitä, että istukka olisi pettämässä tai jotain, niin sitten lääkäri kattoo aiemmin. Mutta joo, aikamoista rumbaa on edessä.

Synnytystä olen alkanut stressaamaan ihan urakalla . Vaikka lääkäri tänään kuinka puhui perätilasynnytyksen puolesta, se mahdollisuus pelottaa. Yritän olla ajattelematta koko synnytystä, mutta kai se väistämättä on edessä seuraavan kuukauden sisällä. Neuvolassa yritin viimeksi jutella kivunlievityksestä, mutta onneksi th ei ollut kovin halukas aiheesta puhumaan ja aika nopeasti ehdotti, että laittaa lähetteen pelkopolille. Se aika on tiistaina ja tuntuu hyvältä, että pääsen puimaan tämän synnytysasian jonkun ammattilaisen kanssa. Mikään vaihtoehto kun ei miellytä. Voisinko vaan herätä joku aamu suloinen vauva vieressäni ? No joo, mutta kun vauva edelleen kääntyilee noin paljon, niin mikä tahansa on mahdollista.

Sydäntähti, hurjasti onnea uudesta alusta! Ja kaikkea hyvää matkaan mukaan.

Onnenmurunen 37+5