Maaliskuun Muruset 2012 *Elokuussa*

Pikaisesti ennen nukkumaanmenoa käyn vähän poksauttamassa 13+0 :O Aika kuluu ihan sika nopeesti. Vielä 12pv (14+5) ja ollaan oman pelon "yläpuolella"

Memelisa & Aurinkoinen Pikku-Apina 13+0 *POKS* *POKS*

 

pikkumökö Haha Pitää kai oikeesti vaan pistää hirvee show pystyyn, että pääsee ultraan! Ite oon vaan niin rehellinen, että on hankala valehdella. Mut kai se on tän pikkuisen takia nyt vähän pakko alkaa äipän keksiin satuja.

 

lilli täs yhteiskunnassa ei saa sopeutumalla yhtään mitään! ja omiesa eteen kaikki keinot on sallittuja

 

Huh hei ja huomenta!
Alkaa kai pikkuhiljaa elämä voittaa vaikka tää ärjy flunssa vielä vaivaakin. Ihanaa kun korvat tukossa,ei kuule mitään.
Nyt se pelottava pomon kohtaamis-päivä edessä. Ai hermostuttaako..no pikkusen!!!!
Pitäkää peukkuja että kaikki menee hyvin.


huomenna poksuisi täällä maaaginen 12..sitä odotellessa siis..


Ja isot kiitokset kaikille jotka oli täällä miuta tsempanneet :heart:
Kävin lueksimassa joka päivä,muttei ollut voimia mitään kirjoittaa.

 

Huomenia!! Ihanaa väsymys on alkanut helpottaa, ihanaa ihanaa, maailma näyttää taas valoisammalta=).
Kuka peijooni meni kirjoittamaan niistä mozarella tikuista... kamala himo itelläkin iski niihin, nam!
Ihanan zili dipin kera.....

Mistä se POIKA/TYTTÖ olo teille tulee??? ( takaraivostako, oireista )),,MISTÄ MISTÄ MISTÄ?????..MIHIN PERUSTATTE VEIKKAUKSENNE??
Itellä vain takaraivo sanoo tyttöä ja lähes tulkoon samat oireet kuin aiemmista tyttö raskauksista... mutta välillä tulee takaraivosta, että jos se onkin poika... HMMMMM

PUNIS+ helmi 10+2

 

Huomenta leidit!

Kovasti tsemppiä pahoinvoinnin kanssa painiville! Minullahan oli myös aika kovakin vuoto joskus heinäkuun alkupuolella ja olin aivan varma keskenmenosta. Kappas kuitenkin vuoto oli joko tullut kasvaimesta kohdun suulla tai vain verestävistä limakalvoista, mutta säikäytti kyllä runsaudellaan. Joten toivottavasti muillakin olisi ihan harmitonta vuotelua!

Sydänäänet!:heart: Sain kuulumaan aivan hiljaiset omalla doplerilla vasta eilen, vaikka NT ultrassa ja perjantain neuvolassa ne kuuluivat jo. Mutta olihan ihana tunne! Jotenkin nyt alkaa todellakin tuntua että ehkäpä me toinen lapsi sittenkin saadaan, jos siitä synnytyksestä selvitään.. Toivottavasti saan apua pelkopolilta asian käsittelyyn..

Meillä oli aikasemmin puhetta jo vaunuista, mutta en muista oliko joku hankkinut/hankkimassa Ora Jovi vaunut? Itse katselin eilen netistä vaunuja ja vaikuttivat ihan hyviltä. Lenkkeilen kuitenkin koirien kanssa aika paljon, joten kääntyviä pyöriä en todellakaan edes kaipaa. Mutta jos jollakin on jo kokemusta, niin mielelläni kuulisin mielipiteitä. Tuntuu että jotain haluaisin toisellekkin ostaa, ettei kaikkia tarvi esikoiselta käyttää ns. vanhana. Muuten kaukalot yms. on kaikki tallessa ja vanhat vaunutkin on ihan käyvät pelit, mutta jos ne veis vaikkapa mummolaan.

Mutta eipä se taida auttaa kuin suunnata aamupuuron tekoon! Ihanaa viikkoa kaikille!

Tea ja Ihme 13 POKS!:heart:

 

Peukuttelut sunnille

Poikaolo se vaan on, en tiiä mistä moinen, ehkä kun on ennestään tyttö niin nyt olis pojan vuoro ja mulla nää oireet on paljon voimakkaammat kun tytön aikaan.

Orat me hankittiin sellaiset esikoiselle ja hyvät ja luotettavat oli. Mutta kaupunkioloihin liian leveät, varsinki kaupoissa törmäilin hyllyihin Ilmakumirenkaat oli ja kertaakaan ei puhenneet. Toimivat moitteettomasti että uskallan suositella kyllä Ja heittoaisa oli todella kätevä.

Mulla ihan totaalisesti mennyt muisti, oon kait niin väsynyt ettei aivotoiminta pelitä enää ja elohiiri ilmaantunu silmään mitä on ollut joskus aiemmin erittäin väsyneenä.. ja sitten tietenkin piti valvoa puoli yhteen asti ja kattoa taru sormusten herrasta vaikka sekin nähty useampaa otteeseen. Niin että ihan oma vika. Jospa tänää sai nukuttua päikkärit
Niin ja olin unohtanut että mulla on neuvolalekuri keskiviikkona! Mitähän se vaaka näyttää kun oon joka päivä syönyt karkkia..:ashamed: Tänää tosiaan alkoi herkkulakko. Katoin eilen 5D dokumentin isoista vauvoista nin heräsin todellisuuteen..

H&mörrykkä 12+1

 

Huomenta!

Kaivelin neuvolakortin esiin ja aion soitella tädilleni, että pääsisinkö käymään, kun on niin uskomaton väsymys.. En jaksa mitään ja pitäisi jaksaa vaikka mitä.
Eilenkin tein 4 tuntia ulkona töitä ja makasin vain koko lopun päivän..
Verenpaineet ovat melko alhaalla omalla mittarilla mitattuna, mikä on positiivista kohdallani.
Henoglobiini oli eka neuvola käynnillä 129, mikä on minulle alhainen. Jos se on siitä vielä laskenut ja siksi väsyttää?
Kuopiossa uudelleensynnyttäjä pääsee neuvolaan normaalisti näin: 28.7. oli eka aika seuraava 28.9 !!! Uskomatonta. Ja kulun vielä riskiryhmään, edellisessä raskaudessa oli vakava raskausmyrkytys. NP-ultra on kahden viikon päästä, mutta jotenkin on niin huono ja väsy olo, että aion työntyä väkisin sinne neuvolaan. Viimeksi ei edes tikutettu proteiinia tai sokeria pissasta..
Milloinkahan se neuvolalääkärikin on? Muilla vissiin ollut jo?

Plääh! Sori tämä valitus ja omanapaisuus.
Nyt töihin!
Kellukka ja Pienokainen 10+6

 

Huomenta!

Olen yrittänyt pysyä noista päivityksistä perillä, mutta yrittäkää laittaa pyynnöt sinisellä/ muulla huomiokonstilla, jotka ei välttämättä nekään aina auta, joten jos päivitystä ei kuulu, saa muistuttaa

Mulla on jotenkin lähtenyt into kaikkeen, jopa tähän palstailuunkin :S Mikään ei oikein kiinnosta ja tuntuu, että raskaus käy koko ajan kaukaisemmaksi ajatukseksi :O Oireita ei kummemmin ole ja ultraankin viel 3 vko Yritän muistuttaa itselleni, että olen vain onnekas tässä oireettomuudessani, mutta mutta....

Punaviiniä tekis mieli, pomo lupas selvittää tutultaan jonkun hyvän holittoman viinin, kun mä olen onnistunut aina nappaamaan sellaisen pullon, joka maistuu enemmän mummon mehulta kuin mummon mehu itse.

Turvotuskin on pääosin lakannut, töissä joskus 21--> se sitten tekee paluutaan. Yks päivä menin töihin farkuissa ja illalla kotiin päästessä en mahtunut niihin enää!

Oloista Mulla jotenkin on tuo tyttöolo ainakin takaraivossa. Esikoista odotellaan, niin ei ole aikaisempia kokemuksi, mutta pään sisään ei oikein poika mahdu :O Kun ajattelen lasta, niin se on ajatuksissa aina tyttö. Tiedä sitten, onko olo vai alitajuntainen toive. Tietoisesti en ainakaan toivo erityisesti kumpaakaan.

Kauheesti ei oo ees ketään, kelle vois avautua. Tai siis pienesti jotain raskauteen liittyvää, mutta kun tuntuu, että haluis pitää semmosen pitkän yksinpuhelun, jossa toinen antaisi vinkkejä jne. 1 (läheinen) ystävä facebookissa just julisti, että vihaa lapsia (sillä on muutenkin hieman outo elämäntilanne ja tila), toisen kanssa ei keritä oikein näkemään. Kolmas asuu kaukana. 1 työkaveri, joka on mua vuosikymmeniä vanhempi, mutta jonka kanssa on ihana jakaa näitä ja joka on ihan innoissaan mun raskaudesta, jäi just lomalle. Ja mies on just niin mies, että se ei kauaa jaksa vauva-asioita höpötellä.

Kn71 Täälläkin tein tarina sai muutaman tipan silmän kulmaan Te jos ketkä olette tämän lapsen "ansainneet"!

Riikkari Eikös se mene niin, että suutarin lapsella ei ole kenkiä, joten kokinkaan kotona ei ole mitään glamour ruokia
Mä en kokin hommia kuitenkaan tee, vaikka koulutus onkin, niin tulee kokattua enempi.

Vaunuja sun muita pitäis tänne päin tulla miehen suvusta, mutta minä hätäinen haluaisin ne TÄNNE IHAN HETI JA NYT! Kun taas mies ei oikein saa aikaiseksi soitella sinne päin. Kun ei oikein edes tiedä, että mitä kaikkea sieltä tulee, esim. pitääkö hoitopöytä ostaa vai onko sieltä tulossa. Mun mielestä se olis hiukan niinkun miehen homma sinne soitella ja kysellä, koska mä en niiden ihmisten kanssa noin muutoin ole ihan kauheesti tekemisissä ja puhelimessa puhuminen sellaisen ihmisen kanssa on hiukan ahdistavaa. Kun pitäis kuitenkin olla tuttavallinen ja hiukan höpöttääkin, eikä vaan kysyä asioita ja sanoa heti moikat...

Kellukka Mulla on neuvolalääkäri 15.9, jolloin on sit 12+3 vko. Kauheen harvoin teillä tosissaan noi neuvolat! Miten ne kuvittelee, että raskaana olevat hormonihirmut jaksaa tommosia välejä!?


Kiitos ja anteeksi:

Mariaja & Päärynä 9+0

 

Huomenta kaikille!

Ihanaa!!! Miulla on viikon ylityövapaa, kyllä tulikin tarpeeseen!!!
Oon ollu nii kamalan pahalla päällä, et on mukavaa olla paivät ihan itekseen!!! Muksut koulussa, mies töissä ja hoitolapset varahoidossa!!!!! Luksusta!

dopplerista te joilla se on, niin millä viikolla sait kuulumaan ekan kerran?

Ukon kanssa taas perinteinen sunnuntai riita! Vittu mie en ymmärrä mikä siinä on et pitää joka helvetin viikonloppu vetää ne hillittömät perseet? Eikö pysty edes yhtä viikonloppua jättämään väliin?
Edellis sunnuntaina luulin tehneeni asian selväksi ja luulin senkin vihdoin ymmärtäneen, et sen on nyt loputtava tai tää suhde loppuu! Huimat lupailut (taas kerran) et nyt se on loppu, nyt hän ymmärtää, nyt ei enää ryypiskelyä, nyt hän vihdoin ymmärtää ja plaa plaa plaa ja plaa ja siihen päälle suuttuminen kun en usko hänen puheisiin, enkä luota häneen, kuinka se tuntuukaan hänestä pahalta ja tekee hänen olonsa arvottomaksi.
Ja mitä tekee ukko kun työviikko on taas ohi ja viikonloppu koittaa................. toivotonta.......ja keinotkin on loppu, usko on loppu, luottamus menny ajat sitten, tunteetkin tässä helvetissä kärsii aikamoista katoa ja mies on olevinaan taas eilisen "keskustelun" jälkeen sorrettu ihmisraukka, jolle olen tahalleni ilkeä!
Näinköhän se oikeesti jossain vaiheessa tajuais millä kaikella se leikkii ja mitä hänellä tällähetkellä on??
Eihän alkoholistia kukaan pysty rakastamaan terveeksi, paranemisen tulisi lähteä hänestä itsestään.

Mukava purkautuminen teille näin maanantai aamuun :ashamed:

Ilja ja pieni 9+3

 

Ilja! Täällä on NIIN samanlaista! Olutpullo aukeaa heti kun työpäivä perjantain päättyy ja viikollakin iltaisin menee sitten muutama. Olen yrittänyt puhua, olla puhumatta, suuttua, olla suuttumatta, itkeä, olla itkemättä ja aina sama rumba jatkuu.
Ainoa tällä hetkellä positiivinen juttu on, että mies ei lähde mihinkään kaupungille huinimaan, vaan kotona remontin lomassa sitten naukkailee. Positiivisen siitä tekee se, että meillä ei ole lapsia vielä. Mutta kun kohta on!
Ilmoitin, tossa, että helmikuun puol välin jälkeen ollaan sitten JOKA ilta ajokunnossa, kun ei tiedä mitä tapahtuu ja koska. Ensireaktio olo "niin aikaisin?". Ja jos näin ei käy, muutan anopille.
Miksi olut pyörittää suomalaisen miehen arkea!??

 

Ilja ja Mariaja Et tosiaan ole ainakaan yksin tuon asian kanssa, täältä meinaan löytyy kans yks kohtalotoveri. Tää vaan on yrittänyt kieltää mahd vähän kun nuoriahan tässä vielä ollaan jne mut tässä tilassa toivoisin myös saavani ymmärrystä osakseni. Meillä tää tilanne ei ole kärjistynyt vielä pahaksi mutta joskus tuo kuvittelee voivansa arvostella mua juovuksissa,kuten lauantaina kävi. Ja asia meni näin et mut käskettiin kiireen vilkkaa noutamaan hänet kyliltä vaikka olin menossa kaverin kahvikaveriksi, sitten kun minä riennän hakemaan isäntää niin tämä vetää hirveät raivat minun kontrolloinnista ja siitä kuinka hän ei saa viettää aikaa kaverieidensa kanssa. Aina kun yritin sanoa että tosiaan olin menossa kaverin kanssa juoruumaan niin se huusi aina vaan kovempaa päälle.. Täällä siis myös toivotaan viikonlopun keskipisteeksi jotain muuta kuin olutta,esim minä voisin olla se keskipiste:saint:

 

Mäkin olisin hyvin mielelläni se viikonlopun (ja viikon) keskipiste. Tuo mies ei onneksi käy mitenkään inhottavaksi humalassa, ja vaikka olisi vetänyt koko illan, vieraampi ei edes huomaa känniä. Hänen mielestään tuo on joku meriitti, mun mielestä vain huolestuttavaa :S

Ehkäpä sitä sitten vaan häpeää niin paljon, ettei tule puhuneeksi ja on "yksin" asian kanssa. Eli kiitos Ilja kun otit puheeksi

Neuvolassakin kyseltiin alkoholista, niin automaattisesti vähensin määrää puheissani ja olin kuin ongelmaa ei olisi Vaikka kuinka teki mieli ilmoittaa mies johonkin alkoholin vähentämis ohjelmaan, jota tarjosivat.

Hyvinä hetkinä mies myöntää, että valitan asiasta yllättävän vähän ja ymmärtää ongelman. Yleensä vain hymisee ja vaihtaa puheenaiheen. Mahtaakohan tuo oikeasti lopettaa sitten... Argh!

Täällä se alkaa nimittäin viikonloppusin jo aamulla. Kun hän herää, marssii ulos ja ottaa kätköistään oluen. Hän ei kuulemma salaa juo, kummasti vaan menee aina pois näkyvistäni! Sitten minä pyörin remontin jaloissa, kun tiedän, että olutta ei kulu kun olen siinä vieressä. Kauheen mukavaa.

 

Mariaja ja syysmyrsky lohduttavaa, vaikkakin niin surullista että meitä on täällä useampi!
Meilläkin sitä kaljottelua on viikollakin jos siihen vaan on mahdollisuus, niinkun nyt kesälomalla, ei vittu minään päivänä ajokunnossa, uskomatonta!
Oon sanonu nyt ihan suoraan, ettei tää raskaus oo muuttanu asioita siinämäärin mihinkään, hänen kannaltaan parempaan, vaan päinvastoin. Eli kun tästä juomisesta on ollut aina sanomista, niin eikai hän vain kuvittele että nyt kun on yhteinen lapsikin tulossa niin ollaan ikuisuuteen asti yhdessä, eikä hänen tarvitse enään edes yrittää. Nyt mitä enemmin tarviaisikin yrittää!!!
Vanhemmat lapset on aijemmasta liitostani ja silloinkin uskalsin lähteä ja jäädä yksin kolmen pienen kanssa, niin millä helvetin aivoilla tuo nyt ajattelee, että kun lapsi tulossa niin en häntä jättäisi vaikka hän tekisi ja sanoisi mitä!

 

Huomenia tyttöset. Pää on täynnä räkää edelleen ja nyt se on oikein sellaista kunnon tukkosuusräkää...Ei kovin kiva juttu ollenkaan. Eilen mittailtiin miehen kanssa mun painoa taas ja tarksiteltiin että mikäs se todellinen alotuspaino oikein oli. Hyvin oli viimesten menkkojen alotuspäivänä otettu mittaustulos, joten sitä verrattiin eilisen tulokseen. Paino noussut kokonaisuudessaa tähän menessä tolla omalla vaa'alla 1,8 kg joten en itse pitäisi sitä kovin pahana, se on kuitenkin sen 128 g/viikko. Tosin housuja tänä aamuna taas kokeilleena, tuo 1,8 kiloo on varmaan kaikki mennyt reisiin ja lantioon . Onneksi se turvotuskin alkaa olemaan ohi, niin ehkä pahimmat kroppa angstit on tehty jo, kun ei tuota painoakaan kerta ole tullut tuon enempää.

Miehen juonnista Mulla on ehkä hiukan erikoinen mies, ei nimittäi juo alkoholia tippaakaan. On tehnyt päätöksen jo joskus ihan nuorena tyyliin ennen lukio aikoja ja kunnioitan päätöstä mielettömästi. Koska kuitenkaan taustalla ei ole mitään uskonnollisia syitä eikä miestä ole koskaan haitannut että kaverit illan vietossa juo tai että minä käyn baareissa ja bilettämässä. Nyt sitä jotenkin arvostaa vielä enemmän, kun tietää ettei miehen ole pakko päästä ryyppyreissuille sitten vauvan synnyttyä. Siis totta kai annan miehen mennä kaverieden kanssa, mutta viettävät ennemmin jotain leffa iltoja kuin baarissa ramppaamista.

 

Kellukka: Mulla ei ole edes mitään tietoa milloin mulla mahdollisesti on neuvolalääkäri, kun seuraava neuvolakin on vasta rv22 jälkeen. Kait siellä loppupuolella joku tarkastus sentään mullekin tulee

Sipsunen & SV 9+4:heart:

 

Mulla oli eka neuvola elokuun alussa ja seuraava on lokakuun puolessa välissä. Ettäs tälleen!melkeen 2,5kk väliä, mutta samapa tuo, turhaa mie siellä kävisin turhia höpöttelemässä , aina voi soittaa jos jotain ihmeellistä kysyttävää on. Ehtii siellä ravaa sitten loppupuolella. Ja olen siis ensisynnyttäjä. lääkärillekin olisin päässyt: jos olisi löytynyt aikoja! mutta koska niitä ei oikein ollut ja tulee toinen neuvolalääkäri jo siinä paikkeilla niin jätettiin väliin.

Päivät koostuu syömisestä ja aikataulut pitää organisoida niin et voi 2h välein syödä!! Mut mielummin näin kun pää pöntössä!!

Tsemppiä pahoinvoiville!! (mulla mennyt toistaseks ohi mutta osaa edelleen arvostaa kun on normaalimpi olo, muistissa vielä!!)

10+4

 

kellukka: Täällä ei oo ees neuvolalääkäriä kun ei kuulu enää pakollisiin asioihin ni ne on tietty tingitty pois Mut meil on sit 3 Ohjelmaan kuuluvaa ultraa ja neuvoloita joka kk -myös uudelleen synnyttäjillä -alusta asti...

pitää mennä...

 

Huomenia!

Täällä on alkanut pohkeiden suonenvedot aamuöisin Saakohan käyttää jotain magneesiumia tms? Nyt myös pari päivää alamahassa tuntunut "salamaniskuja" emättimestä ylöspäin. Oiskohan sitten kohdun kasvua? Täällä nt-ultra ylihuomenna! Ei millään malta odottaa.. Musta tuntuu, että jos vauva vaan ny ke siellä mahassa hengissä niin sitten uskaltaa alkaa nauttimaan tästä raskaudesta. Päätettiin myös et vaunut ostetaan ny nt-ultran jälkeen Ny ei auta ku kaks yötä vielä odotella

kn&murunen 12+3

 

Kn071 saa syödä Tai mä ainakin söin. Sen puutosta kai ne suonenvedotkin on osittain. Myös lentosukat voi auttaa ja päivittäin jalkojen koholla pito. Se on kyllä ärtsy vaiva

Täällä on 3 neuvolalekurikäyntiä ultrien ja kk välein olevien neuvolankäyntien lisäksi. Tai siis aina ku on neuvolalekurille meno niin samalla käydään ottamassa paineet sun muut neuvola th luona.

Viikko vielä ja haetaan uudet (käytetyt) rattaat Heitän nuo vanhat carenan rämät lähimpään seinään..:kieh:

 

lilli88 Olethan jo soittanut neuvolaan ja päässyt siellä käymään?
Mulla oli vuotoa torstaina, menin pienen mietinnän jälkeen suoraan päivystykseen, kun oli kipujakin normaalia enemmän. Siellä ottivat VAIN verikokeet ja käskivät soittaa seuraavana aamuna neuvolaan. Neuvolaan pääsin heti ja ne kuunteli dopplerilla sydänäänet, jotka kuului todella hyvin. Eli ei tarvinnut ultrata kun vuotokin oli loppu.

punakaneli Mulla on jännästi poikaolo, mutta saa se tyttökin olla Puhuessa ja mielikuvissa tulee aina sanottua poika, vaikka raskaus onkin näin alussa.

Miehen juominen Mun isä on juonut 90luvun laman jälkeen.. Helppoa ne putket ei perheelle olleet, mutta väkivaltainen hän ei ollut, enemmänkin vaan vitsikäs ja tunteellisempi..Ei se lapselle ollut helppoa nähdä vanhempiensa kärsivän toisen sairaudesta.
Toisaalta olisin toivonut, että vanhempani olisivat eronneet, mutta olisiko se parantunut minun lapsuuttani? Olisiko minusta tullut minua? Olisinko kasvanut yhtä vahvaksi?
Isäni myöntää nykyään olevansa alkoholisti. Tällä hetkellä isän juominen on vähentynyt ja vanhempieni parisuhde on parantunut..kesti siinä kuitenkin yli 20 vuotta..
:hug:Toivon teille alkoholistin kanssa eläville jaksamista ja uskallusta lähteä, jos tilanne niin pahaksi menee.:hug:

Mieheni ei paljoa juo. Joisikohan joka toinen kuukausi, jos silloinkaan. Mutta tunteellinen hän on,
vikoineenkin aivan ihana mies. Kohta ollaan oltu 6 vuotta yhdessä ja vieläkin hän on elämäni mies:heart:

Löysin eilen kirpputorilta kahdet HM:n äitiyshousut ja vielä mun kokoiset! Sitte oli pakko ostaa myös parit todella söpöt ja pehmeät potkuhousut Kamalasti olisi ollut sittereitä ja turvakaukaloita myytävänä, mutta miksi ihmiset myy selvästi rikkoontuneita?
Rattaitakin kateltiin,mutta nekin olivat rikkiOnhan tässä onneksi vielä aikaa

hepuhi:heart:käpy 11+2

Tässä linkki miten Kokkolan seudulla menee neuvolat
https://www.kokkola.fi/terveys/neuvolapalvelut/aitiysneuvola/fi_FI/aitiysneuvola/

 

Ilja mulla angel sounds doppleri,ja sain kuuluviin 8+5 sydänäänet ekan kerran.. etsitkö tarpeeks alhaalta? ihan häpyluusta viistosti alaspäin lähet etsimään

Oloista en osaa selittää,mutta siis se poikaolo vaan on,ja pysyy

jee,kävin siellä np-ultrassa aamulla,ja mikä ihaninta,mies pääsi mukaan !! =) siellä hän imeskeli peukkua ja pomppi :heart: (siis sikiö,ei mies ) kaikki oli kunnossa ja saatiin paaaaljon kuviakin mukaan

nyt pitää kiiruhtaa junaan.

sunniee ja vilperi 11+6

ps. en pääse viikkoon koneelle !! mut pysytelkää kaikki raskaana ja ihanaa viikkoa teille !

 

Heips

Valitettavasti meidänkin perheessä juominen näyttelee suurta roolia. En nyt ihan kaikkea ala selittään kun siitä sais kirjan aikaseksi..mutta lyhykäisyydesssään: Mieheni on alkoholisti, juominen on aina ollut suuri osa hänen vapaa-aikaa mutta kun odotin tyttöä se ryöpsähti täysin käsistä.
Alussa tissuteltiin kotona ja minä räyhäsin, itkin, rukoilin häntä lopettemaan. Miehen mielestä hänellä ei ollut ongelmaa, kaikkihan viikonloppuisin juo!!
Sitten ei jaksettu enää kuunnella nalkutusta joten lähettiin muualle juomaan. Kotoa oltiin tosi paljon pois, ei ollut yhtään v.loppua joka ois menny selvinpäin. Minä luulin nalkutuksella, uhkailulla erosta ym. saavani hänet lopettamaan mutta ei se mene niin, sen joka pulloon tarttuu on itse tajuttava ongelmansa ja lopetettava tai haettava apua.
No meillä tilanne kärjisty tytön ollessa vauva elämä oli suoraan sanottuna yhtä helvettiä ja me erottiin, syitä eroon oli monia mutta alkoholi näytteli suurta roolia siinä..palattiin kuitenkin yhteen ja mies haki ITSE apua ongelmaansa ja myönsi juovansa liikaa. Molemmat ollaan käyty terapiassa ja mies syö antabusta. Nyt menee hyvin ja rakastan miestäni ja hän on ihana ollessaan selvinpäin, kännissä hänen persoonallisuus muuttuu ihan täysin. Koko loppuelämän taistelua tämä on ja koko ajan on pelko perseessä että jos hän ratkeaa varsinki nyt kun olen raskaana mutta nyt olen siinä mielessä vahvempi että en jää enää odottelemaan ja rukoilemaan muutosta. Päivä kerrallaan mennään.
Tämä on valitettavasti todella yleinen ongelma ja liian vähän näistä puhutaan, minäkin peittelin ongelmaa enkä puhunut kellekkään. Nyt meillä lähipiiri tietää ongelman ja jotenki helpottaa kun ei tarvi koko ajan teeskennellä.
Joten ilja mariaja ja syysmyrsky todella paljon myötätunto:hug: teille kaikille ja sen neuvon annan että hakekaa apua ennekuin on liian myöhäistä. Ja jos miehellä on alkoholiongelma hän ei välttämättä itse pysty lopettamaan ja pullosta tulee jossain vaiheessa tärkeämpi kuin perheestä..vaikka hän itse haluaisi uskoa muuta

Huh huh tulipa vanhat muistot mieleen ja ikävä olo:'( mutta kyllä se silti helpottaa kun sen saa ulos..

 

Olo se vain tulee jostakin. Miulla on poikaolo, mutta luonnollisestikaan ei sitä toivo toista toista enemmän. En tiiä sitten, onko sillä vaikutusta, mutta pojalle on tullu enemmän nimiehdotuksia! Tytölle nimen miettiminen on vaikeampaa :/

hepuhi tuo on niin totta, että rikkinäisten tavaroiden ja suoraan sanottuna kaiken ROSKAN myyminen kirppareilla raivostuttaa! (Ja etenkin esim turvaistuimen rikkinäisyys on hyvinkin vaarallista!!) V*ttu ne pitäis työntää suoraan kaatopaikalle eikä laittaa kiertämään! Ite möisin kirpparilla ainoastaan sellasta, minkä voisin kuvitella itekin ostavani. Valitettavasti turhan usein kirppatavara pyöristyttää =kaikki mikä vaan lähtee ja pystyy myymään, niin laitetaan myyntiin. :x

Me taidetaan ostaa rattaat käytettynä ystävältä. Ovat vuodelta 2009 ja ymmärtääkseni ihan siistikuntoiset ja toimivat yhditelmärattaat. Ja vähän kaikki muukin kama, turvaistuin ja sitteri yms. Vauvaikä on kuitenkin niin lyhytkestonen, että ei oikein tohdi kaikkea uutena ostaa! Ja plus tuleepahan kierrätettyä hyvää tavaraa! Mie en oo vielä uskaltautunu ostamaan mitään vaatteita. Niissäkin päätin, et en rohmua niitä kasoittain, kun jäävät kuitenkin pieneksi varsin äkkiä. Mutta saa nähdä, miten on kaapit pullollaan, kun ostan ensimmäisen vauvan vaatteen, nimittäin siitähän se alkaa! Plus kirppareilta löytyy laadukkaita vain vähän käytettyjä vaatteita halvalla! No mutta jokatapuksessa vielä ei tänne mahdu varastoimaan mitään rattaita tms, kun eletään vähäisissä neliöissä (57,5).

Onko kukaan miettiny kestovaippailua? :stick: Meillä on itse asiassa menossa miettimis/päätösprosessi. Haluaisin niin hirveesti ottaa ne käyttöön, mutta jotenkin en oo vielä päässy ihan kokonaan kestovaippailun etovasta ajatuksesta eroon..

Enää viikko ja neljä päivää ultraan!! Jännittää niin et pakahdun! :heart: Mutta tuosta tuli oitis hyvä mieli On ollut nyt hieman hermot kireällä tai liiankin passiiviset viime aikoina; joko ärsyynnyn tai sit oon kun laama, en osaa sanoo mitään mihinkään, kaikki on ihan sama... Ja se ÄRSYTTÄÄ, kun tunnistaa nuo piirteet itsestään. En mie yleensä oo tällanen. No jos se tästä lähtis, kun riskiviikoista pääsee eteenpäin..

Hopea ja Alien 11+2

 

Ilja, Mariaja ja Syysmyrsky. Tsemppiä teille ja toivottavasti hankalasta tilanteesta puhuminen vaikkapa täällä auttaa alkuun. Kuten Katjuska80 totesi, niin päätös juomattomuudesta on jokaisen tehtävä itse. Myös teidän täytyy pitää huoli itsestänne, sillä moni alkoholistin puoliso voi myös huonosti ja sairastuu.

Tea84 mietti synnytystä ja pelkopolia. Itse pelkäsin ensimmäistä synnytystä ja päädyinkin pelon takia yksityiselle synnytysvalmennuskurssille. Siitä oli Valtavasti apua! Lopulta odotin synnytystä hyvillä ja oikeasti aika innostuneena. Ekan lapsen jälkeen ajattelin, että haluan monta lasta, jotta voi synnyttää monta kertaa Mutta nyt tokan lapsen kohdalla ja keskellä pahoinvointeja olen sitä mieltä, että kaksi lasta olisi ihan tarpeeksi Ystävä kävi tokan raskauden aikana pelkopolilla, kun ensimmäinen synnytys ei ollut mennyt "ihan niin kuin Stömsössä". Hän koki, että käynnistä oli apua ja helpotti pelkoa.

Eihän synnytys nyt ihan sama asia ole ja varmaan nämä ajatukset jakavat mielipiteitä. Itse ajattelen niin, että synnyttäminen on vähän kuin kampaajalla käynti. Etukäteen kannattaa miettiä mitä sitä toivoo, mikä sopii itselle. Yleensä kun itse tuntee itsensä parhaiten Synnyttämään voi mennä synnytysuunnitelman kanssa, samoin kuin kampaajalle filmitähden kuva mukanaan. Kampaaja/kätilö näkee siitä mihin suuntaan toiveet on ja sitten omalla ammattitaidollaan osaa tilanteen mukaan ohjailla oikeaan. Harvoin sieltä kampaajaltakaan tullaan ihan filmitähden näköisenä ulos, mutta edes tyyli on jotain sinne päin. Itseä siis hirvittää ajatukset: kyllä ne kätilöt osaavat ammattilaisina saada vauvan ulos. Tietysti osaavat ammattilaisia, mutta he osaisivat auttaa monenlaisissa synnytyksissä. Myös juuri sellaisessa kuin mitä itse toivoisi ja mihin oma tilanne sillä hetkellä antaa myöden. Toivottavasti en loukannut ketään ja jos, niin pahoittelut. Nämä synnytysasiat kun on aina niin herkkiä.

Punakaneli kyseli tyttö/poikaoloista. Sekä mun että miehen perheessä vanhin lapsi on tyttö, seuraava poika ja seuraava taas tyttö. Miehen perheessä on vielä neljäskin lapsi: tyttö. Eli meidän eka lapsi oli tietysti tyttö (niin kuin olikin) ja tämä toinen on poika. Saa nähdä miten käy

Hopealle kestovaippailusta. Meille kävi ekan kanssa vähän huonosti. Aloitettiin innolla, mutta hankalan alun jälkeen se jäi. Aluksi oli laihat jalat ja kaikki vuoti vaatteille - tosin asia korjaantui pian ja lapsella oli lopulta hyvät makkarat jaloissa Harmittaa, että aloitettiin heti, kun olisi voinut odottaa hetken ja siltikin vaippa-aikaa olisi ollut jäljellä vielä vaikka kuinka... Mutta tähän saa varmasti vinkkejä kestoilijoilta tai kestovaippayhdistyksen sivuilta.

Oma "surkea olo" sekä pahoinvoinnin, väsymyksen, että jonkinlaisen innostamattomuuden osalta jatkuu. Jopa siinä määrin, että tuntuu kivalta, että neuvoloitakaan ei turhan usein ole. Seuraava neuvola on noin viikoilla 17-18 ja sitä ennen siis np-ultra - kunhan kutsu tulee. Pahoinvointi sai aikaiseksi sen, että töissä oli kerrottava esimiehelle. Onneksi on tosi mukava tyyppi ja suhtautuu aina tällaisiin asioihin loistavasti. Tuli siis edes siitä hyvä mieli.

Pähkinän äiti ja 8+4