Pahoittelut täältäkin teille, jotka olette saaneet huonoja uutisia.
Gallupiin: Esikoinen oli tyttö ja oireina väsymys, huimaus ja pieni pieni pieni kuvotus silloin tällöin. Iho oli loistavassa kunnossa ja hehkuin koko raskausajan, joten kaikki odottivat poikaa, minä itse myös. Yllätys oli suuren suuri, kun kätilö nosti pientä tyttöä nähtäväksi.
Nyt ei ole oikeastaan mikään olo. Toivon vaan niin kovin että jaksaisi mukana loppuun asti.
Appivanhemmista: Meillä on välit mun miehen äitiin satunnaisesti poikki kokonaan, koska se ei osaa olla puuttumatta meidän asioihin. On sitä mieltä, että mä olen pahinta, mitä sen pojalle olis koskaan voinut sattua. Ja on sanonut mun miehelle ihan suoraan että toivois, ettei me oltais tota ensimmäistäkään lasta saatu. Että ei mitenkään odoteta mitään positiivisia kommentteja siltä suunnalta.
Mulla jää myös
opinnot kesken. jouluna 2011 pitäis valmistua, joten minimirahoilla tullaan menemään. Mulla on suunnitelmissa palata kouluun ainakin jossain muodossa jo mahdollisimman pian ja tavoitteena olis myöhästyä valmistumisesta vaan puoli vuotta. Saa nähdä kuinka käy.
Esikoisesta mulla tuli 1,2 kiloa
painoa ja jälkitarkastuksessa painoa oli 10,8 kg vähemmän kuin ennen raskautta. Olinkin melko ylipainoinen ja sitä kyllä lievästi edelleen, joten yritän kovasti
syödä terveellisesti ja säännöllisesti. Mitään makeaa ei oikeastaan tee mieli (salmiakkia lukuunottamatta), mutta ruokaa sitäkin enemmän. Ja juustoa.. ja kyllä juustollakin lihoo!!
ON: Maanantaina pitäis neuvolaan soitella. Käsittämätöntä, että huomenna tulee 4 viikkoa siitä, kun tein testin. Aika menee tosi nopeasti. Onneksi, kun on huonoa oloa ja alavatsakipuja ja tissikipuja.. :/
Niin ja
dopplerista, jos on oikein hyvä laite niin voihan ne kuulua ne sydänäänet. Ja ei kyllä pitäis normaalisti aikuisen sykkeen nousta 120 asti levossa.
Ihania uutisia siis siellä. (tääkin haluaa...)
pihpuu & masukki 7+3